Usein kysyttyä - Koti ja kiinteistö | Fine.fi

Hae usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia

Koska vakuutuksissa on eroja ja korvauskäytäntö vaihtelee, on otettava yhteyttä vakuutusyhtiöön. Yhtiölle on myös varattava tilaisuus tarkastaa vahinko.

Kotivakuutuksista, joissa vuotovahingot ovat mukana, korvataan putkien äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutuneita vesivahinkoja. Korvattavuutta ei ratkaise se kuinka yllättävää kosteusvahingon havaitseminen on. Ratkaisevaa on se, mikä on todetun vahingon syy, eli vahingon syyn pitää olla äkillinen ja arvaamaton. Lähtökohtaisesti vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata jäätymisen aiheuttamia putken rikkoutumisvahinkoja.

Korvauksen saaminen riippuu siitä, minkä takia jäätyminen on päässyt tapahtumaan. Mikäli kyseessä on korvattava putkirikko, ovat korvattavia kustannuksia putken korjauskulujen lisäksi putkivuodosta johtuvat kustannukset.

Putkirikkoja korvataan laajoista kotivakuutuksista ja monista peruskotivakuutuksista edellyttäen, että LVI-laitteet ovat vakuutuksen kohteena eikä vakuutuksessa ole rajoitusta jäätymisen aiheuttamista vahingoista. Korvausta alentaa korjaus-, tarvike- ja työkustannuksista tehtävä ikävähennys.

Korvauksen saaminen riippuu vakuutuksen laajuudesta ja rikkoutuneen laitteen iästä. Laaja kotivakuutus korvaa varmimmin rikkoutuneet kodin sähkölaitteet. Laajoista kotivakuutuksista korvataan äkillisestä ja arvaamattomasta syystä aiheutuneita vahinkoja, jollainen ukkosvahinkokin on.

Tavallinen kotivakuutus saattaa korvata ylijännitepiikin takia rikkoutuneet laitteet, mutta ehdot vaihtelevat. Suppea kotivakuutus puolestaan korvaa palovahinkoja ja vain suoran salamaniskun, joka on pirstonut omaisuutta. Tällöin korvauksen saa vain, mikäli salama iskee suoraan televisioon. Tässäkin on yhtiökohtaisia eroja. Useimpien esineiden arvo laskee, kun esine vanhenee.

Jotta maksettava korvaus vastaisi esineen todellista arvoa, esineen ikä otetaan huomioon korvausta vähentävänä tekijänä. Korvausta laskettaessa uuden vastaavan esineen arvosta vähennetään tietty prosentti yleensä jokaiselta vuodelta hankintavuotta lukuun ottamatta.

Tätä vähennystä kutsutaan ikävähennykseksi. Ikävähennyksistä määrätään vakuutusehdoissa. Vähennykset tehdään esineen jälleenhankintahinnasta. Laskutapa, vähennysprosentit ja omaisuusryhmät, joita vähennykset koskevat, vaihtelevat yhtiöittäin. TV-, radio- ja videolaitteiden osalta vuotuiset vähennykset ovat 6-10 prosentin luokkaa ja ne tehdään yleensä toisesta käyttövuodesta alkaen. Televisio voi olla sen ikäinen, ettei ikä- ja omavastuuvähennyksen jälkeen jää enää korvattavaa.

Kotivakuutusehdoissa on yleensä mainita, että lainaksi saatu omaisuus kuuluu kotivakuutuksen piiriin. Eri yhtiöillä voi olla täsmennyksiä lainaomaisuuden laatuun liittyen. Muutoin lainaomaisuutta koskevat samat vakuutusehdot kuin omaakin omaisuutta.

Kotivakuutusehdoissa on yleensä rajoitus, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka johtuu katoamisesta tai unohtamisesta. Omaisuuden katsotaan kadonneen, mikäli ei voida selvittää mitä sille on tapahtunut. Näin siinäkin tapauksessa, että tavara unohtuu jonnekin ja se sittemmin varastetaan.

Kotivakuutukseen kuuluu normaalisti osana nk. vastuuvakuutus, josta korvataan vakuutuksenottajan huolimattomuudellaan ulkopuoliselle aiheuttamia vahinkoja. Vastuuvakuutuksissa olevan rajoitusehdon mukaan vakuutus ei kata vahinkoja, jotka aiheutuvat omaisuudelle, joka vahingon sattuessa oli mm. vakuutuksenottajalla lainassa tai hänen huolehdittavanaan tai käsiteltävänään.

Kun vahinko on aiheutunut tällaisessa tilanteessa se jää vastuuvakuutuksen ulkopuolelle vaikka olisikin seurausta huolimattomasta menettelystä.

Rikkoutuneesta esineestä maksettava korvaus määräytyy vakuutusehtojen mukaan.

Yleensä korvauksen määrän perusteena on jälleenhankinta-arvo, joka tarkoittaa samanlaisen tai ominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan esineen hankintakustannuksia.

Tekniikka halpenee koko ajan, joten vastaavan koneen hinta voi nyt olla mainittu 700 €. Tällöin pesukoneen jälleenhankinta-arvo on 700 €, josta vähennetään vakuutusehtojen mukaiset prosentuaaliset ikävähennykset sekä omavastuuosuus.

Ikävähennykset ovat yleensä hyvin kaavamaisia, eikä niistä yleensä tehdä poikkeuksia esimerkiksi esineen käyttöarvon perusteella.

Vakuutusehdoissa on yleensä määritelty, että ensisijainen tapa korvata vahinko on maksaa sen korjauskustannukset.

Vasta jos korjaaminen ei ole mahdollista tai maksaisi liian paljon suhteessa uuden vastaavan laitteen hintaan, maksetaan korvaukset uuden vastaavan omaisuuden hinnan mukaan.

On totta, että yleensä esimerkiksi takuu päättyy tämänkaltaiseen näytön korjauttamiseen, mutta valitettavasti takuun päättyminen ei ole vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa eikä sitä huomioida vakuutuskorvausta määriteltäessä.

Jos kännykkä saadaan toimintakuntoon näytön korjaamisella, vakuutuksesta korvataan vain tuo korjaus. Vakuutukseen valitun omavastuun suuruudesta riippuu, jääkö tapauksesta korvattavaa.

Myrskyvahinkojen osalta ehdoissa on yhtiökohtaisia eroja, esimerkiksi tarkempia määritelmiä tuulen nopeudesta. Jos ehdoissa on yksiselitteinen rajoitusehto rakeiden osalta, ei vahinkoa korvata.

Jos ehdoissa puhutaan vain myrskystä sitä tarkemmin määrittelemättä, voidaan myrskynä pitää laajemmin vahinkoa aiheuttavaa, voimakasta tuulta lieveilmiöineen.

Myrskystä johtuva vahinko on kyseessä myös silloin, kun tällaisen tuulen yhteydessä esiintyvät rakeet tai muu vastaava luonnonilmiö aiheuttaa vakuutuskohteelle vahinkoa.

Tässä tapauksessa rakeiden aiheuttamat vahingot tulee korvata kotivakuutuksesta.

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksista korvataan rakennukselle ja sen rakenteille aiheutuneita vahinkoja, huoneistojen pinnoitteita sekä kiinteistä kalusteita kuten vaatekaappeja ja keittiökaapistoja. Kiinteistövakuutuksista ei korvata asukkaiden muualle muutosta tai tilapäisestä muualla asumisesta aiheutuneita kustannuksia kuten ei irtaimistovahinkojakaan.

Asukkaat hakevat asumisen keskeytyskuluja kukin omasta kotivakuutuksestaan. Vahingonkärsijöiden omista kotivakuutuksista korvataan kohtuullisia ylimääräisiä asumiskuluja, jos asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää korvattavan vahingon takia.

Muualle muuttamiselle on etukäteen saatava vakuutusyhtiön hyväksyntä. Vakuutusehdoissa on erilaisia enimmäiskorvausrajoja. Siltä osin, kun kotivakuutus ei kulua korvaa, voi korvausta hakea suoraan vahingonaiheuttajalta tai hänen vastuuvakuutuksestaan.

Kotivakuutukseen kuuluu normaalisti osana vastuuvakuutus, josta korvataan vakuutuksenottajan huolimattomuudellaan ulkopuoliselle aiheuttamia vahinkoja tietyin edellytyksin.

Kun vakituinen asunto menee remonttiin asukkaan kotivakuutuksesta korvattavan syyn vuoksi, korvataan kotivakuutuksesta myös kohtuullisia ylimääräisiä asumiskustannuksia, jotka johtuvat siitä, ettei asuntoa tai sen osaa ole voitu käyttää.

Ylimääräisiä asumiskustannuksia korvataan nimenomaan asukkaan omasta kotivakuutuksesta, ei siis esimerkiksi taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta vaikka se muuten maksaisikin remontin. Korvaus saattaa myös edellyttää, että ylimääräiset asumiskustannukset hyväksytetään etukäteen vakuutusyhtiöllä.

Ole siis mahdollisimman pian yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi ja sovi korvattavista kustannuksista.

Ylimääräisillä asumiskustannuksilla tarkoitetaan normaalin kuukausittaisen asumiskulun ylittävää osaa. Jos asut vuokralla, etkä joudu maksamaan vuokraa asuntosi remontin ajalta, vähennetään säästynyt vuokra tilalle vuokratun sijaisasunnon hinnasta. Asunto-osakeyhtiössä osakas taas on yleensä velvollinen maksamaan vastiketta myös asunnon remontin ajalta, jolloin koko sijaisasunnon vuokra kuuluu ylimääräisiin asumiskustannuksiin.

Ylimääräisiin asumiskustannuksiin voidaan joidenkin vakuutusehtojen mukaan laskea myös muuttamisesta, sijaisasunnon hankkimisesta sekä pidentyneestä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

Vain todelliset kustannukset korvataan, esimerkiksi muutosta aiheutunutta harmia tai mielipahaa ei korvata. Joissakin tilanteissa vakuutusyhtiön kanssa voidaan sopia kertakorvauksesta, jos korvauksen saaja asuu remontin ajan esimerkiksi sukulaistensa luona tai vapaa-ajan asunnollaan.

Vakuutusehdoissa ei ole määritelty euromääräisiä tuntipalkkoja vakuutetun oman työn osalta.

Jos vahingonkärsijä tekee korjaukset itse omana työnä, tuntikorvaus vaihtelee yleensä 6-10 euron välillä. Korvauksen suuruus riippuu vakuutusyhtiöstä ja siitä, minkälaista työtä on tehty: tavallista perussiivousta, likaisempaa palo- tai vuotovahingon jälkien korjaamista vai esimerkiksi ammattitaitoa vaativaa puusepän työtä.

Vakuutusyhtiön kanssa on hyvä etukäteen sopia oman työn tekemisestä ja korvauksista. Tuntimäärät kannattaa merkitä ylös. Työ voidaan sopia tehtäväksi myös urakkana, jolloin vakuutusyhtiö tarjoaa asiakkaalle työstä könttäsummaa. Tuolloin kannattaa selvittää mitä könttäsumma pitää sisällään eli että sisältääkö se myös esimerkiksi materiaalien osuuden tai kaatopaikkamaksun. Jos korvaus ei tyydytä, sopimusta ei kannata allekirjoittaa.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiö on joka tapauksessa velvollinen suorittamaan korvauksen riidattoman osan, jos korvauksen määrästä ei ole yksimielisyyttä. Riidattoman osan vastaanottaminen ei rajoita valitusmahdollisuuksia.

Alivakuutettu omaisuus on vakuutettu vain osaksi. Tällöin vakuutusmäärä on pienempi kuin omaisuuden jälleenhankinta-arvo. Esim. 100.000 euron arvoinen kiinteistö on vakuutettu vain 50.000 eurosta. Jos omaisuus tuhoutuu kokonaan (täysvahinko), korvataan tuo 50.000 euroa. Jos omaisuudesta tuhoutuu osa, vaikkapa neljännes (vahingot 25.000 euroa), korvaus maksetaan vain vakuutusmäärän ja todellisen jälleenhankinta-arvon suhteessa (eli 1/2 x 25.000 = 12.500 euroa).

Ylivakuuttamisen haittana puolestaan on, että joutuu maksamaan liikaa vakuutusmaksuja. Vakuutus korvaa vain aiheutuneen vahingon. Korvausta ei makseta vahingon määrän ja vakuutusmäärän erosta. Jos esimerkiksi on vakuuttanut omakotitalonsa 250.000 eurosta ja vahingon satuttua jälleenrakennuskustannukset jäävät 150.000 euroon, ei korvausta makseta tätä enempää. Vakuutusmaksua on maksettu turhaan suuremmasta summasta.

Ylivakuuttaja on maksanut vakuutusmaksuja "tyhjästä", kun vakuutusmäärä on ollut vakuutusarvoa korkeampi. Myöskään "liikaa" maksettuja vakuutusmaksuja ei ole oikeus saada takaisin, vaikka olisi ollut ylivakuutuksesta vilpittömässä mielessä. Näin siinä tapauksessa, että itse on arvioinut omaisuutensa vakuutusmäärän liian korkeaksi.

Täysarvovakuutus on hyvä vaihtoehto, sillä se vähentää alivakuutuksen vaaraa. Täysarvovakuutuksissa, joita ovat esim. eräät koti- ja kiinteistövakuutukset, vakuutuksen kohde on vakuutettu täydestä arvostaan. Täysarvovakuutuksessa ei ole mitään vakuutusmäärää, josta talo olisi vakuutettu, vaan vakuutuskirjassa mainitaan, että on kyse täysarvovakuutuksesta.

Vakuutusmaksu määräytyy pinta-alan ym. tietojen perusteella. Vahinkotapauksessa arvioidaan talon arvo ja korvaus maksetaan joko jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon mukaan. Kun on kyse melko uudesta talosta, korvaus perustuu jälleenhankinta-arvoon eli maksetaan korjaus- tai jälleenrakennuskustannukset. Korvauksesta voidaan vähentää ehdoissa mainitut ikävähennykset. Vakuutusmaksu määräytyy mm. asunnon tai rakennuksen pinta-alatietojen perusteella, joten muistathan tarkistaa, että ne ovat oikein.

Kaikkia eläinlääkärin määräämiä valmisteita ei vakuutusehtojen mukaan korvata.

Eläinlääkärikuluvakuutuksissa on usein rajoitettu loislääkityksen, vitamiinien, erikoisruokavalion, kivennäis- tai lisäravinteiden, luontaistuotteiden tai lääkkeeksi hyväksymättömien aineiden kustannukset korvauksen ulkopuolelle.

Jos keisarileikkaukset on rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä, päätös on oikea eikä asialle voi mitään. Keisarileikkausten korvattavuus vaihtelee yhtiöittäin.

Jotkut vakuutukset korvaavat leikkauksen, jos kysymyksessä on sairaalloinen tila. Joissakin vakuutuksissa on korvauspiiristä rajattu kaikki keisarileikkaukset syystä riippumatta ja joissakin tiettyjen koirarotujen keisarileikkaukset.

Vakuutusehtojen sanamuodoissa on eroja, mutta pääsääntö on, että eläimen lopettaminen korvataan vain, jos se on ollut välttämätöntä sairauden tai tapaturman vuoksi.

Joku yhtiö korvaa myös, mikäli eläin tulee tapaturmassa kykenemättömäksi metsästykseen. Välttämättömänä taas pidetään lopettamista, joka tehdään ilmeisen eläinrääkkäyksen välttämiseksi tai siksi, että eläimen kuolema olisi asianmukaisesta hoidosta huolimatta ennen pitkää odotettavissa.

On myös ehtoja, joiden mukaan esim. synnynnäisen vian takia tai taloudellisista syistä tapahtunutta lopettamista ei korvata. Fennian perusvakuutus eläimen menettämisen varalta korvaa eläimen arvon, jos eläin tulee tapaturmassa kykenemättömäksi metsästykseen.

Muut vakuutusyhtiöt korvaavat perusvakuutuksesta eläimen arvon vain, jos eläin on tapaturman seurauksena eläinrääkkäyksen välttämiseksi eläinlääkärin määräyksestä lopetettava. Lopettaminen muusta syystä kuten omistajan pyynnöstä ei oikeuta korvaukseen.

Se miten eläimen arvo määritellään, vaihtelee yhtiöittäin.