Julkaisut

Myrskyt ja muut luonnonilmiövahingot

2016 FINE

1. Johdanto

Tässä oppaassa käsitellään luonnonilmiövahinkojen korvaamiseen liittyviä kysymyksiä. Oppaassa esitellään vahinkojen korvaamista pääasiassa koti- ja vapaa-ajan asuntojen vakuutuksista. Oppaassa sivutaan myös luonnonilmiövahinkojen korvaamista muista vakuutuksista.

Tässä oppaassa on yleistä myrsky- ja luonnonilmiövahinkoihin liittyviää tietoa. Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot ovat kuitenkin erilaisia. Myös kunkin vakuutusyhtiön tällä hetkellä myynnissä olevat vakuutukset saattavat olla erilaisia kuin aiemmin myynnissä olleet. Vakuutusehtojen pienilläkin eroavaisuuksilla saattaa olla vaikutusta korvattavuuteen.

Article line divider

2. Kotivakuutus ja luonnonilmiövahingot

2.1. Yleistä kotivakuutuksesta

Vakuutuksen kohde

Kotivakuutuksella voidaan vakuuttaa kodin tai vapaa-ajan asunnon irtaimistoa sekä rakennuksia. Vakuutuksen kohteella tarkoitetaan sitä omaisuutta, joka on korvattavien vahinkojen varalta vakuutettuna. Rakennuksen vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu asuin- tai vapaa-ajanrakennus tai ulkorakennus. Rakennuksen vakuutukseen kuuluvat yleensä myös pihamaalla olevat tavanomaiset kiinteät rakenteet, kuten esimerkiksi aita tai pieni leikkimökki.

Rakennuksen vakuutuksessa vakuutettuna on yleensä myös piha-alue puineen ja kasveineen. Vakuutusyhtiöiden ehdoissa on erilaisia määritelmiä siitä, mitkä piha-alueen rakenteet ja rakennelmat ovat päärakennuksen vakuutuksen kohteena. Sellaiset rakennukset ja rakennelmat, jotka eivät kuulu päärakennuksen vakuutukseen esimerkiksi kokonsa takia, voidaan yleensä vakuuttaa erikseen.

Irtaimiston vakuutuksen kohteena on vakuutettujen normaali koti- tai huvilairtaimisto. Vakuutusehdoissa on eroja sen osalta, mitä katsotaan kuuluvaksi tavanomaiseen koti- tai huvilairtaimistoon ja millaisiin euromääriin asti. Irtaimiston vakuutukseen voi kuulua myös soutuvene ja pienehkö perämoottori. Erityisen arvokkaiden esineiden, kuten antiikkiesineiden tai arvotaiteen osalta on erikseen varmistettava kuuluvatko ne kotivakuutuksen piiriin.

Täysarvovakuutus ja vakuutusmäärällinen vakuutus

Omaisuus on vakuutettu joko täysarvovakuutuksella tai tietystä vakuutusmäärästä, jonka tulee vastata omaisuuden jälleenhankinta-arvoa. Täysarvovakuutuksessa ei ole tiettyä vakuutusmäärää, vaan omaisuuden arvo määritellään vasta vahingon tapahduttua. Täysarvovakuutuksessa vakuutusmaksu määräytyy rakennuksen pinta-alan, rakennusmateriaalin, rakennusvuoden yms. tietojen mukaan, jolloin alivakuutuksen mahdollisuus on vähäinen, jos vakuutusyhtiölle on ilmoitettu oikeat tiedot.

Ylivakuuttaminen ja alivakuuttaminen

Omaisuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden arvoa suurempi. Ylivakuutetusta omaisuudesta ei kuitenkaan saa vahingon sattuessa suurempaa korvausta.

Omaisuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden oikeaa arvoa pienempi. Täysarvovakuutuksessa ali- tai ylivakuutuksen riski on pieni, jos vakuutusyhtiölle on ilmoitettu oikeat tiedot. Alivakuutustilanteessa asiakas saa vakuutuskorvauksena vain sen osan vahingosta, jonka vakuutusmäärän ja omaisuuden arvon välinen suhde osoittaa.

Kotivakuutuksen turvatasot

Kotivakuutuksia on tarjolla eri laajuisina suppeasta turvasta laajaan. Kotivakuutukseen saattaa myös olla valittavissa turvat erikseen kunkin vahinkotyypin varalta. Suppeimmat kotivakuutukset sisältävät yleensä palovakuutuksen ja joillain yhtiöillä myös luonnonilmiö- tai myrskyvakuutuksen. Perustason kotivakuutukset korvaavat ne vahingot, jotka on lueteltu vakuutusehdoissa, esimerkiksi palo-, murto-, myrskyja vuotovahingot.

Laajimmista kotivakuutuksista korvataan edellä lueteltujen lisäksi erilaisia rikkoutumisia tai muita äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja.

2.2. Luonnonilmiön määritelmä vakuutusehdoissa

Luonnonilmiövahinkoja aiheuttavat esimerkiksi salamat, myrskytuulet, rankkasateet, merivesitulvat, maanjäristykset ja maansortumat. Vakuutusehdoissa on määritelty, millaisten luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja vakuutuksesta korvataan.

Myrsky määritellään eri tavalla eri vakuutusyhtiöiden vakuutusehdoissa. Vakuutusten ehdoissa on erilaisia määritelmiä siitä, mikä on korvattava myrskyvahinko ja pienikin eroavaisuus vakuutusehdoissa saattaa vaikuttaa korvattavuuteen. Useimmiten korvattavan myrskyvahingon määritelmä edellyttää tiettyä, lähimmällä säähavaintoasemalla mitattua keskituulennopeutta tai tiettyä lähimmällä säähavaintoasemalla mitattua sademäärää. Jos vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty sitä, minkälaisen myrskyn aiheuttamat vahingot ovat korvattavia, voidaan vakuutuksesta korvata muidenkin kuin meteorologisen myrskyn määritelmän täyttävien sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja.

Myrskytuuli

Ilmatieteen laitos mittaa tuulennopeutta puuskissa ja 10 minuutin keskituulennopeuden mukaan. Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan tuuli on myrskytuulta, kun säähavaintoasemalla mitattu 10 minuutin keskituulennopeus on yli 21 metriä sekunnissa. 14–20 metriä sekunnissa luokitellaan kovaksi tuuleksi. Vakuutusehdoissa saattaa olla jokin muu m/s-raja korvattavalle myrskylle.

Poikkeuksellisen voimakas sade ja poikkeuksellinen merenpinnan nousu

Poikkeuksellinen sade määritellään vakuutusehdoissa usein lähimmän säähavaintoaseman mittaamien sademillimetrien mukaan. Usein poikkeukselliseksi on vakuutusehdoissa määritelty sademäärä, joka on 30 mm sademäärä tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Joidenkin vakuutusyhtiöiden ehdoissa on myös määritelty poikkeuksellinen merenpinnan nousu. Tällaisena pidetään usein vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin ja joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa. Poikkeuksellisena ei yleensä pidetä vedenpinnan tason normaalia vaihtelua, aallokosta johtuvaa vedenkorkeutta tai pysyvästä keskivedenpinnannoususta johtuvaa vedenpinnan korkeutta.

Article line divider

3. Luonnonilmiöt

3.1. Salamoinnin aiheuttamat vahingot ja laiterikot

Suora salamanisku on luonnonilmiöstä aiheutuva vahinko, joka korvataan luonnonilmiö- tai myrskyturvasta. Suora salamanisku voi aiheuttaa esimerkiksi pirstoutumista tai sytyttää palon.

Salamoinnin aiheuttama vahinko voi olla myös muusta kuin suorasta salamaniskusta johtuva. Salaman aiheuttama ylijännite voi kulkeutua jopa useiden kilometrien matkan sähkö- ja televerkkoja pitkin. Ylijännitteen aiheuttamat vahingot voidaan korvata sellaisesta kotivakuutuksesta, josta korvataan äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja tai rikkoutumisvahinkoja.

3.2. Puiden kaatumiset ja muut tuulen aiheuttamat vahingot

Kova myrskytuuli tai suora salamanisku voivat aiheuttaa puun kaatumisen tai katkeamisen. Rakennukselle aiheutuneet vahingot korvataan yleisimmin rakennuksen vakuutuksesta.

Kotivakuutuksen korvauspiiriin yleensä kuuluu myös piha-alue kasvustoineen. Kaatuneista puista tai myrskyn irti repimistä pensaistakin voi siis olla mahdollista saada korvauksia.

3.3. Sähkökatkokset

Sähköt voivat katketa laajaltakin alueelta myrskyn vuoksi. Esimerkiksi puun kaatuminen sähkölinjan päälle tai voimakas lumisade voivat aiheuttaa sähköjen katkeamisen.

Monissa vakuutuksissa on rajoitusehtoja, joiden mukaan vakuutuskorvausta ei makseta, jos korvausta on mahdollista saada muualta, esimerkiksi jonkun lain perusteella. Sähköyhtiöt maksavat sähkömarkkinalain perusteella pitkistä sähkökatkoista asiakkailleen vakiokorvauksia, joiden määrä perustuu asiakkaan maksamiin vuotuisiin siirtopalvelumaksuihin ja keskeytyksen pituuteen. Jos sinulle on aiheutunut vahinkoa sähkökatkon takia, ole ensin yhteydessä sähköverkkoyhtiöösi.

3.4. Metsälle aiheutuneet vahingot

Kun myrsky aiheuttaa tuhoa metsässä, voivat taloudelliset menetykset olla huomattavia. Metsävakuutuksista korvataan metsälle aiheutuneita vahinkoja vakuutukseen valitun turvatason mukaisesti. Metsävakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu puusto ja taimikko sekä mahdollisesti myös jo hakattu puutavara. Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa määritellyt vahingot, joita ovat tavanomaisesti palo-, myrsky-, lumi-, hyönteis-, tulva-, sienitauti-, eläin-, ilkivalta- ja varkausvahingot.

Kaikkia vahinkoja ei korvata. Esimerkiksi hallan tai roudan aiheuttamia vahinkoja ei korvata metsävakuutuksesta. Metsävakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa siltä osin, kuin siitä voidaan saada korvausta julkisista varoista. Valtio pyrkii tukemaan yksityismetsien hoitoa esimerkiksi Kemeran, eli kestävän metsätalouden rahoituslain avulla. Sen perusteella yksityismetsänomistaja voi saada valtion rahoitustukea metsänparannukseen.

Metsävakuutus on täysarvovakuutus, jolla tarkoitetaan sitä, ettei metsän arvoa määritellä vakuutusta otettaessa vaan vasta vahingon sattuessa. Metsävakuutukseen on yleensä valittavissa euromääräinen enimmäiskorvausmäärä kiintokuutiometriä kohti tiettyjen vahinkojen varalta.

Korvauksen edellytyksenä voi olla, että puustoa on tuhoutunut riittävän suurelta pinta-alalta tai vakuutuskirjassa määritellyn vähimmäiskuutiometrimäärän mukaisesti. Vähimmäismäärä on yleensä 15 kiintokuutiometriä. Yksittäisiä vahingoittuneita puita ei korvata metsävakuutuksesta.

Metsävahingon sattuessa vahingon laajuuden arvioinnissa käytetään tavallisesti metsäammattilaisia, jotka tekevät arvion vahingon suuruudesta. Metsäammattilaisena voi toimia esimerkiksi paikallinen metsänhoitoyhdistys. Vahingon arvioinnin perusteena voi olla puuston hakkuuarvo tai odotusarvo.

Odotusarvolla tarkoitetaan sitä, että vakuutuskorvauksessa on otettu huomioon odotettu tuleva tuotto. Esimerkiksi taimikon vahingoittuessa vakuutuksesta maksetaan taimikon perustamisesta ja kasvatuksesta aiheutuneet kulut, jottei metsä jää vajaatuottoiseksi.

Vanhoissa metsän ainaisvakuutuksissa vakuutusmäärät voivat olla huomattavasti pienemmät kuin vakuutetun metsän arvo. Ainaisvakuutetun metsän omistajan kannattaa selvittää, onko vakuutusturva ajantasainen. Ainaismetsävakuutus on mahdollista takaisinostaa. Tällöin ainaisvakuutus lakkautetaan ja asiakas saa vakuutusyhtiöltä kompensaatioksi ennalta sovitun summan rahaa.

3.5. Sateen ja tulvimisen aiheuttamat vahingot

Kotivakuutuksista ei yleensä korvata sateen tai sadeveden aiheuttamia vahinkoja. Poikkeuksena ovat poikkeuksellisen voimakkaan rankkasateen aiheuttama tulviminen sekä tulva, joka johtuu myrskytuulen nostattamasta merivedestä. Sateet voivat aiheuttaa vesivaurioita rakennuksen rakenteisiin sekä tuhota irtaimistoa esimerkiksi kellaritiloissa.

Katso lisää poikkeuksellisen voimakkaan rankkasateen ja poikkeuksellisen vedenpinnankorkeuden määritelmästä kohdasta 2.2.

3.6. Lumen aiheuttamat vahingot

Painava lumi voi murtaa puiden oksia ja aiheuttaa tuhoja sähkölinjoille. Voimakas tuuli lisää usein vahinkoja. Lumi aiheuttaa suorien puustovahinkojen lisäksi myös muita vahinkoja, kuten haittoja sähkönjakelulle tai ihmisille ja omaisuudelle.

Metsävakuutuksista korvataan lumen metsälle aiheuttamia vahinkoja. Kotivakuutuksissa sen sijaan on yleensä rajoitusehto, jonka mukaan lumen tai jään painosta tai liikkumisesta aiheutuneita vahinkoja ei korvata, eli esimerkiksi katolta alas tulevan lumen mukana irti repeytynyttä lumiestettä ja katon korjaamista sen vuoksi ei korvata kotivakuutuksesta.

3.7. Seurannaisvahingot

Suoranaisen esinevahingon lisäksi myrskystä voi aiheutua myös muita vahinkoja, jotka ovat alkuperäisen vahingon välttämättömiä seurauksia. Esimerkiksi salaman aiheuttaman palovahingon sammuttamiseen käytetty vesi voi aiheuttaa vahinkoja talon rakenteille. Tällainen seurannaisvahinko korvataan vakuutuksesta, jos vahinko on välitön ja väistämätön seuraus alkuperäisestä vahingosta.

Article line divider

4. Korvausten määrät

Vakuutuksesta korvataan vain suoranainen esinevahinko – esimerkiksi, jos talon katto on osittain vaurioitunut talon päälle kaatuneen puun vuoksi, korvataan vakuutuksesta katon lappeen korjaaminen. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata sitä, että katon lappeissa on korjauksen jälkeen sävyero, joka johtuu siitä, että korjaamattoman puolen sävy on vuosien saatossa haalistunut. Yleensä kotivakuutuksista korvataan myös vakuutetun itsensä vahingon korjaamiseksi tekemää työtä, esimerkiksi kaatuneiden puiden raivausta. Tämä edellyttää tarkkaa laskelmaa tehdyistä töistä ja työtunneista, joten työtunnit kannattaa kirjata muistiin alusta asti.

4.1. Omavastuu

Omavastuu tarkoittaa sitä osuutta vahingosta, joka jää itselle maksettavaksi. Vakuutusyhtiö maksaa vain omavastuun ylittävän osuuden korvauksesta. Omavastuun suuruus sovitaan vakuutusta otettaessa ja se on merkitty vakuutuskirjaan. Omavastuu vaikuttaa vakuutuksen hintaan: suurempi omavastuu laskee vakuutusmaksua. Toisaalta omavastuu kannattaa määrittää sen suuruiseksi, ettei oma talous kärsi liikaa, vaikka vahinkoja sattuisi vuoden aikana useampikin.

Omakotitalossa asuva voi halutessaan määritellä erisuuruisen omavastuun rakennukselle ja irtaimistolle. Isokin omavastuu voi olla järkevä, jos haluaa esimerkiksi vakuuttaa rakennuksen vain suurimpien vahinkojen, kuten tulipalon varalta. Osa vakuutusyhtiöistä antaa mahdollisuuden valita omavastuu vahinkolajikohtaisesti. Silloin omavastuu voi olla esimerkiksi myrskyvahingossa 500 euroa ja varkausvahingossa 250 euroa.

4.2. Jälleenhankinta-arvo ja päivänarvo

Rakennusten vahingoissa korvaus lasketaan tavallisesti joko jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon mukaan. Jälleenhankinta-arvo tarkoittaa rahamäärää, joka tarvittaisiin vastaavan uuden omaisuuden hankintaan. Päivänarvo tarkoittaa omaisuuden todellista arvoa. Päivänarvoa laskettaessa otetaan huomioon omaisuuden iän, käytön, kunnon yms. seikkojen vaikutus omaisuuden arvoon. Jos vahingoittuneen omaisuuden arvo ennen vahinkoa on yli 50 % vastaavan uuden omaisuuden arvosta, korvaus lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. Jos vahingoittuneen omaisuuden arvo ennen vahinkoa on alle 50 % vastaavan uuden omaisuuden arvosta, korvaus lasketaan päivänarvon mukaan.

4.3. Ikävähennykset

Irtaimiston ja myös rakennusten laitteiden ja putkistojen vahingoissa korvausmäärään vaikuttavat vuotuiset ikävähennykset. Ikävähennykset ovat vakuutusehdoissa määriteltyjä prosentuaalisia vähennyksiä, jotka perustuvat omaisuuden ikään. Ikävähennykset vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Ikävähennys tehdään aina omaisuuden jälleenhankinta-arvosta.

Kova myrskytuuli riepotteli kesällä 2016 Pekan pihalla olleen kaasugrillin korjauskelvottomaksi. Grilli oli ostettu vuonna 2013 ja uuden vastaavan grillin hinta oli vahinkohetkellä 600 euroa. Pekan vakuutuksen omavastuu oli 200 euroa. Vakuutusehdoissa määritetty ikävähennys oli 5 % / vuosi. Ikävähennystä ei tähän vahinkoon sovellettavien vakuutusehtojen mukaan tehdä käyttöönottovuodelta (2013) eikä vahingoittumisvuodelta (2016). Korvauksesta tehdään siis ikävähennys kahdelta vuodelta (2 x 5 % = 10 % 600 eurosta eli 60 euroa) sekä vähennetään omavastuu. Korvattavaksi jäävä summa on 600 e – 60 e – 200 e = 340 euroa.

4.4. Pihan istutukset, puusto ja metsä

Pihojen istutusten ja puuston korvausmäärät on yleensä määritelty erikseen kotivakuutusehtojen korvaussäännöksissä. Tavallisesti puuston ja istutusten tuhouduttua korvataan piha-alueen kunnostuskulut ja taimien hankintakustannukset, tai esimerkiksi taimien hinta kolmella kerrottuna.

Puustosta maksetaan korvauksena vakuutusehdoista riippuen joko taimien hinta tai puuston metsätaloudellinen arvo. Taimien hintana pidetään normaalia kauppapuutarhan hintaa. Lisäksi saatetaan korvata istutus- ja kuljetuskustannuksia, joita puutarhan ennalleen saattamisesta aiheutuu.

Metsävakuutuksissa on erityisesti myrskyvahinkoja koskien valittavissa enimmäiskorvausmäärä, joka määrittelee sen, paljonko kuutiometriä kohti enintään korvataan. Metsävakuutuksesta korvataan kuitenkin vain todellinen menetys, mutta enintään valitun enimmäiskorvausmäärän mukaan.

Talousmetsän ja tonttimetsän korvausmäärät voivat olla erilaisia. Joistakin vakuutuksista korvataan vahingoittuneen puun arvon lisäksi myös saamatta jäävää tuottoa eli odotusarvoa. Jos taimikkoa tai siemenpuita vahingoittuu, vakuutuksesta voidaan korvata kylvö- ja istutuskustannuksia.

4.5. Muuta korvausmääriin liittyvää

Pelastamisvelvollisuus

Vakuutetun eli sen, jonka hyväksi vakuutus on voimassa, tulee aina kykyjensä mukaan huolehtia vahinkojen torjumisesta ja rajoittamisesta. Näistä toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset pelastamiskustannukset korvataan vakuutuksesta, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Suojeluohjeiden laiminlyönnin vaikutus vakuutuskorvaukseen

Vakuutusehdoissa on suojeluohjeita, joissa on toimintaohjeita vahinkojen torjumiseksi ja pienentämiseksi. Suojeluohjeisiin kannattaa perehtyä hyvin ja myös toimia niiden mukaisesti, sillä mikäli suojeluohjeen laiminlyönti on vaikuttanut vahingon syntyyn, vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai jopa evätä sen kokonaan. Luonnonilmiövahinkoihin liittyvät suojeluohjeet voivat koskea esimerkiksi sade- ja sulamisvesien ohjaamista pois talon viereltä tai salaojien tai katon kunnon tarkistamista säännöllisesti. Myös esimerkiksi kellaritiloissa oleva irtaimisto saatetaan neuvoa nostamaan vähintään 10 cm korkeudelle lattiasta, jolloin vältetään varastotiloihin mahdollisesti tulvivan veden aiheuttamia vahinkoja.

5. Muut vakuutukset ja luonnonilmiövahingot

Koti- ja metsävakuutusten lisäksi korvauksia myrskyvahingoista voidaan maksaa seuraavista vakuutuksista:

Ajoneuvojen vakuutukset

Ajoneuvojen laajoista kaskovakuutuksista voidaan maksaa ajoneuvoille aiheutuneita myrskyvahinkoja, kuten raesateen tai auton päälle kaatuneen puun aiheuttamia vaurioita. Suppeat kaskovakuutukset eivät korvaa ajoneuvoille aiheutuneita myrskyvahinkoja. Laajatkaan kaskovakuutukset eivät korvaa kaikkea. Kaskovakuutuksesta ei korvata esimerkiksi moottorivauriota, joka syntyy kun autolla ajetaan veden peittämällä tiellä ja moottoriin pääsee vettä.

Maatilavakuutus ja yritysvakuutus

Maatilavakuutuksista voidaan korvata vakuutetuille rakennuksille ja tuotantoeläimille aiheutuneita vahinkoja vakuutuksen laajuuden mukaisesti. Esimerkiksi maatilan varastorakennukseen iskeneen salaman aiheuttama palovahinko voidaan korvata maatilan palovakuutuksesta. Myös yritysvakuutukset kattavat koneita, laitteita ja esimerkiksi tuotannon keskeytymisvahinkoja valittujen turvatasojen mukaisesti.

Vastuuvakuutus

Jotta tapahtuma voisi tulla vastuuvakuutuksesta korvattavaksi, sen täytyy olla tuottamuksella eli huolimattomuudella tai laiminlyönnillä aiheutettu. Tuottamuksen täytyy myös olla syy-yhteydessä vahinkoon. Pelkän onnettomuuden tai ns. tapaturmaisen vahingon johdosta ei makseta korvauksia vastuuvakuutuksesta. Esimerkiksi jos myrsky kaataa naapurin tontilta puun, joka rikkoo autokatoksesi, voit hakea korvausta omasta kotivakuutuksestasi. Jos puu on ollut jo näkyvästi sairas tai esimerkiksi kallellaan siten, että naapuri on laiminlyönyt velvollisuutensa kaataa puu, voi korvaus tulla maksettavaksi hänen vastuuvakuutuksestaan.

Venevakuutus

Laajoista venevakuutuksista korvataan myrskyn aiheuttamia vahinkoja, kuten raesateen tai kovan myrskytuulen aiheuttamia vahinkoja. Venevakuutuksissakin saattaa olla erilaisia korvattavia vahinkoja koskevia tuulennopeusrajoja. Suppea vakuutus korvaa yleensä vain suoran salamaniskun aiheuttamia mekaanisia rikkoutumisia.

6. Vahinkojen ennaltaehkäisy ja vahinkotilanteessa toimiminen

6.1. Miten varautua myrskyyn?

Voit varautua myrskyyn pitämällä pihasi puut ja rakennukset kunnossa ja huolehtimalla, että sinulla on ajantasainen vakuutusturva omaisuudellesi. Arvioi pihapiirisi puiden kunto ja poistata puut, jotka voivat kaatuessaan aiheuttaa vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle. Myrskyn uhatessa voit myös ehkäistä ennalta myrskytuhoja siirtämällä pihalla olevan irtaimiston kuten grillin ja pihakalusteet varastoon, kiinnittämällä veneesi ja sulkemalla rakennuksen sähköt sähköpääkatkaisimesta.

Ukkosmyrsky ja salamat voivat aiheuttaa toimintahäiriöitä sähköisiin laitteisiin. Jotkut sähköiset laitteet, kuten tietokoneet ja televisiot ovat erityisen herkkiä jännitteenvaihteluille. Vahingolta voi suojautua irrottamalla elektroniset laitteet sähköverkosta tai sulkemalla sähköt pääkytkimestä myrskyn ajaksi. Vahingoilta voi suojautua myös asennuttamalla taloon ukkosenjohdattimen.

Kun ukkostaa ja salamoi

  • älä kävele avoimen sateenvarjon alla
  • älä mene uimaan tai golfaamaan
  • älä mene puun alle tai aukealle paikalle


Pidä kotonasi myrskyn varalta ainakin:

  • lämpimiä vaatteita ja peittoja
  • ruokaa, lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita
  • astioita veden säilytykseen
  • kynttilöitä ja taskulamppuja
  • lämmityspuita
  • radio


Tarkista vakuutusehtojen suojeluohjeet!

6.2 Miten toimia vahinkotilanteessa?

1. Kirjaa vahingot muistiin ja valokuvaa ne. Estä lisävahinkojen syntyminen. Esimerkiksi talon rikkoutunut katto täytyy suojata, ettei sadevettä vuoda sisään. Soita hätäkeskukseen numeroon 112, jos kyseessä on ihmisille tai omaisuudelle välitöntä vaaraa aiheuttava tilanne, esimerkiksi suuri puu on kaatumaisillaan asuinrakennuksen päälle.

2. Vaurioituneissa sähköverkoissa voi esiintyä niin sanottuja nollavikoja. Nollavika voi rikkoa sähkölaitteita ja aiheuttaa tulipalovaaran. Kun talossa on nollavika, voi sähkölaitteiden metallisista kuorista saada sähköiskun tai valot voivat palaa erityisen kirkkaasti tai himmeästi. Jos sähkölaitteet toimivat oudosti ja epäilet nollavikaa, kytke sähköt nopeasti pois pääkytkimestä. Ole varovainen, sillä sähköpääkeskuskin voi nollavikatilanteessa olla jännitteinen.

3. Kirjaa ylös tekemäsi työtunnit. Älä tee itse vaarallisia töitä, vaan tilaa tarvittaessa avuksi ammattilainen, esimerkiksi metsuri tai kattojen korjauksiin erikoistunut yritys. Pysy etäällä maassa olevista sähkölinjoista, sillä ne saattavat olla jännitteisiä.

4. Ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi. Voit tehdä vahinkoilmoituksen puhelimessa tai vakuutusyhtiön internetsivujen kautta. Jos myrsky on ollut raju tai laajalla alueella, saattaa vakuutusyhtiön korvauskäsittelyssä olla ruuhkaa.

5. Aloita pihan- ja metsänraivaustyöt vasta myrskyn loputtua. Hyönteisvahinkojen todennäköisyyttä voi alentaa korjaamalla ripeästi metsästä myrskyssä kaatuneet puut.

Article line divider

7. Esimerkkejä luonnonilmiövahinkojen korvauksista

Voimakas tuuli repi osan saunarakennuksemme katosta irti ja heitti sen naapurimme talon päälle. Hänen talostaan meni kaksi ikkunaa rikki. Olemmeko korvausvastuussa?

Ette ole, mikäli kattonne oli kunnossa. Koska ette ole syyllistyneet huolimattomuuteen tai laiminlyöntiin, vahingonkorvausvelvollisuutta naapurille ei ole.

Salamointi aiheutti sähkö- ja puhelinverkkoon jännitepiikin, joka rikkoi vanhan pakastimemme. Syksyllä metsästetyn hirven lihat ja pakkaseen säilömämme marjat sulivat. Korvataanko vahingot kotivakuutuksestani?

Korvataan, jos vakuutusturva on laaja. Suppeimmista tai perustasoisista kotivakuutuksista pakasteita ei korvata.

Naapurin tontilla kasvanut puu kaatui puuliiterimme päälle ja romahdutti sen. Liiterissä olleet polttopuutkin kastuivat käyttökelvottomiksi. Voimmeko saada korvausta jostain vakuutuksesta?

Voitte saada korvausta omasta kotivakuutuksestanne tai joissain tapauksissa naapurin mahdollisesta vastuuvakuutuksesta. Suppeastakin kotivakuutuksesta voi saada korvausta, jos kyseessä on korvattava myrskyvahinko. Jos puun kaatumista ei ole aiheuttanut myrsky, korvausta voidaan maksaa laajimmista kotivakuutuksista. Naapurin vastuuvakuutuksesta voi saada korvausta, jos esimerkiksi puu on ollut jo silminnähden huonossa kunnossa ja naapuri on laiminlyönyt sen kaatamisen ajoissa.

Myrskyn aikana satoi niin paljon, ettei sade ehtinyt imeytyä maahan vaan tulvi kellariimme ja tärveli siellä säilytyksessä olleet tavarat. Korvataanko se vakuutuksesta?

Vahinko korvataan kotivakuutuksesta, jos rankkasateen aiheuttamaa tulvimista koskevat ehdot täyttyvät. Edellytyksenä korvattavuudelle voi olla esimerkiksi 30 mm:n sademäärä tunnissa tai 75 mm:n vuorokaudessa.

Myrskytuuli mylläsi pihamme puita ja pensaita siten, että piha täytyy raivata. Korvataanko vakuutuksesta pihan raivaamisesta aiheutuneet kustannukset?

Raivauskustannukset korvataan kotivakuutuksesta. Kotivakuutuksesta voi saada korvausta myös puiden ja pensaiden taimista.

Article line divider

Lataa julkaisu PDF-tiedostona

Lähetys epäonnistui. Tarkista, että täytit vaaditut kentät.

Palaute julkaisusta

Voit auttaa meitä kehittämään oppaidemme sisältöjä antamalla palautteesi

Kiitos!