Julkaisut

Myrskyt ja muut luonnonilmiövahingot

2020 FINE

1. Johdanto

Tässä oppaassa käsitellään erilaisten sääilmiöiden aiheuttamien luonnonilmiövahinkojen korvaamista kotivakuutuksista. Oppaassa esitellään vahinkojen korvaamista pääasiassa koti- ja vapaa-ajan asuntojen vakuutuksista. Oppaassa sivutaan myös luonnonilmiövahinkojen korvaamista muista vakuutuksista.

Oppaassa on yleistä myrsky- ja luonnonilmiövahinkoihin liittyvää tietoa. Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot ovat kuitenkin erilaisia. Myös kunkin vakuutusyhtiön tällä hetkellä myynnissä olevat vakuutukset saattavat olla erilaisia kuin aiemmin myynnissä olleet. Vakuutusehtojen pienilläkin eroavaisuuksilla saattaa olla vaikutusta korvattavuuteen.

2. Kotivakuutus ja luonnonilmiövahingot

2.1 Yleistä kotivakuutuksesta

Kotivakuutuksella voidaan vakuuttaa kodin tai vapaa-ajan asunnon irtaimistoa sekä rakennuksia. Vakuutuksen kohteella tarkoitetaan sitä omaisuutta, joka on korvattavien vahinkojen varalta vakuutettuna. Rakennuksen vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu asuin- tai vapaa-ajanrakennus tai ulkorakennus. Rakennuksen vakuutukseen kuuluvat yleensä myös pihamaalla olevat tavanomaiset kiinteät rakenteet, kuten esimerkiksi aita tai pieni leikkimökki.

Rakennuksen vakuutuksessa vakuutettuna on yleensä myös piha-alue puineen ja kasveineen. Vakuutusyhtiöiden ehdoissa on erilaisia määritelmiä siitä, mitkä piha-alueen rakenteet ja rakennelmat ovat päärakennuksen vakuutuksen kohteena. Sellaiset rakennukset ja rakennelmat, jotka eivät kuulu päärakennuksen vakuutukseen esimerkiksi kokonsa takia, voidaan yleensä vakuuttaa erikseen.

Irtaimiston vakuutuksen kohteena on vakuutettujen normaali koti- tai huvilairtaimisto. Vakuutusehdoissa on eroja sen osalta, mitä katsotaan kuuluvaksi tavanomaiseen koti- tai huvilairtaimistoon ja millaisiin euromääriin asti. Irtaimiston vakuutukseen voi kuulua myös soutuvene ja pienehkö perämoottori. Erityisen arvokkaiden esineiden, kuten antiikkiesineiden tai arvotaiteen osalta on erikseen varmistettava kuuluvatko ne kotivakuutuksen piiriin.

Kotivakuutukseen valittavat turvat ja turvatasot

Jotkin vakuutusyhtiöt tarjoavat turvatasoja, joista vakuutuksenottaja voi valita haluamansa laajuisen turvan (laaja/perus/suppea). Joillakin vakuutusyhtiöillä taas on mahdollista valita erikseen ne turvat tai riskit, joiden mukaisia vahinkoja haluaa kotivakuutuksen korvaavan.

Suppeimmat kotivakuutukset sisältävät yleensä palovakuutuksen ja joillain yhtiöillä myös luonnonilmiö- tai myrskyvakuutuksen. Perustason kotivakuutukset korvaavat ne vahingot, jotka on lueteltu vakuutusehdoissa, esimerkiksi palo-, murto-, myrsky- ja vuotovahingot.

Laajimmista kotivakuutuksista korvataan edellä lueteltujen lisäksi erilaisia rikkoutumisia tai muita äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja.

2.2 Luonnonilmiövahingot kotivakuutusehdoissa

Luonnonilmiövahinkoja aiheuttavat esimerkiksi salamat, myrskytuulet, rankkasateet, raekuurot ja tulvat. Vakuutus korvaa vain sellaisia vahinkotapahtumia, jotka on vakuutusehdoissa määritelty korvattavaksi.

Vakuutuksesta korvattavat luonnonilmiövahingot on ryhmitelty eri tavoin eri vakuutusyhtiöiden ehdoissa. Usein korvattava myrsky- tai luonnonilmiövahinko on määritelty erikseen. Toisaalta vakuutusehdoissa on usein erikseen myös tulvavahinkoja koskevat vakuutusehtokohdat. Valittu vakuutusturvan laajuus vaikuttaa siihen, korvataanko esim. tulvavahinkoja.

Suoranaisen esinevahingon lisäksi myrskystä voi aiheutua myös muita vahinkoja, jotka ovat alkuperäisen vahingon välttämättömiä seurauksia. Esimerkiksi salaman aiheuttaman palovahingon sammuttamiseen käytetty vesi voi aiheuttaa vahinkoja talon rakenteille. Tällainen seurannaisvahinko korvataan vakuutuksesta, jos vahinko on välitön ja väistämätön seuraus alkuperäisestä vahingosta.

Esimerkki: Salamointi aiheutti sähkö- ja puhelinverkkoon jännitepiikin, joka rikkoi vanhan pakastimemme. Syksyllä metsästetyn hirven lihat ja pakkaseen säilömämme marjat sulivat. Korvataanko vahingot kotivakuutuksestani?

Korvataan, jos vakuutusturva on laaja. Suppeimmista tai perustasoisista kotivakuutuksista pakasteita ei korvata.

2.2.1 Myrsky tai myrskytuuli

Myrsky määritellään eri tavalla eri vakuutusyhtiöiden vakuutusehdoissa.  Vakuutusten ehdoissa on erilaisia määritelmiä siitä, mikä on korvattava myrskyvahinko ja pienikin eroavaisuus vakuutusehdoissa saattaa vaikuttaa korvattavuuteen.

Jos vakuutusehdoissa ei ole tarkemmin määritelty sitä, minkälaisen myrskyn aiheuttamat vahingot ovat korvattavia, vakuutuksesta voidaan korvata myös sellaisia vahinkoja, jotka aiheutuvat yleisessä kielenkäytössä tarkoitetusta myrskystä, eikä pelkästään sellaisia vahinkoja, jotka aiheutuvat Ilmatieteen laitoksen tuuliasteikon mukaisesta myrskytuulesta (10 min. keskituulen nopeus 21 m/s tai enemmän).

Joillakin vakuutusyhtiöillä korvattavan myrskyvahingon määritelmä edellyttää tiettyä lähimmällä säähavaintoasemalla mitattua puuskatuulen nopeutta tai keskituulen nopeutta.

2.2.2 Poikkeuksellisen voimakas sade ja rankkasadetulva

Poikkeuksellinen sade määritellään vakuutusehdoissa usein lähimmän säähavaintoaseman mittaamien sademillimetrien mukaan. Usein poikkeukselliseksi on vakuutusehdoissa määritelty sademäärä, joka on 30 mm sademäärä tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa.

Vakuutuksesta korvattavalla rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade tulvii maan pinnalla ja tunkeutuu rakennukseen vakuutusehtoista riippuen suoraan maanpinnalta tai maaperästä tai rakennuksen kiinteiden putkistojen kautta.

2.2.3 Merivesitulva

Merivesitulvan aiheuttama vahinko on korvattava silloin, kun merenpinta nousee poikkeuksellisesti. Merenpinnan nousun tulee johtua myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa.

Merenpinnan nousu on poikkeuksellista silloin, kun vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Poikkeuksellisena ei yleensä pidetä vedenpinnan tason normaalia vaihtelua, aallokosta johtuvaa vedenkorkeutta tai pysyvästä keskivedenpinnannoususta johtuvaa vedenpinnan korkeutta.

2.2.4 Vesistötulva

Vesistötulvalla tarkoitetaan muussa vesistössä (esimerkiksi joessa, järvessä, ojassa, purossa tai lammessa) tapahtuvaa vedenpinnan poikkeuksellista nousua. Vakuutusehdoista riippuen vesistötulvia korvataan, kun vedenpinta nousee myrskytuulen, poikkeuksellisten sateiden, lumen sulamisen tai jää- tai hyydepadon vuoksi.

Vedenpinnan nousu on poikkeuksellista silloin, kun vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellisena ei yleensä pidetä vedenpinnan tason normaalia vaihtelua, aallokosta johtuvaa vedenkorkeutta tai pysyvästä keskivedenpinnannoususta johtuvaa vedenpinnan korkeutta.

2.2.5 Muut sääilmiöt

Raekuurosta aiheutuvia vahinkoja korvataan tyypillisesti myrsky- ja luonnonilmiöturvista.

Suorasta salamaniskusta aiheutuva vahinko korvataan monesti suppeammistakin vakuutuksista. Tällöin korvataan esimerkiksi omaisuuden pirstoutuminen suorasta salamaniskusta. Suppeammistakin vakuutuksista saatetaan korvata tietyille ehdoissa mainituille laitteille, esim. sähköpääkeskukselle tai kWh-mittarille, jännitevaihtelusta aiheutunut vahinko. Muutoin jännitevaihteluista aiheutuvia sähkölaitteiden rikkoutumisia korvataan pääsääntöisesti vain laajimmista vakuutuksista.

Vakuutusehdoissa on saatettu määritellä korvattavaksi myös muunlaisia luonnonilmiövahinkoja, kuten esimerkiksi poikkeuksellisen runsaan lumikuorman puustolle aiheuttama vahinko.

2.3 Rajoitukset – mitä vakuutuksesta ei korvata

Samoin kuin korvattavan vahingon määritelmä, myös vakuutusehtojen rajoitusehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Vakuutusehtojen rajoitusehdoissa on kerrottu, millaisia vahinkoja vakuutuksesta ei korvata.

Luonnonilmiövahinkojen yhteydessä on hyvä huomata, että tavallisesti vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi sateesta tai pakkasesta tai jään tai lumen painosta tai liikkumisesta aiheutuvia vahinkoja. Esimerkiksi katolta alas tulevan lumen mukana irti repeytynyttä lumiestettä ja katon korjaamista ei yleensä korvata kotivakuutuksesta.

Pihan ja puutarhan kasveille luonnonilmiöistä aiheutuneita vahinkoja ei välttämättä korvata. Ulkona olevalle omaisuudelle (esim. pihakalusteille) aiheutuneita vahinkoja saatetaan korvata vain rajoitetusti.

Muunlaisten tulvien kuin erikseen korvattavaksi määriteltyjen poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia vahinkoja ei välttämättä korvata. Poikkeuksellistenkin tulvavahinkojen korvattavuudessa saattaa olla rajoituksia, esimerkiksi vesistö- tai merivesitulvia saatetaan korvata vain silloin, kun vedenpinnan nousun aiheuttaa myrskytuuli tai yli 15 m/s nopeudella puhaltanut 10 min. keskituuli.

Esimerkki: Myrskyn aikana satoi niin paljon, ettei sade ehtinyt imeytyä maahan vaan tulvi kellariimme ja tärveli siellä säilytyksessä olleet tavarat. Korvataanko se vakuutuksesta?

Vahinko korvataan kotivakuutuksesta, jos rankkasateen aiheuttamaa tulvimista koskevat ehdot täyttyvät. Edellytyksenä korvattavuudelle voi olla esimerkiksi 30 mm:n sademäärä tunnissa tai 75 mm:n vuorokaudessa.

Sähkökatkoksia koskien on monissa vakuutuksissa rajoitusehtoja, joiden mukaan vakuutuskorvausta ei makseta, jos korvausta on mahdollista saada muualta, esimerkiksi jonkun lain perusteella. Sähköyhtiöt maksavat sähkömarkkinalain perusteella pitkistä sähkökatkoista asiakkailleen vakiokorvauksia, joiden määrä perustuu asiakkaan maksamiin vuotuisiin siirtopalvelumaksuihin ja keskeytyksen pituuteen. Jos sinulle on aiheutunut vahinkoa sähkökatkon takia, ole ensin yhteydessä sähköverkkoyhtiöösi. Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/sahko/.

Article line divider

3. Korvausten määrät

Vakuutuksesta korvataan vain suoranainen esinevahinko. Jos esimerkiksi talon katto on osittain vaurioitunut talon päälle kaatuneen puun vuoksi, korvataan vakuutuksesta katon lappeen korjaaminen. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata sitä, että katon lappeissa on korjauksen jälkeen sävyero, joka johtuu siitä, että korjaamattoman puolen sävy on vuosien saatossa haalistunut.

Yleensä kotivakuutuksista korvataan myös vakuutetun itsensä vahingon korjaamiseksi tekemää työtä, esimerkiksi kaatuneiden puiden raivausta. Tämä edellyttää tarkkaa laskelmaa tehdyistä töistä ja työtunneista, joten työtunnit kannattaa kirjata muistiin alusta asti.

3.1 Omavastuu

Omavastuu tarkoittaa sitä osuutta vahingosta, joka jää itselle maksettavaksi. Vakuutusyhtiö maksaa vain omavastuun ylittävän osuuden korvauksesta. Omavastuun suuruus sovitaan vakuutusta otettaessa ja se on merkitty vakuutuskirjaan. Omavastuu vaikuttaa vakuutuksen hintaan: suurempi omavastuu laskee vakuutusmaksua. Toisaalta omavastuu kannattaa määrittää sen suuruiseksi, ettei oma talous kärsi liikaa, vaikka vahinkoja sattuisi vuoden aikana useampikin.

Omakotitalossa asuva voi halutessaan määritellä erisuuruisen omavastuun rakennukselle ja irtaimistolle. Isokin omavastuu voi olla järkevä, jos haluaa esimerkiksi vakuuttaa rakennuksen vain suurimpien vahinkojen, kuten tulipalon varalta. Osa vakuutusyhtiöistä antaa mahdollisuuden valita omavastuun vahinkolajikohtaisesti. Silloin omavastuu voi olla esimerkiksi myrskyvahingossa 500 euroa ja varkausvahingossa 250 euroa.

3.2 Jälleenhankinta-arvo ja päivänarvo

Rakennusten vahingoissa korvaus lasketaan tavallisesti joko jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon mukaan. Jälleenhankinta-arvo (tai uudisarvo / uudishinta) tarkoittaa rahamäärää, joka tarvittaisiin vastaavan uuden omaisuuden hankintaan. Päivänarvo (tai nykyarvo / nykyhinta) tarkoittaa omaisuuden todellista arvoa. Päivänarvoa laskettaessa otetaan huomioon omaisuuden iän, käytön, kunnon yms. seikkojen vaikutus omaisuuden arvoon. Jos vahingoittuneen omaisuuden arvo ennen vahinkoa on yli 50 % vastaavan uuden omaisuuden arvosta, korvaus lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. Jos vahingoittuneen omaisuuden arvo ennen vahinkoa on alle 50 % vastaavan uuden omaisuuden arvosta, korvaus lasketaan päivänarvon mukaan. Korvauksen määrään ei välttämättä vaikuta se, onko rakennus vakuutettu täydestä arvostaan vai tietyllä vakuutusmäärällä.

Esimerkki: Vanha lautarakenteinen ulkorakennus vaurioitui myrskyssä pahasti. Rakennuksen päivänarvoksi arvioitiin sen iän, kunnon, varustelutason ym. seikkojen perusteella 30 % uuden vastaavan rakennuksen jälleenhankinta-arvosta. Korvauksena maksettiin rakennuksen päiväarvo, eli 30 % uuden vastaavan rakennuksen jälleenhankinta-arvosta.

3.3 Ikävähennykset

Irtaimiston ja myös rakennusten laitteiden ja putkistojen vahingoissa korvausmäärään vaikuttavat vuotuiset ikävähennykset. Ikävähennykset ovat vakuutusehdoissa määriteltyjä prosentuaalisia vähennyksiä, jotka perustuvat omaisuuden ikään. Ikävähennykset vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Ikävähennys tehdään aina omaisuuden jälleenhankinta-arvosta.

Esimerkki: Kova myrskytuuli riepotteli kesällä 2020 Pekan pihalla olleen kaasugrillin korjauskelvottomaksi. Grilli oli ostettu vuonna 2017 ja uuden vastaavan grillin hinta oli vahinkohetkellä 600 euroa. Pekan vakuutuksen omavastuu oli 200 euroa. Vakuutusehdoissa määritetty ikävähennys oli 5 % / vuosi. Ikävähennystä ei tähän vahinkoon sovellettavien vakuutusehtojen mukaan tehdä käyttöönottovuodelta (2017) eikä vahingoittumisvuodelta (2020). Korvauksesta tehdään siis ikävähennys kahdelta vuodelta (2 x 5 % = 10 % 600 eurosta eli 60 euroa) sekä vähennetään omavastuu. Korvattavaksi jäävä summa on 600 e – 60 e – 200 e = 340 euroa.

3.4 Pihan istutukset, puusto ja metsä

Pihojen istutusten ja puuston korvausmäärät on yleensä määritelty erikseen kotivakuutusehtojen korvaussäännöksissä. Tavallisesti puuston ja istutusten tuhouduttua korvataan piha-alueen kunnostuskulut ja taimien hankintakustannukset tai esimerkiksi taimien hinta kolmella kerrottuna.

Puustosta maksetaan korvauksena vakuutusehdoista riippuen joko taimien hinta tai puuston metsätaloudellinen arvo. Taimien hintana pidetään normaalia kauppapuutarhan hintaa. Lisäksi saatetaan korvata istutus- ja kuljetuskustannuksia, joita puutarhan ennalleen saattamisesta aiheutuu. Tonttimetsä tai luonnontilaiset alueet eivät ole kotivakuutuksessa vakuutettuna. Talousmetsä on mahdollista vakuuttaa erikseen metsävakuutuksella.

Article line divider

4. Muut vakuutukset ja luonnonilmiövahingot

Kotivakuutusten lisäksi korvauksia myrskyvahingoista voidaan maksaa seuraavista vakuutuksista:

Metsävakuutukset

Metsävakuutuksista korvataan metsälle aiheutuneita vahinkoja vakuutukseen valitun turvatason mukaisesti. Metsävakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu puusto ja taimikko sekä mahdollisesti myös jo hakattu puutavara. Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa määritellyt vahingot, joita ovat tavanomaisesti palo-, myrsky-, lumi-, hyönteis-, tulva-, sienitauti-, eläin-, ilkivalta- ja varkausvahingot.

Kaikkia vahinkoja ei korvata. Esimerkiksi hallan tai roudan aiheuttamia vahinkoja ei korvata metsävakuutuksesta. Metsävakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa siltä osin, kuin siitä voidaan saada korvausta julkisista varoista. Valtio pyrkii tukemaan yksityismetsien hoitoa esimerkiksi Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain avulla. Sen perusteella yksityismetsänomistaja voi saada valtion rahoitustukea metsänparannukseen.

Metsävakuutus on täysarvovakuutus, jolla tarkoitetaan sitä, ettei metsän arvoa määritellä vakuutusta otettaessa vaan vasta vahingon sattuessa. Metsävakuutukseen on yleensä valittavissa enimmäiskorvausmäärä kiintokuutiometriä kohti. Metsävakuutuksesta korvataan kuitenkin vain todellinen menetys, mutta enintään valitun enimmäiskorvausmäärän mukaan.

Korvauksen edellytyksenä voi olla, että puustoa on tuhoutunut riittävän suurelta pinta-alalta tai vakuutuskirjassa määritellyn vähimmäiskuutiometrimäärän mukaisesti. Vähimmäismäärä on yleensä 15 kiintokuutiometriä. Yksittäisiä vahingoittuneita puita ei korvata metsävakuutuksesta.

Metsävahingon sattuessa vahingon laajuuden arvioinnissa käytetään tavallisesti metsäammattilaisia, jotka tekevät arvion vahingon suuruudesta. Metsäammattilaisena voi toimia esimerkiksi paikallinen metsänhoitoyhdistys. Vahingon arvioinnin perusteena voi olla puuston hakkuuarvo tai odotusarvo.

Odotusarvolla tarkoitetaan sitä, että vakuutuskorvauksessa on otettu huomioon odotettu tuleva tuotto.  Esimerkiksi taimikon vahingoittuessa vakuutuksesta maksetaan taimikon perustamisesta ja kasvatuksesta aiheutuneet kulut, jottei metsä jää vajaatuottoiseksi.

Vanhoissa metsän ainaisvakuutuksissa vakuutusmäärät voivat olla huomattavasti pienemmät kuin vakuutetun metsän arvo. Ainaisvakuutetun metsän omistajan kannattaa selvittää, onko vakuutusturva ajantasainen. Ainaismetsävakuutus on mahdollista takaisinostaa. Tällöin ainaisvakuutus lakkautetaan ja asiakas saa vakuutusyhtiöltä kompensaatioksi ennalta sovitun summan rahaa.

Ajoneuvojen vakuutukset

Ajoneuvojen laajoista kaskovakuutuksista voidaan maksaa ajoneuvoille aiheutuneita myrskyvahinkoja, kuten raekuuron tai auton päälle kaatuneen puun aiheuttamia vaurioita. Suppeat kaskovakuutukset eivät korvaa ajoneuvoille aiheutuneita myrskyvahinkoja. Laajatkaan kaskovakuutukset eivät korvaa kaikkea. Kaskovakuutuksesta ei korvata esimerkiksi moottorivauriota, joka syntyy kun autolla ajetaan veden peittämällä tiellä ja moottoriin pääsee vettä.

Maatilavakuutus ja yritysvakuutus

Maatilavakuutuksista voidaan korvata vakuutetuille rakennuksille ja tuotantoeläimille aiheutuneita vahinkoja vakuutuksen laajuuden mukaisesti. Esimerkiksi maatilan varastorakennukseen iskeneen salaman aiheuttama palovahinko voidaan korvata maatilan palovakuutuksesta. Myös yritysvakuutukset kattavat koneita, laitteita ja esimerkiksi tuotannon keskeytymisvahinkoja valittujen turvatasojen mukaisesti.

Vastuuvakuutus

Jotta tapahtuma voisi tulla vastuuvakuutuksesta korvattavaksi, sen täytyy olla tuottamuksella eli huolimattomuudella tai laiminlyönnillä aiheutettu. Tuottamuksen täytyy myös olla syy-yhteydessä vahinkoon. Pelkän onnettomuuden tai ns. tapaturmaisen vahingon johdosta ei makseta korvauksia vastuuvakuutuksesta. Esimerkiksi jos myrsky kaataa naapurin tontilta puun, joka rikkoo autokatoksesi, voit hakea korvausta omasta kotivakuutuksestasi. Jos puu on ollut jo näkyvästi sairas tai esimerkiksi kallellaan siten, että naapuri on laiminlyönyt velvollisuutensa kaataa puu, voi korvaus tulla maksettavaksi hänen vastuuvakuutuksestaan.

Esimerkki: Voimakas tuuli repi osan saunarakennuksemme katosta irti ja heitti sen naapurimme talon päälle. Hänen talostaan meni kaksi ikkunaa rikki. Olemmeko korvausvastuussa?

Ette ole, mikäli kattonne oli kunnossa. Koska ette ole syyllistyneet huolimattomuuteen tai laiminlyöntiin, vahingonkorvausvelvollisuutta naapurille ei ole.

Venevakuutus

Laajoista venevakuutuksista korvataan myrskyn aiheuttamia vahinkoja, kuten raesateen tai kovan myrskytuulen aiheuttamia vahinkoja. Venevakuutuksissakin saattaa olla erilaisia korvattavia vahinkoja koskevia tuulennopeusrajoja. Suppea vakuutus korvaa yleensä vain suoran salamaniskun aiheuttamia mekaanisia rikkoutumisia.

Article line divider

5. Vahinkotilanteessa

Varaudu myrskyihin jo etukäteen ja tarkista vakuutusehtojen suojeluohjeet. Suojeluohjeissa annetaan toimintaohjeita vahinkojen välttämiseksi ja pienentämiseksi. Jos suojeluohjeen laiminlyönti on vaikuttanut vahingon syntyyn, vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai jopa evätä sen kokonaan.

Luonnonilmiövahinkoihin liittyvät suojeluohjeet voivat koskea esimerkiksi sade- ja sulamisvesien ohjaamista pois talon viereltä tai salaojien tai katon kunnon tarkistamista säännöllisesti. Myös esimerkiksi kellaritiloissa oleva irtaimisto saatetaan neuvoa nostamaan vähintään 10 cm korkeudelle lattiasta, jolloin vältetään varastotiloihin mahdollisesti tulvivan veden aiheuttamia vahinkoja.

Tarkkaile myös pihapiirin puiden kuntoa ja irrota ukkosella sähkölaitteet sähköverkosta.

Vakuutetun eli sen, jonka hyväksi vakuutus on voimassa, tulee aina kykyjensä mukaan huolehtia vahinkojen torjumisesta ja rajoittamisesta. Tätä velvollisuutta kutsutaan pelastamisvelvollisuudeksi.

Toiminta vahinkotilanteessa

  1. Kirjaa vahingot muistiin ja valokuvaa ne. Ota valokuvia eri suunnista ja eri etäisyyksiltä. Estä lisävahinkojen syntyminen. Esimerkiksi talon rikkoutunut katto täytyy suojata, jottei sadevettä vuoda sisään. Soita hätäkeskukseen numeroon 112, jos kyseessä on ihmisille tai omaisuudelle välitöntä vaaraa aiheuttava tilanne, esimerkiksi suuri puu on kaatumaisillaan asuinrakennuksen päälle.
  2. Vaurioituneissa sähköverkoissa voi esiintyä niin sanottuja nollavikoja. Nollavika voi rikkoa sähkölaitteita ja aiheuttaa tulipalovaaran. Kun talossa on nollavika, voi sähkölaitteiden metallisista kuorista saada sähköiskun tai valot voivat palaa erityisen kirkkaasti tai himmeästi. Jos sähkölaitteet toimivat oudosti ja epäilet nollavikaa, kytke sähköt nopeasti pois pääkytkimestä. Ole varovainen, sillä sähköpääkeskuskin voi nollavikatilanteessa olla jännitteinen.
  3. Kirjaa ylös tekemäsi työtunnit. Älä tee itse vaarallisia töitä, vaan tilaa tarvittaessa avuksi ammattilainen, esimerkiksi metsuri tai kattojen korjauksiin erikoistunut yritys. Pysy etäällä maassa olevista sähkölinjoista, sillä ne saattavat olla jännitteisiä.
  4. Ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi. Voit tehdä vahinkoilmoituksen puhelimessa tai vakuutusyhtiön internetsivujen kautta. Jos myrsky on ollut raju tai laajalla alueella, saattaa vakuutusyhtiön korvauskäsittelyssä olla ruuhkaa.
  5. Aloita pihan- ja metsänraivaustyöt vasta myrskyn loputtua. Hyönteisvahinkojen todennäköisyyttä voi alentaa korjaamalla ripeästi metsästä myrskyssä kaatuneet puut.


©FINE, Hanna Salo

Lataa julkaisu PDF-tiedostona

Lähetys epäonnistui. Tarkista, että täytit vaaditut kentät.

Palaute julkaisusta

Voit auttaa meitä kehittämään oppaidemme sisältöjä antamalla palautteesi

Kiitos!