Oliko kysymyksessä äkillinen ja ennalta arvaamaton poistoletkusta aiheutunut vuotovahinko?
FINE-007418, Astianpesukoneen poistoletkun vuotovahinko. Asennusvirhe.
Vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon huoneiston keittiössä olevan astianpesukoneen poistoletkun havaittiin vuotavan. Vuotovesi kasteli allaskaapistoa, keittiön parkettia sekä lattian betonirakenteita. Kosteutta levisi myös olohuoneen ja eteisen puolelle. Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, oliko poistoletku asennettu virheellisesti. Kyse on lisäksi siitä, onko vuotovahinko aiheutunut astianpesukoneen poistoletkun virheellisen asennuksen seurauksena ja siten se ei rajoitusehtojen mukaan tulisi korvattavaksi.
Vakuutuslautakunnan vakiintunen käytännön mukaan muun muassa erilaiset putkivuodot ovat lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen vuotovakuutusehtojen perusteella oikeuttavia vahinkotapahtumia. Tapauksessa sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata asennusvirheestä johtuvaa vahinkoa. Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vahinkoraportissa ole mainintaa asennusvirheestä. Asiassa ei ole esitetty myöskään ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoa asennusvirheestä, astianpesukoneen asennukseen sovellettavia ohjeita tai asennuksen tehneen henkilön selvitystä asennustyön suorittamisesta. Lisäksi astianpesukoneen asentamisesta oli kulunut noin 5 vuotta ennen vuodon tapahtumista. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty riittävää näyttöä mahdollisesta asennuksen yhteydessä tehdystä virheestä ja sen syy-yhteydestä rikkoutumiseen. Vakuutuslautakunta suosittaa maksettavaksi vakuutusehtojen mukaista korvausta vuotovahingosta.
Oliko astianpesukoneen poistoputken rikkoutuminen aiheutunut vakuutuksen sisältyvän rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla asennusvirheestä?
FINE-004514, Astianpesukoneen poistoputken rikkoutuminen. Asennusvirhe.
Asunto-osakeyhtiön huoneistossa aiheutui vesivahinko astianpesukoneen poistoputken vuotamisesta. Vahinkokartoitusraportin perusteella poistoputkessa oli taitos, jonka kohdalla oli pieniä reikiä ja vuotokohdan rakenteissa mikrobikasvustoa. Korvausta oli haettu kiinteistövakuutuksesta. Erimielisyyttä oli siitä, oliko vahinko johtunut poistoputken virheellisestä asennuksesta. Riidatonta oli se, että vahingoittunut putki oli ollut käytössä noin viisi vuotta, eli sillä oli vahinkohetkellä teknistä käyttöikää jäljellä. Tapauksessa on kyse sen arvioimisesta, oliko vahinko aiheutunut vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla asennusvirheestä.
Vakuutuslautakunnan vakiintunen käytännön mukaan muun muassa erilaiset putkivuodot ovat lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen vuotovakuutusehtojen perusteella oikeuttavia vahinkotapahtumia. Tapauksessa sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata asennusvirheestä johtuvaa vahinkoa. Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vahinkokartoitusraportissa ollut mainintaa asennusvirheestä tai kuvaa astianpesukoneen takaosasta. Asiassa on lautakunnan käsityksen mukaan jäänyt epäselväksi, oliko vuotokohta paikantunut esitetyllä tavalla putken läpivientikohtaan. Asiassa ei ole esitetty myöskään ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoa asennusvirheestä, astianpesukoneen asennukseen sovellettavia ohjeita tai asennuksen tehneen henkilön selvitystä asennustyön suorittamisesta. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty riittävää näyttöä mahdollisesta asennuksen yhteydessä tehdystä virheestä ja sen syy-yhteydestä rikkoutumiseen. Näin ollen Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvausta putken rikkoutumisesta aiheutuneesta vuotovahingosta.
Oikeusturvavakuutuksen voimassaolo vakuutuksenottajan muuttaessa pois vakuutuspaikasta ja oikeusturvaedun epäämisen kohtuuttomuus.
Oikeusturvavakuutuksen voimassaolo vakuutuksenottajan muuttaessa pois vakuutuspaikasta ja oikeusturvaedun epäämisen kohtuuttomuus
FINE-006252, Potilasvahinko. Vakuutuksen voimassaolo.
X asuu osoitteessa, johon on otettu kotivakuutus ja sen yhteydessä myös oikeusturvavakuutus. Vakuutus oli otettu X:n puolison nimissä ja X on ollut vakuutuksessa vakuutettuna, kun hän asui asunnossa yhdessä puolisonsa kanssa. X:n puoliso on sittemmin muuttanut pois yhteisestä osoitteesta, eikä X ole ottanut entisen puolison muuton jälkeen asunnolle tai itselleen uutta vakuutusta.
X on hakenut oikeusturvaetua riita-asiaan, joka on syntynyt entisen puolison poismuuton jälkeen. Vakuutusyhtiö ei ole myöntänyt oikeusturvaetua, koska X ei ole ollut vakuutuksenottajana eikä vakuutettuna oikeusturvavakuutuksesta vakuutustapahtuman sattuessa
X on vedonnut valituksessaan siihen, että oikeusturvaedun epääminen olisi kohtuutonta, koska hän ei ole voinut olettaa oikeusturvavakuutuksensa katkeavan puolison muuttaessa pois yhteisestä taloudesta. Tapauksessa on siis kysymys siitä, onko X oikeutettu oikeusturvaetuun vakuutuksesta, jossa hän ei ole vakuutuksenottajana ja siitä, onko oikeusturvaedun epääminen asiassa kohtuutonta.
Asiassa riidatonta on se, että X ei ole vakuutuksenottajana vakuutuksessa, josta hän on hakenut oikeusturvaetua ja että hän ei asu samassa taloudessa kuin vakuutuksenottaja. Vakuutusehtojen mukaan X ei siten ole vakuutettu vakuutuksesta, johon oikeusturvaa on haettu. Vakuutusehtojen kohta, jossa vakuutetut on määritelty, on lautakunnan ratkaisun mukaan selkeä ja yksiselitteinen. Lautakunta ei pidä yllättävänä sitä, että vakuutuksen voimassaolo asumisjärjestelyjen muuttuessa muuttuu ja etenkin tilanteessa, jossa oikeusturvavakuutus on puolison nimissä, ei voida pitää yllättävänä tai kohtuuttomana sitä, että muu kuin vakuutuksenottajana oleva henkilö ei ole vakuutuksesta vakuutettu henkilö. Lautakunta katsoo, että ehdon soveltaminen ei johda kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun kohtuuttomuuteen. Näin ollen vakuutusyhtiön päätös on vakuutusehtojen mukainen.
Lämmityspatterin putkiliitoksen vuotovahinko
FINE-006705, Lämmityspatterin putkiliitoksen vuotovahinko. Oliko lämmityspatteria kallistettu vai käännettiinkö se lattialle? Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Käsittelyvirhe.
Asiakkaan tytär kallisti patteria seinästä maalauksen yhteydessä, jolloin vesiputki taipui ja liitoskohta alkoi vuotaa runsaasti kastellen esimerkiksi huonekaluja. Vahinkotapahtuman yhteydessä myös matkapuhelin rikkoutui tyttären astuttua sen päälle. Paikalle saapunut putkimies oli sulkenut vesikierron, tyhjentänyt patterin ja poistanut paineen. Seuraavana aamuna vesipumpun todettiin rikkoutuneen veden putkista poistamisen seurauksena, koska pumppu oli jätetty päälle. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja kotivakuutuksesta.
Tapauksessa lähemmin tarkasteltuna kyse oli siitä, onko patterin kallistamisen tai lattialle laskemisen seurauksena tapahtunutta rikkoutumista pidettävä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona, vai vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla käsittelyvirheen seurauksena.
Vakuutuslautakunta totesi, että ensimmäistä kertomusta vahinkotapahtumasta on yleensä pidettävä luotettavimpana. Tässä tapauksessa asiakas on alusta alkaen puhunut lämmityspatterin kallistamisesta. Tämän johdosta lautakunta arvioi vesivuotoon johtaneen putken rikkoutumisen tapahtuneen jo lämmityspatteria kallistettaessa. Lautakunnan näkemyksen mukaan lämmityspatterin kallistaminen on ollut sinänsä jossakin määrin varomatonta menettelyä ja perustunut tyttären virheelliseen arvioon. Lautakunta ei kuitenkaan pitänyt vesijohdon katkeamista patterin varovaiseksi tarkoitetun kallistamisen niin todennäköisenä seurauksena, että vahinkoa olisi tässä tapauksessa pidettävä ennalta arvattavana. Kallistamista ei pidetty myöskään rajoitusehdossa tarkoitettuna työ- tai käsittelyvirheenä. Näin ollen lautakunta katsoi vaurioiden olevan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneita suoranaisia esinevahinkoja. Pumpun rikkoutumista lautakunta piti vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetun työvirheen seurauksena.
Lautakunta suositti, että vakuutusyhtiö maksaa patterin vesijohdon rikkoutumisesta, vuotoveden aiheuttamista vahingoista ja matkapuhelimen rikkoutumisesta asiakkaalle korvausta. Kiertovesipumpun rikkoutumista koskevan korvauspäätöksen osalta lautakunta ei suosittanut muutosta.
Bitumieristeen murtuma ja vesikatteen vuoto
FINE-006070, Bitumieristeen murtuma. Vesikatteen vuoto. Oliko vuoto seurausta äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkopuolisen tapahtuman aiheuttamasta rikkoutumisesta? Kiinteistövakuutus.
Tapauksessa oli kyse vahingosta, jossa vettä oli päässyt vuonna 1974 rakennetun rakennuksen katon alle ja ylimmän kerron asuntoon. Vuoto oli aiheutunut kattokaivon laipan päällä olleen bitumieristeen murtumasta ja vahinko oli huomattu maaliskuussa 2017. Tapauksessa arvioitiin sitä, oliko bitumieristeen murtumasta aiheutunut vuoto korvattava kiinteistövakuutuksesta sisäpuolisen sadevesijärjestelmän vuotovahinkona tai vesikatteen ulkopuolisen tapahtuman aiheuttamana rikkoutumisvahinkona.
Lautakunta katsoi, ettei kyseessä ole sisäpuolisen sadevesijärjestelmän vuoto, koska vuotokohta ei ollut sadevesijärjestelmään kuuluvassa kattokaivossa, vaan sitä ympäröivässä bitumieristeessä, joka kuuluu vesikatteeseen. Vesikatteen vuotoja korvataan vakuutusehtojen mukaan vain, jos vuoto on seurausta äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkopuolisen tapahtuman aiheuttamasta rikkoutumisesta. Koska korvauksenhakijalla on näyttötaakka korvattavasta vakuutustapahtumasta ja vesikattovuodon ei ole osoitettu aiheutuneen vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta tapahtumasta, kyseessä ei ole korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutuslauta ei suosittanut hyvitystä.
Oliko kunta korvausvastuussa liukastumisesta?
FINE-001397, Oliko kunta korvausvastuussa henkilövahingosta ja tuliko se siten korvata vastuuvakuutuksesta? Tuottamus.
A liukastui kunnan ylläpitämällä jalkakäytävällä, minkä seurauksena hänelle aiheutui takareisivamma. Kysymys oli siitä, onko B:n kunta korvausvastuussa A:n henkilövahingosta ja tuleeko vahinko siten korvata kunnan vastuuvakuutuksesta.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kadun kunnossapidosta vastaavalla taholla on ns. korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kadulla voidaan turvallisesti liikkua. Vahinkopaikalla oli suoritettu viimeisin auraus ja hiekoitus samana päivänä noin kolme tuntia ennen vahinkoa.
Vakuutuslautakunta totesi, että vaikka kadun kunnossapidosta vastaavan velvollisuus huolehtia liukkaudentorjunnasta on korostunut, vastuu liukastumisvahingoista ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa. Hiekoitusalueella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja katulain edellyttämällä tasolla. Vakuutuslautakunta katsoi, että vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta oli huolehdittu asianmukaisesti ja tällä perusteella lautakunta katsoi, ettei B:n kunnalle ole syntynyt korvausvastuuta A:n henkilövahingosta ja että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Oliko kiinteistönomistaja vastuussa henkilövahingosta?
FINE-001118, Oliko kiinteistönomistaja korvausvastuussa henkilövahingosta ja tuliko se siten korvata vastuuvakuutuksesta? Tuottamus.
A liukastui ja kaatui työpaikkansa pysäköintipaikalla pysäköintiruudussa, jolloin hänen oikea ranteensa murtui. Vahinko korvattiin työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta, minkä jälkeen tapaturmavakuutusyhtiö esitti kiinteistönomistajalle takautumisvaatimuksen.
Vakuutuslautakunnan arvioitavana oli kiinteistönomistajan tuottamus ja se, tuliko vahinko korvata kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta. Vastuuvakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kiinteistön liukkaudentorjunnasta oli huolehdittu asianmukaisella tavalla eikä korvausvastuuta siten ollut syntynyt. Vahinkoa edeltäneinä päivinä oli ollut vähäistä lumisadetta ja lämpötila oli vaihdellut nollan molemmin puolin. Edellinen hiekoituskerta oli tapahtunut liukastumista kolme päivää aikaisemmin. Lisäksi huoltomies oli tehnyt viimeisimmän tarkastuskierroksen vahinkopäivänä klo 7.00 ennen liukastumista ja tuolloin todennut, ettei hiekoitustarvetta ole.
Vakuutuslautakunta totesi, että vahinko oli tapahtunut pysäköintialueella, jolla ei ollut erillistä jalankulkuväylää. Lautakunta katsoi, että tämän kaltaisella alueella on tyypillisesti myös jalankulkuliikennettä työntekijöiden saapuessa työpaikalle tai poistuessa sieltä, jolloin alue tuli pitää myös jalankulkuliikennettä tyydyttävässä kunnossa. Ottaen huomioon vahinkoa edeltäneiden päivien sääolosuhteet lautakunta katsoi, että huolellinen toiminta pysäköintialueen liukkaudentorjunnassa olisi edellyttänyt hiekoitusta myös viimeisen hiekoituskerran jälkeen. Tällä perusteella lautakunta katsoi, että kiinteistönomistaja oli korvausvastuussa A:n henkilövahingosta ja suositti vastuuvakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.