Erilaisia huijaustapoja on monenlaisia ja rikolliset kehittävät niitä koko ajan lisää. Huijausten tunnistaminen voi olla haastavaa, mutta on olemassa monia huijauksille tunnusomaisia merkkejä, joihin voit kiinnittää huomiota. Jos epäilet huijausta, on aina turvallisempaa olla varovainen ja tarkistaa asia huolellisesti ennen kuin teet päätöksiä tai jaat tietoja.

Monissa FINEen saapuneissa yhteydenotoissa korostuvat tilanteet, joissa asiakas päätyy asioimaan rikollisten luomilla valesivuilla, jotka näyttävät esimerkiksi aidoilta pankin tai viranomaisen verkkosivuilta. Lue lisää FINEn saapuneista tyypillisistä tapauksista ja niiden ratkaisuista: Huijausten selvittäminen ja ratkaisukäytännöt FINEssä -oppaasta.

Tässä oppaassa kerrotaan:

• miten huijauksen voi tunnistaa
• millaisia huijauksia verkossa voi tulla vastaan
• miten epäilyttävät linkit, liitteet ja viestit voi tunnistaa
• miten verkkopankkiin voi kirjautua turvallisesti ja pankkitunnuksia käyttää turvallisesti
• miksi kiire ja liian hyvältä kuulostavat tarjoukset voivat olla huijauksen merkkejä
• miten yrityksen tai henkilön aitouden voi tarkistaa ennen maksamista tai tietojen jakamista
• mitä tehdä, jos epäilee joutuneensa huijauksen tai tietojenkalastelun uhriksi
• mihin huijauksesta voi ilmoittaa

Tunnista ja vältä huijaus

Mistä huijauksen voi tunnistaa?

Huijauksissa toistuvat usein epäilyttävät linkit ja lähettäjät, kiireen tuntu, poikkeuksellisen hyvä tarjous sekä henkilökohtaisten tai taloudellisten tietojen pyytäminen. Jos epäilet huijausta, asia kannattaa tarkistaa ennen kuin teet päätöksiä tai annat tietojasi.

Millaisia huijauksia verkossa voi tulla vastaan?

Huijarit voivat esimerkiksi luoda valesivuja, jotka näyttävät aidoilta pankin tai viranomaisen verkkosivuilta. Huijaustapoja kehitetään jatkuvasti, minkä vuoksi myös aidolta näyttävään viestiin tai verkkosivuun kannattaa suhtautua harkiten.

Muista nämä:

• Unohda kiire. Älä toimi kiireessä hyväksyen tarjouksia, joista et ole varma. Jos sinua painostetaan kiireeseen ja herää epäilyksiä, ota aikalisä.
  • Paineen luominen on yleinen huijauksen merkki, sillä huijarit haluavat uhrin tekemään hätiköityjä päätöksi ilman asianmukaista harkintaa.
• Huono kielioppi ja oikeinkirjoitus. Huijausviestit voivat olla kirjoitettu huonolla suomen kielellä tai sisältää kirjoitusvirheitä, mutta usein ne voivat olla hyvin laadukkaita. Viestit voivat saapua sähköpostitse, tekstiviestillä, puhelimitse tai jonkin sosiaalisen median kanavan kautta.
• Tutki yritystä tai henkilöä ennen kuin teet liiketoimia tai jaat tietoja. Tarkista verkosta arvosteluja ja kokemuksia, vaadi tarvittaessa virallisia asiakirjoja, kuten sopimuksia tai lisenssejä. Ole epäileväinen, jos sinulta pyydetään rahaa ilman selkeää dokumentaatiota. Ole varovainen, jos sinulta pyydetään henkilökohtaisia tai taloudellisia tietoja verkkosivustoilla tai puhelimitse. Luotettavat tahot eivät yleensä pyydä näitä tietoja yllättäen.

Viestien linkit ja liitteet

Mistä tunnistan epäilyttävät linkit ja liitteet?

Suhtaudu varauksella sähköposteissa ja tekstiviesteissä oleviin linkkeihin. Älä klikkaa epäilyttäviä linkkejä tai avaa tuntemattomista lähteistä tulleita liitetiedostoja. Tarkista lähettäjä ja kiinnitä huomiota epäilyttäviin tai virheellisiin verkkosivuosoitteisiin.

Miten voin varmistaa, onko saamani viesti aito?

Jos tarjous tulee epätavalliselta tai epäilyttävältä lähettäjältä tai osoitteesta, varmista lähettäjän ja viestin aitous ottamalla itse suoraan yhteyttä kyseiseen toimijaan.

Voiko tutulta tullut someviesti olla huijaus?

Kyllä. Tuttavan sosiaalisen median tili voi olla kaapattu, jolloin huijari voi esiintyä tuttavanasi.

Tunnistautuminen ja kirjautuminen

Miten kirjaudun turvallisesti pankkitunnuksilla?

Älä kirjaudu pankkitunnuksillasi sivustoilla, jolle olet päätynyt hakukoneen kautta. Älä koskaan käytä pankkitunnuksiasi sähköposteissa, tekstiviesteissä tai jonkun lähettämän linkin kautta avautuvilla sivuilla.

Miten kirjaudun verkkopankkiin turvallisesti?

Kirjoita pankin koko verkkosivuosoite itse selaimeen ja kirjaudu pankkiin sitä kautta. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin, näin vältät naputtelut seuraavalla kerralla kirjautuessasi. Jos mahdollista, käytä pankin mobiilisovellusta verkkopalvelun sijaan.

Muista myös: Älä jaa henkilökohtaisia tai taloudellisia tietojasi vastaamalla epäilyttäviin sähköposteihin tai epätavallisiin pyyntöihin.

Voiko liian hyvältä kuulostava tarjous olla huijaus?

Kyllä. Älä luota tarjouksiin, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, usein ne ovat huijauksia

Ole erityisen varovainen, jos kyseessä on äärimmäisen edullinen hinta tai nopea ja suuri voitto tai tarjous kohdistuu vain pienelle, valitulle ryhmälle tai näyttää olevan saatavilla vain hyvin rajoitetun ajan ja asiointia pyritään kiirehtimään

Lisätietoa ja linkkejä apuun

Mitä teen, jos epäilen tulleeni huijatuksi?

Jos joudut tai epäilet joutuneesi tietojenkalastelun uhriksi, on tärkeää toimia välittömästi. Soita asiasta oman pankkisi sulkupalveluun tai kortin myöntäneen yhtiön sulkunumeroon ja sulje kortti. Sulkupalvelut ovat avoinna 24/7.

Mihin voin ilmoittaa huijauksista?

Rikollisesta toiminnasta voit ilmoittaa poliisille, kun taas epäilyttävästä toiminnasta voit ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Jos kyseessä on esimerkiksi sijoitushuijaus, voit ilmoittaa Finanssivalvonnalle tai Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilta löytyy tietoa toimintaohjeista, mille taholle tehdä ilmoitus. Verkkosivuilta löytyvät kattavat toimintaohjeet eri tilanteisiin.

Tutustu eri tahojen aineistoihin:

• Näin suojaudut nettihuijaukselta, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivut.
• Huijaukset ja niiden tunnistaminen & mitä tehdä, jos on tullut huijatuksi, Poliisin verkkosivut.
• Ikääntyneisiin kohdistuvat huijaukset, Poliisin verkkosivut.
• Rikosuhripäivystys, Rikun tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa mm. tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita.
• Huijaukset ja tilausansat, Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivut.
• Huijausinfo.fi, Kuluttajliiton tuottamaa tietoa ja opetusmateriaalia digihujauksista, Kuluttajaliiton verkkosivuilla myös Itseopiskelupaketti huijauksista ja podcasteja: Huijaripodi-podcast).
• Tietopankki erilaisista digihuijauksista, Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Poliisiammattikorkeakoulun (POLAMK) CYBERDI-hanke 2018-2021, jossa mukana materiaalia myös nuorille.
• Huijauksen kohteeksi joutuneet kertovat kokemuksistaan Yle Areenassa, Digihuijatut-sarja.

© FINE 2024, Elina Antila, Johanna Tykkä, Tuomas Hidén, Sasu Heino ja Vesa Sainio