Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon huoneiston B 19 keittiössä olevan astianpesukoneen poistoletkun havaittiin vuotavan 9.7.2017. Vuotovesi kasteli allaskaapistoa, keittiön parkettia sekä lattian betonirakenteita. Kosteutta levisi myös olohuoneen ja eteisen puolelle.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 26.7.2017, että astianpesukoneen poistoletku oli asennettu virheellisesti. Poistoletku oli jäänyt puristuksiin, jolloin siihen oli aiheutunut vauriota, mikä oli johtanut vuotovahingon syntymiseen. Koska työvirheen aiheuttamat vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, korvausta kiinteistövakuutuksesta ei voida maksaa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisuaan myöskään asiakkaan oikaisupyynnön johdosta antamassaan uudessa korvauspäätöksessä.  

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko kyse vakuutusehdoissa tarkoitetusta asennusvirheestä poistoletkun asennuksen yhteydessä, vai tulisiko vahinko korvata. Astianpesukone on kuulunut huoneiston alkuperäiseen varustukseen ja rakennuttaja on asentanut sen vuonna 2011. On todennäköistä, että poistoletku ei ole rikkoutunut vielä asennushetkellä, vaan letku on ajan myötä heikentynyt taitoskohdasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Kartoitusraportin mukaan astianpesukoneen poistoletku on ollut taitoksissa/rutussa koneen takana ja letku on rikkoutunut tästä kohdasta. Poistoletkun taitoskohtaan on raportin mukaan syntynyt pieniä reikiä, joista vesi on päässyt valumaan vuotokaukalon alle ja päälle. Pesukone ja poistoletku on asennettu kohteen rakentamisen yhteydessä vuonna 2011. 

Vakuutusyhtiön mukaan poistoletku on astianpesukoneen asennuksen yhteydessä jäänyt asennusvirheen seurauksena taitokselle/ruttuun koneen takaosan ja seinän väliin. Vuotokohta on ollut juuri kyseisessä taitoskohdassa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ammattitaitoisen asentajan olisi tullut asennusvaiheessa varmistaa, että astianpesukoneen poistoletku kulkee koko matkaltaan vapaasti koneelta viemärin liitäntäkohtaan asti.

Taitoksen ja rutistumisen vaurioittamaan poistoletkun taitoskohtaan on kohdistunut toistuvien pesukertojen yhteydessä painevaihteluiden johdosta tavanomaista voimakkaampaa liikettä ja rasitusta, koska koneen poistovesi ei ole päässyt virtaamaan taitoksen johdosta esteettä poistoletkua pitkin viemäriin. Vähitellen poistoletkun taitoskohtaan on paine- ja lämpötilan vaihteluiden aiheuttaman liikkeen seurauksena syntynyt pieniä reikiä, kun letkun taitoskohta on päässyt hankautumaan vasten koneen takaosaa ja seinää. Vuotovahinko on seurausta asennusvaiheessa tehdystä asennusvirheestä. Kyseessä ei ole myöskään vakuutusehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse siitä, onko astianpesukoneen poistoletkun vaurioitumisen katsottava aiheutuneen pesukoneen asentamisessa tapahtuneesta asennusvirheestä. Lisäksi kyse on siitä, voidaanko poistoletkun rikkoutumista pitää vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.11.2012 lukien) kohdan 6 (Korvattavat vahingot, niiden rajoitukset, ikävähennykset ja korotetut omavastuut) mukaan kiinteistövakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot ja muut erikseen mainitut kustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on suoranainen seuraus kohdissa 6.1 - 6.9 määritellyistä tapahtumista seuraavasti:

Ehtokohdan 6.6.1 (Vuoto, korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuotaminen äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta

• rakennukseen kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta
• rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta tai käyttölaitteesta tai näiden liitännästä. Korvauksen edellytyksenä kuitenkin on, että liitäntä on tehty hyväksytysti yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkulla ja että vesiliitännässä on tarkoitukseen sopiva venttiili tai hana ja että vuodon syynä on vesikalusteen, käyttölaitteen tai näiden liitännän mekaaninen rikkoutuminen […]
   

Vakuutusehtojen kohdan 6.6.2 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa

• vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.
   

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan muun muassa erilaiset putkivuodot ovat lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen vuotovakuutusehtojen perusteella oikeuttavia vahinkotapahtumia. Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut asennusvirheestä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että putken rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko on johtunut astianpesukoneen virheellisestä asennuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vahinkokartoitusraportissa ole mainintaa asennusvirheestä. Raportista käy ilmi, että poistoputki on ollut puristuksissa tai taittuneena ja rikkoutunut puristuneesta kohdasta. Asiassa ei ole myöskään esitetty esimerkiksi ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoa asennusvirheestä, astianpesukoneen asennukseen sovellettavia ohjeita tai asennuksen tehneen henkilön selvitystä asennustyön suorittamisesta. Ottaen lisäksi huomioon, että vahinko oli ilmennyt vasta noin viiden vuoden kuluttua asennuksesta, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty riittävää näyttöä mahdollisesta asennuksen yhteydessä tehdystä virheestä ja sen syy-yhteydestä rikkoutumiseen. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse on korvattavasta vuotovahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA
 

Varapuheenjohtaja Sario

Sihteeri Siirala
 

Jäsenet:

Maso

Vaitomaa

Vuori

Yrttiaho