Haku

Finanssisektorin rooli kansalaisten talousosaamisen edistämisessä

Anu Raijas, Suomen Pankki

Johdanto

Finanssialalla on tapahtunut suuri rakenteellinen muutos digitalisaation myötä. Suomella on monia muita maita paremmat lähtökohdat digitaalisten finanssipalveluiden niin kehittämisessä kuin käyttöönotossa, koska Suomessa digitaalitalouden ja -yhteiskunnan valmiudet myös kansalaisten keskuudessa ovat EU:n huippua (European Commission 2020). Kansalaisille finanssialan digitalisaatio on tarkoittanut uudentyyppisiä palveluita ja uusien maksamiskäytäntöjen omaksumista. Digitaaliset finanssipalvelut ovat aika- ja paikkariippumattomasti laajan asiakaskunnan käytössä. Pankkiasioiden hoitaminen sujuu nopeasti ja kustannustehokkaasti. Digitaaliset finanssipalvelut tuovat asiakkaille monia etuja, ja ne ovat usein perinteisiin verrattuna monipuolisempia. Niitä on myös mahdollista räätälöidä yksilöidysti. Digitaalisessa toimintaympäristössä on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota turvallisuusnäkökohtiin, kuten kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan. Huomiota vaatii myös maksamisen sisällyttäminen usein huomaamattomammaksi osaksi ostoprosessissa verkko-ostamisessa.

Digitalisaatiokehityksen myötä markkinoille on tullut perinteisten finanssitoimijoiden rinnalle uusia toimijoita, joista osa on startup-yrityksiä ja osa globaaleja teknologiajättejä. Uudet toimijat haastavat finanssialan perinteisiä toimijoita. Tämä on lisännyt kilpailua, joka kannustaa innovaatioiden kehittämiseen ja palveluvalikoiman laajentamiseen. Vuonna 2018 voimaan tullut maksupalveludirektiivi PSD2 mahdollistaa kolmansien palveluntarjoajien pääsyn asiakkaiden tileille ja maksutapahtumiin asiakkaan suostumuksella. Tämän on katsottu tuovan kuluttajille lisää toimintavaihtoehtoja. Käyttäjien näkökulmasta on tärkeää varmistua uusien toimijoiden luotettavuudesta ja perehtyä uusien finanssituotteiden ominaisuuksiin huijausten tai muiden väärinkäytösten välttämiseksi.  

Digitalisaation etenemisestä kansalaisten pankkiasioinnissa kertoo se, että keväällä 2019 jopa 88 prosenttia suomalaisista maksoi laskunsa tavallisimmin mobiili- tai verkkopankissa tai e-laskulla. Verkkopankin käyttö on nopeassa tahdissa siirtynyt tietokoneelta matkapuhelimella hoidettavaksi erityisesti nuorilla. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat myös finanssimarkkinoilla toimisessaan omaksuneet nopeasti ja ennakkoluulottomasti uusia sovelluksia ja palveluita. Mobiilisovellusta esimerkiksi rahan siirtämiseen ja ostosten maksamiseen käytti keväällä 2019 yli puolet 18–34-vuotiasta. (Finanssiala 2019.) Koronapandemian myötä niin sähköinen maksaminen kuin verkko-ostaminen ovat yleistyneet. Tämä johtaa mahdollisesti pysyviin muutoksiin kuluttajien käyttäytymisessä. (Takala 2020.)

Kansalaisten talousosaaminen on ollut viime aikoina runsaasti esillä julkisessa keskustelussa. Yhtäältä kotitalouksien velkaongelmien ja maksuhäiriöiden yleistyminen ovat nostaneet esille huolen ihmisten taidoista hoitaa talouttaan. Toisaalta on tuotu esille puutteet säästämisen ja sijoittamisen osaamisessa. Suppeasti ymmärrettynä talousosaamisella (financial literacy) voidaan ymmärtää vain talouden peruskäsitteiden hallintaa. Laajasti käytetty määritelmä on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kansainvälisessä talousopetuksen verkostossa kehitetty määritelmä (Atkinson & Messy 2012), jossa talousosaaminen muodostuu kolmesta osa-alueesta: taloudellinen tietämys ja toiminta sekä niihin liittyviä asenteet. Määritelmässä korostuu yksilön kyky löytää, ymmärtää ja arvioida hänelle relevanttia taloudellista informaatiota, ja hyödyntää sitä päätöksenteossa sekä ymmärtää päätösten taloudellisia seurauksia ja tiedostaa mahdollisia riskejä (Mason & Wilson 2000; Braunstein & Welch 2002; Lusardi & Mitchell 2006; Remund 2010; Kalmi 2012). OECD:ssa on viime aikoina tarkasteltu erikseen digitaalista talousosaamista. Sillä tarkoitetaan talousosaamista digitaalisessa toimintaympäristössä, jossa korostuu erilaisten digitaalisten finanssituotteiden käytön hallinta (OECD 2018).

Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito omaan talouteen liittyvässä lyhyen ja pitkän aikavälin taloudellisessa päätöksenteossa. Omaan taloudenhoitoon sisältyy monenlaista toimintaa: arjen rahankäyttöä, erilaisia hankintoja ja omistamista, säästämistä, sijoittamista, luotonottoa sekä vakuuttamista. Taloutta tulee suunnitella ja elämässä on osattava varautua taloudellisesti erilaisiin muutostilanteisiin. Talous liittyy kiinteästi ihmiselämän eri vaiheisiin ja yhteyksiin.  Omien taloudellisten resurssien tiedostamisen ja ennakoinnin lisäksi on tärkeää ymmärtää vallitsevan taloudellisen toimintaympäristön tapahtumat ja erityisesti siinä tapahtuvat muutokset. Tämä vaatii kansalaisten taloudellisen osaamisen kaikkien osa-alueiden jatkuvaa päivittämistä. (Peura-Kapanen & Lehtinen 2011.) Tarvitaan tietoa toimijoista, toiminnasta ja tuotteista, uusien taitojen omaksumista ja käytäntöjen opettelua sekä muutosta asenteissa.

Talousasioita opitaan niin kodissa kuin sen ulkopuolella. Keskeinen paikka talousopetukselle on koululaitos, jossa voidaan tavoittaa koko ikäluokka. Sen lisäksi Suomessa viranomaiset sekä useat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat eri tavoin jo vuosien ajan nähneet tärkeänä parantaa kansalaisten talousosaamista. Tämän artikkelin aiheena on kuvata finanssisektorin roolia kansalaisten talousosaamisen edistämisessä. Finanssisektorin toiminta on tässä keskeistä, koska kansalaisten taloudellinen toiminta tapahtuu tänä päivänä yleisesti finanssimarkkinoilla ja lisäksi digitaalisissa ympäristöissä. Finanssisektoria tässä tarkastelussa edustavat FINEn ohella Finanssiala ry ja pankit, viranomaisista Finanssivalvonta ja Suomen Pankki sekä säätiöistä Pörssisäätiö.. Artikkelin aluksi esittelen lyhyesti tammikuussa 2021 valmistuneen ehdotuksen talousosaamisen kansalliseksi strategiaksi, jossa ensimmäistä kertaa hahmotellaan suuntaviivoja talousosaamistoiminnan järjestämiselle Suomessa. Finanssisektorilla on tutkittu eri näkökulmista eri väestöryhmien talousosaamista ja selostan artikkelissani näiden tutkimusten tuloksia. Tämän jälkeen esittelen keväällä 2020 tehdyn kartoituskyselyn pohjalta, mitä finanssisektorin toimijat Suomessa ovat viime aikoina tehneet talousosaamisen edistämiseksi. Artikkelin lopuksi pohdin finanssisektorin tulevaisuuden roolia kansalaisten talousosaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä.     

 

Ehdotus talousosaamisen kansallisesta strategiasta

Suomessa iso joukko eri sektoreiden toimijoita on jo vuosien ajan tehnyt arvokasta työtä kansalaisten talousosaamisen paranemiseksi. Koordinoinnin puuttuessa kokonaiskäsitystä toiminnan laajuudesta ei ole ollut, mikä on johtanut sirpaleiseen ja osittain päällekkäiseen tekemiseen. Siksi Suomen Pankki käynnisti helmikuussa 2020 Suomen Pankin, oikeusministeriön ja muiden keskeisten viranomaisten yhteisellä sopimuksella talousosaamisen edistämiseen liittyvän toiminnan koordinoinnin ja kansallisen strategiaehdotuksen laatimisen. Työtä johti Suomen Pankki kiinteässä yhteistyössä alan keskeisten tutkijoiden ja toimijoiden kanssa. Finanssisektori oli hyvin aktiivisesti mukana. Strategiaehdotus valmistui alkuvuodesta 2021 ja se luovutettiin oikeusministeriölle tammikuussa 2021 (Suomen Pankki 2021).

OECD:n kesäkuussa vuonna 2015 tekemän kartoituksen mukaan 59 maassa oli käytössä talousosaamisen strategia (OECD 2015). Suomessa strategiaa ei ole ollut, vaikka sen tarpeellisuus on tunnistettu jo vuosien ajan. Talousosaamisen strategia on todettu tarpeelliseksi ensisijaisesti kansalaisten talousosaamisen parantamiseksi sen eri osa-alueilla ja tasoilla. Strategian avulla voidaan myös koordinoida talousosaamisen edistämiseen tähtäävää toimintaa. Keväällä 2020 monet niistä maista, joilla oli olemassa talousosaamisen strategia, pystyivät toimijoiden välisellä vakiintuneella työnjaolla nopeasti reagoimaan ja auttamaan kansalaisia koronapandemiaan liittyvässä talousahdingossa.

Talousosaamisen kansallinen strategia on Suomeen räätälöity malli, joka perustuu olennaiseen tietoon ja analyyseihin: suomalaisten talousosaamisen taso, talousosaamisen edistämiseksi tehty työ, markkinoilla vallitsevat olosuhteet ja yhteiskunnallinen tilanne. Talousosaamisen strategiassa hyödynnetään OECD:n kansainvälisen talousopetuksen verkoston (OECD/INFE) ohjeistuksia ja muiden maiden käytäntöjä.

Suomen talousosaamisen strategian missiona on saada ihmiset ymmärtämään talousosaamisen merkitys omassa elämässään ja toimimaan omaa talouttaan hoitaessaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Strategialla tavoitellaan, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä.

Talousosaamisen edistämiseksi tehtävän toiminnan koordinoinnin avulla talousosaamisen edistäminen saadaan suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Näin talousosaamistyössä voidaan tehostaa resurssien käyttöä, levittää hyviä käytäntöjä eri toimijoiden hyödynnettäväksi, parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja lisätä toiminnan vaikuttavuutta. 

Strategian toteuttamiseen tarvitaan käytännönläheinen toimintasuunnitelma, jossa määritellään toteutettavat toimenpiteet ja niiden toteuttajat aikatauluineen ja tavoitteineen talousosaamisen eri osa-alueille sekä sovitaan eri toimijoiden välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä.  Osana toimintasuunnitelmaa tulee varmistaa talousosaamisen edistämisen laatu ja puolueettomuus.

Informaatio on keskeisessä roolissa talousosaamisen parantamisessa. Kansalaiset tarvitsevat raha-asioiden valinta- ja päätöksentekotilanteisiin helposti löydettäviä, helppokäyttöisiä ja ennakoivia neuvonta- ja tietopalveluita, joiden pariin voi hakeutua matalalla kynnyksellä.  Myös ammattilaisille tarvitaan kootusti tarjolle ajantasaista tietoa toimijoista, toiminnoista, tiedoista ja materiaaleista.

Strategian toteutumista tulee seurata arvioimalla toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Tuloksia ja vaikutuksia on mitattava systemaattisesti niin yleisellä kuin yksittäisten kohderyhmien, hankkeiden ja toimenpiteiden tasolla. Tätä tukemaan tarvitaan poikkitieteellinen tutkijaverkosto, joka huolehtii myös alan tutkimuksen kehittämisestä.

Talousosaamisen strategian omistajaksi Suomessa sopii luontevimmin oikeusministeriö, joka sitoutuu vastaamaan strategian toteuttamisesta ja mahdollistaa talousosaamisen edistämistoiminnan verkostossa[1]. Strategiasta erillisenä kysymyksenä tulee ratkaista toiminnan rahoitus erityisesti kolmannelle sektorille ja talousosaamishankkeille sekä tutkimusverkoston perustaminen ja ylläpitäminen. 

 

Tutkimustuloksia suomalaisten talousosaamisesta

Suomessa kansalaisten talousosaamista väestötasolla ja laaja-alaisesti ei ole juurikaan tutkittu. Ainoa tämänkaltainen kysely (N=1 477) toteutettiin vuonna 2014 (Kalmi & Ruuskanen 2016). Tutkimuksessa havaittiin suomalaisten talousosaamisessa sekä taloudellisen tietämyksen että taloudellisen käyttäytymisen olleen kansainvälisesti tarkasteltuna korkealla tasolla. Samaan tulokseen on päädytty muissakin tutkimuksissa (Klapper ym. 2015; OECD 2016; Intrum 2019), jotka tosin ovat myös osoittaneet, että suomalaisilla on aukkoja niin taloudellisessa tietämyksessä kuin käyttäytymisessä. Korkean koulutuksen ja hyvien tulojen todettiin Suomen kyselyssä olleen yhteydessä hyvään talousosaamiseen. Talousosaamisen riskiryhmiksi todettiin erityisesti nuoret ja pienituloiset.

Suomessa mitattiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa 15-vuotiaiden talousosaamista osana PISA 2018 -tutkimusta. Suomalaisten nuorten talousosaaminen oli 20 OECD-maan joukossa huipputasoa, sillä Suomi sijoittui yhdessä Kanadan kanssa toiseksi Viron jälkeen. Suomalaisten nuorten hyvä talousosaaminen oli yhteydessä rahoitusjärjestelmän osallisuuteen: Suomessa 89 prosentilla 15-vuotiaista oli oma pankkitili, ja 78 prosentilla oma pankki- tai maksukortti. Suomessa nuoret oppivat hoitamaan raha-asioitaan itsenäisesti oman pankkitilin avulla. (OECD 2020.) Tämä tieto korostaa finanssisektorin roolia erityisen taloudellisten käytäntöjen omaksumisessa.    

Finanssiala ry sekä pankeista OP, Nordea ja Säästöpankki ovat teettäneet kuluttajatutkimuksia raha-asioiden hoitamisesta ja talouden hallinnasta.

Finanssiala ry:n säästämistä ja luotonkäyttöä käsittelevässä tutkimuksessa[2] (N=2 500) vuodelta 2019 yli puolet 15–79-vuotiaista suomalaisista suunnitteli omaa talouttaan korkeintaan puolen vuoden päähän (Finanssiala ry 2019). Raha-asioiden suunnittelun aikajänne tosin pitenee iän myötä.  Omia menojaan seuraavat eniten yli 55-vuotiaat, joista lähes kolme neljäsosaa seurasi säännöllisesti menojaan. Vähiten menoseurantaa tekivät alle 25-vuotiaat nuoret. Tutkimuksen vastaajista 60 prosentilla tulot ylittävät menot eli heillä rahaa jäi säästöön. Taloutta ilmoitettiin paikattavan säästöillä, jos menot ylittivät tulot. Säästämisessä korostettiin varautumista pahan päivän varalle, halua varallisuuden kasvattamiseen sekä turvallisuushakuisuutta. Tiukinta taloudessa oli nuorilla ja vanhoilla, alle 25-vuotiailla ja 75–79-vuotiailla.

OP teetti vuonna 2019 yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa tutkimuksen 16–74-vuotiaiden suomalaisten (N=2 008) suhtautumisesta oman talouden hallintaan (OP 2019).  Tutkimuksessa ilmeni suomalaisten kiinnostus niin raha-asioihin kuin oman talouden suunnitteluun, sillä kolmannes oli näistä erittäin kiinnostunut ja puolet melko kiinnostunut. Miehet olivat naisia kiinnostuneempia ja suurituloiset pienituloisempia kiinnostuneempia. Myönteinen asenne heijastui käyttäytymiseen, sillä kolmannes vastaajista ilmoitti suunnittelevansa rahankäyttöään tarkasti ja reilu puolet jonkin verran. Rahankäytön suunnittelu yleistyi iän myötä. Parhaana tietolähteenä talouden suunnittelussa ja rahankäytön hallinnassa luotettiin eniten lähipiiriin, ja sen jälkeen pankkiin, työelämään ja jatko-opintoihin tai mediaan. 40 prosenttia vastaajista ilmoitti säästävänsä säännöllisesti, eniten hyvätuloiset. Tärkeimpinä säästämismotiiveina olivat säästäminen pahan päivän varalle tai lomamatkoihin. Neljä kymmenestä vastaajasta ei ollut varautunut millään tavalla yllättäviin menoihin, eikä esimerkiksi säästänyt eläkeaikaa varten.

Nordean (2020) rahataitotestin tulosten mukaan suomalaisten talousosaaminen on yleisesti hyvällä tasolla, mutta parannettavaakin löytyy. Taloudellinen käyttäytyminen oli testin mukaan heikointa alle 26-vuotiailla ja parhainta yli 65-vuotiailla erityisesti taloudellisessa suunnitelmallisuudessa ja säästämisessä. 36–45-vuotiaat miehet kokivat hallitsevansa raha-asioiden hoidon muita paremmin, alle 25-vuotiaat heikoiten. Lähes kaikki vastaajat, noin 90 prosenttia, tiesivät hyvin tarkasti kuukausitulonsa ja tilinsä saldon. Sen sijaan elämisen kuluista ei ollut yhtä tarkkaa käsitystä. Reilu kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti säästävänsä säännöllisesti.

Säästöpankki (2020) tekee vuosittain valtakunnallisen Säästämisbarometrin 18–69-vuotiaille suomalaisille. Syyskuussa 2020 internet-kyselyyn osallistui 1 622 vastaajaa. Tässä tutkimuksessa todettiin onnellisuuden ja säästämisen yhteys: onnelliset säästävät enemmän ja suunnittelevat talouttaan pidemmälle tulevaisuuteen. Onnelliset näkevät taloudellisen asemansa olevan muita enemmän täysin heistä itsestään riippuvaista. Vastaajista 59 prosentilla jäi rahaa säästöön. Pahan päivän varalle säästäminen oli koronavuonna lisääntynyt. Tutkimuksessa havaittiin taloudellisen suunnittelun lyhyt aikajänne: 35 prosenttia suunnitteli talouttaan yli vuoden päähän ja 51 prosenttia alle vuoden. Koronakriisi oli saanut 27 prosenttia vastaajista suunnittelemaan talouttaan aiempaa enemmän.

Danske Bank on puolestaan teettänyt tutkimuksia nuorten talousosaamisesta.

Danske Bankin (2019a) Oma talous haltuun -kyselytutkimuksessa selvitettiin 15–29-vuotiaiden nuorten (N=502) ja heidän vanhempiensa (N=504) näkemyksiä nuorten talousosaamisesta. Tutkimuksen nuorista kolmannes oli sitä mieltä, että nuorten talousosaaminen oli jokseenkin hyvällä tasolla. Neljäsosa koki oman talousosaamisensa jokseenkin tai erittäin huonoksi. Lukiolaiset arvioivat taloustaitojensa olevan paremmat kuin ammattikoululaiset. Pienituloisten perheiden nuoret näkivät talousosaamisensa muita heikompana. Nuoremmissa ikäluokissa oma talousosaaminen nähtiin parempana kuin vanhemmissa. Huonoimmaksi osaamisensa arvioivat 18–20-vuotiaat eli juuri taloudellisen itsenäistymisen vaiheessa olevat nuoret. Tulos korostaa talousosaamisen tukemista tässä elämänvaiheessa. Vanhemmat näkivät nuorten talousosaamisen parempana kuin nuoret itse: 52 prosenttia vanhemmista uskoi nuorten talousosaamisen olevan vähintään hyvällä tasolla. Päinvastoin kuin nuoret, vanhemmat näkivät nuorten talousosaamisen kasvavan iän myötä. Tulojen vaikutus näkemyksiin talousosaamisesta oli vanhemmilla ja nuorilla samanlainen: hyvätuloiset vanhemmat näkivät nuorten talousosaamisen pienituloisia parempana.

Danske Bankin toisessa kyselytutkimuksessa kysyttiin talouteen liittyviä käsitteitä: pikavippi, korko, velka ja sijoittaminen (Danske Bank 2019b). Noin puolet nuorista katsoi ymmärtävänsä velan ja pikavipin käsitteet erittäin hyvin. Sen sijaan sijoittaminen ja korkoa korolle -ilmiö olivat erittäin tuttuja vain noin neljäosalle nuorista. Kuten edelläkin, kriittisimpiä omaa osaamistaan kohtaan olivat 18–20-vuotiaat. Nuoret miehet kokivat hallitsevansa korkoa korolle -käsitteen nuoria naisia paremmin. Myös nuorten vanhemmat uskoivat nuorten miesten hallitsevan sijoittamisen käsitteen nuoria naisia paremmin. Omat kokemukset sijoittamisesta toivat varmuutta erityisesti sijoittamisen käsitteen ja korkoa korolle -käsitteen hallintaan. Hyvätuloiset vanhemmat uskoivat lapsensa hallitsevan erityisesti sijoittaminen ja korkoa korolle -käsitteet paremmin kuin pienituloiset vanhemmat. Lukiolaistaustaiset nuoret kokivat hallitsevansa mainitut käsitteet ammattikoulussa opiskelleita paremmin. Valtaosa nuorista ja vanhemmista itsekin piti vanhempia vähintään melko pätevinä puhumaan raha-asioista omille lapsilleen.

Raijas ym. (2020) ovat kartoittaneet viimeaikaista tutkimusta suomalaisten talousosaamisesta. Kartoituksen yhteenvetona voidaan todeta suomalaisten olevan pääsääntöisesti kiinnostuneita raha-asioista, mikä heijastuu myös talousosaamiseen. Kiinnostus tosin vaihtelee: miehet ovat naisia kiinnostuneempia talousasioista, samoin kuin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset ovat talousasioista kiinnostuneempia kuin matalasti koulutetut ja pienituloiset. Vaikka raha-asioiden suunnittelu on yleisesti usein lyhytjänteistä, suomalaiset ovat kiinnostuneita säästämisestä.

 

Finanssisektorin toiminta talousosaamisen edistämisessä

Tässä luvussa tarkastelen keväällä 2020 tehdyn kartoituksen pohjalta finanssisektorin eri toimijoiden viimeaikaista roolia kansalaisten talousosaamisen edistämisessä (Raijas 2020). Kyselyyn osallistui yhteensä 46 organisaatiota. Tässä artikkelissa raportoin FINEn, Finanssiala ry:n, pankkien, Finanssivalvonnan, Suomen Pankin ja sen rahamuseon sekä Pörssisäätiön vastauksia.

Tehty kartoitus osoitti finanssisektorin olevan erittäin aktiivinen kansalaisten talousosaamisen edistämisessä. Suurimmasta määrästä toimintaa raportoivat pankeista Nordea Pankki ja OP Ryhmä sekä Suomen Pankki ja Pörssisäätiö.

Finanssisektorilla talousosaamisen edistämistä toteutetaan yleisimmin järjestämällä erilaista koulutusta sekä tuottamalla materiaalia joko suoraan valituille kohderyhmille tai opetuksessa käytettäväksi. Muita käytettyjä toimintamuotoja ovat henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, työpajatoiminta, vierailut, tilaisuudet ja tapahtumat sekä viestintä eri medioissa. Toimintaa toteutetaan hyvin monikanavaisesti.  Tietoa jaetaan virtuaalisesti, erityisesti nettisivujen ja sosiaalisen median kautta sekä perinteisten fyysisten kohtaamisten, koulutuksen, luentojen ja työpajojen järjestämisen muodossa. Keväästä 2020 lähtien perinteisiä tapoja kouluttaa ja opettaa siirrettiin paljon virtuaalisesti hoidettavaksi. Finanssisektorin sitoutumisesta talousosaamisen edistämiseen kertoo se, että toiminta on usein vakiintunutta ja sitä rahoitetaan itse.

Finanssisektorin toimijoilla on runsaasti yhteistyötä muiden sektoreiden toimijoiden kanssa talousosaamisen edistämisessä. Hyvin sujuvaa yhteistyötä on usein tehty jo vuosien ajan ja sen voi katsoa olevan vakiintunutta toimintaa. Tämän lisäksi heillä on myös itsenäisesti yksin toteutettavaa toimintaa. Esittelen seuraavaksi tarkemmin finanssisektorin toimijoiden niin yhteistyötä kuin itsenäistä toimintaa talousosaamisen edistämisessä.

Danske Bank, Nordea Pankki, OP Ryhmä ja Suomen Pankki ovat mukana yhteistyökumppaneina keväällä 2013 aloitetussa, Helsingin Diakonissalaitoksen organisoimassa Taloustaitohankkeessa. Tässä hankkeessa vapaaehtoiset pankkiammattilaiset vetävät työpajoja ja koulutuksia syrjäytymisvaarassa oleville 16–29-vuotiaille nuorille. Ryhmäopetuksen lisäksi hankkeessa tarjotaan pääkaupunkiseudulla taloustaitoihin yksilöllistä valmennusta.

Finanssisektorin toimijat ovat mukana 33 kumppanin joukossa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa, vuosina 2019–2025 toteutettavassa monitieteellisessä DigiConsumers-tutkimushankkeessa. Hankkeessa kehitetään keinoja parantaa 13–25-vuotiaiden talousosaamista ja kulutustaitoja erityisesti digitaalisissa ympäristöissä. (https://digiconsumers.fi/.)

Talousosaamisen edistämisessä FINE tekee aktiivisesti yhteistyötä eri sektoreiden toimijoiden kanssa. FINE jakaa nettisivuillaan tietoja vakuutuksista, pankkiasioinnista ja sijoittamisesta sekä julkaisee näistä oppaita, ohjeita ja vertailuja. Talousosaamisen edistämiseksi voidaan katsoa myös FINEn neuvontatyö finanssialan asiakkaille puhelinpalvelussa, chatissa ja kirjallisessa muodossa.[3]

Finanssisektorilla on panostettu ikäihmisten osaamisen päivittämiseen. Finanssiala ry:lla on yhteistyössä pankkien, vakuutusyhtiöiden, järjestöjen, viranomaisten ja Helsingin kaupungin kanssa toimintaa ikäihmisten digitaitojen kohentamiseen, digitaaliseen maksamiseen sekä huijausten, petosten ja taloudellisen hyväksikäytön ehkäisyyn. Ikääntyneitä on yhteistyötahojen kanssa opastettu myös taloudelliseen varautumiseen. Nordea on tehnyt yhteistyötä muun muassa esteettömyyttä korostavien järjestöjen kanssa kansalaisten digiopastuksissa. Osuuspankit ovat opettaneet senioreille digitaitoja eri puolilla Suomea esimerkiksi kirjastoissa, palvelutaloissa ja paikallisissa tapahtumissa yhdessä paikallisten eläkeläisyhdistysten kanssa.

Finanssialan yritykset korostavat talousopetuksessa yhteiskuntavastuun toteuttamista, koska kansalaisten heikoilla taloustaidoilla nähdään olevan laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pankit kertovat tekevänsä paljon työtä oman asiakaskuntansa talousosaamisen kartuttamiseksi niin henkilökohtaisissa tapaamisissa kuin erilaisten verkkotyökalujen avulla. Pankeilla onkin keskeinen rooli neuvoa ja opastaa erityisesti omia asiakkaitaan, koska heidät on helppo ja luonteva tavoittaa. Digitalisaatiokehityksen myötä pankit ovat tuottaneet digitaalisiin kanaviin uudenlaisia palveluita, kuten esimerkiksi työkaluja oman talouden hallintaan sekä testejä oman taloudellisen tilan arviointiin. Myös säästämistä ja sijoittamista on pyritty helpottamaan ja jopa automatisoimaan. Pankit tarjoavat myös henkilökohtaista talousvalmennusta. Lisäksi pankit ovat kiinnittäneet omassa viestinnässään huomiota ymmärrettävyyteen ja kehittäneet uusia tapoja viestiä taloudesta muun muassa podcastein ja sosiaalisessa mediassa. Tämän lisäksi pankit tekevät paljon talousosaamisen edistämistä oman asiakaskuntansa ulkopuolella. Eniten pankit tekevät yhteistyötä Talous ja nuoret TATin sekä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa[4].

Viranomaisista Finanssivalvonta ylläpitää nettisivuillaan Kuluttajansuoja-sivustoa (https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja), jonne on koottu tietoa finanssimarkkinoilla tarjolla olevista tuotteista ja palveluista sekä asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Sivustolta voi hakea tietoa asiointitilanteisiin ja ongelmatilanteiden ratkaisuun. Finanssivalvonnalla on myös puhelinneuvontaa pankki-, vakuutus- ja sijoitusasiakkaille. Finanssivalvonta selvittää vuosittain peruspankkipalveluiden saavutettavuutta (Finanssivalvonta 2020). Finanssivalvonta on todennut, että peruspankkipalveluiden turvaaminen kaikille edellyttää digitaalisten palveluiden saavutettavuuden parantamista ja vaihtoehtoisten palveluiden ylläpitämistä. Tätä tehtävää pankit ovatkin toteuttaneet edellisessä kappaleessa kuvatuin tavoin.

Toisen viranomaisen, Suomen Pankin, erityisyhteistyötahona ovat Euroopan keskuspankki ja eurojärjestelmän muut kansalliset keskuspankit. Talousosaamisessa Suomen Pankki keskittyy kansalaisten tiedon lisäämiseen rahatalouden perusteista, finanssijärjestelmästä ja keskuspankkitoiminnasta. Talousosaamisen edistäminen on Suomen Pankin vuosien 2021–2023 strategian yhtenä painopisteenä. Strategiassa yhtenä toimintaa ohjaavana periaatteena on edistää kansalaisten tietämystä taloudesta, Suomen Pankista ja eurojärjestelmästä jakamalla siitä ymmärrettävää tietoa.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta pitävät rahamuseossa tilaisuuksia sidosryhmille sekä erilaisille yleisöille. Tilaisuuksia toteutetaan myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Rahamuseossa otetaan vastaan vierailijaryhmiä, joille pidetään opastuksia. Suomen Pankki kehittää rahamuseon toimintaa kansalliseksi talousosaamiskeskukseksi. Tätä työtä tehdään Suomen Pankin omista lähtökohdista sekä kansallisen talousosaamisstrategian toteuttamisen näkökulmasta.

Pörssisäätiö järjestää omalta erityisalaltaan tilaisuuksia, joissa yhteistyökumppaneina ovat muun muassa pörssiyhtiöt, finanssilaitokset sekä paikalliset kauppakamarit ja osakesäästäjät. Omana toimintanaan Pörssisäätiö on kouluttanut suurimmissa kaupungeissa syksystä 2007 lähtien toisen asteen oppilaita Pörssilähettiläiksi. Aiheina koulutuksissa ovat olleet oman talouden hallinta säästämisen ja sijoittamisen ohella. Pörssilähettiläät kiertävät pitämässä yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille oppitunteja järkevästä rahankäytöstä ja osakesäästämisestä. Pörssisäätiön kouluttamat Pörssilähettiläät, jotka ovat jo siirtyneet opiskelemaan korkeakouluihin, pitävät korkeakouluopiskelijoille sijoituskerhoa (Opiskelijoiden Pörssikerho), jossa perehdytään säästämiseen ja sijoittamiseen.  Lisäksi Pörssisäätiö järjestää opiskelijoiden Pörssipäivää, Pörssi-iltoja ja sijoituskoulua sekä julkaisee oppaita.

Käsittelen omana kokonaisuutena finanssisektorin oppilaitoksiin ja siellä opiskeleviin nuoriin kohdennetun talousosaamisen edistämistoiminnan, jota on vuosien ajan ollut runsaasti. Talousosaamisen vahvistaminen sisältyy Suomessa perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Talousopetus sisältää niin oman talouden hallinnan kuin kansantalouden perusteet. Alakoulussa talousteemoja käsitellään muun muassa yhteiskuntaopin ja matematiikan opetuksessa. Näiden oppiaineiden lisäksi yläkoulussa taloutta opetetaan myös kotitaloudessa. Edellä mainittujen oppiaineiden lisäksi omasta taloudesta huolehtiminen ja taloudellinen suunnittelu sisältyvät laaja-alaiseen osaamiskokonaisuuteen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Taloutta opetetaan kouluissa myös ilmiölähtöisesti esimerkiksi yrittäjyyden kautta (POPS 2014).

Nuorten ja erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten talousosaamisen vahvistaminen nähdään merkityksellisenä painopisteenä ja kouluissa nuoret on helppo tavoittaa. Myös itsenäistyvien nuorten talousosaamisen tukemista pidetään tärkeänä. Koulun ulkopuoliset moniammatilliset toimijat tukevat omalla talousopetuksellaan koulujen opetussuunnitelmien toteuttamista ja (täydennys)kouluttavat opettajia. Finanssisektorin tarjoaman tiedon etuina ovat käytännönläheisyys ja ajantasaisuus. Niin opettajat kuin oppilaat eri kouluasteilla hyötyvät tästä toiminnasta. Koulun sisällä on kuitenkin tärkeää, että ulkopuolisten toimijoiden tarjoama opetus ja materiaalit tulevat mahdollisimman täysipainoisesti hyödynnettäväksi. Taulukkoon 1 on koottu finanssisektorin yhteistyössä toteuttamaa talousosaamisen edistämistoimintaa eri kouluasteille. Taulukosta nähdään, että yhteistyötä tehdään myös finanssisektorin ulkopuolisten tahojen kanssa.

 Taulukko 1. Finanssisektorin tarjoamaa talousopetusta eri kouluasteilla.

Toimintamuoto Kohderyhmä Toteuttajat
Zaldo-verkko-oppimisympäristö Ala- ja yläkoulun 4.-9. luokat Nuori Yrittäjyys ry
Finanssiala ry
FINE
Taloussankari mobiilipeli ja siihen liittyvä kilpailu Yläkoulun 8.luokat

Nordea
Pörssisäätiö
Talous ja Nuoret TAT

TAT Yrityskylä Alakoulun 6. luokat ja yläkoulun 9. luokat

Talous ja nuoret TAT
Nordea
OP Ryhmä

Taloustaitokilpailu Yläkoulun 9. luokat  

Historian ja yhteiskuntaopin
opettajien liitto HYOL ry
OP Ryhmä

Talousguru-kilpailu Lukiot

Finanssiala ry
FINE
Historian ja yhteiskuntaopin
opettajien liitto HYOL ry
Kauppalehti
Suomen lukiolaisten liitto
Talous ja nuoret TAT
Taloustoimittajat ry

Generation €uro-kilpailu Toisen asteen oppilaitokset

Suomen Pankki
Eurojärjestelmän keskuspankit
EKP

Oma talous haltuun -hanke Toisen asteen oppilaitokset

Danske Bank
Lasten ja nuorten säätiö
Nuori Yrittäjyys ry

Vakuutustyöpajat Toisen asteen oppilaitokset

Finanssiala ry
FINE
Kela
Nuorten Akatemia

Mun elämä, mun työ -kiertue Ammattioppilaitokset

OP Ryhmä
Talous ja nuoret TAT
Suomalaisen työn liitto

Hantera dina fyrk -tapahtuma Ruotsinkieliset toisen asteen oppilaitokset

Aktia Pankki
Finlands Svenska Ungdomsförbund

Kestävä rahoitussuhde -hanke Ammattioppilaitosten VALMA-ryhmät

Danske Bank
Lasten ja nuorten säätiö

Talous tutuksi -koulutukset Opettajat

Finanssiala ry
Pörssisäätiö
Suomen Pankki
Talous ja nuoret TAT
Historian ja yhteiskuntaopin
opettajien liitto HYOL ry
Opetushallitus

 

Taulukossa esitetyn toiminnan lisäksi finanssisektorilla on muutakin oppilaitoksiin yhteistyössä toteutettavaa talousosaamisen edistämistoimintaa. Muun muassa OP Ryhmä on kehittänyt opetusmateriaalia yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n kanssa. Suomen Pankki toimittaa uutiskirjettä opettajille. Talous ja nuoret TAT pilotoi keväällä 2021 digitaalista oman talouden hallinnan oppimateriaalia ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. Tätä materiaalia ovat olleet tuottamassa OP Ryhmä, Handelsbanken, Nordea ja Santander. (Finanssiala ry 2021.) 

Omana toimintanaan Nordea on järjestänyt talousaiheisia työpajoja ala- ja yläkoululaisille sekä toisen asteen opiskelijoille. Myös maahanmuuttajanuorten talousosaamista on haluttu edistää. OP Ryhmä tekee koulu- ja oppilaitosvierailuja ympäri Suomen sekä on aiemmissa normaaliolosuhteissa kutsunut lapsia ja nuoria pankkiin vierailuille.  Keväästä 2020 lähtien OP on tehnyt talouden hallinnan opetusta kouluihin etänä. Ålandsbanken on tehnyt kouluvierailuja Ahvenanmaalla. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenet ja asiantuntijat ovat vierailleet kouluissa ja oppilaitoksissa pitämässä luentoja.

Aktia Pankki on tukenut talouden ja liike-elämän ruotsinkielistä korkeakoulutusta. Myös osuuspankit tekevät paikallisesti yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Kuten edellä kävi ilmi, finanssisektori on erittäin aktiivinen toimija kansalaisten talousosaamisen parantamisessa. Toiminta on osin vakiintunutta ja siihen panostamiseen on korkea motivaatio.

 

Talousosaamisen edistäminen tulevaisuudessa

Finanssisektorilla on Suomessa keskeinen rooli kansalaisten talouden hallintataitojen parantamisessa ja erityisesti heidän talousongelmiensa ennaltaehkäisyssä. Finanssisektori pystyy tarjoamaan tukea yksityistalouden kaikilla osa-alueilla: arjen rahankäytössä, hankinnoissa ja omistamisessa, säästämisessä, sijoittamisessa, luotonotossa sekä vakuuttamisessa. Finanssisektori on ollut jo vuosien ajan aktiivinen toimija, ja sen on jatkossakin hyvä olla hereillä taloudellisen toimintaympäristön muutoksissa ja huomioida niiden vaikutukset kansalaisten talouteen ja käyttäytymiseen. Finanssisektorin keskeisenä tehtävänä on huolehtia palveluiden yhdenvertaisesta saavutettavuudesta ja kansalaisten yhdenvertaisesta osallisuudesta finanssimarkkinoilla. Tärkeää on myös opastaa digitaalisen toimintaympäristön käytäntöihin ja varoittaa mahdollisista riskeistä.  

Talousosaamisen strategian yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on saada talousosaamisen edistämisen alueelle parempaa koordinaatiota eri toimijoiden kesken. Pienen maan rajalliset resurssit on pyrittävä käyttämään mahdollisimman tehokkaasti. Strategian keskeisenä tehtävänä on ensinnä saada ne ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneet taloudesta eivätkä ole varautuneet taloudellisiin riskeihin, ymmärtämään niiden merkitys. Koronakriisissä nähtiin, että kuka tahansa voi joutua lomautetuksi tai työttömäksi ja näin menettää tulonsa aivan yllättäen pitkäksi aikaa tai jopa pysyvästi. Näissä tilanteissa taloudellinen varautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Toiseksi on syytä kiinnittää huomiota hyvin toimeentulevien kansalaisten taitoihin säästämisessä ja sijoittamisessa.

Finanssisektorin tuki koulujen talousopetukselle on tärkeää, ja siitä on paljon hyviä kokemuksia. Käytännön toimijoiden vahvuutena on ajantasaisen tiedon ja käytännön taitojen tuominen kouluopetukseen. Myös opettajien kouluttaminen talousasioihin on tärkeää, koska heidän osaamisensa välittyy lasten ja nuorten osaamisen kasvattamiseen. Tätä kaikkea toimintaa tarvitaan jatkossakin ja siinä tulee ottaa huomioon - kuten koko talousosaamisen strategian toteuttamisessa - koordinointi, jotta vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä. Finanssialan yrityksillä on ollut myös tärkeä rooli nuorten osallistamisessa rahoitusjärjestelmään, minkä on osaltaan todettu vaikuttaneen talousosaamiseen.   

Kansalaisten tulee saada kattavaa ja vertailukelpoista tietoa finanssituotteista ja -palveluista. Niiden valinnassa olisi hyvä olla työkaluja, joiden avulla ihmiset voisivat löytää heille parhaiten sopivat tuotteet ja palvelut sekä selkokielistä informaatiota oikeuksistaan ja vastuistaan finanssiasioissa. Finanssisektorin sisällä pankeilla on hyvä näkymä omien asiakkaidensa taloudelliseen tilanteeseen ja käyttäytymiseen, myös heikkojen signaalien havaitsemiseen. Näin niiden on hyvä tarvittaessa tarjota tukea finanssipalveluiden käytössä.  Kannustamista oman rahakäytön seurantaan tarvitaan edelleen, vaikka pankit ovat jo kehittäneetkin siihen työkaluja.

Talousosaaminen koskee ihmisiä elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Erityistä tukea tarvitaan elämän niissä muutos- ja nivelvaiheissa, joissa menot kasvavat tai tulot vähenevät. Osa elämänkulkuun liittyvistä siirtymävaiheista on ennakoitavia, toiset tulevat yllättäen. Talousosaaminen vaihtelee eri väestöryhmien välillä, samoin kuin osaamistarpeet talousasioiden hoitamisen eri osa-alueilla. Eri kohderyhmät tarvitsevat erilaista tukea taloustaitoihin ja opetusta tulee toteuttaa kullekin kohderyhmälle sopivin tavoin, jotta viesti menisi perille. On muistettava, että pelkkä tiedon lisääminen eri riitä. Tarvitaan vaikuttamista myös käyttäytymiseen ja asenteisiin sekä uusien taitojen ja käytäntöjen opetusta.

Kansalaisten talousosaamisen parantamisessa tarvitaan välitöntä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri tahojen kesken yli sektorirajojen. Talousosaamisen edistämistoiminnassa tarvitaan uusia yhteistyön muotoja eri alojen toimijoiden kesken, samoin kuin sen ymmärtämistä, millä kaikilla foorumeilla talousasioita on ihmisten kanssa luontevaa ottaa puheeksi. Tulee tunnistaa kaikki ne paikat, tilanteet ja elämänvaiheet, joihin talousasiat keskeisesti liittyvät. Siksi olisi hyvä solmia vaikuttavia kumppanuuksia eri tahojen kanssa (esim. media, ammattiliitot, neljäs sektori, tutkimus), jotta toiminnasta saadaan mahdollisimman vaikuttavaa. Toimiva yhteistyö eri tahojen kesken mahdollistaa vaikuttavan talousopetuksen soveltamisen valittujen kohderyhmien tarpeisiin ja samalla voidaan saavuttaa tarvittava alueellinen kattavuus. Hyvä talousosaamisen tuottaa hyötyä kansalaisille, finanssisektorille ja koko yhteiskunnalle. Siksi sen edistäminenkin kuuluu kaikille.

 

Lähteet

Atkison, A. & Messy, F-A. (2012) Measuring Financial Literacy: Results of the OECD/International Network on Financial Education (INFE) pilot study. OECD Working Papers on Finance, Insurance and Private Pensions No. 15.

Braunstein, S. & Welch, C. (2002) Financial literacy: An overview of practice, research, and policy. Federal Reserve Bulletin. November 2002.

Danske Bank (2019a) Millainen on suomalaisten nuorten talousosaaminen? Vanhempien ja nuorten näkemykset eroavat. https://danskebank.fi/sinulle/artikkelit/2019/03/millainen-on-suomalaisten-nuorten-talousosaaminen [viitattu 9.2.2021]

Danske Bank (2019b) Tuntevatko nuoret pikavipin, koron ja velan? Danske Bank kysyi tätä nuorilta ja heidän vanhemmiltaan. https://danskebank.fi/sinulle/artikkelit/2019/03/tuntevatko-nuoret-pikavipin-koron-ja-velan

European Commission (2020) The Digital Economy and Society Index (DESI). https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-economy-and-society-index-desi

Finanssiala ry (2019) Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. https://www.finanssiala.fi/materiaalipankki/tutkimukset.

Finanssiala ry (2021) Uusi maksuton toisen asteen talousoppimateriaali – pankit mukana. https://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Uusi-maksuton-toisen-asteen-talousoppimateriaali-%E2%80%93-pankit-mukana-.aspx.

Finanssivalvonta (2020) Selvitykset peruspankkipalveluiden saatavuudesta ja hinnoittelusta. https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/pankkipalvelut/peruspankkipalvelut/fivan-selvitykset-peruspankkipalveluista/.

Intrum (2019) 7th Annual Edition European Consumer Payment Report 2019. https://www.intrum.com/media/6901/intrum-ecpr-2019_final.pdf.

Kalmi, P. (2012) Taloudellinen lukutaito taloustieteen peruskurssin tavoitteena. Kansantaloudellinen aikakauskirja 108, 306−321.

Kalmi, P. & Ruuskanen, O-P. (2016) Suomalaiset pärjäävät taloudellisessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin. Kansantaloudellinen aikakauskirja 112: 6−18.

Klapper, L., Lusardi, A. & van Oudheudsen, P. (2015) Financial Literacy Around the World: Insights from the S&P Global Finlit Survey, World Bank ja George Washington University. https://www.mhfi.com/corporate-responsibility/global-financial-literacy-survey.

Kortesalmi, M. M. & Autio, M. (2019) Talous- ja kuluttajakasvatus talousosaamisen mahdollistajana. Kansantaloudellinen aikakauskirja 115(4), 588–603.

Lusardi, A. & Mitchell, O. (2006) Financial Literacy and Planning: Implications for Retirement Wellbeing. Working Paper. Pension Research Council, Wharton School, University of Pennsylvania.

Mason, C. & Wilson, R. (2000) Conceptualising financial literacy.  Occasional Paper 2000: 7. Loughborough University, Business School.

Nordea (2020) Rahataitotesti paljastaa: Nuoret hallitsevat talousasiansa vanhempia huonommin – talouslukutaito kuitenkin yleisesti hyvällä tasolla. https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2020/11-18-08h33-rahataitotesti-paljastaa-nuoret-hallitsevat-talousasiansa-vanhempia-huonommin---talouslukutaito-kuitenkin-yleisesti-hyvalla-tasolla.html.

OECD (2015) National Strategies for Financial Education. OECD/INFE Policy Handbook. http://www.oecd.org/daf/fin/financial-education/National-Strategies-Financial-Education-Policy-Handbook.pdf.

OECD (2016) OECD/INFE International Survey of Adult Financial Literacy Competencies. OECD, Paris. www.oecd.org/finance/OECD-INFE-International-Survey-of-Adult-Financial-Literacy-Competencies.pdf.

OECD (2018) G20/OECD INFE Policy Guidance on Digitalisation and Financial Literacy. http://www.oecd.org/finance/G20-OECD-INFE-Policy-Guidance-Digitalisation-Financial-Literacy-2018.pdf.

OECD (2020) PISA 2018 Results: Are Students Smart about Money? Volume IV. Pariisi: OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/48ebd1ba-en.  

OP (2019) Rahapuhetta: OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan. https://www.op.fi/documents/20556/31515214/Rahapuhetta+-tutkimus/bef9bab2-734c-f1a3-87cf-80224937685d.

Peura-Kapanen, L. & Lehtinen, A-R. (2011) Nuorten taloudellinen osaaminen - määrittelyä, toimijoita, materiaaleja. Kuluttajatutkimuskeskus, Julkaisuja 3/2011.

POPS (2014) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Raijas, A. (2020) Kartoitus talousosaamisen edistämistoiminnasta Suomessa vuonna 2020. Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset A: 121. https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/17556/A121-Anu-Raijas.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Raijas, A., Kalmi, P., Ranta, M. & Ruuskanen, O-P. (2020) Suomalaisten talousosaaminen – Analyysi 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella. Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset A: 119. https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/16991/A119.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Remund, D. (2010) Financial Literacy Explicated: The Case for a Clearer Definition in an Increasingly Complex Economy. Journal of Consumer Affairs 44: 276–295.

Suomen Pankki (2021) Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi. Suomen Pankin yleistajuiset selvitykset A:124.

Säästöpankki (2020) Säästämisbarometri 2020. https://www.saastopankki.fi/fi-fi/saastopankkiryhma/saastopankkikeskus/saastopankkiliitto/ajankohtaista/saastamisbarometri-2020.

Takala, K. (2020) Tuoreen SPACE-tutkimuksen mukaan käteinen yhä suosituin maksutapa euroalueella – korona muuttanut maksukäyttäytymistä. Euro & talous blogi 2.12.2020. https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/tuoreen-space-tutkimuksen-mukaan-kateinen-yha-suosituin-maksutapa-euroalueella-korona-muuttanut-maksukayttaytymista/

 

[1] Suomen Pankin talousosaamishankkeeseen perustettiin vuonna 2020 toimijaverkosto, jossa on mukana 84 organisaatiota. 

[2] Finanssiala ry on teettänyt vuodesta 1979 lähtien parin vuoden välein tutkimuksia säästämisestä ja luotonkäytöstä. Tutkimus selvittää myös kansalaisten asenteita ja näkemyksiä finanssituotteista sekä osallisuutta niihin.

[3] Omassa toiminnassaan FINE tekee eniten yhteistyötä Suomessa toimivien pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten kanssa.

[4] Talous ja nuoret TAT:lla on runsaasti yhteistyötä yritysten, yhdistysten, säätiöiden, oppilaitosten, kaupunkien ja kuntien kanssa erityisesti TAT Yrityskylä -toiminnassa, jossa on mukana lähes 200 kuntaa ja yli sata yhteistyökumppania. Nuori Yrittäjyys ry:llä on erilaisia ohjelmia eri kouluasteille. Ohjelmien yhteistyökumppaneina ovat mm. työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus ja pankkeja. (Raijas 2020.)

Lähetys epäonnistui. Tarkista, että täytit vaaditut kentät.

Palaute julkaisusta

Voit auttaa meitä kehittämään oppaidemme sisältöjä antamalla palautteesi

Kiitos!

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia