FINE - Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Tilinkäyttö ja maksaminen

Maksukortin varkaus

Korttini varastettiin ja sitä käytettiin luvatta. Kenen vastuulle jää vahinko?

Kortinhaltijan vastuulle voi jäädä koko aiheutunut vahinko vain, jos hänen katsotaan toimineen tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Muussa tapauksessa vastuu rajoittuu enintään 150 euroon. Huolellisesti toiminut kortinhaltija ei vastaa vahingosta lainkaan. Kortinhaltijan vastuu kortin käytöstä lakkaa viimeistään, kun katoamisilmoitus on tehty pankkiin tai pankin ilmoittamalle taholle.

1.5.2010 voimaan tulleen maksupalvelulain mukaan kortinhaltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Korttisopimuksen tekemällä kortinhaltija sitoutuu noudattamaan myös korttiehtoja. Korttiehdot vaihtelevat pankeittain, joten niihin on syytä perehtyä huolellisesti.

Pankkilautakunta on katsonut, että asiakkaalle ei jäänyt vastuuta tapauksessa, jossa hänen tunnuslukunsa oli maksutilanteessa onnistuttu urkkimaan, mutta hän oli huomannut korttinsa anastuksen lähes välittömästi ja kuolettanut heti korttinsa. Asiakkaan menettely katsottiin huolelliseksi kokonaisarvioinnin perusteella.

Kortinhaltijan vastuun on katsottu rajoittuvan 150 euroon tapauksissa, joissa kortinhaltija oli jättänyt korttinsa lukittuun siivouskaappiin, johon kuitenkin myös eräillä muilla henkilöillä oli pääsy. Oikeudettomat nostot oli tehty käyttäen kortin tunnuslukua. Toisessa tapauksessa kortinhaltijalta oli onnistuttu urkkimaan tunnusluku bensa-automaatilla, minkä jälkeen hänet oli kiilaten pysäytetty ja kysytty ajo-ohjeita kartan avulla. Tällöin toinen henkilö oli anastanut kortin auton etupenkillä olleesta käsilaukusta. Kortinhaltija huomasi vasta neljän päivän kuluttua korttinsa kadonneen. Lautakunnan mielestä hänen olisi tullut tarkistaa kortin tallella olo viimeistään kotiin saapuessaan.

Vahingon on katsottu jäävän kokonaan kortinhaltijan vastuulle tapauksessa, jossa hän ravintolaillan jälkeen lähti tuntemattomien henkilöiden autoon. Korttia ja tunnuslukua oli onnistuttu käyttämään automaatilla, eikä kortinhaltija kyennyt esittämään johdonmukaista selvitystä tapahtumien kulusta.

Asiakkaan on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista sekä säilytettävä ne erillään siten, ettei niitä ole mahdollista yhdistää toisiinsa. Kortti ja tunnusluku ovat myös henkilökohtaisia, eikä niitä saa paljastaa muille. Esimerkiksi poliisi tai pankki ei kysy eikä tarvitse tunnuslukuja koskaan.

Lentolippujen turvallinen maksaminen?

Kannattaako minun maksaa lentoliput yhdistelmäkorttini debit- vai credit-ominaisuudella? Palvelussa voi myös maksaa suoraan tilisiirtona omilla verkkopankkitunnuksilla. Olisiko se korttimaksua turvallisempi vaihtoehto?

Lentojen ostamisessa ostajan suurin riski liittyy siihen, että lennot varataan ja maksetaan monesti jo useita kuukausia ennen varsinaista matkaa, jolloin asiakkaan maksun ja varsinaisen palvelun käyttämisen välillä voi olla pitkäkin aika. Mikäli lentoyhtiö menee konkurssiin ennen matkan ajankohtaa, eivät ostetut lennot välttämättä toteudu, vaikka ne olisi jo maksettu. Suoralla tilisiirrolla verkkopankista maksettaessa kuluttaja ei saa mitään erityistä suojaa konkurssitilanteiden varalta. Tällöin asiakkaan mahdollisuudet saada rahansa takaisin konkurssipesästä voivat olla heikot. Jos matka on maksettu luottokortilla, ostoon soveltuu kuluttajansuojalain mukainen luotonantajan ja myyjän tai palveluksen suorittajan yhteisvastuu.

Yhteisvastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakas voi hakea luottoyhtiöltä vastaavaa korvausta kuin lentoyhtiöltä, jos lentoyhtiö on esimerkiksi konkurssin myötä kyvytön toteuttamaan luotolla maksettuja lentoja tai palauttamaan etukäteen maksettua hintaa. Debit-kortilla maksettaessa pankilla ei ole kuluttajansuojalakiin perustuvaa yhteisvastuuta. Kuitenkin rahat voi saada takaisin jos tietyt maksujen välityssopimuksiin sisältyvät ns. charge back -määräajat eivät ole umpeutuneet.

Konkurssitilanteessa kannattaa joka tapauksessa tehdä reklamaatio vaikka olisi maksanut Debit-kortilla, mutta tällöin rahojen takaisinsaaminen voi olla hieman epävarmempaa kuin luottokortilla maksettaessa. Korttimaksamisen turvallisuuteen liittyy toki tiettyjä riskejä, kuten myyjän luotettavuus, jota kannattaa aina harkita ennen omien korttitietojen syöttämistä palveluun. Konkurssitilanteita ajatellen luottokortilla maksaminen on kysytyistä vaihtoehdoista turvallisin, koska asiakkaan oikeus vaatia luottoyhtiöltä maksetun summan palautusta perustuu suoraan kuluttajansuojalakiin.

Peruspankkipalvelut

Mitä ovat peruspankkipalvelut?

Peruspankkipalveluita ovat perusmaksutili ja siihen liittyvä tilinkäyttöväline (kuten debit-kortti ja verkkopankkitunnukset), mahdollisuus nostaa käteistä, maksutapahtumien toteuttaminen sekä sähköinen tunnistusväline.

Perusmaksutilipalvelua tarjotaan yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi kaikille kuluttaja-asiakkaille, jotka asuvat laillisesti ETA-valtiossa. Tämä ei koske yrityksiä eikä yhteisöjä, vaikka niiden puolesta toimiikin luonnollinen henkilö.

Käytännössä peruspankkipalveluilla tarkoitetaan sitä, että asiakas voi avata tilin pankissa, saada sen käyttöön kortin ja käyttää tiliä maksujenvälitykseen. Perusmaksutilipalveluun kuuluu myös verkkopankkitunnukset eli vahva sähköinen tunnistusväline, jos pankki tarjoaa sitä muille asiakkaille. Sähköisen tunnistuspalvelun voi evätä vain jos asiakkaalla ei esimerkiksi ole henkilötunnusta tai häntä ei ole merkitty väestötietojärjestelmään. Näissä tapauksissa pankin on tarjottava rajoitetumpaa, vain perusmaksutiliin ja siihen liittyvien palveluiden käyttämiseen soveltuvaa sähköistä tunnistusmenetelmää.

Talletuspankki voi kieltäytyä perusmaksutilin avaamisesta ja perusmaksutiliin liittyvien maksupalveluiden tarjoamisesta lähinnä vain rahanpesusäännöksistä johtuvasta syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi jos pankki ei pysty varmistamaan asiakkaan henkilöllisyyttä luotettavasti. Talletuspankit käsittelevät kuluttaja-asiakkaan perusmaksutilihakemuksen viipymättä ja viimeistään kymmenen pankkipäivän kuluessa hakemisesta.

Jos talletuspankki kieltäytyy avaamasta kuluttaja-asiakkaan perusmaksutiliä tai tarjoamasta perusmaksutiliin liittyvää maksupalvelua, se ilmoittaa asiakkaalle kieltäytymisen perusteen viivytyksettä, kirjallisesti ja maksutta. Tällöin pankin pitää antaa asiakkaalle riittävä selvitys muutoksenhakuun liittyvistä menettelytavoista.

Asiakas voi irtisanoa perusmaksutilisopimuksen milloin tahansa, eikä talletuspankki voi veloittaa irtisanomisesta maksua.

Pankki voi irtisanoa asiakkaan perusmaksutilin vain jos maksutilillä ei ole ollut tapahtumia 24 peräkkäisen kuukauden aikana tai jos asiakas ei enää asu laillisesti ETA-valtiossa. Pankki ilmoittaa asiakkaalle tilin irtisanomisesta ja irtisanomisperusteesta kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen irtisanomisen voimaantuloa.

Pankki voi purkaa perusmaksutilisopimuksen, jos asiakas on tahallisesti käyttänyt maksutiliä laittomaan tarkoitukseen, jos asiakas on antanut virheellisiä tietoja tai jos asiakas on jättänyt antamatta tietoja, ja oikeat tiedot olisivat johtaneet perusmaksutilihakemuksen hylkäämiseen. Purkaminen tulee voimaan välittömästi.

Perusmaksutilin irtisanomista tai purkamista koskevassa ilmoituksessa pankin on neuvottava asiakasta muutoksenhakuun liittyvästä menettelystä.

Asiakas voi siirtää maksutilinsä toiselle palveluntarjoajalle tilin siirtopalvelulla antamalla uudelle pankille tarvittavat tiedot ja valtuuttaa uuden pankkinsa pyytämään tilin siirtämisen edellyttämät tiedot nykyiseltä palveluntarjoajalta. Pankista saa tarkempia tietoja tilin siirtämiseen osallistuvien tehtävistä, siirron toteutusaikataulusta sekä asiakkaalta pyydettävistä tiedoista.

Pankit voivat periä peruspankkipalveluista hinnastonsa mukaisen kohtuullisen maksun. Finanssivalvonta seuraa peruspankkipalvelujen hinnoittelua.

Tilinkäyttöoikeus

Olen antanut tyttärelleni tilinkäyttöoikeuden käyttötililleni, jotta hän voi tarvittaessa hoitaa kesämökkikiinteistön laskuja tililtäni. Olemme sopineet tyttären kanssa, että tiliä käytetään vain nimissäni olevan mökkikiinteistön asioiden hoitoon. Nyt huomasin, että tytär olikin nostanut tililtä rahaa mökkiasioihin liittymättä. Pankki ei reagoinut millään tavalla siihen, että tytär kävi konttorissa tekemässä usean sadan euron noston tililtäni. Eikö pankin olisi pitänyt kysyä minulta tai estää nosto, koska aiemmin hän on vain maksanut laskuja tililtäni?

Tilillä olevat varat ovat lähtökohtaisesti sen henkilön omaisuutta, jonka nimissä tili on. Tilin omistaja voi antaa tiliin käyttöoikeuden. Käyttöoikeuden myötä käyttöoikeuden haltijalla ei ole omistusoikeutta tilin varoihin, mutta hän voi käyttää tilin varoja. Yleensä tilin omistaja ja käyttöoikeuden haltija sopivat tilinkäytöstä keskenään ja tämä sopimus on sitova heidän välillään.

Pankissa tilinkäyttöoikeus kirjataan kuitenkin tilitietoihin yleensä niin, että käyttöoikeus joko on tai ei ole. Käyttöoikeuden laajuutta tai tarkoitusta ei yleensä voida kirjata pankin tietojärjestelmään ja siksi pankki ei myöskään ole vastuussa siitä, miten tilinkäyttöoikeuden haltija käyttää tiliä. Mikäli tilin omistaja epäilee tilinkäyttöoikeuden haltijan toimivan vastoin omistajan ja käyttöoikeutetun keskinäistä sopimusta, voi hän ilmoittaa tilinkäyttöoikeuden lopettamisesta pankille.

Tapauksessa pankki on siis toiminut oikein salliessaan tyttären tehdä nostoja tililtä, johon hänellä on ollut käyttöoikeus. Voit ilmoittaa pankille, mikäli haluat lakkauttaa tilinkäyttöoikeuden. Lisäksi voit vaatia tytärtä palauttamaan summan, jonka hän on nostanut vastoin tilinkäytöstä tekemäänne keskinäistä sopimustanne.

Kuolinpesän pankkiasiointi

Mitä tulee ottaa huomioon hoidettaessa kuolinpesän pankkiasioita?

Kun henkilö kuolee, siirtyy hänen jäämistöstä ja pankkiasioistaan huolehtiminen kuolinpesälle. Vainajan omaisuudesta voivat määrätä vain pesän osakkaat yhdessä, kunnes perinnönjako on suoritettu. Kuolinpesän hoidosta, hallinnasta ja selvityksestä johtuvien kustannusten maksamiseen ei kuitenkaan tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta, koska maksu suoritetaan kuolinpesän hyväksi.

Tilien käyttöoikeudet yleensä lakkautetaan, kun pankki saa tiedon kuolemantapauksesta, joten osakkaiden edun mukaista on ilmoittaa pankille kuolemantapauksesta viipymättä, jotta kukaan ei pääse käyttöoikeuden nojalla käyttämään vainajan tilejä. Tilin omistajaksi merkitään kuolinpesä.


Tietojen saaminen vainajan pankkiasioista

Jokaisella kuolinpesän osakkaista on yksinkin oikeus saada tietoja vainajan pankkiasioiden kuolinpäivän tilanteesta ja kuolinpäivän jälkeisistä pankkiasioista. Vainajan kuolinpäivää edeltävistä pankkitapahtumista on oikeus saada tietoja ainoastaan kuolinpesän osakkailla yhdessä tai tuomioistuimen määräämällä pesänselvittäjällä. Pankilla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, erityisistä syistä antaa tietoja vainajan kuolinpäivää edeltävistä pankkitapahtumista yhdellekin pesän osakkaalle, mikäli pesänselvittäjän hankkiminen aiheuttaisi pesän varat huomioon ottaen kohtuuttomia kustannuksia. Erityinen syy voi olla esimerkiksi epäily asiattomista nostoista tai pesän osakkaan tavoittamattomuus.


Tilin yhteisomistus

Jos vainajalla on ollut yhteisomistus tiliin toisen henkilön kanssa, tulee kuolinpesä vainajan tilalle tilin toiseksi omistajaksi. Jos molemmilla tilinomistajilla on ollut itsenäisesti käyttöoikeus tileihin, on kuoleman jälkeen kuolinpesällä ja toisella tilinomistajalla kummallakin oikeus erikseen käyttää tilejä. Jos vainajalla ja eloonjääneellä tilinomistajalla on ollut tileihin käyttöoikeus vain yhdessä, on kuoleman jälkeen kuolinpesällä ja eloonjääneellä tilinomistajalla oikeus vain yhdessä käyttää tilejä. Tilien käyttöön ja lopettamiseen tarvitaan kaikkien tilinomistajien suostumus.


Vainajan elinaikanaan tekemät sopimukset ja laskujen maksaminen

Vainajan elinaikanaan tekemät sopimukset sitovat kuolinpesää. Lain mukaan kuolinpesä tulee vainajan tilalle ja sopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kuolinpesälle. Pankkiasioissa tällaisia sopimuksia ovat mm. tilisopimukset, velka- ja vastuusitoumukset sekä tallelokeron vuokrasopimus.

Vainajan tekemät maksuliikennesopimukset, kuten automaattisen maksupalvelun sopimukset, pysyvät edelleen voimassa. Tämä menettely on käytännössä yleensä asianmukainen ja monien maksujen, kuten esimerkiksi puhelin-, sähkö- tai vuokramaksujen, voi katsoa menevän kuolinpesän hyväksi. Maksupalvelusopimukset kuitenkin lopetetaan, mikäli yksikin kuolinpesän osakkaista niin haluaa. Ennen kuin vaatimus maksupalvelusopimuksen irtisanomisesta on esitetty, vainajan tililtä on voitu suorittaa automaattisen maksupalvelun kautta maksuja ja tilille on voinut tulla suorituksia, jotka myöhemmin osoittautuvat perusteettomiksi. Ilman osakkaiden suostumusta veloitetut maksut on palautettava vainajan tilille. Toisaalta kuolinpesä voi olla velvollinen palauttamaan pesän tilille tulleita aiheettomia suorituksia, esimerkiksi kuoleman jälkeen maksetun eläkkeen.

Hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesänselvitysvelat maksetaan kuolinpesän varoista ennen kuin muita velkoja ryhdytään maksamaan. Kuukauden pituisena rauhoitusaikana perunkirjoituksen jälkeen pesästä saa maksaa vainajan velkaa vain, jollei se aiheuta vahinkoa muille velkojille. Pankin ja muiden velkojien saamiset ja niiden etuoikeus ja mahdolliset kuittausoikeudet ratkaistaan pesänselvityksessä.


Pankkiasioiden hoitoon vaaditut dokumentit

Kuolinpesän pankkiasioiden hoitoon tarvitaan seuraavat dokumentit:

1.vainajan täydellinen sukuselvitys
2.perukirja ja mahdollinen testamentti tai vaihtoehtoisesti perukirjan jäljennös, jossa on maistraatin todistus siitä, että pesän osakkaat on merkitty oikein perukirjaan
3.valtakirjat niiltä pesän osakkailta, jotka eivät ole paikalla henkilökohtaisesti.

Näiden lisäksi pitää olla tieto vainajan tileistä. Pankkisalaisuudesta johtuen ei voida pitää rekisteriä, jossa olisi tieto kaikista tileistä ja niiden omistajista.

Perukirjan vaatiminen

Miksi pankki vaatii perukirjaa kuolinpesän pankkiasioiden hoitamiseen?

Pankki voi sallia tilin käytön vain sen käyttöön oikeutetulle. Kuolinpesän tilin käyttöoikeus kuuluu yhteisesti pesän osakkaille, joita ovat perilliset, eloonjäänyt puoliso (mikäli jommallakummalla oli avio-oikeus toisen omaisuuteen) sekä yleistestamentinsaajat. Perukirjan tietoja tarvitaan sen selvittämiseksi, ketkä ovat kuolinpesän osakkaina oikeutettuja määräämään pesän varallisuudesta. Myös tieto erityistestamentista on olennainen pankin kannalta, koska testamentti voi kohdistua esimerkiksi tilillä oleviin varoihin tai arvo-osuuksiin. Koska perukirjaan on merkittävä tieto testamentista tai sen puuttumisesta, on perukirjan esittäminen ainoa tapa luotettavasti selvittää testamentin olemassaolo. Osakkaat selvitetään katkeamattoman sukuselvityksen, perukirjan ja testamenttien sekä mahdollisten avioehtosopimusten ja perillisasemaa koskevien asiakirjojen avulla.

Perukirja kuuluu pesänselvitysaineistoon sen vuoksi, että se on pesän ilmoittaneen henkilön valaehtoisesti allekirjoittama. Tällä ilmoituksella hän vahvistaa, että kaikki aineisto on esitetty eikä mitään, esimerkiksi tietoa testamentista, ole jätetty pois. On siis katsottu, että vaatimalla perukirjan pankki on täyttänyt huolellisuusvelvoitteensa osakkaita selvitettäessä. Nostettaessa varoja kuolinpesän tililtä perukirjasta tarkistetaan, että kaikki pesän osakkaat ovat oikeustoimessa edustettuina. Sama koskee kuolinpesän pankkiasiointia yleensä.

Pankki ei aina välttämättä tarvitse kaikkia perukirjan tietoja, esimerkiksi lesken varallisuusasemasta, mutta pesää hoitavien henkilöiden on itse vaikea arvioida, mikä osa on pankille tarpeen ja mikä ei. Pankki on vastuussa riittävien selvitysten hankkimisesta, joten käytännössä koko perukirja tarvitaan. Jos perukirjasta toimitettaisiin vain osa, pankin olisi mahdotonta päätellä, mitä osia perukirjasta on jätetty toimittamatta ja olisiko tieto ollut merkityksellinen pankin velvollisuuksien kannalta. Pankki on myös velvollinen arkistoimaan jäljennöksen perukirjasta, jotta se pystyy myöhemmin osoittamaan täyttäneensä huolellisuusvelvoitteensa ja esittämään ne tiedot, joiden perusteella se on toiminut.

Pankki voi tarvita perukirjan tietoja myös muissa tilanteissa. Tällaisia ovat mm. kuolinpesän omaisuuden panttaus, asuntokauppa, saatavien perintä, uuden tilin avaaminen. Tapauskohtaisesti pankeissa voidaan hyväksyä myös esimerkiksi sellaiset perukirjat, joista on peitetty vainajan ja lesken varallisuutta ja velkoja koskevat tiedot tai ainoastaan lesken varallisuutta ja velkoja koskevat tiedot. Perukirjoja käsitellään pankeissa luottamuksellisesti, eikä niissä olevia tietoja hyödynnetä missään muussa tarkoituksessa kuin oikeudenomistajien selvittämisessä. Asiakasta suojaa luottolaitoslain mukainen pankkisalaisuus, josta on säädetty rikos- ja vahingonkorvausoikeudelliset seuraamukset.

Alkuperäisen perukirjan ja sukuselvityksen sijasta pankille riittää yleensä maistraatin oikeaksi vahvistama perukirjan kopio.

Tiedot henkilön elinajalta

Olen osakkaana äitini kuolinpesässä. Hänen kuollessaan tilivaroja oli kovin vähän ja haluaisin tietää mihin äidin säästöt ovat menneet hänen viimeisten elinvuosiensa aikana. Äitini oli kuollessaan uusissa naimisissa ja hänen leskensä on saattanut käyttää hänen varojaan. Leski ei suostu mihinkään selvittelyihin. Toimiiko pankki oikein, kun se kieltäytyy antamasta tiliotteita, jotta voisin tarkistaa asian? Keiden kaikkien suostumus tilitietojen saamiseksi tarvitaan? Onko leskellä oikeus saada nuo tilitiedot?

Kuolinpesän yksittäisellä osakkaalla on oikeus saada tilitapahtumista tietoja vain kuolinpäivältä ja sen jälkeen. Tilitapahtumista ennen kuolinpäivää voi saada tiedon vain, mikäli kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä pyytävät tietoja. Yhdenkin osakkaan kieltäytyminen estää tietojen saannin.

Tässä tapauksessa vainajalla on rintaperillisiä (eli lapsia tai lapsenlapsia suoraan alenevassa polvessa), jotka perivät hänet. Leski on kuolinpesän osakas vain avio-oikeutensa nojalla, jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia hänen hyväkseen. Kun kuolinpesän ja lesken välillä on suoritettu ositus, ei leski ole enää osakkaan asemassa.

Tämän jälkeen kuolinpesän jäljellä olevat osakkaat voivat yhdessä pyytää pankista tietoja vainajan tilinkäytöstä. Leski yksin ei saa pankista tietoja vainajan elinajan tilitapahtumista. Tuomioistuin voi hakemuksesta määrätä kuolinpesään pesänselvittäjän, jos osakkailla on epäilyksiä väärinkäytöksistä eivätkä he pääse yksimielisyyteen pesän asioiden hoidosta. Tästä aiheutuu kuitenkin kustannuksia kuolinpesälle.