Haku

Poimintoja ratkaisusuosituksista lokakuu 2017

Astianpesukoneen liitosjohdon tulppaus rikkoontui – oliko vuotovahinko korvattava vahinko?

FINE-002552, Vuotovahinko. Huoneisto oli kastunut astianpesukoneen liitosjohdon tulppauksen rikkouduttua. Oliko vahinko korvattava? Kiinteistövakuutus.

Taloyhtiön kerrostaloasunnon tiskialtaan sekoittajaan kytketyssä astianpesukoneen liitosjohdon päässä ollut rakennusaikana asennettu muovitulppa oli haljennut, ja vettä oli vuotanut astiakaappiin. Huoneistoon ei ollut asennettu astianpesukonetta, ja liitoshana oli ollut auki-asennossa. Vuotovesi oli kastellut huoneiston kaapistoa ja välipohja- ja seinärakenteita. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa vedoten rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata avoinna olevasta hanasta virranneen nesteen aiheuttamia vahinkoja.

Lautakunta katsoi, että vesijohtoon kiinteästi kuuluvan osan, kuten sulkutulpan rikkoutumisesta aiheutunut vuoto on tyypillisesti vakuutusehdoissa kuvattu äkillinen ja ennalta arvaamaton nestevuoto vesijohdosta tai siihen kiinteästi liitetystä laitteesta. Tapauksessa oli siten kyse lähtökohtaisesti korvaukseen oikeuttavasta vakuutustapahtumasta. Tapauksessa ei ollut esitetty väitteitä siitä, että rikkoutunut muovitulppa olisi ollut viallinen, käyttötarkoitukseensa epäsopiva tai että se olisi asennettu väärin. Asiassa ratkaisevaksi jäi auki ollutta hanaa, sulkuventtiiliä ja suihkulaitetta koskeva rajoituslausekkeen tulkinta. Lautakunta katsoi, että sanamuotonsa perusteella ja yleisen kielenkäytön mukaisesti arvoituna kyseinen rajoitusehto tarkoitti tilanteita, joissa vahingon aiheuttanut neste oli virrannut johtoverkon ulkopuolelle välittömästi auki jätetystä hanasta, sulkuventtiilistä tai suihkulaitteesta. Lautakunta katsoi, että vuotovahingon syntyminen oli liitäntähanan auki olemisen lisäksi edellyttänyt liitäntäjohdon päässä olleen tulppauksen rikkoutumista, ja ettei auki olevaa hanaa koskevaa rajoitusehtoa voinut soveltaa vahinkotilanteeseen, jossa vahingon syntyminen oli välttämättä edellyttänyt myös johtoverkkoon kuuluvan osan rikkoutumista. Lautakunta katsoi, että asuntoa oli kohdannut vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton nestevuoto vesijohdosta, eikä auki olevaa hanaa koskevaa rajoitusehtoa voitu soveltaa tapauksessa. Lautakunta suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Lue koko ratkaisusuositus >>

 

Jäätymisen aiheuttama putkirikko – kyse vakuutusturvan rajoituksesta?

FINE-003414, Äkillinen ja odottamaton rikkoutumisvahinko. Teknisen tilan oven auki jääminen ja vesijärjestelmän jäätyminen. Jäätymistä koskeva rajoitusehto. Rajoitusehdon epäselvyys. Onko kyse olennaisesta vakuutusturvan rajoituksesta? Kiinteistövakuutus.

Vakuutuksenottajan omistaman pienteollisuushallirakennuksen teknisen tilan ovi oli tammikuussa 2016 auennut, minkä seurauksena huoneeseen oli virrannut kylmää ilmaa ja päävesijohto, seitsemän vesimittaria ja kupariputkistot olivat jäätyneet ja haljenneet. Vakuutusyhtiö oli korvauspäätöksissään ilmoittanut, ettei vahinkoa korvattu, koska vakuutus ei korvannut jäätymisen aiheuttamia rikkoutumisvahinkoja. Vakuutusyhtiö oli myös katsonut, että oven auki jääminen tai jättäminen ei ollut vakuutusehtojen mukainen korvattava vahinkotapahtuma, eikä jäätyminen ollut vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi tuleva lisävahinko.

Vakuutuslautakunta piti todennäköisenä, ettei ovi ollut lukkiutunut kunnolla tilassa viimeksi käyneen henkilön poistuttua sieltä. Lukko oli ilmeisesti jäänyt ns. valelukituksen vuoksi auki, mutta ovi oli kuitenkin ollut vielä tuolloin kiinni. Paikkakunnalla tapahtuma-aikaan vallinneesta pakkaskaudesta johtuen oven karmeihin, kynnykseen ja lukkoon oli alkanut muodostua uutta jäätä, mikä oli aiheuttanut oven aukeamisen kokonaan. Vallinneet talvi- ja pakkasolosuhteet huomioon ottaen jään muodostuminen ja siitä seurannut oven avautuminen ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan ollut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja odottamaton tapahtuma. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan vahinkoa ei olisi aiheutunut pelkästään siitä, että ovi oli jäänyt valelukkoon. Jäätymisvahinko oli johtunut siitä, että ovi oli kokonaan auennut oven karmiin, kynnykseen ja lukkoon muodostuneen jään vuoksi. Vakuutuslautakunta totesi, että rikkoutumisvahinkoja koskevassa vakuutusehtojen kohdassa oli rajattu korvauspiiristä jäätymisen aiheuttamat vahingot riippumatta jäätymisen syystä tai siitä, kuinka nopeasti tai hitaasti jäätyminen tapahtui. Vakuutuslautakunta katsoi, ettei jäätymistä koskeva rajoitusehto ollut epäselvä, eikä se myöskään ollut olennainen vakuutusturvan rajoitus. Lisävahinkoja koskevan ehdon mukaan kylmyydestä aiheutuvia vahinkoja korvattiin, jos ne olivat seurausta tulipalo-, rikos-, putkivuoto- tai luonnonilmiöriskin toteutumisesta. Ehtojen sisältö huomioon ottaen rikkoutumisvahingoista johtuvia jäätymisvahinkoja ei korvattu lisävahinkoina. Vakuutuslautakunta katsoi, että vakuutusyhtiön ratkaisu evätä korvaus oli vakuutusehtojen mukainen. Lautakunta ei suosittanut muutosta asiassa.

Lue koko ratkaisusuositus >>

 

Kosteusvaurio kylpytiloissa – vuotovahinko vai puutteellinen vedeneristys?

FINE-000410, Vuotovahinko. Hanakulman tihkuvuoto. Rajoitusehtojen soveltaminen. Rakennusvirhe. Vedeneristys. Kiinteistövakuutus.

Vuonna 1989 rakennetun rivitalon erään huoneiston kylpyhuoneessa ja wc:ssä havaittiin kosteusvaurioita lattiassa ja seinässä. Kosteuskartoituksen mukaan pesuhuoneen suihkukaapin takana olleen pinta-asennetun hanakulman sulkuventtiili oli vuotanut, minkä johdosta betonilaatta ja tiiliseinän alaosa olivat kastuneet. Pesuhuone oli alkuperäisessä kunnossa ilman vesieristeitä. Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että vahinko oli ollut seurausta puutteellisista vedeneristyksistä ja läpivientien tiivistämättömyydestä. Rakenteille aiheutunut vahinko oli seurausta rakennevirheestä, koska kylpyhuoneessa ei ollut vedeneristystä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan pesutilan hanakulma oli alkanut vuotaa ja hanakulmasta tihkunut vesi oli kastellut lattia- ja seinärakenteita. Vakuutuslautakunta katsoi vakiintuneeseen käytäntöönsä viitaten, että tällainen tapahtuma oli lähtökohtaisesti tapaustyypiltään korvaukseen oikeuttava vuotovahinko. Vakuutuslautakunta totesi, että rakentamismääräyksissä on rakennuksen rakentamisaikaan edellytetty märkätilan lattian vedeneristämistä. Vahinkotarkastusraportista ilmeni, että pesuhuoneen laatan alla lattiassa oli ollut suoraan betoni ja seinässä laatan alla tiiliseinä. Vakuutuslautakunta katsoi, että pesuhuoneen lattiassa ei ollut asianmukaista vedeneristystä. Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä oli oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa, joka rakennukselle aiheutui mm. puutteellisesta vedeneristyksestä tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutuslautakunta piti tapauksessa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta ratkaisevana sitä tulkintakysymystä, katsottiinko rakenteiden kastumisen syyksi hanakulman vuoto vai tilan lattiarakenteiden puutteellisuus. Aiemman käytäntönsä mukaisesti Vakuutuslautakunta katsoi tapauksessa, ettei rakenteiden kastumisvahingon syynä ollut hanakulman vuoto, vaan se, että pesutila oli toteutettu rakentamisaikaisen hyvän rakentamistavan vastaisesti, minkä vuoksi vuotovesi oli päässyt rakenteisiin. Vakuutuslautakunta piti vakuutusyhtiön päätöstä evätä korvaus puutteellista vedeneristystä ja hyvän rakentamistavan vastaista rakentamista koskevien rajoitusehtojen perusteella vakuutusehtojen mukaisena. Lautakunta ei suosittanut muutosta asiassa.

Lue koko ratkaisusuositus >>

 

Peruspankkipalvelut - oliko pankilla peruste irtisanoa asiakkaan tili?

FINE-002538, Peruspankkipalvelutili. Irtisanominen. Pakotelista. Painava peruste.

Asiakkailla oli sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus ja heillä oli ollut pankissa lähes kymmenen vuotta käyttötilit, jotka pankki oli irtisanonut 10.4.2014 ja 8.9.2016. Irtisanomisen syyksi se oli ilmoittanut asiakkaiden päätymisen Yhdysvaltojen Office of Foreign Assets Control (OFAC) –nimisen viranomaisen listalle henkilöistä, joiden varat tulee jäädyttää. Pankki katsoi menetelleensä asiassa maksupalvelulain tiliehtojen mukaisesti.

Asiassa oli riitaa siitä, oliko pankilla ollut painava peruste irtisanoa tiliä, ja oliko tilien irtisanomisten aikaan voimassa ollut peruspankkipalveluita turvannut säännös rajoittanut tilien irtisanomista. Pankkilautakunta totesi, että vaikka lähtökohtaisesti tilisopimuksen solmiminen ja sen irtisanominen ovat sopimusvapauden piirissä, niin kyseisten irtisanomisten aikaan sitä oli kuitenkin rajoitettu luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksillä. Pankkilautakunta katsoi, että pankkipalveluiden irtisanomista tuli arvioida samoin perustein kuin niiden myöntämistä. Tällöin irtisanominen oli ollut sallittua vain, jos kieltäytymiselle oli ollut painava peruste. Asiaa koskevissa lain esitöissä on todettu, että säännöksen tavoitteena oli edistää peruspankkipalveluiden saatavuutta. Peruspankkipalveluiden tarjoamisesta oli mahdollista kieltäytyä, jos kieltäytymiselle oli painava peruste. Tapauksessa oli kysymys peruspankkipalvelusta, jota koskevaa sääntelyä oli ollut luottolaitoslaissa jo vuodesta 2003 lähtien, ja jotka siten myös tulivat sovellettavaksi. Lautakunta totesi, että tapauksessa pankki ei ollut nimenomaisesti vedonnut laissa tarkoitettuun painavaan syyhyn, eikä pankin asian tiimoilta esittämää huolta pakotelistan mahdollisesta vaikutuksesta sen toimintaan ollut myöskään pidettävä säädösten tarkoittamana painavana syynä. Pankkilautakunta katsoi, että pankki ei ollut esittänyt asiassa vaadittavaa painavaa perustetta tilien irtisanomiselle. Lautakunta suositti, että pankki peruuttaa tilien irtisanomiset.

Lue koko ratkaisusuositus >>

 

Mitä peruspankkipalveluilla tarkoitetaan?

FINE-001744, Peruspankkipalvelu. Tilin irtisanominen.

Asiakas oli solminut 7.8.2015 pankin kanssa käyttötilisopimuksen, jonka koroksi oli sovittu 1 %, ja että sitä voitiin muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Pankki oli ensimmäisen kerran lähettänyt 10.11.2016 irtisanomiskirjeen, jonka se oli kuitenkin perunut 1.12.2016. Lopullisesti pankki oli ilmoituksellaan 27.12.2016 irtisanonut tilin päättymään 3.3.2017. Pankin mukaan irtisanottu tili ei ollut perusmaksutili ja sen irtisanomisesta huolimatta asiakkaalle oli jäänyt pankkiin toinen tili, johon irtisanotun tilin palvelut oli mahdollista siirtää.

Tapauksessa Pankkilautakunnan oli arvioitava, mitä peruspankkipalveluilla tarkoitetaan ja missä muodossa ja laajuudessa pankkien on niitä asiakkaille tarjottava. Tapaukseen sovellettavien säädösten tarkoituksena oli taata kriteerit täyttävälle henkilölle mahdollisuus säädöksissä määriteltyihin peruspankkipalveluihin. Säännöksillä ei kuitenkaan oltu tarkoitettu rajoittaa pankin ja asiakkaan aikaisempien tai määritellyn tason ylittävien palvelujen sisällön tai hintojen muuttamista. Sekä kotimaisissa säädöksissä että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/92/EU puhuttiin järjestelmällisesti koko ajan palveluista ja tilistä, ei tileistä. Asiassa saadun selvityksen perusteella irtisanomisesta huolimatta asiakkaalla oli edelleen käytettävissä säädösten edellyttämät peruspankkipalvelut. Pankkilautakunta katsoi, että pankilla oli oikeus irtisanoa asiakkaan tili, ja että tili oli irtisanottu sen ehtojen mukaisesti. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä asiassa.

Lue koko ratkaisusuositus >>

Lähetys epäonnistui. Tarkista, että täytit vaaditut kentät.

Palaute julkaisusta

Voit auttaa meitä kehittämään oppaidemme sisältöjä antamalla palautteesi

Kiitos!

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia