Digi- ja mobiilipalveluiden on tarkoitus tehdä päivittäisestä asioinnista ja raha-asioiden järjestelystä helppoa. Mitä tehdä, jos oma digiloikka on jäänyt ottamatta tai jos läheinen kaipaa apua asioidensa hoitoon? FINEn jaostopäällikkö Tuomas Hidén neuvoo.
Digitaaliset palvelut tekevät asioinnista virtaviivaista, mutta rajaavat ulkopuolelleen ne, joille verkon tai mobiilisovellusten käyttö on vierasta. Tämä saattaa vaikeuttaa pankki- ja vakuutusasiointia.
”Erityisesti moni ikääntyvä kaipaa perinteistä henkilökohtaista palvelua ja kokee, että pankit pakottavat asiakkaansa digimaailmaan. Vuosikymmenten asiointi lähikonttorissa vaihtuukin yhtäkkiä puheluihin valtakunnalliseen numeroon”, FINEn jaostopäällikkö Tuomas Hidén kertoo.
Jäljelle jääneiden konttoreiden jonot pitenevät, kun palvelut siirtyvät verkkoon. Se hidastaa henkilökohtaisiin tapaamisiin pääsyä ja esimerkiksi käteisnostojen tekemistä pankissa. Hidén kuitenkin rohkaisee kaikkia opettelemaan digiasioinnin alkeet.
”Asioiden hoitaminen itse verkkopankissa tai mobiilisovelluksessa on edullista, ja kerran opittuna yksinkertaisempaa ja nopeampaa kuin perinteinen asiointi. Jos on halukas ottamaan askeleen digimaailmaan, palveluiden käyttöön saa neuvontaa ja apua.”
Asiointiapua voi hakea ja antaa väärin
Pankkiasiointiin liittyvät virheet ja väärinkäytökset syntyvät Hidénin mukaan usein asiointiavun hakemisesta ja antamisesta väärällä tavalla. Pankkitunnusten käyttäjä ei esimerkiksi tiedä, että tunnukset ovat henkilökohtaisia.
”Asiakas on esimerkiksi voinut luovuttaa henkilökohtaiset pankkitunnuksensa aikuiselle lapselleen laskujen maksua varten. Silloin hän kuitenkin toimii vastoin pankin ehtoja. Jos pankki saa tiedon tilanteesta, tunnukset voidaan sulkea.”
”Jos pankkitunnusten käytössä, laskujen maksussa tai muussa asioinnissa on vaikeuksia, yksinkertaisin ratkaisu on antaa läheiselle tilin käyttöoikeudet. Kunhan osapuolten asiakkuudet ovat samassa pankissa, läheisen tiliä voi käyttää oman verkkopankin kautta”, Hidén neuvoo.
Jos asiakkaalla epäillään muistisairautta, eikä uusia tunnuksia enää saa, voi ainoana vaihtoehtona läheisen auttamiseen olla edunvalvonnan hakeminen.
Edunvalvontavaltuutus on kevyt ja kätevä apukeino
Avun tarjoaminen ja asiointi muuttuvat haastavaksi erityisesti muistisairausepäilyissä. Silloin niin asiakas, häntä auttavat läheiset kuin pankki joutuvat pohtimaan, miten ja milloin tilanteeseen on välttämätöntä reagoida.
”Pankki ei välttämättä hyväksy asiakkaan toimia, kuten rahojen siirtämistä toisaalle, jos vaikuttaa siltä, ettei asiakas sairauden vuoksi ymmärrä mitä on tekemässä ja mistä on kyse. Silloin esimerkiksi aikuiselle lapselle tehty valtakirja ei enää kelpaa asiointiin, ja pankki voi kehottaa hakemaan edunvalvontaa”, Hidén kertoo.
Edunvalvojan määrääminen on viimesijainen keino järjestää asioiden hoito ja edunvalvonnan hakeminen voi kestää useita kuukausia. Itse kunkin olisikin vastaisuuden varalle hyvä harkita edunvalvontaa joustavampaa edunvalvontavaltuutusta.
”Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt ja valtuutus vahvistetaan vasta, kun itse ei enää kykene asioitaan hoitamaan. Edunvalvontavaltakirjalla voi siis itse jo ennakkoon määritellä, kuka omia asioita hoitaa ja miten, sitten kun itse ei siihen enää kykene. .”
Varaudu odottamattomaan – ikä ei ole ainoa asioinnin riskitekijä
Ikääntymisen lisäksi asiointi- ja toimintakyvyn voi viedä myös äkillinen sairaskohtaus tai onnettomuus. Siksi sukulaisten ja puolison kanssa on hyvä keskustella hyvissä ajoin tilanteesta, jossa asioita ei kykene enää hoitamaan itse – sekä heidän että oman itsensä kannalta.
”On tärkeää kuulla muita ja kertoa heille omista toiveistaan. Siten ei päädy esimerkiksi pulmatilanteeseen, jossa pitkän edunvalvontaprosessin aikana kukaan ei voi asioida toisen puolesta, maksaa laskuja tai hoitaa muita raha-asioita”, Hidén kertoo.
Kätevimmät apukeinot ennakkoon varautumisessa ovat Hidénin mukaan pankkitilin käyttöoikeuksien myöntäminen ja edunvalvontavaltuutus.
”Ne toimivat monenlaisissa odottamattomissa tilanteissa ja kaiken ikäisillä. Edunvalvontavaltuutuksenkin voi tehdä ennakkoon ja vahvistuttaa Digi- ja väestötietovirastossa vasta toimintakyvyn heikettyä.”
Neljä vinkkiä sujuvaan pankkiasiointiin digiaikana
- Keskustele läheistesi kanssa asiointiin liittyvistä toiveista ja vaihtoehdoista ennakkoon, vaikka ikääntyminen ja sairaudet eivät vielä olisi ajankohtaisia.
- Mieti myös omia toiveitasi, sillä toimintakyky voi heikentyä äkillisesti sairaskohtauksen tai onnettomuuden seurauksena.
- Tee läheisen, puolison tai täysi-ikäisen lapsen kanssa edunvalvontavaltuutus odottamattomien tilanteiden varalle. Edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaa kevyempi ja nopeampi vaihtoehto.
- Älä koskaan luovuta henkilökohtaisia pankkitunnuksia läheiselle, sillä se on pankin ehtojen vastaista, ja pankki voi jopa sulkea tunnukset. Laskujen maksaminen ja asioiden hoito onnistuu kätevästi hankkimalla käyttöoikeudet läheisen pankkitiliin.