Suomessa tapahtuu joka päivä noin sata vuotovahinkoa. Pahimmillaan omakotitalon rakenteisiin valuva vesi saa aikaan suurta ja kallista vahinkoa. Niinpä omakotiasujan kannattaa olla tarkkana sekä vakuutusten että laitteiden asennuksen kanssa, neuvoo FINEn jaostopäällikkö Tuomas Siirala.
Jaostopäällikkö Tuomas Siirala vastaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEssä yksityishenkilöiden vakuutusriidoista, jotka liittyvät omaisuusvahinkoihin. Iso osa niistä koskee omakotitalojen vesivuotovahinkoja. Tuomas listasi kymmenen asiaa, joiden avulla omakotitalossa asuvat tai talon hankkimista harkitsevat voivat välttyä vuotovahingoilta ja vakuutusriidoilta.
1. Puhumme arkikielessä usein vesivahingoista. Vakuutussopimuksissa sen sijaan käytetään enimmäkseen termiä vuotovahinko. Vuotovahingossa putkistoissa tai putkistoon kiinteästi kytketyissä laitteissa, kuten pyykinpesukoneissa tai astiapesukoneissa, sattuu rikkoutumisia tai vuotoja. Vesi voi toki aiheuttaa muitakin vahinkoja: esimerkiksi rankkasade voi vahingoittaa talon sisäosia. Tällaisissa sadetapauksissa vahinkoja arvioidaan luonnonilmiöturvan perusteella. Laajat vakuutukset korvaavat myös muunlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia: esimerkiksi kun vettä kaatuu vahingossa lattialle tai kun akvaario rikkoutuu.
2. Suomessa sattuu joka päivä noin sata vuotovahinkoa. Se on valtavan suuri määrä, mutta onneksi suurin osa tapauksista ei ole seurauksiltaan vakavia, vaikkakin toki harmillisia. Aika yleistä on, että keittiössä altaan ja astianpesukoneen viemäriputkisto on asennettu huonosti. Tästä selvitään useimmiten allaskaapin korjauksella ja lattian kuivatuksella. Mutta toki sadan päivätapauksen joukkoon mahtuu vakaviakin vahinkoja: jos runkoputki halkeaa ja vettä alkaa tulvia, ovat vauriot usein suuria.
3. Suomalaiset ovat innokkaita kotivakuutuksen ottajia. Koti vakuutetaan paljon paremmin kuin elämän muut asiat. Meille FINEen tulevista kotivakuutusyhteydenotoista vähintään puolet liittyy vuotovahinkoihin. Omakotitalojen vuotovahingot ovat suhteellisen yleisiä, ja niiden korvaaminen on vakuutusyhtiöissä arkipäivää – 95 prosenttia näistä tapauksista sujuukin vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välillä kitkatta. Meille tulevat sitten tapaukset, joissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen.
4. Hyvin yleinen riitatilanne on tämä: laite rikkoutuu ja syntyy vuotovahinko. Kun asiaa tutkitaan tarkemmin, käykin ilmi, että laite on sijoitettu tilaan, jossa ei ole määräysten vaatimaa vedeneristystä. Niinpä vesi on päässyt helposti rakenteisiin. Usein tämä paikka on kodin pesuhuone. Jos vedeneristys olisi ollut kunnossa, vesi olisi valunut lattiakaivoon ilman vahinkoja. Tällaista vahinkoa vuotovakuutus ei rajoitusehtojensa vuoksi korvaa, koska rakenteiden kastumisen katsotaan johtuvan rakennusvirheestä. Monelle vakuutuksenottajalle tämä tulee ikävänä yllätyksenä. Käytännössä kaikilla yhtiöillä on sama linja eli puutteellisesta vedeneristyksestä johtuvia vahinkoja ei korvata.
5. Myös omakotitalojen kattovuotoihin liittyvät riidat ovat meillä FINEssä melko yleisiä. Kattovahinko korvataan vakuutusehtojen mukaan vain silloin, kun vuoto johtuu myrskytuulesta tai muusta äkillisestä ja ulkoisesta syystä. Jos katto alkaa vuotaa vanhuuttaan, vahinkoa ei korvata. Hyvin yleinen riidanaihe sitten onkin, löytyykö tätä ulkoista syytä.
6. Vakuutusesitteisiin ja tuotetietoihin kannattaa tutustua kunnolla! Tätä ohjetta jaksan ihmisille toistaa. Ja tietenkin on hyvä kysyä, jos ei jotakin ymmärrä. Kannattaa myös muistaa, että vakuutusyhtiöllä on jo lain mukaan velvollisuus kertoa myyntilanteessa riittävät tiedot vakuutuksesta. Vakuutuksenottajan on hyvä muistaa myös oma vastuunsa eli vakuutusyhtiölle pitää aina kertoa kaikki tiedot oikein. Esimerkiksi asuinpinta-alan kanssa kannattaa olla tarkkana.
7. Ennen vakuutuksen ottamista myös omaa kotia kannattaa tarkastella tarkoin silmin. Vedeneristysmateriaalien lisäksi on hyvä miettiä, onko laitteet sijoitettu turvallisiin paikkoihin. Ei kannata myöskään unohtaa esimerkiksi astia- ja pyykinpesukoneen puhdistamista ja liitäntöjen tarkistamista. Vakuutuksen kannalta ongelmallisia ovat myös vääränlaiset asennukset. Suosittelenkin aina ammattitaitoisen asentajan käyttöä, koska kotivakuutus ei yleensä korvaa vahinkoa, jos sen aiheuttaa väärin asennettu laite.
8. Jos vakuutuksenottaja on saanut kielteisen korvauspäätöksen, hän on usein pettynyt ja järkyttynytkin. Meidän tehtävämme FINEssä on selvittää tilanne kunnolla. Ymmärrämme, että nämä tilanteet saattavat olla raskaita. Ihmiset miettivät, miksi he eivät saa korvauksia, vaikka ovat maksaneet vakuutusta vuosikymmenet ilman vahinkoja. He myös usein kokevat, että vakuutusyhtiön olisi pitänyt tarkastaa talo tai varoittaa mahdollisista ongelmista. Tällaiseen vakuutusyhtiöllä ei yleensä ole velvollisuutta.
9. Vakuutusasiantuntijana korostan aina, että etenkin vanhaa omakotitaloa ostaessa on hyvä ottaa selville perusasiat. Tarkistuslista ei ole kovin pitkä mutta tärkeä. Kannattaa olla tarkkana ainakin sadevesien vedenohjauksen, kellaritilojen rakennustavan sekä salaojituksen, katon, viemäriputkiston, käyttövesiputkien, märkätilojen, hormiston ja piipun sekä tulisijojen kunnon kanssa. Tämä vaiva maksaa yleensä itsensä takaisin.
10. Elämässä sattuu ja tapahtuu, vaikka olisikin varautunut kaikkeen ja omakotitalon asiat olisi hoidettu moitteettomasti. Uudet ja oikein asennetut putketkin saattavat vuotaa ja laitteet rikkoutua. Nämä tapaukset eivät luonnollisestikaan näy meillä, koska niissä korvausasiat sujuvat yleensä moitteetta.
Tutustu myös julkaisuun: Perustietoa kotivakuutuksesta, Hanna Salo.
Lisätietoa:
Tuomas Siirala, jaostopäällikkö, p. 09 6850 1243, tuomas.siirala(at)fine.fi
Elina Antila, viestintäpäällikkö, p. 040 548 3838, elina.antila(at)fine.fi