Vakuutus- ja Pankkilautakunnan antamia ajankohtaisia ratkaisusuosituksia:
VKL 375/15 Kompastuminen portaissa, vastuuvakuutus
Oliko ravintola korvausvastuussa, kun asiakas loukkasi ranteensa portaissa kompastuessaan? Palveluntarjoajan vastuu ja tuottamuksen arviointi.
Asiakas oli kompastunut portaissa ravintolasta ulos tullessaan. Asiakkaan kapea kengänkorko oli jäänyt portaiden lankkujen väliin ja asiakas oli kaatuessaan loukannut ranteensa. Ravintola vaati vastuuvakuutuksensa perusteella vakuutusyhtiötä korvaamaan asiakkaalle aiheutuneet kulut.
Kiistaa oli siitä, oliko asiakkaan vahinko aiheutunut sellaisesta syystä, jonka perusteella vakuutuksenottaja on korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta.
Kyseessä oli tavanomaiset portaat, jotka eivät sinänsä aiheuta käyttäjälleen vaaraa. Myöskään kiinteistön omistaja ei ollut laiminlyönyt portaiden kunnossapitoa. Portaissa ei ollut sellaisia turvallisuutta vaarantavia seikkoja, joihin asiakas ei olisi voinut varautua ja kapeilla koroilla kuljettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin paikkoihin, joissa korko voi jäädä jumiin. Vakuutuslautakunta katsoi, että vahingon syy on sellainen, josta kiinteistön omistaja ei ole korvausvastuussa. Siten myöskään vakuutusyhtiö ei ole vastuussa vahingosta. Lautakunta ei suosita korvausta.
VKL 467/15 Matkan peruuntuminen lähiomaisen sairastumisen vuoksi, peruuntumisen pakottavuuden arviointi ja näyttö vakuutustapahtumasta
Vakuutetun matka peruuntui vaimon sairastumisen vuoksi. Estikö vaimon sairastuminen pakottavasti vakuutetun matkalle lähdön? Tapauksessa on kyse peruuntumisen pakottavuuden arvioinnista ja näytöstä vakuutustapahtumasta.
Vakuutetun matka peruuntui, koska hänen vaimonsa oli saanut voimakkaan pahoinvointikohtauksen edellisenä iltana, juuri ennen matkalle lähdön aamua. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa, koska matkan peruuntuminen oli johtunut pahoinvointikohtauksesta, joka ei ollut vaatinut lääkärin hoitoa eikä siten ollut lääketieteellisesti arvioiden pakottavasti estänyt matkaa.
Matkan peruuntumisen korvattavuuden edellytyksenä on, että matkan peruuntuminen estyy vakuutetun tai vakuutetun lähiomaisen äkillisestä ja odottamattomasta sairaudesta. Pakottavuutta arvioidaan sairauden osalta lääketieteellisin perustein. Lautakunta piti vakuutetun kertomusta vaimonsa sairastumisesta uskottavana. Raju, ikäihmiselle tullut vatsatauti oli pakottavasti estänyt matkalle lähdön. Lautakunta totesi myös, että sairauden pakottavuutta oli arvioitava matkalle lähdön hetkellä ja suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan matkan peruuntumisen.
VKL 349/15 Irtaimiston homevahingot. Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko
Oliko irtaimiston homevahingossa kyse omaisuutta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti kohdanneesta vahingosta?
Asiakas oli havainnut vuonna 2012 ostamassaan omakotitalossa vuonna 2014 mittavia homeongelmia. Kiinteistössä oli aiemmin, vuonna 2007 ollut vesivahinko, jonka syyksi oli epäilty putkivuotoa. Tuolloin tehdyn kosteuskartoituksen jatkotoimenpiteinä oli ehdotettu purku- ja korjaustöitä, jolloin myös kosteusalue tulisi tarkentumaan.
Vakuutusyhtiön mukaan homevahinko ei ollut aiheutunut äkillisesti, ja se oli antanut asiasta kielteisen korvauspäätöksen. Asiakkaan mukaan asunnon homeongelma oli hänen kannaltaan ennalta arvaamaton ja äkillinen tapahtuma. Asiakas haki korvausta vahinkoihin ja asumisen keskeytymiseen.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutettua omaisuutta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti kohdannut vahinko. Vuonna 2014 tehdyn vahinkokartoituksen mukaan homevauriot olivat vuoden 2007 vesivahingon aiheuttamia, jolloin korjaustöitä ei oltu tehty riittävän laajasti.
Vakuutuslautakunta totesi, että vahingon äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella, eikä arvioinnissa merkitystä ole sillä, ilmenikö vahinko vakuutuksenottajan näkökulmasta yllättäen ja äkillisesti. Lautakunta katosi, että homevaurio oli seurausta vesivahingon korjaustöiden laiminlyönnistä, eikä kyseessä ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta.
VKL 315/15 Asukas oli ollut pitkään kuolleena asunnossaan. Tuliko huoneiston korjauskulut korvata? Vakuutusehtojen tulkinta, äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma
Tuliko vakuutusyhtiön korvata asunnon korjauskustannukset laajasta kiinteistövakuutuksesta? Mitä tarkoitetaan äkillisesti aiheutuneen vahingon käsitteellä?
Asukas oli kenenkään huomaamatta ollut pitkään kuolleena asunnossaan. Taloyhtiö vaati korjauskustannusten korvaamista laajan kiinteistövakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma vaan pitkän ajan kuluessa syntynyt vahinko, jota ei korvata.
Kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka on aiheutunut pitkäaikaisesta vaikutuksesta.
Vuodon aiheuttamia vahinkoja sekä siitä aiheutuneita haju- ja kosteusvaurioita on pidetty koti- ja kiinteistövakuutusten korvauskäytännössä laajan vakuutuksen perusteella korvattavina äkillisinä ja ennalta arvaamattomina vahinkoina, vaikka vuoto olisikin ehtinyt jatkua pitkään ennen huomatuksi tulemistaan. Ratkaisevaa on vaurioitumisen syy eli se, johtuuko vaurioituminen jostakin korvaukseen oikeuttavasta tapahtumasta.
Tässä tapauksessa huoneiston vaurioitumisen laukaissut tekijä oli asukkaan kuolema, jota ei huomattu. Lautakunnan tulkinnan mukaan tämä vahinkotapahtuma oli äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vakuutettu eli taloyhtiö ei ollut mitenkään vaikuttanut tai voinutkaan vaikuttaa vaurioitumisen syntyyn ja kestoon, koska asukkaan kuolema havaittiin vasta kuukausia myöhemmin. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan huoneiston vaurioitumisen.
PKL 124/15 Luottolupauksen peruminen, syy-yhteys
Vahingonkorvausvelvollisuus luottolupauksen perumista koskevassa asiassa. Oliko pankin vetäytyminen sopimuksesta syy-yhteydessä asiakkaalle aiheutuneeseen vahinkoon?
Myyjä oli hyväksynyt A:n tekemän ostotarjouksen asunnostaan siten, ettei kaupan edellytykseksi ollut asetettu ehtoa siitä, että A:lle myönnetään asuntolaina pankista. A:n tehtyä ostotarjouksen pankki lupasi myöntää lainan. Pankki ilmoitti kuitenkin A:lle ennen asuntokaupan tekoa, ettei se rahoitakaan asunnon hankintaa. Pankki katsoi, että koska A oli jo lainalupauksen antamisen hetkellä tehnyt sitovan ostotarjouksen asunnosta, ei pankin vetäytyminen sopimuksesta siten ollut syy-yhteydessä A:n maksettavaksi tulleeseen sopimussakkoon.
Pankkilautakunta totesi, ettei pankilla ollut oikeutta perääntyä sitovasti hyväksymästään sopimuksesta. A kantoi itse riskin sopimussakon realisoitumisesta lainalupauksen antamishetkeen asti. Lainalupauksen annettuaan pankki ei enää voinut perääntyä sopimuksen täyttämisestä seuraamuksetta. Pankkilautakunta katsoi pankin olevan vastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta, kun se ei myöntänyt lainaa lainalupauksesta huolimatta. Pankkilautakunta suositti pankkia korvaamaan A:lle asuntokaupan toteutumatta jäämisestä aiheutuneen sopimussakon sekä asian hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kulut.