Haku

VKL 659/14

Tulosta

Asianumero: VKL 659/14 (2015)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 18.06.2015

Takautumisoikeus. Tulityön suorittajan vastuu. Putkiremontti. Ankara vastuu. Korostunut huolellisuusvelvoite.

Tapahtumatiedot

Aliurakoitsijana toiminut vakuutuksenottaja A Oy suoritti putkistosaneerausta asunto-osakeyhtiön kiinteistössä 2.4.2013. A Oy:n työntekijät olivat hitsanneet vanhoja käyttövesiputkia umpeen. Onnettomuusselosteen mukaan putkiroilon alapään mineraalivillan tiivistys oli jäänyt aukinaiseksi jostakin kohdasta, josta kaasupillin liekki imaisi itsensä paperisiin putkieristeisiin. Putkieristeet paloivat roilossa ja palo levisi hormin kautta useaan huoneistoon. Asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutusyhtiö suoritti korvauksena palovahingon korjaustöistä 48 682,86 euroa.

Kiinteistövakuutusyhtiö vaati korvausta tulityön suorittaneelta A Oy:ltä. Vastuuvakuutusyhtiö ilmoitti 6.2.2014, ettei korvausta suoriteta, sillä vahinko ei ollut seurausta A Oy:n työntekijöiden virheestä tai laiminlyönnistä.

Asiakkaan valitus

Vakuutusyhtiön mukaan tulitöihin liittyvä tuottamusarviointi oli lähellä ankaraa vastuuta ja siihen tuli soveltaa käännettyä todistustaakka. Työntekijät olivat toimineet tiivistämisessä huolimattomasti. Suojaus olisi tullut tehdä erityisellä huolellisuudella ottaen huomioon, että kyse oli tulitöitä varten tehdystä suojauksesta. Oli ilmeistä, ettei mineraalivillaa ollut aseteltu tiivisteeksi tulipalon riskiin nähden riittävällä huolellisuudella. Työntekijät olivat suhtautuneet piittaamattomasti sammutustoimenpiteisiin. Työntekijöiden olisi ollut mahdollista varata ensisammutusvälineitä myös hormin yläpäähän, josta vesi tai jauhe olisi valunut alkavan palon päälle. Vahinko oli seurausta työntekijöiden huolimattomuudesta ja laiminlyönneistä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastuuvakuutusyhtiö on lausunut 8.12.2014 päivätyssä vastineessaan, ettei A Oy ollut vahingonkorvausvastuussa syntyneestä vahingosta. Vastuuvakuutusyhtiön mukaan tavanomaisen putkistosaneerauksen suorittamista ei voitu rinnastaa sellaisiin erittäin vahinkoherkkiin ja riskialttiisiin toimialoihin, joissa korostunut huolellisuusvelvoite tai ankara vastuu tulisi kysymykseen. Hormiaukkoon oli asetettu palovillaa ja kasteltu kangas, jolla oli tarkoitus estää kipinöiden tai lämmön siirtyminen ylemmäs putkihormiin. Työskentelyalueelle oli varattu vesiämpäreitä ja kolme kappaletta vaahtosammuttimia. Työhön oli hankittu tulityölupa, jossa oli osoitettu tarvittavat turvallisuustoimenpiteet, mikä todettiin myös pelastuslaitoksen raportissa. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko ei ollut seurausta vakuutuksenottajan huolimattomasta toiminnasta.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olleelle A Oy:lle tilaisuuden esittää kannanottonsa asiaan. A Oy ei ole antanut lausumaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse ensiksikin sen arvioimisesta, oliko putkisaneeraustyössä tulitöitä suorittaneen yrityksen vastuu niin sanottua ankaraa vastuuta. Jos ankara vastuu ei sovellu tapaukseen, on ratkaistava, oliko vakuutuksenottaja näyttänyt, että sen toiminta tulitöitä suoritettaessa oli riittävän huolellista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään.

Vakuutusehtojen kohdan 12.1 mukaan vakuutetun oikeus vahingonkorvaukseen vahingosta korvausvastuussa olevalta kolmannelta henkilöltä siirtyy vakuutusyhtiölle sen suorittamaan korvausmäärään saakka.

Asian arviointi

Kiinteistövakuutusyhtiö on käyttänyt takautumisoikeuttaan vakuutuksenottajaa kohtaan. Vakuutuksenottaja on hakenut korvausta vastuuvakuutusyhtiöltä, joka on evännyt korvauksen, koska vahinko ei johtunut vakuutuksenottajan tuottamuksesta. Kiinteistövakuutusyhtiön mukaan tulityön harjoittajan vastuu on tuottamuksesta riippumatonta.

Ankara vastuu on perinteisesti koskenut niitä erityisvaarallisen toiminnan vahinkoja, jotka ovat kyseiselle toiminnalle tyypillisiä. Erityisvaarallisuuden sisältöä on täsmennetty muun muassa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1997:48. Ratkaisussa korkein oikeus katsoi, ettei toiminnan tarvitse olla sinänsä vaarallista, vaan ankaran vastuun asettamiseen riittää, että toimintaan liittyy sellainen vaaramomentti, joka yleisen kokemuksen mukaan ei ole täysin hallittavissa, vaan joka tietyissä olosuhteissa saa aikaan vahinkoa.

Lakiin kirjoittamaton ankara vastuu voi tulla kyseeseen vain rajoitetuissa tilanteissa. Arvioitaessa sitä, onko kyseessä ankaran vastuun soveltamisalaan kuuluva vahinko, on merkitystä annettu sille, liittyykö vahinko vastuuvelvollisen elinkeinotoimintaan, liittyykö toimintaan taloudellisen edun tavoittelu, kuinka tyypillistä vahinkojen aiheutuminen kyseisessä toiminnassa on, mitkä mahdollisuudet vastuuvelvollisella ja vahingonkärsineellä on estää vahinkoja ja kanavoida niiden seurauksia ja kuinka samankaltaista harjoitettu toiminta on sellaisten toimintamuotojen kanssa, jotka säädetyn lain perusteella ovat ankaran vastuun piirissä.

Oikeuskäytännössä tulipalovaarallisen toiminnan harjoittajan on tietyin edellytyksin katsottu vastaavan tuottamuksesta riippumatta vahingosta, joka on aiheutunut kyseisen toiminnan yhteydessä. Oikeuskäytännössä muun muassa selluloidin varastointi-, turpeennosto- ja huoltoasematoimintaa harjoittavan katsottiin olleen tuottamuksesta riippumattomassa vastuussa toiminnassa syntyneestä palovahingosta. Ankaran vastuun alan laajentamiseen oikeuskäytännössä on lähtökohtaisesti suhtauduttu varauksellisesti.

Tulen leviäminen putkisaneeraustöiden suorittamisen yhteydessä on estettävissä asianmukaista huolellisuutta käyttäen ja mahdollinen tulipalo on sammutettavissa riittävällä sammutuskalustolla ilman, että työstä aiheutuu poikkeuksellista vaaraa. Tulen käytöstä aiheutuva vaara ei ole näin ollen verrattavissa esimerkiksi räjäytystyöhön tai vaarallisten aineiden varastointiin liittyviin vaaratilanteisiin. Lisäksi sekä vahingonkärsijä että vahingon aiheuttaja voivat kanavoida tulitöistä aiheutuvien vahinkojen seurauksia vakuutuksilla. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tulitöiden suorittaminen putkisaneerauksen yhteydessä ole ainakaan tässä tapauksessa sisältänyt sellaista vaaramomenttia, että elinkeinonharjoittaja vastaisi tuottamuksesta riippumatta tulitöiden suorittamisen yhteydessä aiheutuneista vahingoista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että elinkeinonharjoittajan tuottamusvastuuta arvioidaan korostuneen huolellisuusvelvoitteen perusteella. Elinkeinonharjoittajan on korvausvastuusta vapautuakseen kyettävä näyttämään oman toimintansa asianmukaisuus ja huolellisuus. Oikeuskäytännössä, kuten KKO 1991:176 ja KKO 1994:5 on katsottu, että tulitöiden suorittajalla on todistustaakka siitä, että vahinko ei ole aiheutunut hänen huolimattomuudestaan. Myös lievä huolimattomuus riittää perustamaan vahingonkorvausvastuun.

Asiassa on riidatonta, että palo pääsi syttymään eristeiden puutteellisuuden vuoksi. Onnettomuusselosteeseen kirjatun mukaisesti putkiroilon alapään tiivistys oli jäänyt vajaaksi, ja tästä kohdasta kaasupillin liekki pääsi tarttumaan paperisiin putkieristeisiin. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottajan taholta ei ollut esitetty mitään näyttöä siitä, ettei tulipalo olisi syttynyt sen huolimattomuudesta eristeiden asentamisessa paikassa, jossa tulipalon vaara on ilmeinen palavarakenteisten putkieristeiden vuoksi. Selvitystä siitä, että palo olisi aiheutunut jostain vakuutuksenottajan toimintamahdollisuuksien ulkopuolisesta seikasta, ei ollut esitetty.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottajayritys ole osoittanut toimineensa huolellisesti, koska palo oli päässyt syttymään sen asentamien tiivisteiden väliin jääneestä raosta, josta tuli oli levinnyt hormiin ja aiheuttanut kuvatut vauriot. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan palovahinko on saanut alkunsa vakuutuksenottajayrityksen työntekijöiden eristeiden asentamisessa tehdyn virheen seurauksena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

 

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Pesonen

Sarpakunnas

Vainio

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia