Haku

FINE-069510

Tulosta

Asianumero: FINE-069510 (2024)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 22.02.2024

Todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteen ja A:lla ilmenneiden kohtausten, oikean silmän liikehäiriön, tasapainovaikeuksien, oikeanpuoleisen ataksian, uupumuksen ja muiden A:lla ilmenneiden moninaisten oireiden välillä. Kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskeva rajoitusehto. Tuliko oireet korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1974) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 5.9.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 29.6.2021.

Vahinkoilmoituksessa kertomansa mukaan A sai koronarokotteen oikeaan käsivarteensa. Jo samana päivänä hänen oikea kätensä meni toiminnallisesti epätarkaksi ja oikean kainalon imusolmukkeissa tuntui turvotusta. Edellä mainitut oireet jatkuivat myös seuraavana päivänä. A sai aivoverenkiertohäiriökohtauksen 1.7.2021 aamulla töitä aloittaessaan. Hän menetti hetkellisesti tajuntansa, ja hänellä oli oikeanpuoleisia lieviä halvausoireita sekä hetkittäistä puheen häviämistä, joka hänen mielestään johtui kurkun ja kielen halvaantumisesta. A siirrettiin ambulanssilla sairaalan päivystykseen. A:n oireet kuitenkin jatkuivat, eivätkä oikean käden motoriikka ja oikean silmän toiminta olleet normaaleja. A oli edelleen työkyvytön 5.7.2021 ja hän hakeutui uudelleen päivystykseen, jossa neurologi totesi hänellä oikean silmän toiminnan puutteen. Hänellä todettiin 26.7.2021 silmäpoliklinikalla oikean silmän loitonnuksen puute ja lisäksi kvadranttipuutos. Vahinkoilmoituksen tekemisen aikaan A odotti kutsua jatkotutkimuksiin yliopistollisen sairaalan silmäpoliklinikalle. A sai uuden aivoverenkiertohäiriökohtauksen 4.8.2021 keskellä päivää. A:lle tehtiin päivystyksessä aivosähkökäyrätutkimus, jossa ei todettu mitään poikkeavaa. Sairaalan neurologin vastaanotolla 10.8.2021 todettiin, että hänen tilansa oli säilynyt entisenlaisena. A oli menossa 21.9.2021 neurofysiologian osastolle jatkotutkimuksiin.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 2.12.2021. Yhtiö totesi, että sen käytössä olevien A:ta koskevien potilaskirjausten mukaan A:lla oli ollut vastaavia oireita ainakin kahdesti vuosia aikaisemmin. Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:lla ilmenneitä oireita. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla ilmenneet oireet olleet lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä A:n saamaan Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. A:lla rokotuksen saamisen jälkeisenä päivänä ilmenneet tuntemukset oikeassa käsivarressa ja kädessä ovat yhtiön mukaan kyllä olleet normaalia rokotteen aiheuttamaa oireilua. Yhtiö kuitenkin katsoi, että kyse oli vakuutusehdoissa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, josta aiheutunutta vahinkoa ei vakuutusehtojen mukaan korvata vakuutuksesta. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta myöskään tältä osin.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa hänelle korvauksen ansionmenetyksestä sekä korvaa rokotushaitasta aiheutuneet sairaanhoitokulut. Lisäksi hän vaatii korvausta kärsimyksestä ja koko arkielämään vaikuttavasta haitasta.

A toteaa, että hänen oikean kätensä toiminta heikentyi jo samana päivänä koronarokotteen saamisen jälkeen. Kahden vuorokauden kuluttua rokotuksesta hänellä alkoivat rajut, neurologiset oireet; tajunnan menetys, halvausoireet (oikean puolen hemiplegia), puheentuoton ongelmat, oikean silmän loitontajalihaksen halvaus (abducens pareesi), tasapainovaikeudet, ataksia, fatiikki, kognitiiviset ongelmat (aivosumu) sekä sydämen sykkeen vaihtelut. Hänen leposykkeensä saattoi olla ilman mitään syytä todella korkea tai rasitussyke saattoa laskea yhtäkkiä omituisen matalaksi. Sykkeen vaihtelut loppuivat ja fatiikki on vähentynyt long covid -lääkityksellä. Muutoin hänen oirekuvansa on entisellään. Hän on edelleen työkyvytön.

Lisäkirjelmässään A pyytää, että Vakuutuslautakunta ottaa huomioon neurologian ylilääkärin 11.1.2024 päivätyn lausunnon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että Comirnaty-rokotteen haittavaikutustietojen valossa A:lla ilmenneet epäselvät kohtaukset liitännäisoireineen sekä silmien liikehäiriöt/näköhäiriöt eivät sovi olemaan Comirnaty-koronarokotteen haittavaikutuksia. Kun lisäksi huomioidaan se, että A:lla on potilasasiakirjamerkintöjen mukaan ollut vastaavia oireita aiemminkin, on syy-yhteys Comirnaty-koronarokotteen ja oireiden välillä epätodennäköinen. Yhtiö katsoo, ettei sen aiemmin antaman korvauspäätöksen muuttamiselle ole perusteita.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 29.6.2021—11.1.2024.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 29.6.2021 Comirnaty-valmisteella.

1.7.2021 päivätyn päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A oli hevosta kengittäessään ”pudonnut” seisovilta jaloilta. A:n puhe oli ollut puuromaista, hänellä oli vaikeuksia löytää sanoja ja oikea puoli kehosta oli tuntunut turralta/turvonneelta. Päivystyspoliklinikalla A:lla ei todettu puolieroja. Hänen kasvonsa olivat symmetriset, ja tunto oli molemmin puolin samanlainen. A:n puhe oli selkeää, ja hän orientoitui aikaan ja paikkaan.

1.7.2021 päivätyn neurologian päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A:lle oli tehty vuosia sitten tutkimuksia vasemman puolen oireiden vuoksi. Nyt A:n oikea puoli oli tunnoton. A:n puhe oli käynyt huonona. A kertoi, että hänen kielensä oli jotenkin turta ja toimimaton. A:lla ei kuitenkaan ollut ollut motorisia pareesioireita. A kertoi, että oikean silmän liikuttelu oli tuntunut hänestä hetken vaikealta. A:lle tehtyjen kliinisten neurologisten tutkimusten löydökset olivat normaalit lukuun ottamatta sitä, että A kertoi oikealla tunnon olevan alentunut. A:lle oli tehty TT- ja MRI-tutkimukset, jotka olivat normaalit.

5.7.2021 päivätyn neurologian päivystyspoliklinikan tekstin esitietojen mukaan A:lla oli ollut kesäkuussa 2007 vasemmanpuoleinen heikkousoireisto, kollapseja ja jonkin näköistä sanan hakemista. A:ta oli tuolloin tutkittu erittäin tarkkaan, mutta oiretausta oli jäänyt epäselväksi. Kertomansa mukaan A oli kesällä 2013 lyönyt päänsä, minkä myötä hänellä oli todettu leukalukko ja aivotärähdys. Tämän jälkeen hänellä oli ollut puolentoista viikon välein erikoisia neurologisia oireita; esimerkiksi vasemmasta korvasta oli lähtenyt kuulo tai oikea silmä ikään kuin heilui sekä vasen käsi oli halvaantunut. A kertoi itse epäilleensä kaulavaltimon repeämää, josta olisi lähtenyt tulppa noin puolentoista viikon välein. A:ta oli myös tässä yhteydessä tutkittu tarkkaan, mutta oireille ei ollut löytynyt selkeää syytä.

Neurologian päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A:lla oli ollut 1.7.2021 alkaen näköhäiriöitä. A kuvaili asiaa niin, että hän ikään kuin olisi ”pallon sisällä”. A:lla ei ollut ongelmaa lähelle katsoessa, mutta kauas katsoessa katse ei kunnolla tarkentunut vaan sumeni. A koki, että hänellä oli sumentumista erityisesti oikeassa silmässään. Lääkäri totesi, että A:n silmien liikkeissä oli havaittavissa selvä oikean silmän loitontajalihaksen halvaus. A koki, että hänellä oli näön heikkenemisen vuoksi tasapaino-ongelmia. Lisäksi A kuvaili rasituksen aikana havaitsemaansa yläkropan ja molempien käsien tärinää. A:lle tehtyjen kliinisten neurologisten tutkimusten löydökset olivat normaalit lukuun ottamatta diadokokinesia, jossa oikea käsi oli aavistuksen vasenta kömpelömpi, sekä sormi-nenänpääkoetta, jossa oikealla puolella vaikutti olevan ataksiaa. A:lle tehdyt kliiniset refleksitutkimukset olivat vaimeahkot, mutta kuitenkin todettavissa. A meni yöksi kotiin, mutta hän palaisi seuraavana päivänä osastolle jatkotutkimuksiin.

7.7.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A oli osastolla hoidettavana 6.—7.7.2021. Osastolla A oli kuvannut vointinsa olevan parempi kuin päivystyksessä. A:n mukaan hänen näköongelmansa olivat hieman lievittyneet. A:lle oli tehty pään MRI-tutkimus varjoainetehosteisena, mutta siinä ei todettu mitään oireita selittävää. Lääkäri pyysi silmälääkäriltä arviota.

26.7.2021 päivätyn silmäpoliklinikan tekstin mukaan A:lle tehdyissä silmätutkimuksissa todettiin kvadranttipuutos oikealla ja silmien monipuolinen liikehäiriö. A sai lähetteen yliopistolliseen sairaalaan lisätutkimuksiin.

4.8.2021 päivätyn neurologian päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A:lle oli ilmaantunut erikoinen tuntemus nieluun; jonkinlaista turruuden ja turpeuden tunnetta ja hänestä oli tuntunut, ettei hän saanut kunnolla henkeä. Lisäksi puhe oli mennyt puuromaiseksi, koska hän ei saanut suun motoriikan vuoksi sanoja sanottua. Tämän jälkeen A:lle oli tullut jonkinlainen tajunnantason alenema ja hänet oli avustettu kylkiasentoon. A ei ollut ollut hetkeen kontaktissa. A oli itse kokenut, ettei hän ollut täysin menettänyt tajuntaansa. Silminnäkijöiden mainitsemaa kouristelua ei ollut tullut esiin. Ensihoidon saapuessa paikalle A oli ollut jo paremmin kontaktissa, mutta hänen puheensa oli ollut edelleen puuromaista. Kuljetuksen aikana A:n tajunnantaso oli palautunut normaaliksi. Päivystykseen tultaessa A:n yleistila oli hyvä, mutta hän joutui hakemaan sanojaan hieman ja hän tärisi voimakkaasti. A:lla oli tärinää erityisesti molemmissa käsissä ja lisäksi hänellä ilmeni ajoittaista ylävartalon kramppimaista jäykistelyä. A:n silmien liikkeissä ei ollut kunnollista konjukoitumista. Erikseen testattuna A:n vasemmassa silmässä oli täydet liikkeet, oikealla silmällä testattuna todettiin selvä silmän loitontajalihaksen halvaukseksi sopiva löydös. A:n kasvojen sensoriikka ja mimiikka olivat muuten normaalit, mutta oikean kulmakarvan nosto oli hieman heikompi kuin vasemman. A:n tärinä alkoi helpottaa, kun hän oli ollut jonkin aikaa päivystyksen vuoteessa. A:lle tehtiin EEG-tutkimus, jossa ei todettu mitään A:n oireita selittävää.

10.8.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli poliklinikalle kontrollikäynnille. A kertoi, että hänen vointinsa oli ollut hyvin vaihteleva. A oli havainnut heinäkuun alun jälkeen, että hänen lähimuistinsa oli selvästi heikentynyt. A oli kokenut myös kognition laskua esimerkiksi yhdeksän kertotaulussa. A:n puoliso oli havainnut ongelmia A:n puheessa, sillä keskustelussa sanat saattoivat korvaantua toisilla sanoilla, jolloin lause ei ollut järkevä. A ei ollut havainnut tätä itse. A:lla oli ilmennyt myös kohtauksellisia oireita; esimerkiksi kumartuessa, pyykkiä pestessä tai noustessa hänelle tuli tunne, kuin joku olisi ottanut häntä niskasta pihdeillä kiinni ja tämän jälkeen ääni oli kimakoitunut, sitten hiljentynyt, sitten madaltunut ja lopulta palautunut. A:lla oli ollut kohtauksia, joissa hänen leposykkeensä kiihtyi ja samaan aikaan kurkkuun tuli tuntemusta. A:n tasapaino oli yhtä heikko kuin aikaisemmin. A oli havainnut hien valumista kehon vasemmalla puolella sekä ajoittaista oikean silmän kyynelvuotoa. Lisäksi A:lla oli ilmennyt käsien vapinaa.

A:n silmien oireet olivat ennallaan. A koki silmien käytön olevan helpompaa silloin, kun hän oli aivan paikallaan, mutta liikkeessä silmien käyttö oli hankalaa. Seitsemän vuotta sitten vastaavan oireen aikana silmälappu oli auttanut A:ta, ja se oli helpottanut myös nyt silloin, kun A pysyi paikallaan. A kertoi, että hän oli saanut silmälasit noin 10-vuotiaana, kun hän ei ollut nähnyt kunnolla taululle. A:n mukaan tuolloin oli puhuttu laiskasta silmästä. Lisäksi A kuvaili heinäkuun alun jälkeen ilmenneitä psyykkisen voinnin muutoksia. A halusi tähdentää, että vuonna 2013 neurologi oli epäillyt kaulavaltimon dissekaatiota, eikä hän itse. A:lla oli tuolloin ilmeisesti todettu Hornerin syndrooma.

Kontrollikäynnillä A ja lääkäri keskustelivat oireiden mahdollisesta toiminnallisesta taustasta sekä psyykkisen voinnin mahdollisista vaikutuksista niihin. A sai lähetteen yliopistollisen sairaalan neurologian poliklinikalla jatkotutkimuksia ja erityisesti video-EEG-tutkimusta varten.

24.9.2021 päivätyn yliopistollisen sairaalan neurologian poliklinikan tekstin mukaan A oli osastolla 21.—24.9.2021. Silmien liikkeitä testattaessa A ei ollut seurannut oikealla, vasemmalla seuranta oli ollut normaali. A:lle oli tullut outo olo keskiviivan ylittäessään eikä katse ollut kohdistunut. Oikea silmä peitettynä vasen silmä oli seurannut normaalisti. Vasen silmä peitettynä katse oli harhaillut nopeaan tahtiin eikä se ollut kohdistunut. Pupillareaktiot olivat olleet symmetriset. Sormi-nenänpääkoe oli ollut oikealla hieman epätarkka. Rombergin testissä A oli alkanut kaatamaan voimakkaasti oikealle, ja hän oli melkein syöksynyt kohti huoneen seinää. A oli huojunut joka suuntaan, kun testi oli toistettu. A oli päässyt kantapäille ja varpaille huojuen. Viivakävely oli onnistunut juuri ja juuri huojuen. A oli uupunut kovasti statustutkimuksesta. A:lle oli tehty video-EEG-tutkimus, jonka aikana hänellä ei ollut ollut kohtausoireita. Tutkimuksessa ei ollut tullut esille poikkeavaa.

26.10.2022 päivätyssä neurologian professori B:n tekstissä käydään laajasti läpi A:n aiempia terveyteen liittyviä tietoja. A:lla vuonna 2013 olleita oireita tarkennettiin siten, että A:lle oli aiheutunut tuolloin mahdollisesti aivovamma, kun hän oli lyönyt päänsä. Tästä oli aiheutunut A:lle tasapainovaikeuksia, vasemman korvan kuulon menetystä, oikean silmän nystagmusta, vasemman puolen hikoilua ja vasemman puolen raajojen heikkoutta. A kertoi, että hän oli saanut tähän liuotushoidon, mutta A:n OmaKanta-tiedoissa ei ollut tästä kirjausta. A kertoi toipuneensa täysin lukuun ottamatta lievää tasapainovaikeutta. B totesi, että edellä mainitun tapahtuman osuutta A:n nykyoireistoon on vaikea arvioida.

B:n tekstin mukaan A:n 1.7.2021 alkanut nykyoireisto oli pysynyt ennallaan. B totesi, että A:n kliinisessä statuksessa oli todettavia merkittäviä poikkeuksia, jotka paikantuivat aivorunkoon. B:n mukaan tähän viittasi vaikea silmänliikehäiriö, dysartria, oikeanpuoleinen ataksia ja ohimenevä vasen hemipareesi sekä autonomisen hermoston toispuoleiset löydökset pään alueella, kuten hikoiluhäiriö. B arvioi, että äkillinen oireiden alku viittasi iskeemiseen etiologiaan eli aivorunkoinfarktiin. A:n oireissa ei kuitenkaan ollut havaittavissa aivorunkoinfarktin jälkitilalle tyypillistä korjautumista, mutta ei myöskään vaikeutumista. B teki A:lle lähetteen pään MRI-tutkimukseen ja totesi, että rokotekomplikaation mahdollisuuteen otettaisiin myöhemmin kantaa.

11.1.2024 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:lla kaksi vuorokautta koronarokotteen saamisen jälkeen alkanut oireilu jatkui edelleen. A:lle oli tehty jo aiemmin varjoainetehosteinen pään MRI-tutkimus, jossa ei todettu mitään selkeää poikkeavuutta. A:lle oli lisäksi ohjelmoitu laaja-alainen likvortutkimus, jossa ei todettu mitään A:n oireita selittävää. Tekstissä kerrotaan, että professori B:n kanssa oli keskusteltu, ja todennäköisimpänä syynä A:n oirekuvalle pidettiin rokotteesta johtuvaa neurologista haittaoireistoa. A:n oirekuvasta mainitaan jo aiemmissa potilaskirjauksissa kerrotut silmän liikehäiriöoireet, oikeavoittoinen ataksia ja tasapainon holtittomuus. Lisäksi mainitaan molemminpuolinen ohimosärky. A:lla oli hankala fatiikki, joka saattoi provosoitua niin kognitiivisesta kuin fyysisestäkin rasituksesta. A:lla oli ollut tuntohäiriöitä ja tikustelua sormissa sekä varpaissa. Lisäksi hänellä oli ilmennyt sormien ja varpaiden valkoisuutta ja kylmäämistä. A:lle oli aloitettu yksityisellä puolella jo aiemmin Emconcor-lääkitys.

Poliklinikan tekstin mukaan A oli kokenut, että kesällä hänen oirekokonaisuutensa oli ollut välillä helpommin hallittavissa. Syksyllä A:n oirekuva oli taas pahentunut. A:n oireisto korostui kognitiivisen ja fyysisen rasituksen jälkeen. A:lle oli myönnetty osasairauspäiväraha huhtikuun 2024 loppuun saakka. Poliklinikalla tehdyssä kliinisissä tutkimuksissa A:lla oli hienojakoista intentiovapinaa yläraajoissa. A:n aivohermostatuksessa todettiin oikealla facialiksen ylähaarassa pareesia. A:n otsapoimut olivat oienneet ja kulmakarva oli alempana. A sai kuitenkin silmän kiinni tiivisti. A:n nasolabiaalipoimu oli myös aavistuksen oiennut. Katsepareesin osalta tilanne oli entisenlainen. Rombergin koe huojutti ja kaatoi taaksepäin. Diadokokinesiassa oli epäsymmetrisyyttä oikealla puolella. Sormi-nenänpääkokeessa ja kantapää-polvikokeessa oli oikeavoittoista ataksiaa. Lääkärin huomio kiinnittyi varsin A:n molemminpuolisesti kylmiin sormiin. Kapillaaritäyttö oli jonkin verran hidastunut. Rannevaltimo oli kuitenkin tunnettavissa. A:n oikeassa kämmenselässä oli jonkin verran pigmentaatiomuutosta ja sinerrystä. A:lle määrättiin Primaspan-lääkettä ääreisverenkierron parantamiseksi. Muutoin lääkitys pidettiin ennallaan. Lääkäri totesi, että A:lle tehdyissä laajoissa neurologisissa selvityksissä ei tarjoudu muuta syytä kuin professori B:n asettama diagnoosi rokotehaitasta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla ilmenneet tajunnantason laskua aiheuttavat kohtaukset, oikean silmän liikehäiriöt, tasapainovaikeudet, oikeanpuoleinen ataksia, uupumus ja muut A:lla ilmenneet moninaiset oireet korvata Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamana lääkevahinkona. Lisäksi asiassa on kyse siitä, voiko vakuutusyhtiö kieltäytyä korvauksen maksamisesta niiden koronavirusrokotteen aiheuttamiksi katsomiensa oireiden osalta, jotka ilmenivät A:lla rokotuksen jälkeisenä päivänä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:

- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan käytössä olleen selvityksen mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella 29.6.2021.  A:ta oli tutkittu vuonna 2007 vasemmanpuoleisen heikkousoireiston, tajunnan menetysten ja sanojen hakemisen vuoksi. A:n oireille ei kuitenkaan tuolloin löytynyt selitystä. Vuonna 2013 A:lla oli ilmennyt päähän kohdistuneen iskun jälkeen tasapainovaikeuksia, vasemman puolen hikoilua ja vasemman puolen raajojen heikkoutta. A oli toipunut edellä mainitusta tapahtumasta täysin lukuun ottamatta lievää tasapainovaikeutta. 1.7.2021 A vietiin päivystykseen tajunnan menetyksen ja puheen puuroutumisen takia. Päivystyspoliklinikalla A:lle tehtiin TT- ja MRI-tutkimukset, jotka olivat normaalit. Muutaman päivän kuluttua A:lla todettiin oikean silmän loitontajalihaksen halvaus. 4.8.2021 A:n tajunnantaso jälleen aleni, ja ensihoidon paikalle tullessa A:n puhe oli ollut puuromaista. Vuosina 2021—2024 tehdyissä potilaskirjauksissa A:lla kuvataan ilmenneen silmän liikehäiriön lisäksi muun muassa tasapainovaikeuksia, oikeanpuoleista ataksiaa, oikealla facialiksen ylähaarassa pareesia, kognition laskua ja voimakasta uupumusta. Jossakin vaiheessa A:lla on ilmennyt valkosormisuutta ja sormien kylmyyttä. A:ta on tutkittu laajasti, mutta A:n oireille ei ole löydetty selittävää syytä.

Koronavirusrokotteen saamisen jälkeisenä päivänä ilmenneet oireet

Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että A:lla rokotuksen saamisen jälkeisenä päivänä ilmenneet tuntemukset oikeassa käsivarressa ja kädessä ovat olleet normaalia rokotteen aiheuttamaa oireilua. Yhtiö on kuitenkin katsonut, että kyse on ollut vakuutusehdoissa tarkoitetusta siedettävästä haittavaikutuksesta. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon mukaan lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat.

Vakuutuslautakunta on viitannut aiemmassa ratkaisukäytännössään sopimusoikeuden yleisiin tulkintaperiaatteisiin ja todennut, ettei rajoitusehdon tulkintaa voi laajentaa rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta kattamaan myös muita, sanamuotoon rinnastettavia tilanteita. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota nyt kyseessä olevan rajoitusehdon kohtaan, jonka mukaan arvioinnissa otetaan huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste. Lautakunta on katsonut, että rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa lääkkeen käytön tarkoituksena on hoitaa lääkkeen käyttäjän olemassa olevaa sairautta. Sanamuotonsa mukaisesti ehto ei sen sijaan sovellu tilanteisiin, joissa lääkettä annetaan puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Lautakunta on todennut, että rajoitusehtojen suppean tulkinnan oppi huomioiden ehdon tulkintaa ei voida myöskään laajentaa kattamaan sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse olemassa olevan sairauden hoidosta, vaan lääkettä annetaan terveelle henkilölle sairauden ennaltaehkäisemiseksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa Comirnaty-rokote on annettu A:lle puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rokotteella ei ole hoidettu mitään olemassa olevaa sairautta, vaan sen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnassa laajasti levinnyttä ja pandemiaksi luokiteltua SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu nyt puheena olevaan tapaukseen eikä vakuutusyhtiö voi tässä tapauksessa siihen tehokkaasti vedota. 

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa A:lle koronavirusrokotteen jälkeisenä päivänä ilmenneistä oireista aiheutuneen vahingon vakuutusehtojensa mukaisesti.

Kohtausten, oikean silmän liikehäiriön, tasapainovaikeuksien, oikeanpuoleisen ataksian, uupumuksen ja muiden A:lla ilmenneiden moninaisten oireiden syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteeseen

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että silmän loitontajalihaksen halvauksen syy jää yleensä epäselväksi. Sen ei kuitenkaan tiedetä liittyvän koronavirusrokotteisiin. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla todettu oikean silmän loitontajalihaksen halvaus ole todennäköisesti Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta johtuvaa.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olleeseen A:ta koskevaa lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, etteivät A:lla kuvatut moninaiset oireet sovi olemaan koronavirusrokotteen aiheuttamia. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on tältä osin vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle korvauksen koronavirusrokotteen saamisen jälkeisenä päivänä ilmenneistä käsien tuntemuksista aiheutuneen vahingon vakuutusehtojensa mukaisesti. Muilta osin Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenohtaja Norio                                               
Sihteeri Pippola

Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia