Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti 11.10.2024 vakuutusyhtiölle 1.10.2024 havaitsemastaan vuotovahingosta viemärin alettua vuotaa ilmeisesti irrottuaan liitoksestaan keittiössä.

A Oy teki kohteessa vahinkokartoituksen 15.10.2024. Kartoitusraportis­sa todettiin, että asiakas oli purkanut keittiön lattiasta laminaatin, rakennelevyn ja kastuneita eristeitä. Vuodon syyksi todettiin liitosvuoto keittiön lattian eristetilassa. Vakuutusyhtiö pyysi asiakkaalta lisäselvityksenä kuvaa irronneen viemärin toisesta päästä sekä putkiliike B Oy:n tekemän viemärikuvauksen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 5.11.2024. Päätöksessä kerrotaan vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan käyneen vahinkopaikalla 30.10.2024 ja havainneen tuolloin, että kartoitusraportin kuvan perusteella vanha viemäri on ollut alapohjan pohjalaatan valuun osittain upotettuna ja että tuenta on näin ollen alapohjan osalta ollut kunnossa. Edelleen päätöksessä todettiin, ettei kartoitusraportista ilmene, kuinka alapohjan läpivienti oli ollut tiivistettynä ja että raportin kuvassa alapohjan alapuolinen viemäri ei ollut näkyvissä ylhäältä päin, millä perusteella alapohjan alapuolinen osuus oli vajonnut alaspäin. Vajoamisen syyksi yhtiö katsoi maan painumisen, minkä seurauksena viemäri oli vajonnut alaspäin, irroten liitoksestaan. Vahinkotarkastajan todettiin havainneen, että alapohjan alla oli kaksi viemäriputken päätä, joista oikeanpuolinen putki oli täynnä kasvustoa. Vasemmalla alempana oleva putki oli käytös­sä ollut putki, jonka sisäpuolelta oli videotallenne. Videotallenteessa näkyi irrallaan olevia viemäriosia, jotka olivat ilmeisimmin olleet osa vanhaa viemäriä. Irrallaan olleiden osien paikkaa ja järjestystä ei voinut tiedossa olevien seikkojen perusteella määrittää.

Vakuutusyhtiö katsoi, että selvitysten mukaan alapohjan alapuolinen osuus viemäristä oli vajonnut alaspäin rajoitusehdossa mainitun maan painumisen seurauksena aiheuttaen viemärin irtoamisen liitoksestaan. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, että vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle asennusvirheestä tai rakentamismääräysten tai -ohjeiden taikka hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Tältä osin vakuutusyhtiö vetosi Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987, RakMk D1) kohtaan 3.4.2.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä katsoen, että putkien kannakointi ja asennus oli tehty RakMk D1:n määräysten mukaisesti ja että viemäriliitos oli voinut irrota muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä, joka kuuluu rikkoutumisvahinkoja koskevan ehtokohdan 5.1.6 piiriin. Kartoitusraportissa ei ole voitu selkeästi määrittää vahingon syytä, ja siksi mah­dolliset muut vahingon aiheuttajat tulisi ottaa huomioon. Kyseessä ei voi olla maan painuminen, koska putket oli asennettu suoraan peruskallion päälle. Peruskallion päällä oli käytetty pehmusteena noin viiden senttimetrin hiekkakerrosta. Asiakas myös toimitti tontilla teettämästään maaperätutkimuksesta laaditun pohjalausunnon, jonka mukaan oletettu kallion pinta sijaitsee noin 0,6–0,8 metrin syvyydessä maanpinnasta.

Ratkaisussaan 6.5.2025 vakuutusyhtiö totesi, ettei asiassa esitetyistä selvityksistä ilmene, mistä syystä viemäri oli irronnut.  Vahinkokartoituksen aikaan vahinkoalue oli jo purettu, mihin liittyen vakuutusyhtiö toi esille, että sille on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen korjaustöiden aloittamista. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei asiakas ollut osoittanut kyseessä olevan vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vakuutustapahtuma. Koska näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on asiakkaalla, vakuutusyhtiö ei muuttanut aiempaa korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, joka vakuutusyhtiön tulee korvata kotivakuutuksesta.

Asiakas kertoo, että talon putkityöt on tehty vuonna 2019, joten putkisto on ollut vahinkohetkellä vain noin viisi vuotta vanha. Työt on tehty tuolloin asianmukaisesti. Vakuutusyhtiöllä on todistustaakka väitteestään, että putkityöt on tehty aikanaan huonosti, eikä yhtiö ole asiassa näyttänyt putkiasennusten olevan hyvän rakennustavan vastaisia. Asiakas myös toteaa, ettei kosteuskartoitusraportissa ole mainintaa putkien virheellisestä asentamisesta. Viemärikuvauksen tehneen B Oy:n vastauksen mukaan viemäriongelma ilmeni, kun lattiakaivosta alkoi tulvimaan viemärivettä pesuhuoneeseen. Viemärille oli aiemmin tehty painepesu, jonka jälkeen viemäri toimi jonkin aikaa, kunnes alkoi taas tulvimaan. Arviokseen vahingon syystä yrityksen edustaja kertoi, että ensimmäinen tukos olisi aiheutunut tavanomaisista syistä, esimerkiksi liian isoista määristä wc-paperia. Imuauton korkeapainepesu oli sitten luultavasti heikentänyt putken liitoksia tai rikkonut ne, ja kasvusto, maa-ainekset ja muut vastaavat ainekset olivat päässeet kasvamaan ja valumaan putken sisälle muutaman kuukauden aikana.

Asiakas katsoo pohjatutkimuksen osoittavan vakuutusyhtiön korvauspäätöksen virheelliseksi, eikä maan painuminen voi olla vahingon syynä. Vakuutusyhtiön esitettyä, ettei asiakas ollut varannut yhtiölle tilaisuutta tarkastaa vahinko, asiakas toteaa tehneensä vahinkoilmoituksen 11.10.2024 eli runsaan viikon kuluttua vahingon toteamisesta. Vahinkokartoituksen ajankohta oli puolestaan 15.10.2024, jota ennen vaurioitunut putki oli kuvattu, ja videosta voi tehdä havainnot vaurion syystä. Asiakas katsookin, ettei hän ole ennen vahinkokartoitusta suoritetulla rakenteiden purkamisella estänyt vakuutusyhtiötä selvittämästä vauriota.

Lisäkirjelmässään 23.8.2025 asiakas katsoo yksilöineensä äkillisen ja ennalta arvaamattoman vakuutustapahtuman. Vahinko ei ole johtunut maan painumisesta tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta. Vahingon selvittämisen osalta asiakas toteaa, että hän ei ole estänyt vakuutusyhtiötä selvittämästä vauriota, vaan on nimenomaan tarjonnut mahdollisuuden tähän. Asiakas korostaa, että viemärin asennus on tehty RakMk D1:n määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Vahingon todennäköisin syy on se, että imuauton korkeapainepesu on heikentänyt putken liitoksia tai rikkonut ne, minkä jälkeen kasvusto ja maa-ainekset ovat päässeet putkeen sisälle. Tätä on pidettävä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Kirjelmässään 12.10.2025 asiakas kiistää vakuutusyhtiön väitteet asennusvirheestä, putkiston puutteellisesta tuennasta tai kannakoinnista sekä työvirheestä. Asiakas toteaa peruskallion tukeneen viemäristöä niin, ettei se ole päässyt liikkumaan tai painumaan.  Viemäriputkien asentamiseen ei siten ole liittynyt virhettä. Vahinkotarkastajan kannanotosta vakuutusyhtiön vastineissa esitetty tulkinta on kyseisen lausuman sanamuodon vastainen. Se, että raportin kuvassa ei välittömästi voida erottaa pohjalaatan alaosaa, ei suoraan johda vakuutusyhtiön esittämään tulkintaan. Lisäksi vakuutusyhtiö on tulkinnut vahinkotarkistajan lausuntoa hypoteettisen tapahtumaketjun valossa siten, että vuotovahinkoa aiheuttaneet putket olisivat liikuttaneet toisiaan ja aiheuttaneet vahingon. Asiakas pitää tulkintaa perusteettomana ja painottaa, että putket ovat olleet asianmukaisesti ja rakentamismääräysten mukaisesti kannakoituina kiinteisiin alusrakenteisiin. Viemäritukoksen syntymisen osalta asiakas viittaa B Oy:n lausuntoon, jossa esitetyn arvion mukaan tukos on aiheutunut tavanomaisista syistä, kuten liian suurista määristä vessapaperia tai muusta vastaavasta tekijästä. Vakuutusyhtiön väite, että ainoa mahdollisuus tukoksen syntymiselle on rakennusvirheeseen perustuva putkiston painuminen, on virheellinen, ja samoin tästä tehdyt päätelmät viemäriputkien asennuksen rakennusvirheestä ovat ilmeisen perusteettomia. B Oy:n lausunnon mukaan viemärivaurion syy on todennäköisimmin ollut se, että imuauton korkeapainepesu on heikentänyt putken liitoksia tai rikkonut ne, minkä jälkeen kasvusto ja maa-ainekset ovat päässeet putkeen sisälle. Putkeen syntynyt tukos on täytynyt avata painepesulla, eikä viemärien korkeapainepesua voida siksi pitää työvirheenä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan 4.8.2025 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatietojen osalta, että asiakkaan omakotitalo on rakennettu vuonna 1970, ja vuonna 2019 on toteutettu osittainen viemäriremontti, jossa osa vanhoista viemäriputkista on jätetty paikoilleen. Vuodon varsinaista alkamispäivää ei ole voitu määritellä, ja vuoto on siten voinut kestää jo kauemmin. Vakuutusyhtiö viittaa B Oy:n toimittamaan vahinkotapahtumaa koskevaan selvitykseen, jonka mukaan kohteessa on kaksi 110 millimetrin viemäripäälinjaa. Viemäritutkimuskameraa ei saatu pujotettua toiseen viemärilinjaan lainkaan, koska viemärissä oli multaa ja kasvustoa. Rakennuksen ulkoseinustalla oli kaivettu rakennuksen alta kadulle tuleva viemäriputki esiin, jolloin oli havaittu yhden y-mallisen liitososan olleen kokonaan irti viemärilinjasta. Vahinkokohta on voitu havaita tuolloin, joten tarkempi viemärikuvaus on jätetty tekemättä. B Oy:n toimittaman havainnekuvan mukaan irronneita liitoskohtia on ollut kaksi: keittiöstä alempaan, betonilaatan alla sijaitsevaan viemäriin menevä liitoskohta sekä uudesta, betonilaatan päällä sijaitsevasta alempaan viemärilinjaan menevä liitoskohta betonilaatan läpiviennin kohdalla.

Vahinkotarkastajan havainto viemärin tuennasta on kartoitusraportin kuvien perusteella voinut perustua vain alapohjalaatan yläpuolisen osuuden arviointiin. Alapohjalaatan alapuolisesta asennuksesta ei raportin kuvan perusteella voi mainita asennuksen virheellisyyttä tai oikeellisuutta. Vahinkotarkastaja on siten ottanut kantaa viemäriputken tuentaan vain alapohjalaatan yläpuolisella osuudella. Samoin vakuutusyhtiö toteaa, ettei asiakkaan toimittamasta putkiliikkeen lisäselvityksestä viemärikuvauksen osalta ilmene putken irtoamisen syy, eikä asennuksen oikeellisuutta pysty tämänkään selvityksen perusteella arvioimaan.

Vakuutusehtojen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut rikkoutumisesta tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta. Vakuutusehdoissa mainittu äkillinen ja ennalta arvaamaton vakuutustapahtuma tulee pystyä yksilöimään. Se, että henkilö kokee subjektiivisella tasolla, että tapahtuma on äkillinen ja ennalta arvaamaton, ei tarkoita, että itse vahingon kohdetta, tässä tapauksessa viemäriputkea, olisi kohdannut äkillinen ja ennalta arvaamaton vakuutustapahtuma. Kohteessa ei ole ollut sellaista viemäriputken rikkoutumista tai vuotoa viemäriputken tiivisteistä, jotka luonteeltaan olisivat korvattavia tapahtumia, vaan viemäriputki on kokonaan irronnut kahdesta liitoksestaan. Kyseessä ei siten ole tavanomainen putki- tai liitosvuoto.

Vakuutuslautakunta on useissa ratkaisuissaan todennut, että korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vakuutustapahtumasta. Rakennusteknisissä asioissa tämä tarkoittaa havaintoa, jossa voidaan todeta rakennustekniikan osan pettäneen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Asiakkaan on osoitettava se äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, joka on saanut viemäriputken liitokset avautumaan. Liitosten avautuminen ei ole tässä tarkoitettu tapahtuma, vaan avautuminen on seurausta jostain muusta tapahtumasta.

Vahinkoselvityksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että kartoitusajankohtana rakennuksen betonialapohjan yläpuoliset rakenteet ovat jo olleet purettuina, joten tällöin viemäriputkien asennusten oikeellisuus ei ole enää ollut arvioitavissa. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö on katsonut, ettei sillä ole ollut mahdollisuutta selvittää vahingon syytä. Se, että vakuutusyhtiön kumppanikartoittaja tai vahinkotarkastaja käy paikalla sen jälkeen, kun purkutyöt on suoritettu, ei tarkoita, että vakuutusyhtiölle olisi tarjottu mahdollisuus selvittää vahingon syytä. Koska kohdetta ei ole tutkittu riittävällä tarkkuudella, yhtiö arvioi mahdollista vahinkomekanismia. Uusittaessa viemäreitä vuonna 2019 on asennettu uusi viemärilinja alapohjan betonilaatan päälle, ja vanhaan viemärilinjaan alapohjalaatan alle täyttöhiekan yläpuolelle on tehty liitos, jossa osa vanhasta viemäristä on purettu, ja siihen on lisätty y-haara ylöspäin menevälle putkelle. Asiakkaan mukaan rakennuksen alla olevan kallion päälle on laitettu viemärin alle 50 millimetrin kerros pehmikehiekkaa. Yhtiö toteaa, ettei kyseinen hiekka toimi pehmikkeenä, vaan sillä varmistetaan, että viemäriputki asennetaan koko matkalta tukevalle asennusalustalle.

Viemäriliitosten avautuminen on johtunut viemäriputkien liikkumisesta. Jos vuoden 2019 asennuksessa vanhaan viemärilinjaan liitetyn uuden y-haaran alla olevaa täyttöhiekkaa ei ole tiivistetty huolellisesti, on todennäköistä, että kyseinen liitoskohta alkaa vähitellen painua, ja aiheuttaa viemäriin kohdan, jossa esiintyy tukosta virheellisen viemärikaltevuuden vuoksi. Painuminen voi myös vetää mukanaan linjaston muita putken osia. Kallion sijainnilla ei asiassa ole merkitystä, koska Rakennusten vesijohdot ja viemärit -julkaisun (RVV-käsikirja, 1965) mukaan kallion ja viemäriputken väliin tulee aina asentaa tasaushiekkaa 10–20 senttimetriä.

Vahingon syyksi on arvioitu myös tätä vahinkotapahtumaa aiemmin tapahtunutta viemäriputkiston korkeapainepesua. Vaikka putkiston asennustapaa ei ole vahvistettu, sopii vahinkomekanismi kokonaisuutena korkeapainepesun seurauksena aiheutuneeseen viemärin liikkumiseen. Uuden viemärilinjan liitoksen y-haaran ja vanhan, keittiöön johtavan y-haaran välissä on erillinen viemäriputken osa. On mahdollista, että viemäriputki on ollut liian lyhyt, ulottuen tiivisteen ohi, mutta ei riittävän pitkälle. Tällöin putki on voinut liikkua pituussuunnassaan niin paljon, että liitos avautuu. Saman on voinut aiheuttaa viemärin painuminen sen seurauksena, ettei täyttöhiekkakerros ole ollut riittävän tiivis. Putken liikkumista korkeapainepesun yhteydessä puoltaa se, että kun keittiön johtava liitos aukeaa, huuhtoo korkeapainepesussa vesisuihku viemäriputken ympärillä olevaa täyttömaata. Tämä voi johtaa putkiston liikkeeseen heti, tai vasta vähitellen ajan kuluessa, kun putken alapuolella ei ole enää riittävästi kantavaa pohjan täyttömateriaalia. Alapohjarakenteen alle täyttömaahan viemäriputkisto voidaan asentaa ilman erillisiä kannakkeita, jolloin putkiston kannakointi perustuu täyttömaan huolelliseen tiivistykseen putken alla ja ympärillä. Jos korkeapainepesu on huuhtonut putken alla olevaa täyttöhiekkaa, on toisen liitoksen avautuminen tämän luonnollinen seuraus. Tätä ei kuitenkaan voida pitää ennalta arvaamattomana, koska joko kannakointi on ollut puutteellinen tai korkeapainepesussa käytetty paine on ollut niin suuri, että kyse on työvirheestä.

Vakuutusyhtiö korostaa, ettei viemäriputken painumiselle ole osoitettu mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä. Rajoitusehtoihin yhtiö ei kuitenkaan vetoa, koska viemärin asennustapaa ei ole tutkittu. Korkeapainepesuun liittyen on mahdollista muun ohella se, että putkistossa on ollut jo ennen korkeapainepesua hieman auennut liitos, minkä vuoksi pesussa käytetty vesi on huuhtonut viemärin alla olevaa tasaushiekkaa.

Lisävastineessaan 9.9.2025 vakuutusyhtiö toteaa, että rakennuksen valmistumisajankohtana on hyvän rakentamistavan ohjeissa (RYL 1960 Maatyöt -julkaisu) mainittu, että viemärikaivannon tulee olla niin laaja, että viemärin ympärille saadaan 200 millimetriä paksu sorakerros. Tämä tarkoittaa, että jos viemäriputki asennetaan rakennuksen alla viemärikaivantoon soratuennalla, olisi kaivannon pitänyt olla syvempi kuin kohteessa nyt on. Matalampaa kaivantoa voi käyttää, mutta se edellyttää putkiston mekaanista kiinnittämistä perus- tai kalliorakenteeseen. Epätasaisella kalliopinnalla ohut kerros voi olla riittämätön, ja putki voi eri syistä liikkua ja painua. Aiemmin esittämästään poiketen vakuutusyhtiö katsoo, että kohteessa on rakennusvirhe viemärikaivannon toteuttamisessa.

Vahinkotarkastajan tekemien havaintojen osalta vakuutusyhtiö korostaa, ettei kannanotto tuennasta alapohjan osalta liity nyt vuotovahinkoa aiheuttaneiden putkien asennuksiin, sillä vahinko on aiheutunut alapohjalaatan alapuolisten putkien liikkeestä, joka on vaikuttanut myös laatan yläpuolelta alas laskevaan putkeen.

Vakuutusyhtiö toteaa putkiston tuennan mahdollisesti heikentyneen rakennuksen elinkaaren aikana. Yhtiö myös toteaa, ettei viettoviemäriin normaalikäytössä ilman putkiston painumista synny tukosta. Viemärissä aiemmin todetun tukkeuman vakuutusyhtiö katsookin osoittavan, että täyttösora on painunut ja että putkistossa on tämän seurauksena ollut painumaa jo ennen korkeapainepesua, joka on lisännyt putkiston vaurioita. Kohteessa olevat viemäriputket eivät ole paineputkia, vaan kumirengastiivisteellisiä putkia, joita ei valmistajien mukaan saa pestä korkealla paineella, vaan pesu tulee suorittaa matalapainepesuna. Viemärivalmistajien mukaan putkisto tulee pestä matalapainepesuna. Korkeapainepesuna suoritettu putkiston pesu on rajoitusehtokohdassa 5.3.6 mainittu työvirhe, jonka seurauksena tapahtuva putkiston rikkoontuminen tai paikoiltaan siirtyminen ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, vaan pikemminkin odotettavissa oleva tapahtuma.

Lisävastineessaan 30.10.2025 vakuutusyhtiö toteaa muun muassa, että koska betonilaatan alla oleva täyttömaakerros on ollut huomattavasti rakentamisohjeistuksessa edellytettyä ohuempi, olisi putkisto pitänyt kannakoida mekaanisin kannakkein myös kallion päältä. Koska putki on liikkunut, voidaan jo tällä perusteella todeta, että putkiston mekaaninen kannakointi on puuttunut alapohjan alapuolelta kallion päältä. Asiakas ei ole esittänyt selvitystä siitä, että putkisto olisi ollut asianmukaisesti kannakoituna rakennuksen alapohjan alapuolella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan omakotitalossa todetussa viemärivuodossa kysymys vakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta vai onko vahingon osoitettu aiheutuneen rajoitusehdossa mainituista asennus- tai työvirheistä taikka hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Sovellettavat lainkohdat, vakuutusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2024 alkaen, kohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen suoranaisen esinevahingon, joka voidaan yksilöidä yksittäiseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
- kylmälaitteesta, akvaariosta, puutarhaletkusta tai
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
[…]

Ehtokohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- rikkoutumisesta
- muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta.

Ehtokohdan 5.3.5 (Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
b) maan painumisesta tai routimisesta

Ehtokohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 1987

3 Jätevesilaitteisto
3.4 Toimintahäiriön estäminen
3.4.2 Sijoittaminen
Määräykset
[…]
Viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, on viemäri ankkuroitava. Viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja Toimivana maanpaineen, kuormituksen, maaperän syövyttävyyden ja sijaintipaikan mahdollisen painumisen aiheuttamat vaikutukset.

D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, 2007

4 Jätevesilaitteisto
4.5 Käyttövarmuus
4.5.1 Määräys
Viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa.
Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, viemäri on ankkuroitava.
[…]
4.5.1.1 Ohje
Viemärin asennuksessa otetaan huomioon mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

4.5.2 Määräys
Viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollisen painumisen.
4.5.2.1 Ohje
Kantavan alapohjalaatan alle asennettava viemäri kannatetaan alapohjalaattaan. Kannakkeiden ja kiinnitystarvikkeiden tulee olla korroosionkestäviä (haponkestävä teräs).
Valurautaviemäri ei saa olla kosketuksissa kevytsoraan.

4.5.3 Määräys
Jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana.
Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.
Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset 1960. Maatyöt.

C (5) Maatyöt lämmitys-, vesi-, viemäri-, kaasu-, paineilma-, jäähdytys- ja ilmanvaihtoteknillisiä täitä sekä jätehuoltoa varten
Maatyöt tehdään lämmitys-, viemäri-, kaasu-, paineilma-, jäähdytys- ja ilmanvaihtoteknillisiä töitä varten näistä töistä laadittujen asiakirjojen ja maatöistä annettujen määräysten mukaan.

.1 Vesi- ja viemärijohtokaivannot
Ellei asiakirjoissa toisin määrätä, noudatetaan vesi- ja viemärijohtokaivantoihin liittyvissä maatöissä seuraavaa:
Kaivannot tehdään niin laajoiksi, että putkien, renkaiden tms. asennus ja saumaukset voidaan suorittaa esteettömästi. Tarvittaessa kaivannot tuetaan. Vesi- ja viemäriputkien ulkopinnan etäisyys kaivannon pohjasta ja sivusta on vähintään 20 cm.
[…]
Viemäriputket tuetaan kallio-, sora- ja hiekkaperuspohjan kohdalla soralla, somerolla tai sepelillä – raekoko 2…30 mm. […]

Rakennusten vesijohdot ja viemärit, 1965

19.1 Viemärien tukeminen ja sijoittaminen
Kellarin lattian alla asennetaan viemärit suoraan maan päälle, mikäli maa on kantavaa. Kuitenkin on viemärin alle levitettävä 10…20 cm paksuinen sorakerros, jotta viemäri saadaan kantamaan koko pituudeltaan. Sora-alusta on erittäin tärkeä myös sellaisissa viemärikanavissa, jotka on louhittu kallioon. […]

Asian arviointi

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Vakuutusyhtiöllä on puolestaan näyttötaakka korvauksen epäämiseksi esittämistään perusteista.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että rakennukseen kiinteästi asennetuista putkista tai laitteista aiheutuneet vuotovahingot lähtökohtaisesti ovat vuototurvan sisältävistä vakuutuksista korvattavia tapahtumia. Vahingon korvattavuutta arvioitaessa keskeistä on siten se, onko vakuutusyhtiön katsottava osoittaneen vuotovahingon syyksi jonkin rajoitusehdoissa mainitun seikan. Asiassa tulee lisäksi arvioitavaksi osapuolten mahdollisuudet esittää selvitystä sekä tämän vaikutus näyttötaakan arviointiin.

Tapahtumatietojen osalta asiassa on riidatonta, että syynä rakenteiden kastumiseen on viemäriputken vuoto putken irrottua liitoksestaan. Vahinkoselvityksestä ilmenee, että irronneita liitoskohtia on kaksi: keittiöön menevän viemäriputken ja betonilaatan alapuolella olevan viemäriputken liitoskohta sekä betonilaatan yläpuolelle vuonna 2019 asennetun viemäriputken liitoskohta betonilaatan läpiviennin kohdalla. Sen sijaan viimeksi mainitun viemäriputken liittämiseen betonilaatan alapuolella olevaan viemäriin käytetty y-haara ei ole irronnut liitoksistaan runkoviemäriin. Vahinkoselvityksen perusteella rakenteiden kastumisen on ainakin pääosin aiheuttanut betonilaatan läpiviennin kohdalla olevan viemäriputken vuoto lattiarakenteisiin. A Oy:n kartoitusraportin kuvissa näkyy tältä osin betonilaatan päällä oleva vaakaviemäri, mutta ei laatan läpiviennin kohdalla ollutta liitoskappaletta tai runkoviemärin ja vaakaviemärin välistä viemäriputkea. Ennen vahinkokartoitusta B Oy:n toimes­ta tehdyssä viemärikuvauksessa kyseinen liitoskohta ei myöskään näy, koska alemmasta viemäristä betonilaatan yläpuolelle menevä putken osassa oli maa-ainesta ja kasvustoa noin 40 senttimetrin matkalta.

Keskeinen kysymys asiassa koskee viemäriputkien irtoamisen syytä. B Oy:n lausunnossa on mahdollisena syynä mainittu viemäriliitosten heikentyminen tai irtoaminen siinä yhteydessä, kun viemärille on aiemmin tehty imuautolla korkeapainepesu viemärin alettua tulvia pesuhuoneessa. Tämän jälkeen viemäriin on muutaman kuukauden aikana päässyt maa-aineksia ja kasvustoa, minkä seurauksena viemäri on tulvinut uudestaan.

Vakuutusyhtiö on katsonut keittiön liitoshaaran irtoamisen merkityksen asiassa olevan siinä, että jos tuo liitos on korkeapainepesun yhteydessä auennut ja pesu on huuhtonut putken alla olevaa täyttöhiekkaa, on betoniläpiviennin kohdalla olevan liitoksen avautuminen luonnollinen seuraus siitä, että alempi viemäriputki on jäänyt vaille tuentaa. Viettovie­märin pesemisen korkeapainepesulla vakuutusyhtiö on katsonut olevan jo lähtökohtaisesti työvirhe. Samoin työvirheestä on yhtiön mukaan kysymys, jos pesussa on käytetty liiallista painetta. Jos taas putkisto ei kestä sille tarkoitettua huoltotoimenpidettä, johtuu pesun yhteydessä tapahtuva irtoaminen puutteellisesta kannakoinnista, jolloin kyse on asennusvirheestä. Vakuutusyhtiö on myös katsonut, että pohjalaatan alla olevan runkoviemärin ja kallion väliin rakentamisvaiheessa laitettu täyttösorakerros on liian ohut. Asiakkaan selvityksen mukaan täyttösoraa on kallion päällä noin viisi senttimetriä, kun talon rakentamisen aikaan voimassa olleiden hyvää rakentamistapaa määrittävien julkaisujen mukaan täyttösoraa pitäisi olla 10–20 senttimetriä. Ellei näin ole, on viemäri kannakoitava, mitä tässä tapauksessa ei ole tehty. Yhtiö katsoo puutteellisen täyttösorakerroksen voineen edesauttaa viemärin irtoamista joko pesun yhteydessä tai sorakerroksen tiivistyessä ajan myötä. Yhtiö on pitänyt mahdollisena myös sitä, että alempaan viemäriin vuonna 2019 asennetun liitososan alapuolista sorakerrosta ei ole tiivistetty huolellisesti tai että kyseisen liitososan ja viemärin keittiöhaaran välisen osan asennuksessa on tapahtunut virhe.

Koska viemäriputkia oli jo purettu ennen vahinkokartoituksen tekemistä eikä purkutyön aikana ollut dokumentoitu aiempaa rakentamistapaa, yhtiö on katsonut, ettei asiakas myöskään ole varannut yhtiölle tilaisuutta tarkastaa vahinko ja selvittää vahingon syytä, minkä vuoksi yhtiö on esittänyt mahdollisia syitä vahingon aiheutumiseen. Viemärin alkuperäiseen tukkeutumiseen liittyen vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, ettei tukkeutuminen ole viemärin normaalikäytössä mahdollista ilman putkessa ollutta painaumaa, jonka seurauksena kiintoaines alkaa kerääntyä putkistoon.

Asiakas on vakuutusyhtiön näkemykset kiistänyt katsoen betonilaatan alapuolella sijainneen viemärin olleen asennettu oikein ja tukevasti kallion sekä sorakerroksen päälle, eikä kyseessä voi olla maan painuminen. Vahinkoilmoitus on tehty runsaan viikon kuluttua vahingon havaitsemisesta, ja ennen vuotovahinkokartoitusta viemäriputki oli kuvattu, joten vakuutusyhtiöllä on ollut tilaisuus tarkastaa vahinko. Lisäksi asiakas toteaa, että vakuutusyhtiönkin mukaan on mahdollista, että viemärissä on jo ennen korkeapainepesua ollut hieman auennut liitos. B Oy:n lausuntoon viitaten asiakas katsoo vahingon syynä todennäköisimmin olevan se, että imuauton korkeapainepesu on heikentänyt liitoksia tai rikkonut ne.

Lautakunta toteaa, että osapuolten asiassa esittämiin perusteluihin sisältyy lukuisia sellaisia kannanottoja, joiden osalta lautakunnalla on varsin rajoitetut mahdollisuudet tehdä johtopäätöksiä asiassa esitetyn selvityksen perusteella. Näitä ovat esimerkiksi putkessa ensiksi tapahtuneen tukkeuman syy, viemärin pesun toteutustapa, täyttösorakerroksessa viemärin pesun seurauksena tai muutoin mahdollisesti tapahtuneet siirtymät tai muutokset sekä betonilaatan läpiviennin kohdalla irronneen viemärin osan liitostapa ja mahdollinen kannakointi. Viemärin ensimmäiseen tukkeutumiseen liittyen lautakunta toteaa yleisesti, ettei pelkästään viemärin tukkeutumisen perusteella ole todettavissa sen asennuksen tapahtuneen virheellisesti.

Vahinkomekanismin osalta lautakunta toteaa, että B Oy:n lausuntoon 15.11.2024 sisältyvässä havainnekuvassa betonilaatan läpiviennin kohdalla irronneen liitoksen on merkitty sijaitsevan betonilaatan päällä kulkevan viemäriputken ja laatan alapuolelle johtavan putken osan liitoskohdassa. B Oy:n lausunnoista sekä viemärikuvaustallenteesta kuitenkin ilmenee, että kyseisen putkenosan sisällä on maa-ainesta ja kasvustoa. Lautakunnan käsityksen mukaan tämä on mahdollista vain, jos putki on irronnut alempaan putkeen liitetystä y-haarasta. Asia todetaan myös B Oy:n ensimmäisessä lausunnossa, jonka mukaan tuntemattomasta syystä yksi 110 millimetrin viemäriliitos oli irronnut, ja kyseessä todettiin olevan betonilaatan läpiviennin kohdalla oleva liitos runkoviemärin y-haaraan. Edellä todetusti asiakirjaselvitykseen ei sisälly tarkempaa selvitystä siitä, miten kyseinen liitoskohta oli kiinnitetty ja oliko betonilaatan yläpuolinen liitoskohta irronnut kokonaan tai osittain. Koska kyseinen viemäriputki oli vuotanut lattiaeristeisiin, on liitoksen kuitenkin täytynyt olla irti ainakin osittain, mikä on lautakunnan käsityksen mukaan sinänsä viemäriputkille tyypillistä huomioiden putken tukoksen aiheuttama padotustilanne.

Asiassa vahingon syyksi esitettyjen tapahtumainkulkujen osalta lautakunta toteaa yleisesti pitävänsä mahdollisena, että oikeinkin asennetun runkoviemärin liitokset voivat irrota viemärin pesun tai huuhtelun yhteydessä ilman puhdistustyössä tapahtunutta työvirhettä. Vakuutusyhtiön mainitsemin tavoin kyse voi myös olla putkiston tuennan mahdollisesta heikentymisestä rakennuksen elinkaaren aikana. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei yksin se, että viemäri tukkeutuu, osoita sen asentamisen tapahtuneen virheellisesti.

Nyt käsiteltävänä olevien liitosten irtoamisten osalta lautakunta toteaa, että keskeistä asiassa on betoniläpiviennin kohdalla sijainneen putken­osan irtoamisen syy sekä viemäreiden liitoskohtien asennustavasta sekä viemäriputkien kannakoinnista esitetty selvitys. Vaikka kyseisissä seikois­sa ilmenevissä puutteissa on kysymys vakuutuksen rajoitusehdossa mainitusta asennusvirheestä, jonka osalta näyttötaakka on vakuutusyhtiöllä, huomioi lautakunta asiaa arvioidessaan tässä sen, että oikein tehtyjen liitosten irtoamista etenkin useammasta kohdasta on pidettävä epätodennäköisenä ilman selvitystä irtoamiset aiheuttaneesta tapahtumasta. Samoin lautakunta toteaa, että vaikka vahinkoilmoitus on tehty verrattain pian vahingon havaitsemisen jälkeen, ei vakuutusyhtiön ole ollut mahdollista selvittää liitosten ja putken kiinnityksiä, koska purkutyöt oli aloitettu jo ennen vahinkokartoitusta. Tarkemman selvityksen puuttuessa sekä viemärien pesusta että niiden asennustavasta ei B Oy:n lausuntoa viemärien korkeapainepesusta mahdollisena vahingon aiheuttajana voida pitää riittävänä näyttönä osoittamaan, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Koska näyttötaakka korvattavan tapahtuman sattumisesta on asiakkaalla ja koska lautakunnan näkemyksen mukaan todennäköisenä voidaan pitää, että vahingon syntymiseen ovat vaikuttaneet viemärin kiinnityksen puutteet, lautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että kyseessä olisi vakuutuksesta korvattava vuotovahinko.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen                                        
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Koskinen
Ståhlberg
Yrttiaho