Haku

FINE-83208-Q3C7M9

Tulosta

Asianumero: FINE-83208-Q3C7M9 (2026)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 10.04.2026

Lakipykälät: 15, 26, 69, 72

Törmäysvahinko. Olivatko vauriot aiheutuneet vakuutuksesta korvattavasta vahinkota-pahtumasta? Vahinkoajankohta. Ajoneuvon vanha vaurio. Vahinkotapahtumasta annetut tiedot. Vilppi. Vakuutuksen irtisanominen.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan 6.11.2025 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan henkilöauton apukuskin puoleinen takalokasuoja ja helma vaurioituivat, kun asiakas oli 3.11.2025 kääntämässä ajoneuvoaan talon kulmalla ja takakulma osui betoniporsaaseen. Helmaan tuli lommo ja siitä lähti maalit. Vaurio sijaitsi aivan takapyörän juuressa helmassa.

Ajoneuvon vauriotarkastus suoritettiin ajoneuvokorjaamo I Oy:n toimes­ta 11.11.2025. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja antoi 14.11.2025 I Oy:n korjauskustannuslaskelman ja sen sisältämien valokuvien perustella asiasta lausunnon, jonka mukaan vauriosta on havaittavissa, ettei kyseessä ole kovinkaan tuore vaurio. Vaurioalueella on paha korroosio ja maali on kulunut puhki. Ottaen huomioon ilmoitettu vahinkopäivä, ei totaalinen ruostuminen ole voinut tapahtua näin nopeasti. Ajoneuvon myyntikuvissa 3.5.2022 on nähtävissä kyseinen vaurio.

Vakuutusyhtiö teki 20.11.2025 asiassa kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiö viittasi vahinkotarkastajan lausunnossa todettuihin seikkoihin sekä totesi vakuutussopimuksen alkaneen yhtiössä 21.8.2024 ja vaurion olleen ajoneuvossa jo 3.5.2022 päivätyissä myyntikuvissa. Vaurio ei siis voinut olla aiheutunut vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutusyhtiö myös irtisanoi 20.11.2025 kaskovakuutuksen päättymään 31.12.2025. Irtisanomisilmoituksessa yhtiö katsoi asiakkaan antaneen vahinkotapahtumasta vääriä ja puutteellisia tietoja vilpillisessä mielessä.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen. Asiakas totesi, että myyntikuvissa 3.5.2022 näkyy ainoastaan pieni tumma kohta, mutta ei nykyistä selkeää painaumaa, muodonmuutosta tai tuoreita naarmuja. Vertailuksi asiakas toimitti kuvan ajoneuvon toiselta puolelta, myyntikuvan 3.4.2022 sekä kuvan tuoreista naarmuista ja maalin irtoamisesta vaurioalueen yläpuolella. Asiakkaan mukaan kyseiset vauriot eivät olleet myyn­tikuvissa, eivätkä ne ole voineet syntyä ilman ulkoista iskua. Asiakkaan mukaan vaurio oli kasvanut ja muuttunut selvästi vasta törmäyksen seurauksena. Vaurion laajuus, selkeä painauma ja tuoreen maalivaurion reunat osoittavat, että kyse ei ole pelkästä ruostumisesta, vaan yhdellä kertaa syntyneestä törmäysvauriosta. Lisäksi asiakas halusi selventää, että hänen vahinkoilmoituksessaan ilmoittamansa vahinkopäivä on vää­rä. Todellisuudessa vahinko tapahtui vuoden 2025 kevättalvena, mutta koska asiakas ei muistanut tarkkaa ajankohtaa, ilmoitti hän vain jonkin päivän ajatellen, ettei päivällä ole niin merkitystä. Joka tapauksessa vahinko on sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutusyhtiö teki 4.12.2025 asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen. Korvauspäätöksessään yhtiö muun muassa totesi, ettei kolarointivakuutuksesta korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, ruostumisesta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Yhtiö katsoi helman ruostevaurioiden edenneen siinä määrin pitkälle, että niiden voitiin katsoa kehittyneen useiden vuosien aikana. Vauriot eivät siten olleet syntyneet äkillisesti tai viimeaikaisen tapahtuman seurauksena.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen ja vaatii vaurion korvaamista ajoneuvon kaskovakuutuksen törmäysvahinkona. Lisäksi asiakas vaatii, että vakuutusyhtiön päätös irtisanoa kaskovakuutus todetaan perusteettomaksi ja oikaistaan.

Asiakas toistaa muutoksenhaussaan esille tuomansa seikat ja pitää vakuutusyhtiön johtopäätöstä korroosiosta ja sen etenemisestä vääränä. Asiakkaan mukaan vauriokohta ei ole ruostunut puhki tai rakenteellisesti vaurioitunut korroosion seurauksena, vaan kyse on pinnallisesta ruostumisesta maalin rikkoutumiskohdassa. Metallirakenne on ehjä, eikä vauriossa ole merkkejä pitkäaikaisesta hitaasti edenneestä korroosiosta.

Vahinkoajankohdan osalta asiakas toteaa, että ensimmäisessä vahinkoilmoituksessa ilmoitettu päivä oli arvio, joka on sittemmin todettu virheelliseksi muistamattomuuden vuoksi. Epätarkkuus ei ollut tahallinen, eikä vaikuta vahingon korvattavuuden arviointiin, koska vahinko on joka tapauksessa sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

Asiakas pitää vakuutusyhtiön päätöstä irtisanoa vakuutus perusteettoma­na, koska hän on antanut vakuutusyhtiölle oikeat ja totuudenmukaiset tiedot vahingon syntytavasta ja vaurion laadusta. Ainut epätarkkuus on koskenut vahinkopäivän täsmällistä ajankohtaa, joka ei edellä kerrotun mukaisesti ollut tahallinen tai vaikuta vahingon korvattavuuden arviointiin.

Asiakas katsoo, että kyseessä on selkeä törmäysvahinko, joka tulisi korvata vakuutuksesta. Vaurio on syntynyt äkillisen ja ulkoisen tapahtuman seurauksena vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutusyhtiön käyttämät vuoden 2022 myyntikuvat eivät osoita nykyisen vaurion olemassaoloa, eivätkä vastaa vaurion laajuutta tai luonnetta.

Lisäkirjelmässään asiakas toteaa, ettei hänelle ole ajoneuvoa ostaessa ilmoitettu, että ajoneuvon takakulmaa olisi aiemmin kolaroitu tai korjattu, eikä hänellä ollut myyntitilanteessa käytettävissä olevien tietojen perusteella syytä epäillä, että kyseisellä alueella olisi aiempaa merkittävää vauriota. Asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiön esittämä mahdollinen aiempi puutteellisesti korjattu vaurio ole ollut ulkoisesti sellainen, että sen perusteella ajoneuvon tavanomainen ostaja voisi päätellä korjauksen olleen virheellinen, tai että alueella olisi pitkälle edennyt vaurio. Asiakas toteaa, ettei hän ole autoasiantuntija ja kyse on ollut hyvin pienestä kohdasta helmassa, eikä siitä ole asiakkaan mukaan ollut pääteltävissä vakuutusyhtiön esittämää vahinkohistoriaa. Asiakas pitää mahdollisena, että ajoneuvossa on ollut vaurio ennen hänen omistustaan, mutta asiakas haluaa korostaa, että tämä tieto on tullut hänelle vasta vakuutusyhtiön lisäselvityksen yhteydessä. Asiakkaan mukaan hän ei ole tietoisesti hakenut korvausta vanhasta vauriosta, eivätkä vilpillisen menettelyn edellytykset asiassa täyty.

Asiakas on toimittanut valokuvia vahinkopaikasta, vahinkopaikalla olevasta betoniporsaasta ja esimerkkikuvan siitä, missä kulmassa ajoneuvon vauriokohta on osunut betoniporsaaseen. Asiakkaan mukaan kuvista ilmenee, että ajoneuvoa on käännetty oikealle talon pihaan saapuessa, jolloin oikea takakulma on osunut betoniporsaaseen. Lisäksi kuvista ilmenee, että betoniporsas on matala ja kartiomainen sekä se, että osumatilanne on tapahtunut käännöksessä takaviistosta. Tällaisessa kääntymistilanteessa on asiakkaan näkemyksen mukaan mahdollista, että ajoneuvon takahelma osuu esteeseen ilman, että renkaaseen tai vanteeseen syntyy selviä vaurioita. Lisäksi ajoneuvon kyljessä näkyvät vauriot sijoittuvat korkeudeltaan ja sijainniltaan yhteen betoniporsaan yläreunan kanssa. Tämä tukee asiakkaan mukaan sitä, että ajoneuvo on osunut nimenomaan kuvissa näkyvään esteeseen kuvatulla tavalla. Naarmujen suunta ja sijainti ovat johdonmukaisia kääntymistilanteessa syntyvän sivuttaiskosketuksen kanssa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja toteaa, että kaskovakuutuksen perusteella maksetaan korvauksia vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukaan. Vakuutussopimuslain ja yleisten sopimusehtojen mukaan näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumises­ta, vahingon sattumisajankohdasta, vahingon määrästä ja vaurioiden syy-yhteydestä korvattavaan vahinkotapahtumaan on korvausta hakevalla. Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Annettujen tietojen tulee olla paitsi riittäviä, myös oikeita ja selvitysvelvollisuus koskee myös tietoja, jotka ovat tai voivat olla epäedullisia vakuutetulle.

Yhtiö toteaa, että kielteisen korvauspäätöksen saatuaan asiakas ilmoitti, että hänen kertomansa vahinkopäivä on väärä ja tosiasiassa vahinko olisi sattunut paljon aikaisemmin, jo kevättalvella 2025. Asiakkaan mukaan hän ei muistanut täsmällistä päivämäärää tehdessään vahinkoilmoitusta, vaan kertoo ilmoittaneensa vain jonkin päivän. Korvauspäätöksellä on kerrottu, ettei ajoneuvossa oleva ruostevaurio voi syntyä niin lyhyen ajan kuluessa kuin asiakas ensin ilmoitti, jolloin ilmoittamalla vahinkopäivän, joka on huomattavasti aikaisemmin, asiakas on yhtiön mukaan pyrkinyt muuttamaan kertomustaan saamansa päätöksen mukai­seksi. Asiakas olisi voinut ilmoittaa heti vahinkoilmoitusta tehdessään, ettei muista oikeaa vahinkopäivää, jos hänen kertomansa kevättalvella sattuneesta vahingosta olisi totta. Sen sijaan asiakas on päättänyt antaa virheellinen tapahtumakuvauksen ja kuvannut vahinkoilmoituksessaan yksityiskohtaisesti paikkansa pitämätöntä tapahtumaa. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei ilmoitetussa vahinkopaikassa ole nähtävillä betoniporsaita. Vastineen liitteenä yhtiö toimittaa ilmakuvan vahinkopaikasta.

Yhtiö toteaa vahinkotarkastajan arvioineen ajoneuvossa olevia vaurioita, saatua korjauskustannuslaskelmaa ja ajoneuvon myynti-ilmoitusta vuodelta 2022. Vahinkotarkastajan mukaan vaurio on nähtävissä jo ajoneuvon myyntikuvissa 3.5.2022 eli ennen asiakkaan omistusta. Myyntikuvissa näkyy selkeä muodonmuutos helmassa täsmälleen samassa kohdassa kuin vakuutettu nyt ilmoittaa vauriopaikan olevan. Yhtiö katsoo, että ajoneuvon helman ruostuminen vaatii useamman vuoden ennen kuin ruostevaurio muodostuu nyt ajoneuvossa olevan kaltaiseksi. Ajoneuvossa ollut vaurio on ruostunut ajan saatossa, ja vaurio on pahentunut irrottaen lopulta pinnoitteen ajoneuvosta.

Lisäksi yhtiö toteaa, että vaikka asiakas olisi osunut nyt kertomallaan tavalla epäselväksi jääneenä ajankohtana betoniporsaaseen, ei tästä törmäyksestä ole aiheutunut korvattavaa lisävahinkoa ajoneuvolle. Helman muodonmuutosta ei ole nähtävillä ylempänä naarmujen alueella, jolloin helman vanhan vaurion vaatiessa maalausta ja oikaisua, ei mahdollisista uusista naarmuista aiheudu lisäkustannusta. Korjaamo on merkinnyt laskelmaan korjaustavaksi maalaus, mikä tarkoittaa edellä kerrotun tavoin, että vanhan vaurio korjaamalla tulisi myös mahdolliset uudemmat naarmut korjatuiksi. Vahinkoaluetta ei ole mahdollista korjata osittain niin, ettei vanhaa ruostunutta vauriota korjattaisi. Yhtiö haluaa myös korostaa, ettei vahingon todellinen sattumisajankohta ole selvillä ja asiakas ei ole näyttänyt, että ilmoitusta vahingosta olisi tehty vakuutussopimuslain asettamassa vuoden määräajassa.

Yhtiön mukaan vaakasuuntaisissa naarmuissa on myös nähtävissä runsaasti ruostetta ja likaa, mikä tarkoittaa, että ne ovat aiheutuneet huomattavasti vakuutetun kertomaa aikaisemmin. Vakuutusehtojen mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Hakemalla korvausta vaurioista, jotka ovat olleet ajoneuvossa jo ennen vakuutuksen alkamista on tavoiteltu niin suurta perusteetonta etua, että vakuutusyhtiöllä olisi oikeus evätä korvaus tälläkin perusteella.

Vakuutusyhtiö toimittaa vauriokohdasta lähikuvan, josta voidaan yhtiön vahinkotarkastajan mukaan päätellä, että ajoneuvon helmassa on vanha korjausjälki, jossa ajoneuvossa ollut vaurio on korjattu vastoin korjausohjeita vain käyttämällä täyteaineena runsaasti kittiä. Kitin ja pellin väliin on päässyt vettä, jolloin ajoneuvon pelti on päässyt ruostumaan ja lopulta kittipäällys on irronnut. Jos ajoneuvo olisi korjattu oikein, eivät täyteaine ja maali tippuisi nyt kuvissa todettavissa olevalla tavalla isoina paloina. Vaurio olisi vaatinut korjausohjeiden mukaan pellin oikaisua, mutta tätä ei ole jostain syystä tehty ja myyntikuvissa nähdään tämä vanha vaurio, jonka päälle on laitettu runsas useamman millin kittikerros, kivisuojamassa (röpelöinen pinta) ja pintamaali. Ajoneuvon helma on jossain vaiheessa voinut saada jonkin osuman, minkä johdosta täyteaine on lopulta tippunut paloina paljastaen alta ruostuneen pellin. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten ruostumisesta.

Yhtiö katsoo, että vaurio ajoneuvon myyntikuvissa ja takakyljessä on sellainen, että asiakkaan on se yleisen elämänkokemuksen mukaan pitänyt havaita jo ennen ilmoitettua vahinkoajankohtaa. Ajoneuvossa on kiistatta ollut merkittävä korroosiovaurio jo vuosia vanhan vaurion johdosta ja asiakas ei ole näyttänyt vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisesti, että epäselvän vahinkoajankohdan, vahinkopaikan ja tapahtumakuvauksen tuloksena olisi syntynyt mitään korvattavaa lisävahinkoa. Sen sijaan vakuutettu on hakenut tietoisesti korvausta ajoneuvossa olleesta vanhasta vauriosta.

Vakuutuksen irtisanomisen osalta yhtiö toteaa, että vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottaja on saanut irtisanomisilmoituksen kirjallisesti ja tuossa ilmoituksessa on mainittuna irtisanomisen peruste. Yhtiö katsoo, että irtisanominen on suoritettu ehtojen mukaisesti ja vakuutussopimuksen päättämisen perumiselle ei ole aihetta.

Lisävastineessaan yhtiö kommentoi asiakkaan toimittamia valokuvia betoniporsaasta ja toteaa, että rengas ja vanne ovat kuvissa nähtävällä tavalla paljon ulompana kuin kynnyskotelon takaosa, jossa ilmoitettu vaurio on. Yhtiö katsoo, että renkaaseen ja vanteeseen olisi varmasti tullut myös vaurioita, jos ajoneuvolla olisi kerrotulla tavalla osuttu kuvassa olevaan betoniporsaaseen. Betoniporsaassa on jälkiä, ja joku tai jokin on siihen ilmeisesti useamman kerran osunut, mutta varmuutta ei ole, että se olisi ollut asiakkaan ajoneuvo. Korjaamo tai vakuutettu itse eivät ole kertoneet vanteessa tai renkaassa olleista jäljistä. Betoniporsas on myös kartion mallinen, joten yhtiö pitää mahdottomana vaurion aiheutumista kerrotulla tavalla.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään muun muassa seuraavat selvitykset:
- I Oy:n korjauskustannuslaskelma 11.11.2025
- Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan lausunto 14.11.2025
- Ajoneuvon myynti-ilmoitus 4.5.2022
- Valokuvia ajoneuvosta, vauriokohdasta ja vahinkopaikasta
-Vakuutusyhtiön irtisanomisilmoitus 20.11.2025

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan ajoneuvon vaurioiden osoitettu aiheutuneen korvattavasta vahinkotapahtumista. Lisäksi asiassa tulee arvioitavaksi, voidaanko asiakkaan katsoa antaneen vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja vahinkotapahtuman sattumisesta ja onko vakuutusyhtiöllä ollut tämän perusteella oikeus irtisanoa vakuutus.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 15 §:n (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutuskauden aikana) 1 momentin kohdan 5) mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa, jollei vakuutuksenottaja ole 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vilpillisesti laiminlyönyt 26 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. (14.5.2010/426)

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) mukaan, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Vakuutusehdot

Kaskovakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.3.2025 alkaen, kohdan 3 (Esinevakuutus) mukaan vakuutus korvaa suorainaisen esinevahingon näiden ehtojen mukaisesti.

Ehtokohdan 3.1 (Kolarointivakuutus (Törmäysvakuutus)) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkopäin vahingoittaneesta syystä.
[…]
Kolarointivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
16. hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kulumisesta, kostumisesta, syöpymisestä, ruostumista, sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Kaskovakuutuksen vakuutusehtoihin, voimassa 1.6.2023 alkaen, on sisältynyt saman sisältöiset vakuutusehtokohdat.

Asian arviointi

Asiakas on 6.11.2025 ilmoittanut ajoneuvon helman vaurioituneen, kun hänen kääntäessään ajoneuvoa sen takakulma törmäsi betoniporsaaseen. Aluksi asiakas ilmoitti vahinkopäiväksi 3.11.2025 mutta on myöhemmin kertonut, että vahinko tapahtui todellisuudessa kevättalvella 2025.

Vahinkotapahtuman sattuminen

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko. Rajoitusehdon mukaan vakuutus ei korvaa vähitellen tapahtuvista ilmiöistä kuten syöpymisestä tai aineen väsymisestä aiheutuvia vahinkoja.  

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta hakevalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Saadakseen korvausta vakuutuksesta, asiakkaan on siten osoitettava, että kyseessä on ollut vakuutuksesta korvattava äkillisen, ennalta arvaamattoman ja ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön vahinko. Korvauksen hakijan tulee myös osoittaa vahingon aiheuttaneen tapahtuman sattuneen vakuutuksen voimassaoloaikana. Näyttövelvollisuutta arvioitaessa otetaan muun muassa huomioon korvauksen hakijan vahinkokäsittelyn eri vaiheissa antamien tietojen johdonmukaisuus ja loogisuus.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sille toimitettujen valokuvien perusteella ajoneuvon helmassa takarenkaan edessä on todettavissa vauriokohta, jossa on painauma, josta on irronnut maalia paloina ja jonka yläpuolella on naarmuja. Kohta, josta maali on lähtenyt, on ruosteessa, ja lähikuvasta on pääteltävissä, että kyseiseen helman takaosaan on jossain vaiheessa tehty korjausta täyteaineella. Valokuvien perusteella on myös pääteltävissä, että kuvatut vauriot eivät ole hiljattain syntyneitä. Ajoneuvon myyntikuvista vuodelta 2022 on havaittavissa, että vaurio­kohdassa on jo tuolloin ollut jonkinlainen vaurio.

Asiakkaan vahinkopaikalta toimittamat valokuvat huomioiden lautakun­ta pitää asiakkaan kuvaaman vahinkotapahtuman sattumista eli ajoneuvon osumista betoniporsaaseen mahdollisena, mutta toteaa vahinkoajankohdan jäävän asiassa epäselväksi. Vauriojälkien perusteella on pääteltävissä, etteivät vauriot ole syntyneet asiakkaan alun perin ilmoittamana vahinkoajankohtana. Vauriojäljistä ei ole pääteltävissä, ovatko ne syntyneet kevättalvella 2025 vai jo aiemmin. Ajoneuvon aiemmat vauriot huomioiden asiassa jää myös epäselväksi, onko asiakkaan ilmoittamasta törmäysvahingosta aiheutunut vakuutuksesta korvattavaa lisävahinkoa.

Ottaen huomioon ajoneuvossa jo ennestään olleet vauriot, vaurioiden laatu ja sijainti sekä asiakkaan kertomuksen epäloogisuus koskien vahinkoajankohtaa, lautakunta katsoo asiassa jäävän riittävällä varmuudella osoittamatta sellaisen vakuutustapahtuman sattumisen, josta olisi aiheutunut vakuutuksesta korvattavaa lisävahinkoa. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätöstä olla korvaamatta vahinkoa, on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Vahinkotapahtumasta annetut tiedot

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas on antanut vahinkotapahtumasta vääriä tai puutteellisia tietoja vilpillisessä mielessä, ja tämän vuoksi yhtiöllä olisi ollut oikeus evätä korvaus myös vakuutussopimuslain 72 §:n perusteella. Lisäksi yhtiö on vilpin perusteella irtisanonut asiakkaan kaskovakuutussopimuksen päättymään kesken vakuutuskauden vakuutussopimuslain 15 §:n perusteella. Yhtiö katsoo asiakkaan tietoisesti hakeneen korvausta ajoneuvossa olleesta vanhasta vauriosta ja ilmoittaneen virheelliset tapahtumatiedot.

Asiakas kiistää vilppiväitteen. Asiakkaan mukaan hän ei ole antanut vakuutustapahtumasta vääriä tai puutteellisia tietoja vilpillisessä mielessä. Asiakkaan mukaan ainut epätarkkuus on koskenut täsmällistä vahinkoajankohtaa. Asiakkaan mukaan kyseessä ei ollut tahallinen teko, vaan epätarkkuus, koska hän ei muistanut tarkkaa ajankohtaa. Asiakkaan mukaan hän ei ole ollut tietoinen ajoneuvon vanhasta vauriosta, eikä hän ole tietoisesti hakenut korvausta siitä. Virheellisestä vahinkopäivästä huolimatta, asiakas kertoo vahinkoilmoituksesta kuvanneensa todellisen vahinkotapahtuman.

Koska tässä tapauksessa vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattuminen on jäänyt osoittamatta, ei lautakunta ota kantaa korvauksen alentamiseen vilpin perusteella. Sen sijaan lautakunta arvioi, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus vakuutussopimuslain 15 §:n perusteella irtisanoa asiakkaan kaskovakuutus.

Vakuutussopimuslain 15 §:n 1 momentin kohdan 5) mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta.  Vakuutussopimuslain 72 §:n esitöissä on selostettu vilpillisyyden täyttymisen edellytyksiä yksityiskohtaisemmin kuin lain 15 §:n kohdalla ja todettu sen edellyttävän tietoisuutta tiedon virheellisyydestä ja sen merkityksestä vakuutuksenantajalle sekä hyötymistarkoitusta (HE 114/1993 vp, s.68). Lautakunta toteaa, että vilpillisyys on kuvattu vakuutussopimuslain 72 §:ssä ja 15 §:ssä samalla tavoin.

Lautakunta on edellä mainituin perustein katsonut vahinkotapahtuman ja sen ajankohdan jäävän asiassa epäselväksi. Asiassa on myös kiistaton­ta, että asiakas on vahinkoilmoituksella ilmoittanut aluksi väärän vahinkopäivän ilmoittaen vahingon sattuneen kolme päivää ennen vahinkoilmoituksen tekoa. Vahingon tarkastushavaintojen perusteella tämä ajankohta ei voi pitää paikkaansa. Asiakas on korjannut ajankohdan noin puoli vuotta aikaisemmaksi todeten aiemman ilmoituksen johtuneen muistamattomuudesta. Tällainen erehtyminen ei ole uskottavaa huomioon ottaen ilmoitettujen tapahtuma-aikojen näin merkittävä eroaminen toisistaan. Kun vahingon tapahtuma-ajankohdasta ei siten ole annettu luotettavaa tietoa, epäselväksi asiassa jää myös se, onko vahinko tapahtunut vakuutuksen voimassa ollessa ja onko vahinkoilmoitus tehty vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta,

Edellä mainittujen seikkojen perusteella lautakunta katsoo asiakkaan tienneen, ettei alkuperäinen ilmoitus vahingon tapahtuma-ajasta ole pitänyt paikkaansa. Väärän ajankohdan ilmoittamisen syynä on todennäköisesti ollut pyrkimys varmistaa korvauksen saaminen, ja siten asiakkaan on katsottava antaneen tämän virheellisen tiedon hyötymistarkoituksessa.

Koska asiakas on vilpillisesti antanut väärän tiedon vahinkoajankohdas­ta, lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus tässä tapauksessa irtisanoa asiakkaan vakuutussopimus päättymään kesken vakuutuskauden vakuutussopimuslain 15 §:n nojalla. Lautakunnalle toimitetun irtisanomisilmoituksen mukaan irtisanominen on tapahtunut lain edellyttämällä tavalla.

Yhteenveto

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena. Lautakunta myös katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa asiakkaan kaskovakuutussopimus päättymään asiakkaan vilpillisesti antamien tietojen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätöksiin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Koponen
Sihteeri Toukonen

Jäsenet:

Koskinen
Ståhlberg
Yrttiaho
Kankkunen

Tulosta