Tapahtumatiedot

A (s. 1994) haki korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 4.9.2025 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai 21.6.2021 ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla ilmennyttä toispuoleista kasvohermohalvausta tutkittiin Bellin pareesina, kunnes neurologi totesi, ettei se sopinut oirekuvaan. Apua vaivaan ei ollut löytynyt. Vuosien jälkeenkin A:lla oli kasvoissa kolmoishermosärkyä (silmät, korvat, toispuoleinen kova päänsärky), joka paheni aina kelien viilentyessä. Paha hermosärky johti kasvojen ja silmäluomien lihasten holtittomaan nykimiseen, joka kesti aikansa ja saattoi uusiutua useamman kerran päivässä. A joutui syömään vahvoja kipulääkkeitä ja suojaamaan kasvonsa tuulelta ja viimalta. A:n poskipäät nykivät ja suu vääntyili lihaskrampissa holtittomasti. A kärsi kovista korvasäryistä, ja hänen silmäluomensa saattoivat krampata niin, että ne putosivat alas, jolloin hän ei nähnyt mitään. A:n oireilu alkoi kahden viikon kuluttua koronavirusrokotteen saamisesta. Vahinkoilmoituksen tekemisen aikaan oireilu jatkui edelleen. Kramppeja edelsi aina voimakas päänsärky, eivätkä krampit olleet mitenkään hallittavissa. Kylmällä tai tuulisella säällä oireet rajoittivat A:n elämää paljon. A kertoi tavanneensa ihmisiä, jotka olivat saaneet saman rokotteen kuin hän ja joilla oli ilmennyt lähes samanlaisia oireita.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 21.11.2025. Yhtiö totesi, että kasvohermohalvauksista suuri osa on idiopaattisia eli itsesyntyisiä, jolloin niiden syy jää epäselväksi. A:n tapauksessa oli vahva ajallinen yhteys oireiden alkamisen ja koronavirusrokotuksen välillä, eikä oireille ollut esitetty potilaskirjauksissa muuta syytä. Akuutti perifeerinen kasvohalvaus on Comirnaty-koronavirusrokotteen valmisteyhteenvedon mukaan rokotteen tunnettu harvinainen haittavaikutus. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu ohimenevä lievä perifeerinen kasvohermohalvaus (Bellin pareesi) oli todennäköisesti aiheutunut Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Potilaskirjauksen 8.10.2021 mukaan A:n kasvojen hermofunktio oli palautunut täysin. Yhtiö maksoi A:lle kasvohermohalvauksen aiheuttamasta tilapäisestä haitasta korvausta 900 euroa haittaluokan 2 mukaisesti.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että A:lla myöhemmin ilmennyttä ja pitkittynyttä, toiminnallisena pidettyä oireilua ei voitu pitää Comirnaty-koronavirusrokotteesta johtuvana. Yhtiö katsoi, että oireiden ja rokotteen välillä ei ollut lääkevahinkovakuutusehtojen edellyttämää todennäköistä syy-yhteyttä. A:lla todettu päänsärky saattoi liittyä ohimenneeseen kasvohermohalvaukseen tai A:lla perussairautena olevaan migreeniin. Lyhytaikainen päänsärky on rokotteen tunnettu ja yleinen haittavaikutus. Oire alkaa yleensä nopeasti rokotteen saamisen jälkeen ja häviää myös nopeasti. Rokotteisiin ei ole liitetty pitkittynyttä päänsärkyä tai migreeniä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta pitkittyneistä oireista tai migreenistä.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, että lääkevahingon aiheuttamat haitat ovat todennäköisesti pysyviä. A vaatii korvausta kivuista ja säryistä kaikilta oireellisilta vuosilta sekä korvausta pysyvästä haitasta ja osittaisesta työkyvyttömyydestä. A pitää saamaansa tilapäisen haitan korvausta määrältään naurettavana.

A toteaa, että hänellä on edelleen oireita, jotka ovat osa hänen jokapäiväistä elämäänsä. Oireisiin ei ole hoitokeinoja, vaan kyseeseen tulee ainoastaan elämänlaadun parantaminen. Kyse ei ole myöskään ohimenevästä kasvohermohalvauksesta, koska se on ollut osa A:n elämää jo viiden vuoden ajan.

A toteaa, että koronavirusrokote vioitti jotain hänen kasvoissaan. A ei pysty elämään normaalisti. Kasvojen tahaton nykiminen ja hermosärky ovat osa A:n normaalia elämää nykyään. Kasvot reagoivat lämpötilavaihteluihin. Edellisenä talvena A ajoi moottoritiellä autoa, ja hänen silmäluomensa kramppasivat alas ajamisen aikana. A:n oikea silmä on usein pienempi kuin toinen, mihin liittyy voimakasta toispuoleista naama-/päänsärkyä. Silmät eivät ole palautuneet enää normaaleiksi koronavirusrokotteen jälkeen. Oikea silmä on väsynyt, erittäin valonarka ja helposti kramppaava.

A:lla on ollut vuosien ajan oikeassa korvassa tunne, että siinä olisi jatkuva korvatulehdus. Kaikki oireet vaikuttavat töihin ja opiskeluihin. A:lla olisi koulupaikka, mutta hän arpoo opiskelemaan lähtemistä, koska toinen puoli hänen kasvoistaan ei siedä viileää ja kylmää kovin pitkään. Kramppaamista tapahtuu myös silloin, jos A menee viileästä lämpimään.

A katsoo, ettei oireita voi perustella migreenillä, josta A ei enää edes kärsi. A joutuu miettimään päivittäisiä toimiaan kramppaamisen takia. Tämä on aiheuttanut myös osittaisen työkyvyttömyyden. Autolla ajaminen on oireiden takia vaarallista.

Lisäkirjelmissään A toteaa, ettei hänen oireissaan ollut koskaan kyse Bellin pareesista, koska hänen flipperikasvo-oireensa eivät sovi kasvohermohalvaukseen. Halvaus ei ole koskaan pysyvä, vaan hetkellinen ja ohimenevä. A:n kasvojen halvaus ei ole parantunut. Se voi välillä olla jonkin aikaa pois esimerkiksi kesäisin lämpimillä keleillä, mutta oireet pahenevat ilmojen viiletessä. Holtittomat nykimisoireet eivät sovi pareesiin. A on toimittanut lautakunnalle kaksi videota, joissa on kuvattu hänen kasvojansa.

A toimitti Vakuutuslautakunnalle 8.1.2026 päivätyn lääkärinlausunnon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa 21.11.2025 antamaansa korvauspäätökseen ja toistaa siinä esittämänsä perustelut.

Vakuutusyhtiö toteaa lisävastineessaan, että lääkevahinkojen käsittely on kirjallista ja käytännössä henkilövahingon aiheutuminen näytetään toteen potilasasiakirjojen avulla. Terveydenhuollon käyntimerkintöjen tekeminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa lähtökohtaisesti luottaa siihen, että merkinnät ovat asianmukaisia. A:lla on hoitomerkintöjen mukaan todettu Bellin pareesi, jonka yhtiö on katsonut olevan korvattava lääkevahinko. A:lla todettu pitkittynyt ja aaltoileva oirekuva ei sovi kasvohermohalvaukseen, eikä näin ollen myöskään Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamaksi, sillä rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:lla ilmenneen kaltaista oirekuvaa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 21.6.2021—8.1.2026. Lisäksi lautakunnalla on käytössä seitsemän A:sta otettua valokuvaa ja kaksi A:sta kuvattua videota.

21.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan tekstin mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.

20.7.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut 1,5 viikon ajan päänsärkyoireita päivittäin. Päänsärky alkoi aamulla heti heräämisen jälkeen. Päänsärky loppui illalla nukkumaan mennessä. Kipu tuntui ohimoilla ja korvissa, paineen tunteena silmien takana. Oikealla puolella oli puuduttelutuntemusta. Korvissa oli suhinaa. A:lla oli migreenilääkkeenä käytössä Miranax, jonka avulla kipu pysyi hetken poissa. A näki ajoittain tähtiä molemmissa silmissään, mutta hänellä oli vastaavaa oiretta yleensäkin migreenin aikana. Edellisenä päivänä A:lla oli ollut rytmihäiriötuntemuksia, mutta nämä olivat hänelle tavanomaisia. Vastaanotolla tehdyssä neurologisessa statustutkimuksessa ei todettu poikkeavia löydöksiä. Lääkäri arvioi, että kyseessä oli jännityspäänsärky. A sai reseptin Triptyl-lääkkeeseen.

21.7.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla on mielenterveyteen liittyviä diagnooseja. Ajankohtaisesti A oli huomannut, että hänen kasvojensa oikea puoli roikkui. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että etenkin levossa kasvoissa näkyi puoliero. Oikea silmänurkka roikkui, samoin oikea suupieli vähäisesti. Oikean korvan edessä ohimon alla oli kipuherkkä alue. A:n oireiston arvioitiin sopivan lieväksi periferiseksi kasvohermohalvaukseksi. A:lle aloitettiin Prednisolon-kortisonilääkitys kuurina. A sai lähetteen korvapoliklinikalle.

24.8.2021 päivätyn korvatautien poliklinikan tekstin mukaan A:n kasvohermon toimintaongelma oli lähtenyt palautumaan kortisonilääkityksen myötä. Ajankohtaisesti A:lla ei ollut kasvohermon toimintaongelmia. A:lla oli kuitenkin edelleen särkyoiretta oikean silmän ja poskipään seudussa sekä jonkin verran tunnon aleneman tunnetta. Oikeassa korvassa oli lievää kipua. A ei kokenut, että hänen kuulossaan olisi poikkeavuutta. Lääkäri arvioi, että kyseessä oli ollut hyvänlaatuinen Bellin pareesi oikealla. Jonkinlaista hermo-oiretta oli kuitenkin vielä olemassa. Ajallisesti oireisto osui lähelle koronavirusrokotuksen saamista, joten koronavirusrokotteen vaikutusta ei voitu täysin poissulkea. A:n vointia jäätiin seuraamaan.

8.10.2021 päivätyn korvatautien poliklinikan tekstin mukaan A:n kasvojen hermofunktio oli palautunut täysin. Oikeassa korvassa oli jonkin verran ääniyliherkkyyttä. Lisäksi oli jonkinlaista kipua, mutta A tuli oireidensa kanssa toimeen.

17.11.2021 päivätyn päivystyksen tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt kaupassa ollessa halvausoireita kasvojen vasemmalla puolella. Lisäksi A:lle oli tullut ”musta rengas silmien ympärille”. Päivystykseen tullessa halvausoire oli siirtynyt kasvojen oikealle puolelle. Sairaanhoitaja oli tehnyt A:lle hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin, ja sairaanhoitaja oli nähnyt A:lla oikean puolen kasvohermohalvauksen. Päivystyksessä tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että A:n oireet olivat ohittuneet. A sai lähetteen neurologian poliklinikalle.

8.3.2022 päivätyn lausunnon mukaan A:lle oli tehty pään magneettitutkimus, jossa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä.

30.8.2022 päivätyn sairaanhoitajan kirjaaman etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt leuoissa kipua, painetta ja särkyä. A pelkäsi, että leuat menisivät pois paikoiltaan. Leuat olivat olleet aina hiukan väljän oloiset ja loksuvat. Hammaslääkärikäynneillä ei ollut havaittu mitään epätavallista hampaiden suhteen. A:lle varattiin kiireetön vastaanottoaika.

15.9.2022 päivätyn sairaanhoitajan kirjaaman etäkontaktimerkinnän mukaan A:lla oli edelleen särkyä leuassa. A epäili, ettei leuka ollut kunnolla paikoillaan. A:lle oli varattu lääkärin vastaanottoajat 3.10.2022 ja 27.10.2022, mutta A koki, ettei hän pärjää oireiden kanssa vastaanottoihin asti.

15.9.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A ohjattiin leuka-asian vuoksi hammaslääkärille.

16.2.2023 päivätyn sairaanhoitajan kirjaaman etäkontaktimerkinnän mukaan A kertoi, että hänen silmissään oli outo tunne. Tunne oli lähinnä vasemmassa silmässä. A:sta tuntui, että hänen silmänsä pullahtelivat. A oli myös väsynyt.

12.6.2023 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla oli ollut 1,5 viikon ajan räkäisyyttä ja yskää ja lisäksi muutaman päivän ajan korvakipua. A sai nenän tukkoisuuden ja korvien lukkoisuuden hoitamiseksi Avamys-nenäsumutteen.

9.1.2024 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan vastaanotto oli järjestetty vasemmassa jalassa ja kädessä ilmenneiden puutumisoireiden vuoksi, mutta A oli enemmän huolissaan kasvojen alueen oireista. A:lla oli ilmennyt heinäkuusta 2021 lähtien ajoittaista kasvojen kipuoirehdintaa, puutumista ja häiritsevää lihasten nykinää. Nykinä saattoi esimerkiksi painaa silmiä kiinni haitaten näkemistä hetkellisesti. Oireilua ilmeni varsinkin kylmällä ja viileällä ilmalla, väsyneenä ja alkoholin nauttimisen jälkeen. Oireilua ei juurikaan ilmennyt kesäisin. Alkuvaiheessa oli epäilty Bellin pareesia ja kolmoishermosärkyä, mutta lääkärin mukaan A:n vahva oirehdinta ei näihin oikein istunut ajankohtaisessa toiminnallisessa oirekuvassa.

10.2.2025 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ilmennyt jatkuvaa sydämen muljahtelua ja palan nousemista kurkkuun. A:lla oli ollut 1.2.2025 epäselvä tärinä-/kohtausoire, jolloin hänet oli tutkittu päivystyksessä. Lisäksi A oli pyörtynyt kertaalleen noin kuukausi aiemmin. A:lle oli tehty elokuussa 2022 Holter-seuranta, jossa oli todettu vain muutamia eteislisälyöntejä. Lääkäri arvioi, että A:n oireissa oli kyse paniikkioireista tai mahdollisesti myös auralliseen migreeniin liittyvästä pyörtymisoireesta. Holter-seuranta tehtäisiin vielä kertaalleen.

8.1.2026 päivätyn terveyskeskuslääkärin kirjoittaman lausunnon mukaan lääkäri oli keskustellut viimeksi 3.1.2026 A:n kanssa viesteillä siitä, että A:lla oli edelleen jatkuvaa oirehdintaa, joka aiheutti kasvojen nykimistä. Oireiden ja koronavirusrokotteen välillä oli ajallinen yhteys.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse lääkevahingon perusteella maksetun tilapäisen haitan korvausmäärästä. Lisäksi asiassa on kyse siitä, ovatko A:lla toispuoleisen kasvohermohalvauksen ohittumisen jälkeen ilmenneet pitkittyneet kasvojen nykimiskohtaukset, hermosärky ja oikean korvan oireet seurausta Comirnaty-koronvirusrokotteen saamisesta.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2025 alkaen) kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin (509/2004) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai 21.6.2021 ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella. A hakeutui 20.7.2021 lääkärin vastaanotolle 1,5 viikkoa kestäneen päänsäryn takia. A hakeutui 21.7.2021 päivystykseen, koska hänellä ilmeni päänsäryn lisäksi kasvojen oikean puolen roikkumista. A:n oireiston arvioitiin sopivan toispuoleiseksi kasvohermohalvaukseksi. Lisäksi A:lla oli oikean korvan edessä ohimon alla kipuherkkä alue. A:lle aloitettiin kortisonilääkitys. Elokuussa 2021 arvioitiin, että kyseessä oli hyvälaatuinen oikeanpuoleinen Bellin pareesi. Lokakuussa 2021 todettiin, että kasvojen hermofunktio oli palautunut täysin. A:n oikeassa korvassa oli jonkin verran ääniyliherkkyyttä. Lisäksi A:lla oli jonkinlaista kipua. Marraskuussa 2021 A hakeutui päivystykseen kasvojen vasemmalla puolella ilmenneiden halvausoireiden takia. Oire siirtyi kasvojen oikealle puolelle. Lääkärin tutkiessa A:n oireet olivat kuitenkin jo ohittuneet. Maaliskuussa 2022 tehdyssä pään magneettitutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä.

Elokuussa 2022 A kertoi tunteesta, että hänen leukansa menivät pois paikoiltaan. Kesäkuussa 2023 A:lla oli räkäisyyttä, yskää ja korvakipua. Tammikuussa 2024 A hakeutui lääkärin vastaanotolle vasemmassa jalassa ja kädessä ilmenneiden puutumisoireiden vuoksi. Vastaanotolla A kuitenkin kertoi olevansa enemmän huolissaan kasvo-oireista. A:lla oli ilmennyt heinäkuusta 2021 lähtien ajoittaista kasvojen kipuoirehdintaa, puutumista ja häiritsevää lihasnykinää. Oireilua ilmeni varsinkin kylmällä ja viileällä säällä, väsyneenä ja alkoholin nauttimisen jälkeen. Oireilua ei juurikaan ilmennyt kesäisin. Oireita pidettiin toiminnallisina. Tammikuussa 2026 laaditun lääkärinlausunnon mukaan A:n kanssa oli keskusteltu edelleen jatkuneista kasvojen oireista.

1. Ohimenevästä toispuoleisesta kasvohermohalvauksesta maksettu tilapäisen haitan korvaus

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla todettu ohimenevä toispuoleinen kasvohermohalvaus on aiheutunut Comirnaty-koronavirusrokotteesta. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle tilapäisestä haitasta korvausta 900 euroa. Korvaus vastaa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) puoliväliä. A katsoo, ettei tilapäisestä haitasta maksettu korvaus ole riittävä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan kestoaika tarkoittaa aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vammat ovat parantuneet tai vammojen jälkitilaa voidaan pitää vakiintuneena. Niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsineelle jää pysyvä haitta, tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kun vahinkoa kärsineen terveydentila on vakiintunut niin, että pysyvä haitta voidaan määritellä. Tilapäisen haitan korvauksen määrään eivät vaikuta vahinkoa kärsineen subjektiiviset tuntemukset.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko vuonna 2021 300–1 200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon ajan,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko vuonna 2021 1 200–3 900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla todettiin 21.7.2021 toispuoleinen kasvohermohalvaus. Kasvojen toiminnan on kuvattu pian lähteneen palautumaan normaaliksi, ja 8.10.2021 vastaanottokäynnillä kasvojen hermofunktion on todettu palautuneen täysin. Ottaen huomioon henkilövahingon laatu ja kesto, lautakunta katsoo, että A:lle on maksettu asianmukainen korvaus lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta.

2. Pitkittyneiden oireiden syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteeseen

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaa lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, etteivät puolta vaihtavat kasvojen toimintahäiriöt sovi kasvohermohalvauksen oireiksi, eivätkä A:lla ilmenneet pitkittyneet oireet siten liity korvattuun lääkevahinkoon. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältäkin osin vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                             
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila