Tapahtumatiedot

A (s. 1975) haki korvausta koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta 4.1.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai 6.8.2021 toisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla ilmeni kahden viikon kuluttua toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta raajojen pahoja puutumisoireita. Lisäksi A:lla ilmeni pahoja iho-oireita eli kovaa kutinaa, nokkosrokkotyyppisiä paukamia sekä naaman ja nilkkojen turpoamista. A:lla ei ollut ollut tällaisia oireita ennen koronavirusrokotteen saamista. A joutui käymään oireiden takia lääkärin vastaanotolla ja laboratoriotesteissä toistakymmentä kertaa. Oireita oli hoidettu muun muassa kortisonikuurilla, mutta tällä ei ollut ollut vaikutusta puutumisiin. Kuuri auttoi iho-oireisiin hetkellisesti. A joutui olemaan puutumisoireiden takia pois töistä. Vahinkoilmoituksen tekemisen aikaan A ei ollut edelleenkään täysin työkykyinen. A arveli, ettei hän olisi jatkossakaan täysin työkykyinen. Lisäksi A oli joutunut lopettamaan jalkapalloharrastuksensa. A haki korvausta lääkevahingosta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 11.7.2022. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla ilmenneet raajojen puutumisoireet ja iho-oireet olleet todennäköisesti aiheutuneet Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta. Yhtiö totesi, että Comirnaty-koronavirusrokotteen tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaisia rokotteelle tyypillisiä reaktioita, jotka ilmenevät pian rokotuksen jälkeen. Mikäli esimerkiksi iho-oireet olisivat ilmenneet heti rokotteen jälkeen, voitaisiin niiden katso olevan lyhytaikainen ja ohimenevä rokotereaktio. Tällöin haittavaikutusta olisi kuitenkin pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettuna kohtuudella siedettävänä haittavaikutuksena, eikä korvausta voitaisi tässäkään tapauksessa maksaa. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahingosta.

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että hänelle maksetaan korvaus Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamasta lääkevahingosta.

A toteaa, että hän sai toisen Comirnaty-koronavirusrokotteen elokuussa 2021, minkä jälkeen hänellä alkoivat iho-oireet sekä neurologiset oireet. A:lla on jatkuvaa ja jatkuvasti pahenevaa hermokipua, joka ilmenee muun muassa kihelmöintinä sekä puutumisen tunteena. Hermokivut menevät edelleen koko ajan pahemmaksi. Tällä hetkellä kivut ovat jo todella pahoja. A:ta sattuu kaikkialle. Istuminen sattuu, seisominen sattuu, kenkien pitäminen jaloissa sattuu ja niin edelleen. Iho-oireet on saatu lääkityksellä kuriin siten, että oireilun alkaessa A saa ne hoidettua lääkkeillä.

A toteaa, ettei hänellä ole mitään perinnöllistä sairautta, joka voisi vaikuttaa oireiden taustalla oleviin sairauksiin. A:lle on tehty paljon tutkimuksia myös harvinaisten sairauksien osalta. Tutkimuksissa ei ole löydetty mitään syytä oireille. Kaikki viittaa siihen, että oireet ovat koronavirusrokotteesta aiheutuneita. A:lla on myös hoitaneiden lääkäreiden lausuntoja siitä, että oireet ovat todennäköisesti koronavirusrokotteen aiheuttamia.

A:n mukaan vakuutusyhtiön antamassa korvauspäätöksessä ja siihen liittyvässä vakuutusyhtiön konsultoiman lääkärin lausunnossa on paljon asiavirheitä. Päätöksessä on esimerkiksi mainittu, että A:n puutumis- ja kipuoireet ovat lieventyneet kortisonin avulla, vaikka näin ei ole tapahtunut. Kortisonilääkitys auttoi ainoastaan iho-oireisiin. Vakuutusyhtiön konsultoima lääkäri on kirjoittanut olevansa sitä mieltä, että A:n jalkojen turpoaminen johtuu kortisonikuurista. A toimitti korvaushakemuksensa yhteydessä vakuutusyhtiölle valokuvia, jolloin hän ei edes ollut aloittanut kortisonikuuria. Lisäksi vakuutusyhtiön konsultoima lääkäri on kirjoittanut, ettei A:lla ilmenneitä hermostollista sairautta ja ihosairautta tiedetä esiintyvän koronavirusrokotteen pitkäaikaisvaikutuksina. A toteaa, että eihän kenellekään ole ollut koronavirusrokotteiden antamisen aloittamisen aikaan mitään tietoa pitkäaikaisvaikutuksista. Lisäksi vakuutusyhtiön konsultoima lääkäri on viitannut A:n hieman kohonneeseen hemoglobiinipitoisuuteen, joka ei A:n mukaan ole mikään sairaus. Yhdenkään selvityksen mukaan tuollainen hemoglobiinipitoisuus ei aiheuta A:lla esiintyviä sairauksia tai oireita.

A toteaa, että jokainen löytää internetistä sekä muista tiedotusvälineistä huomattavan paljon tietoa rokotteiden aiheuttamista hermostollisista sairauksista. Erilaisten hermostollisten oireiden määrä on niin Suomessa kuin maailmallakin noussut huomattavasti rokotusten aloittamisen jälkeen. A toteaa olevan helppo sanoa, mikä näitä aiheuttaa, koska itse koronavirustaudin ei tiedetä tällaista aiheuttavan.

A viittaa ihotautien erikoislääkärin lausuntoon ja toteaa, että lääkärin mielestä A:n ihosairaus on yksiselitteisesti rokotteen aiheuttama. A on selvittänyt ja poissulkenut lääkäreiden kanssa kaikki muut tiedossa olevat seikat, jotka voisivat aiheuttaa hänellä esiintyviä hermostollisia oireita. A:lta on poissuljettu Fabryn tauti, MS-tauti, diabetes, munuaistauti sekä alkoholin ja tupakan vaikutus oireisiin. Yksikään A:ta hoitaneista lääkäreistä ei ole kyseenalaistanut sitä, että oireet johtuisivat rokotteesta.

Lisäksi A kävi S-CV19SAb-testissä, jossa vasta-aineet olivat vielä kolme vuotta koronavirusrokotteen saamisen jälkeenkin 12 084 AU/ml, kun viitearvo on <50. A toteaa, että tästä voi maallikko vetää johtopäätöksen, että koronavirusrokotteen piikkiproteiini jatkaa edelleen tuhojaan hänen kehossaan, koska vasta-aineiden tuotanto jatkuu edelleen. Samalla syntyy koko ajan lisää haitallisia autovasta-aineita, mikä A:n mukaan selittää hyvin myös sen, miksi hänen oireensa pahenevat jatkuvasti. A haluaa huomauttaa olevan todennäköistä, että testin korkea lukema on seurausta rokotteesta eikä itse koronavirustaudista.

A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle kaksi sanomalehtiartikkelia, joissa kerrotaan koronavirusrokotteen jälkeen ilmenneistä oireista. Lisäksi A on toimittanut 7.3.2024 päivätyn Comirnaty-koronavirusrokotteesta tehtyjä haittavaikutusilmoituksia kuvaavaan koosteen.

Lisäkirjelmässään A toistaa ratkaisusuosituspyynnössä esittämänsä asiat. Lisäksi A toteaa, että hänellä on vakuutusyhtiön mahdollisena koronavirusrokotteen haittavaikutuksina mainitsemat parestesia ja hypestesia. Kyseiset vaivat ovat pahentuneet jatkuvasti ja jääneet jostain syystä kroonistuneiksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Urtikaria

Vakuutusyhtiö toteaa katsovansa yhä, ettei A:lla ilmenneen iho-oireilun ja Comirnaty-koronavirusrokotteen välinen syy-yhteys ole lääkevahinkovakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköinen.

Ensimmäinen maininta urtikariasta on 15.11.2021 merkinnässä, jolloin A on kertonut urtikarian alkaneen 5.11.2021 eli kaksi kuukautta rokotuksen jälkeen. Myöhemmissä merkinnöissä A on ristiriitaisesti kertonut oireilun alkaneen jo aiemmin, samaan aikaan puutumisoireilun kanssa. Kuvatut urtikariat koronarokotteisiin liittyen ovat ilmenneet nopeasti päivien tai muutamien viikkojen kuluessa. Vasta kaksi kuukautta rokotteen jälkeen alkaneen, kroonistuneen urtikarian ei voida katsoa todennäköisesti johtuvan Comirnaty-koronavirusrokotteesta.

Ihotunnon häiriöt

Vakuutusyhtiön katsoo käytössään olevan asiakirjaselvityksen perusteella yhä, ettei A:lla ilmenneiden ihotunnon häiriöiden ja Comirnaty-koronavirusrokotteen välinen syy-yhteys ole lääkevahinkovakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköinen.

Vakuutusyhtiö toteaa, että arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia käytetään lääkevahinkovakuutuksessa lähtökohtana lääkevalvontaviranomaisten, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvatoiminnan tuottamaa tietoa. EMAn tehtävänä on analysoida potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten raportteja, kliinisiä tutkimuksia, lääketieteellistä kirjallisuutta sekä muiden sääntelyviranomaisten jakamia tietoja ja näiden tietojen valossa tunnistaa yhteyksiä epäiltyjen haittavaikutusten ja valmisteen välillä sekä arvioida valmisteen turvallisuutta. Mikäli seurannassa tunnistetaan uusia haittavaikutuksia, määrätään lääkkeen tai rokotteen valmisteyhteenvetoa muutettavaksi.

Vakuutusyhtiö toteaa, että arvioitaessa myyntiluvan saaneen lääke- tai rokotevalmisteen mahdollisia haittavaikutuksia käytetään lääkevahinkovakuutuksessa lähtökohtana valmisteen virallisia haittavaikutustietoja. Yhtiö viittaa Comirnaty-koronavirusrokotteen valmisteyhteenvetoon ja erityisesti kohtaan 4.8. Haittavaikutukset. Rokotteen yleisimpiä haittavaikutuksia ovat injektiokohdan kipu, väsymys, päänsärky, lihaskipu, vilunväristykset, nivelsärky, kuume ja injektiokohdan turvotus. Nämä haittavaikutukset ovat yleensä voimakkuudeltaan lieviä tai keskivaikeita ja häviävät muutaman päivän kuluessa rokottamisesta.

Vakuutusyhtiö toteaa, että hermostoon kohdistuvina ja esiintymistiheydeltään tuntemattomina haittavaikutuksina valmisteyhteenvedossa mainitaan parestesia ja hypestesia. Sen sijaan rokotteen ei tiedetä aiheuttavan ohutsäieneuropatiaa. Yhtiö toteaa olevan totta, että kirjallisuudessa koronavirusrokotteiden ja ohutsäieneuropatian välillä on arveltu voivan olla yhteys. Nyt käytössä olevien tietojen mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole Comirnaty-koronavirusrokotteen tunnettu haittavaikutus. Lisäksi yhtiö huomauttaa, että vaikka A:lla on epäilty ohutsäieneuropatiaa, ei sitä kuitenkaan ole voitu todentaa ihobiopsiatutkimuksessa. Myös sensoriset testit on kirjattu normaaleiksi. Pitkittynyt oirekuva ei sovi olemaan syy-yhteydessä Comirnaty-koronavirusrokotteeseen.

A on vedonnut vaatimuksensa tueksi muun muassa piikkiproteiinivasta-ainetulokseen. Kuten hoitotietomerkinnöistäkin ilmenee, ei vasta-aineiden määrällä ole relevanssia rokotevahingon syy-yhteysarvioinnissa. Arvo kertoo, onko potilas sairastanut koronan tai saanut rokotteen. Vasta-aineet nousevat tyypillisesti muutamassa viikossa, ja osalla kääntyvät laskuun kuukausien kuluttua, mutta osalla korkeat vasta-ainepitoisuudet säilyvät vuosia.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa oikaisevansa antamaansa korvauspäätöstä siltä osin, ettei se vetoa toissijaisesti vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaiseen kohtuudella siedettävyyteen.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössä A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.8.2021—21.5.2025.

A sai 6.8.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella.

12.10.2021 neurologia poliklinikalle osoitetun lähetteen mukaan A:lla oli ilmennyt noin kuukauden ajan jalkojen ja käsien puutumista ja kihelmöintiä. Oireet olivat alkaneet toisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. Lisäksi A:lla oli ilmennyt toisen pohkeen kramppimaista tunnetta. A:lla oli ollut aiemmin otetuissa verikokeissa hyperkolesterolemia ja korkea hemoglobiinipitoisuus, jonka arvo oli ollut välillä jopa 190 g/l.

1.11.2021 päivätyn neurologin tekstin mukaan A oli perusterve. Lääkityksiä ei ollut. A kertoi, että muutaman viikon kuluttua toisen koronavirusrokoteannoksen saamisesta hänellä oli alkanut oireilu, joka oli edennyt asteittain. Oireilu oli alkanut jaloista, joissa A oli huomannut puutumista/kihelmöintiä. Oire saattoi vaihtaa paikkaa ja puolta sukkamaisesti nilkan kahta puolta. Istuessa alkoi tuntua reisissä niin, että A joutui nousemaan jalkeille. Seurannassa oirekuva laajeni siten, että puutuminen/kihelmöinti alkoi tuntua kyynärvarsissa ja sormissa 3–5. A oli huomannut lisäksi poskien kihelmöintiä. Lihasvoimat olivat jaloissa ja käsissä normaalit, mutta lihakset väsyivät helposti. A oli kuitenkin kykenevä hoitamaan arkitoimet. Kipuja ei ollut. A sai lähetteet kaularangan laajaan magneettitutkimukseen sekä ENMG-hermoratatutkimukseen. Diagnoosiksi merkittiin R20: Ihotunnon häiriöt.

10.11.2021 päivätyn kliinisen neurofysiologian tekstin mukaan A:lle oli tehty laaja ENMG-hermoratatutkimus, jonka löydökset olivat normaalit.

15.11.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lle oli tehty kaularangan magneettitutkimus, jonka löydökset olivat normaalit. A kertoi, että hänellä oli alkanut 5.11.2021 nokkosrokkotyyppinen ihottuma, josta hän näytti kännykästä kuvia. Nokkosrokkoa oli ollut vartalolla ja raajoissa. Ihottuma oli vaihtanut paikkaa. Nokkosrokkopaukamia oli ollut, ja ne olivat kutisseet kovasti. Nilkoissa ja ranteissa oli ollut turvotusta. Työterveyshuolto oli suositellut antihistamiinia, mutta A ei ollut ottanut tätä käyttöön. Nyt oire oli laantumassa ja iholla oli enää vähäisiä punoituksia. Ihottuman aikana raajojen tunto-oire oli ollut liki poissa. Ajankohtaisesti raajojen tunto-oire oli taas kiusallisesti aktivoitumassa. Raajoissa oli polttelevaa ja pakkaavaa kipua. Liikkuminen helpotti oireita. Lääkäri arvioi, että A:n oirekuva sopi ääreishermoston funktionaaliseksi ongelmaksi, jossa oli ajallinen ja immunologisesti looginen syy-yhteys koronavirusrokotteen saamiseen. Ihottuma sopi myös epätarkoituksenmukaiseen immunologiseen reaktioon. A sai reseptit Prednisolon-kortisonilääkitykseen sekä Somac-vatsansuojalääkkeeseen.

12.1.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli aloittanut kortisonilääkityksen jouluviikolla. Ihottuma oli rauhoittunut nopeasti. Punoitusherkkyyttä esimerkiksi parranajoon liittyen oli jäänyt. Tunto-oireisiin kortisonilla ei ollut ollut vaikutusta, joskaan oire ei ollut myöskään laajentunut. A:lla ilmeni edelleen tunnottomuutta, joka ajoittain vaihtoi paikkaa ja tuntui erityisesti nilkoissa säärien etuosissa ja reisien alueella sekä kämmenissä sormien 3–5 alueella. A ei huomannut oiretta liikkuessa. Istuessa oire oli hankalampi. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa A:n toimintakyky kuvautui normaalina. Kortisonilääkitys päätettiin lopettaa asteittain. Tilannetta jäätiin seuraamaan. Lääkäri totesi, että ihottumalla ja tunto-oireella oli ajallinen yhteys koronavirusrokotteen saamiseen.

1.3.2022 päivätyn ihotautien vastaanoton tekstin mukaan A:lle oli tullut elokuun 2021 lopussa noin kolmisen viikkoa toisen koronavirusrokotteen saamisen jälkeen laaja-alaista urtikariaoireilua. Jo ennen sitä A:lla olivat alkaneet käsien puutumisoireet ja kihelmöinti. Urtikariaoireilu oli rauhoittunut hetkellisesti korkeammalla Prednisolon-kortisonilääkeannoksella, mutta annosta laskiessa oireet olivat palanneet. Urtikariaoireita oli lähes jatkuvasti. Oire kuitenkin aaltoili. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin punoittavia läiskiä reisien etupinnoilla ja vasemmassa kyljessä. A:n mukana olleissa valokuvissa näkyi selvää urtikariapaukamointia vartalolla ja raajoissa. Dermografismuskoe oli lievästi positiivinen. Lääkäri totesi, että kyseessä oli dermografinen nokkosrokko, jonka laukaisevana tekijänä oli ilmeisesti Comirnaty-koronavirusrokote. Maailmalla oli kuvattu urtikariaa Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. Oireilu alkoi yleensä 2–3 viikon kuluttua. Keskimäärin urtikarian kesto oli ollut vain pari kuukautta. Lääkäri totesi, että tässä tapauksessa rokote oli laukaissut kroonisen nokkosrokon. Lisätutkimusten tarvetta ei ilmennyt. Urtikariaan ei liity puutumisoireistoa, mutta nilkkojen turvotus oli ilmeisesti nokkosrokkoon liittyvä. A sai reseptin Xyzal-lääkkeeseen.

28.4.2022 päivätyn etäkontaktin tekstin mukaan A oli käyttänyt levosetiritsiinilääkettä. A:lle tuli välillä urtikariapaukamia erityisesti kylkien alueelle. Oireet olivat kuitenkin lievittyneet sen verran, että A halusi kokeilla annoksen pienentämistä.

28.4.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli alkanut toisen koronavirusrokoteannoksen saamisen jälkeen pikkuhiljaa käsien ja jalkojen puutumis- ja tuntohäiriöoireilu sekä urtikariaihottuma. Oireet olivat pahentuneet koko ajan ja A oli hakeutunut oireiden takia ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolle 4.10.2021. Ajankohtaisesti vastaanotolla tehtiin suppea neurologinen status, jossa A kuvaili käsien alueella ihotunnot heikentyneiksi. Alaraajoissa ei todettu tunnottomuutta. A:lla oli levottomat jalat, ja jalkojen heiluttelu helpotti oiretta. Muutoin statuksessa ei todettu poikkeavaa. A sai levottomien jalkojen hoitamiseksi reseptin Pramipexole-lääkitykseen.

29.8.2022 päivätyn neurologin tekstin mukaan urtikariaoireilu oli pysynyt kurissa Xyzal-lääkityksellä. Sensorinen oirekuva ei ollut korjaantunut. A:lla oli edelleen kihelmöintiä raajojen ääreisosissa, säärissä ja kyynärvarsissa. Oirekuva haittasi työ- ja toimintakykyä. A joutui liikuttamaan jalkojaan pitääkseen oireen kurissa. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että vibraatiotunto tuli esille normaalisti ja samoin myös kipu- ja kosketustunto sekä asento- ja liikeaisti. Kylmä- ja lämpötunto oli anamnestisesti kunnossa. Tuolilla istuessaan A mielellään pompotti jalkojaan hallitakseen raajaoiretta. A sai lähetteen uuteen ENMG-hermoratatutkimukseen lähinnä sensorisen polyneuropatian poissulkemiseksi. A sai reseptin Gabrion-lääkkeeseen, jota käytetään neuropaattisen kivun hoitamisessa.

31.8.2022 päivätyn kliinisen neurofysiologian tekstin mukaan A:lle oli tehty alaraajojen ENMG-hermoratatutkimus, jonka löydökset olivat normaalit ja ennallaan aiemmin tehtyyn ENMG-hermoratatutkimukseen verrattuna.

14.10.2022 päivätyssä potilaskertomuksessa mainitaan, että A oli sairastanut koronavirusinfektion. Kertomukseen ei ole merkitty sairastamisajankohtaa.

4.11.2022 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautien tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt vuoden 2022 alusta alkaen palan tunnetta alanielussa. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ei todettu epänormaaleja löydöksiä.

7.11.2022 päivätyn neurologin tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt Gabrion-lääkityksestä huimausta. Lääkityksestä ei ollut ollut myöskään apua sensoriseen oireeseen, joten A oli lopettanut lääkityksen. A oli lopettanut myös Xyzal-allergialääkityksen. A oli käynnistänyt asteittain aktiivisempaa kuntoilua. Elimistö oli kestänyt kasvavaa kuormitusta. Voimakkaamman lihaskuntoharjoittelun jälkeen lihaskipuja oli oletettuun tapaan. A oli miettinyt ohutsäieneuropatian mahdollisuutta. Neurologi totesi, ettei oirekuva sopinut tähän kiistatta oireen paikkaa/intensiteettiä vaihtavan luonteen vuoksi. Ihobiopsia ei muutenkaan vaikuttaisi hoitoon, joten siihen ei lähdetty. A:n tilanteen odotettiin korjaantuvan ennalleen. Kontrolleja ei sovittu.

26.4.2023 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kertoi, että 1,5 vuotta jatkunut oireisto oli pahentunut. Alaraajoissa oli polttava tunne. Oire oli laajentunut jalkateristä ylemmäs alaraajoihin. Oire säteili pakaroihin saakka. Käsissä oli kihelmöivä tunne. Tilanne haittasi elämässä. A oli sinnitellyt töissä. A:lle oli jäänyt pysyvä päivittäinen haitta, joka haittasi muun muassa liikuntaharrastuksia. Vastaanotolla tehdyssä suppeassa neurologisessa statuksessa todettiin, että A kuvaili käsien alueella ihotunnot heikentyneiksi. Monofilamenttitunto jalkaterissä oli normaali, samoin vibraatiotunto. Neurologi arvioi, että oireisto sopi ohutsäieneuropatiaan ja mietti, voisiko rokote olla immunologisella mekanismilla sen aiheuttaja.

12.6.2023 päivätyn neurologin tekstin mukaan A kertoi, että oireet olivat hankalimmat töissä, kun hän joutui istumaan pidempään paikoillaan. A:n täytyi tauottaa töitä kävelemällä. Kipu oli luonteeltaan puristavaa ja tuntui varpaissa ja sormissa. Tuntemukset olivat levinneet pakaroiden alueelle. A sai ohutsäieneuropatiaepäilyn takia lähetteen ihobiopsiaan.

7.9.2023 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lta oli otettu 29.8.2023 vasemmasta nilkasta ihobiopsia. Viikonlopun aikana nilkassa oli ilmennyt turvotusta ja punoitusta. Turvotus oli laskenut edellisenä yönä. Lääkäri arvioi, että kyse oli todennäköisesti toimenpiteeseen liittyvästä pehmytkudostulehduksesta, joka oli parantumassa.

26.2.2024 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A kertoi, että hän oli kärsinyt koronavirusrokotteen saamisen jälkeisistä kivuista ja puutumisista 2,5 vuotta. A ei halunnut syödä kolmiolääkkeitä. A:lla ei ollut yleensä huimaustaipumusta. Tekstin kirjauspäivän aamuna A oli herännyt aamulla siihen, että häntä oli huimannut kovasti. Huimaus ilmeni kylkeä kääntäessä. Huimaus oli asettunut hiljalleen. Tämän jälkeen A:lle oli tullut paha olo. Lisäksi A oli oksentanut. A:lla oli ollut parin viikon ajan tuntemus, että päätä koputtaessa oikeassa korvassa oli jotain poikkeavaa. Huimausoire paheni päätä kääntäessä. Vastaanotolla A:lla oli edelleen huimaava ja pahoinvoiva olo. Lääkäri arvioi, että kyse oli hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta. A sai reseptin Primperan-pahoinvointilääkkeeseen.

27.3.2024 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautien tekstin mukaan huimaustilanne oli korjaantunut. Lievää huimausta saattoi tulla hetkittäin asennonvaihdoksen yhteydessä. A oli urheillut entiseen tapaan, muun muassa padel oli sujunut ongelmitta. A:lla oli lihaskireyttä niska-hartiaseudussa, mutta tätä oli ollut jo aiemmin.

11.6.2024 päivätyn neurologin tekstin mukaan A tuli vastaanotolle työterveyshuollon lähetteellä neuropaattisen kivun vuoksi. A ei halunnut käyttää kolmiolääkkeitä, koska hän oli kokenut gabapentiinista ja pregabaliinista haittavaikutuksia. Neuropaattisen kivun osalta oirekuva oli ennallaan. A:n mukaan kipu oli pahentunut sormenpäissä, varpaissa ja jalkaterissä. A koki, että hän oli ajautumassa oirekuvan vuoksi työkyvyttömäksi. A:lla oli todettu ohutsäieneuropatian osalta raja-arvoinen löydös. Kliininen oirekuva oli kuitenkin ohutsäieneuropatiaan sopiva. Ajallinen yhteys rokotteeseen oli olemassa. Hoidettavia syitä oli laaja-alaisesti poissuljettu. Oireiden syyksi pohdittu Fabryn tauti oli neurologin mukaan epätodennäköinen, mutta neurologi kirjoitti lähetteen verikokeisiin taudin poissulkemiseksi. A:n tiedoista ei tullut esille perinnöllistä anamneesia.

27.6.2024 päivätyn laboratoriokoetulosasiakirjan mukaan A:lle tehdyn S-CV19sAb-tutkimuksen tulos oli 12 084 AU/ml (viitearvo <50).

16.4.2024 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kertoi, että oireisto oli pahentunut. Jalkojen kivut ja poltteen tunne olivat jatkuvia. Jalat olivat kosketusarat. Kipu ulottui sääritasolle. Samoin sormissa oli polttavaa tunnetta peukaloa lukuun ottamatta. A joutui kulkemaan kotona shortseissa, koska muuten tuli kipuja. Vastaanotolla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa A kuvaili ihotunnot normaaleiksi.

25.7.2024 päivätyn neurologin tekstin mukaan verikokeissa ei tullut esille viitteitä Fabryn taudista.

1.4.2025 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ollut kolmen kuukauden ajan kipua oikeassa lavassa. A oli käynyt hieronnassa ja fysioterapiassa, mutta niistä ei ollut ollut oikein apua. Vastaanotolla tehdyssä tunnustelussa ei tullut esille aristuksia. A sai lähetteen rintarangan magneettitutkimukseen.

11.4.2025 päivätyn työterveyshuollon tekstin mukaan A kuvaili kehon ihotunnon olevan erilainen kuin ennen koronavirusrokotteen saamista. A kuvaili kylmätunnon olevan heikentynyt. Esimerkiksi avannossa käyminen ei tuntunut enää niin voimakkaalta kuin aiemmin. Tasapaino ja kävely olivat normaaleja. Refleksistatuksessa oikea akillesheijaste oli keskimääräistä vilkkaampi. Muuten refleksit olivat symmetriset. Suppea neurologinen status oli aivohermojen osalta normaali. Siten ainoat löydökset olivat poikkeava ihotunto ja kivut. A:n mielestä hänen oireensa olivat pahentuneet.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, johtuvatko A:lla todettu urtikaria sekä A:lla ilmenneet käsien ja jalkojen puutumis- ja kihelmöintioireet sekä neuropaattinen kipu Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. […]

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai 6.8.2021 toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella. A hakeutui lääkärin vastaanotolle 4.10.2021 koronavirusrokotteen saamisen jälkeen ilmenneiden jalkojen ja käsien puutumis- ja kihelmöintioireiden takia. Oireilu oli edennyt asteittain ja vaihdellut paikkaa. Potilaskertomuksen 15.11.2021 mukaan A kertoi, että hänellä oli ilmennyt 5.11.2021 nokkosrokkoihottumaa eli urtikariaa. Raajoissa oli polttelevaa kipua, joka helpottui liikkumalla. A:lle määrättiin kortisonilääkitys, joka rauhoitti ihottuman nopeasti. Raajojen tunnottomuusoireet eivät kuitenkaan helpottaneet. Sittemmin A laski kortisonilääkityksen annosta, jolloin urtikariaoireet palasivat. Potilaskertomuksen 1.3.2022 mukaan A kertoi, että urtikariaoireilu oli alkanut jo elokuun 2021 lopussa. A sai urtiakarioireiden hoitamiseksi reseptin Xyzal-lääkkeeseen, jonka myötä ihottumaoireet rauhoittuivat.

Käsien ja jalkojen puutumis- ja kihelmöintioireet jatkuivat ja pahenivat. Potilaskertomuksessa 14.10.2022 mainitaan, että A oli sairastanut koronavirusinfektion, mutta sairastamisen tarkempaa ajankohtaa ei kerrota. Huhtikuussa 2023 A kuvaili ihotunnot heikentyneiksi käsien alueella. A:lla todettiin levottomat jalat, joiden takia hänelle määrättiin Pramipexole-lääkitys. Huhtikuussa 2024 A kertoi oireen säteilevän pakaroihin saakka. Jalkojen kivut ja poltteen tunne olivat jatkuvia. Jalat olivat kosketusarat ja kipu ulottui sääritasolle. Myös sormissa oli polttavaa tunnetta peukaloa lukuun ottamatta. A joutui kulkemaan kivun takia kotona shortseissa. Huhtikuussa 2025 A kuvaili raajaoireiden edelleen pahentuneen.

1. Urtikaria

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A on maininnut ensimmäisen kerran urtikariaoireista 15.11.2021 tapahtuneella lääkärin vastaanottokäynnillä, jossa hän on kertonut oireiden alkaneen 5.11.2021. Potilaskertomuksista ilmenee, että A on sittemmin kertonut urtikariaoireiden alkaneen jo elokuun 2021 lopussa.

Vakuutuslautakunnan käsittely perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeen- tai rokotteenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan A:ta koskevaan lääketieteellisen selvitykseen ja toteaa, ettei ensimmäisen kerran marraskuussa 2021 ilmoitettujen urtikariaoireiden ja A:n elokuussa 2021 saaman Comirnaty-koronvirusrokotteen välillä ole ajallista yhteyttä. Lautakunta katsoo, ettei A:lla todettu kroonistunut urtikaria ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

2. Kivut ja raajojen puutumisoireet

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen, jonka mukaan laajoissa neurologisissa tutkimuksissa ei todettu A:n oireita selittävää syytä. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei Comirnaty-koronavirusrokotteita koskevissa lääketieteellisissä tutkimuksissa ole osoitettu, että rokote aiheuttaisi A:lla kuvatun kaltaisia pitkittyneitä oireita. Lautakunta katsoo, etteivät A:lla ilmenneet kivut ja raajojen puutumisoireet ole todennäköisesti seurausta Comirnaty-koronavirusrokotteen saamisesta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä tältäkin osin vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio                                             
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila