Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön tontilla sijainnut koivu kaatui toukokuussa 2015 rakennuksen päälle vaurioittaen kattorakenteita. Asunto-osakeyhtiö katsoi, että vahingon oli aiheuttanut kova tuuli tai myrsky ja haki korvausta vahingoista luonnonilmiövakuutuksesta. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa vedoten siihen, etteivät 10 minuutin keskituulenvoimakkuudet yltäneet vahinkopäivänä kovaa tuulta tai myrskyä vastaaviin lukemiin.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiö päätökseen. Asunto-osakeyhtiö katsoo, että vakuutusehdoissa pitäisi määritellä, mitä tarkoitetaan keskituulella, miten se mitataan ja mitkä ovat raja-arvot (metriä sekunnissa). Kun määritelmää ei ole, ei taloyhtiön hallituksen jäsen vakuutusturvaa valittaessa välttämättä tiedä, mitä tarkoitetaan ilmatieteenlaitoksen kovaksi tuuleksi luokittelemalla tuulella. Määritelmän puuttuminen on saattanut johtaa myös siihen, että hallitus on valinnut rakennuksille kyseisen vakuutusturvan, eikä ole esimerkiksi ymmärtänyt ottaa laajempaa, esimerkiksi myös rikkoutumisturvan sisältävää vakuutusta.

Asunto-osakeyhtiö katsoo, että vakuutusyhtiön tulisi muuttaa vakuutusehtoja siten, että vakuutuksessa määritellään myrskyn ja kovan tuulen rajat. Koska sopimusehdot ovat vakuutusyhtiön laatimat, on vakuutusyhtiöllä myös vastuu niiden sisällöstä. Näillä perusteilla asunto-osakeyhtiö katsoo, että vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä tulisi muuttaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa ehtoihinsa ja toteaa, että lähtökohdaksi ehtotulkinnalle on otettava se, että vahingon aiheuttanen olosuhteen (tässä tapauksessa tuulen voimakkuuden) pitää olla poikkeuksellinen. Mikäli vahinko aiheutuu tavanomaisena pidettävästä luonnonilmiöstä, ei kyse ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Ehtokohdassa on erikseen määritelty ne luonnonolosuhteet, joita pidetään poikkeuksellisina. Näitä ovat kova tuuli ja myrsky silloin, kun Ilmatieteen laitoksen tekemän mittaamisen jälkeen vahingon aiheuttaneen tuulen nopeus voidaan näihin ryhmiin kuuluvaksi luokitella. Vakuutusehdoissa termeillä viitataan nimenomaan Ilmatieteen laitoksen käyttämiin ja kansainvälisesti sovittuihin tuulen mittausmenetelmiin sekä yhteisesti ja kansainvälisesti sovittuun tuuliluokitukseen. Tästä johtuen erillisiä määritelmiä tai raja-arvoja ehdoissa mainituille termeille ei tarvita. Perinteisesti tuulta on mitattu 10 minuutin keskiarvona. Näin ollen vakuutusehtoja ei voida pitää sillä tavoin epäselvinä tai kohtuuttomina, että kyseinen vahinko olisi korvattava tällä perusteella. Yhtiö toteaa vielä, että niissä vakuutuksissa, joissa korvattavat tuulennopeudet on erikseen määritelty, määritelmät poikkeavat yleisesti hyväksytyistä luokituksista ja mittaamistavoista.

Vakuutusyhtiö katsoo myös, ettei vakuuttamistilanteesta ole tullut ilmi mitään sellaista, jonka perusteella annettua kielteistä korvauspäätöstä pitäisi muuttaa. Yhtiö toteaa, että taloyhtiön kiinteistövakuutusta koskevan tarjouspyynnön on laatinut taloyhtiön puolesta toimiva vakuutusmeklari, jota voidaan pitää vakuuttamisen ammattilaisena. Vakuutusmeklari on myös esitellyt saamansa tarjoukset taloyhtiön hallitukselle, joten lausuntopyynnön viittaus taloyhtiön hallituksen jäsenen tietotasoon kiinteistövakuutusta valittaessa on tässä tapauksessa merkityksetön. Yhtiö korostaa myös, että vakuutusmeklarin laatimassa tarjouspyynnössä ei ole mainittu halutun vakuutusturvan laajuutta, vaan ainoastaan pyydetty tarjous kiinteistövakuutuksesta. Yhtiö on antanut tarjouksen kiinteistövakuutuksesta sen laajuisena kuin vakuutuksen tekohetkellä vuonna 2009 on ollut perusteltua kyseiselle vakuutuskohteelle myöntää.

Esittämillään perusteilla yhtiö katsoo kielteisen korvauspäätöksensä olevan oikea, eikä sitä tulisi muuttaa. Mikäli Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoisi, että luonnonilmiöitä koskeva vakuutusehtojen kohta on epäselvä ja tuulesta aiheutunut vahinko pitäisi sen vuoksi korvata, yhtiö varaa itsellensä oikeuden selvittää, johtuiko puun kaatuminen ylipäätään tuulesta vai esimerkiksi sen iästä tai kunnosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa arvioidaan, tekeekö kovan tuulen ja myrskyn määritelmien puuttuminen vakuutusehdoista tässä tapauksessa sillä tavoin epäselvät, että vahinko tulisi korvata. Lisäksi arvioidaan, onko asunto-osakeyhtiöllä ollut vakuutuksesta saamiensa tietojen perusteella oikeus olettaa, että vakuutus kattaisi tällaiset vahingot.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan mukaan vakuutus korvaa luonnon poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttaman vahingon. Tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita ovat:

- vahinkopaikkaa lähimmän Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaseman mittaama myrskyksi tai kovaksi tuuleksi luokittelema tuuli.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentti:

Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asian arviointi

Asunto-osakeyhtiö on esittänyt, että vakuutusehdoissa pitäisi erikseen määritellä, mitä tarkoitetaan kovalla tuulella ja myrskyllä. Vakuutuslautakunta toteaa, että lautakunta ottaa lausunnossaan kantaa aina ehtojen tulkintaan yksittäistapauksessa, eikä siten lausu yleisellä tasolla siitä, miten vakuutusyhtiön tulisi muotoilla vakuutusehtonsa. Sopimusoikeuden periaatteiden mukaan sopimusehtoja tulee tulkita sanamuotonsa mukaan. Epäselvissä tapauksissa sopimusehtoa tulee kuitenkin tulkita laatijansa vahingoksi. Mikäli vakuutusehdoissa käytettyjä termejä ei ole määritelty riittävän selkeästi, ottaa vakuutusyhtiö riskin siitä, että epäselvässä tilanteessa ehtoa tulkitaan sen vahingoksi.

Tässä tapauksessa korvauksenhakijana oleva asunto-osakeyhtiö on katsonut, että kovan tuulen ja myrkyn määritelmien puuttumien tekee vakuutusehdosta sillä tavoin epäselvän, että koivun kaatumisesta rakennukselle aiheutuneet vahingot tulisi korvata.  Lautakunta toteaa, että jo sovellettavissa vakuutusehdoissa viitataan Ilmatieteen laitoksen säähavaintoaseman mittaustuloksiin ja luokitteluun. Ilmatieteen laitos puolestaan käyttää kansainvälisesti sovittuja tuuliasteikoita ja mittaustapoja. Termeille ei ole myöskään esitetty muuta vaihtoehtoista määritelmää. Lautakunta katsoo, että koska termejä ei muuten ole vakuutusehdoissa määritelty, kova tuuli ja myrsky on perusteltua ymmärtää Ilmatieteen laitoksen käyttämän kansainvälisen tuulennopeusasteikoin määritelmien mukaan. Näin ollen ehtoa ei voida tässä tapauksessa pitää epäselvänä.

Asunto-osakeyhtiö on esittänyt, että sopimusta tehtäessä vakuutuksesta annettujen puutteellisten tietojen takia yhtiön hallitus ei ole ymmärtänyt ottaa rakennukselle riittävän laajaa vakuutusta. Lautakunta toteaa, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että rakennuksille olisi tosiasiassa haluttu laajempi vakuutus tai vakuutuksen olisi nimenomaisesti haluttu kattavan esimerkiksi kaikki puiden kaatumisesta johtuvat vahingot. Pelkästään se, että vahinkotilanteessa vakuutuksenottaja huomaa, että laajempi vakuutus olisi korvannut sattuneen vahingon, ei osoita vakuutuksenottajan saaneen puutteellisia tietoja aikaisemmin. Vakuutusyhtiön ei myöskään voida edellyttää selvittävän kaikkia ehtojaan vakuuttamistilanteessa, varsinkin kun asunto-osakeyhtiön puolesta tarjousta on pyytänyt vakuutusmeklari, jonka on vakuuttamisen ammattilaisena täytynyt ymmärtää ehdon sisältö. Näin ollen vakuutusyhtiön voidaan katsoa täyttäneen tiedonantovelvollisuutensa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusehdoissa käytetyt kovan tuulen ja myrskyn määritelmät eivät tässä tapauksessa ole epäselvät. Lisäksi lautakunta katsoo, ettei vakuutussopimusta tehtäessä asunto-osakeyhtiölle ole annettu sellaisia tietoja, joiden perustella sillä olisi oikeus olettaa vakuutuksen kattavan tällaiset vahingot.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Järvelä

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa