Tapahtumatiedot

Tuuli oli vahingoittanut vakuutuksenottajana olevan yrityksen noin 20 tonnin painoista kattoa 31.11.2012. Korvausta oli haettu yritysvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on lausunut 3.12.2012 päivätyssä korvauspäätöksessään, että suurin keskituulennopeus lähinnä sijaitsevalla A:n mittausasemalla oli 13,9 metriä sekunnissa. Vakuutus korvasi omaisuusvahingon, jonka syynä oli myrskytuuli, jonka keskinopeus oli vähintään 21 metriä sekunnissa, joten tuulen aiheuttamaa katon rikkoutumista ei voitu korvata.

Vakuutuksenottaja oli lausunut 2.4.2014 päivätyssä muutoksenhakukirjeessään, että Ilmatieteenlaitoksen mukaan puuskatuulen nopeus A:ssa ylsi jopa 21,2 metriin sekunnissa. Vakuutuksenottaja oli lisäksi kertonut, että vahinkopäivänä myrsky kaatoi B:n kaupungissa järeää noin 70 vuoden ikäistä kuusimetsää noin kahden hehtaarin alueelta. Tuhoalue sijaitsi noin 600 metrin päässä vahingoittuneesta rakennuksesta. Kyseisellä metsätilalla ei ollut aiemmin aiheutunut tuulesta aiheutuneita metsävahinkoja. Kova tuuli aiheutti myös töiden keskeyttämisen noin 150 metrin päässä vahingoittuneesta rakennuksesta sijaitsevalla varikkoalueella.

Vakuutusyhtiö on lausunut 11.4.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, että kansainvälisen tuuliasteikon mukaan myrskyksi määritellyn tuulen 10 minuutin keskinopeus on 21-32 metriä sekunnissa. Vakuutuslautakunta oli katsonut ratkaisusuosituksissaan VKL 591/06 ja VKL 217/05, että keskituulella tarkoitetaan kansainvälisen asteikon mukaan tuulen keskimääräistä nopeutta 10 minuutin aikana. Lisäksi lautakunta oli katsonut, ettei korvaus määräydy tuulenpuuskien mukaan, joiden hetkellinen nopeus voi olla tuulen keskinopeutta suurempi. Näin ollen perustetta korvauspäätöksen muuttamiseen ei ollut.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on kertonut 19.5.2014 päivätyssä valituksessaan, että vahingoittunut rakennus sijaitsee avonaisella teollisuusalueella, jossa tuulen nopeus voi olla suurempi kuin havaintopaikalla. Koska vahinkopaikalla ei ollut tuulimittareita, voitiin tuulen nopeutta vahinkopaikalla vain arvioida esimerkiksi tuulen aiheuttamien vahinkojen perusteella. Vakuutusehdoista ei käynyt ilmi, miltä ajalta keskinopeus mitataan. Korvattavuutta ei ollut ehtokohdan sanamuodon mukaan sidottu kymmenen minuutin keskimääräiseen tuulennopeuteen. Ilmatieteenlaitoksen internetsivuilla oli kerrottu, että puuskatuulten keskinopeutta mitataan vain kolmen sekunnin ajanjaksolla.

Vakuutuksenottajan mukaan oli epäloogista, että vakuutusyhtiö suoritti säännönmukaisesti korvausta trombien ja syöksyvirtausten aiheuttamista vahingoista, vaikka niiden kohdalla 10 minuutin keskituulennopeus ei ylittäisi vaadittua 21 metrin nopeutta sekunnissa. Sisämaassa keskituulta tärkeämpää oli tietää puuskatuulten nopeus. Ilmatieteenlaitoksen internetsivuilla oli kerrottu, että maa-alueiden tuulivaroituksissa oli siirrytty käyttämään puuskalukemia, koska maalla nimenomaan puuskat aiheuttivat tuhoja. Ilmatieteen laitoksen mukaan tuuli, jonka keskinopeus ylittää myrskytuulen määritelmän, oli mahdollista vain tunturialueilla. Muualla vahinkoja aiheuttivat puuskatuulet, syöksyvirtaukset ja trombit, joita oli voinut esiintyä täysin tyynenäkin päivänä.

Vakuutuksenottaja on kertonut 29.12.2014 päivätyssä lisäkirjelmässään, että hänelle oli suoritettu korvaus 31.7.2014 tapahtuneesta syöksyvirtauksen aiheuttamasta vahingosta samasta vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 1.7.2014 päivätyssä vastineessaan, että vakuutusehtojen määritelmä myrskylle viittasi selvästi keskituulen nopeuteen eikä merkitystä ehdon tulkinnassa ollut annettu puuskittaisille tuulille. Ilmatieteen laitos oli määritellyt keskituulen mittaustavan. Koska viranomaiset olivat määrittäneet, kuinka keskituuli tuli mitata, oli kyseessä yleisesti hyväksytty mittaustapa, jota ei näin ollen ollut tarvetta erikseen määritellä vakuutusehdoissa.

Vakuutuksenottajalle oli suoritettu kesällä 2014 korvausta syöksyvirtauksen aiheuttamasta vahingosta. Vakuutusyhtiö oli katsonut 8.1.2015 päivätyssä lisävastineessaan, ettei vahinkotapauksia voitu rinnastaa toisiinsa, koska vahingot olivat johtuneet täysin erityyppisistä sääilmiöistä eikä yksittäinen ehtojen vastaisesti tehty myönteinen korvauspäätös luonut vakuutussopimuksen osapuolten välille sellaista vakiintunutta käytäntöä, johon perustuvaa luottamusta tulisi erityisesti suojella. Tämä periaate kävi ilmi myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta VKL 509/13.

Selvitykset

Ilmatieteen laitoksen 18.1.2013 päivätyn lausunnon mukaan vahinkopäivänä suurin puuskanopeus oli 21,6 metriä sekunnissa ja se mitattiin 11.20. Toiseksi korkein puuskatuulen nopeus oli 21,1 metriä sekunnissa ja se mitattiin kello 6.40. Suurin 10 minuutin keskituuli oli 13,9 metriä sekunnissa ja se mitattiin sekä kello 7.40 että kello 8.20.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko katon rikkoutuminen aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesta myrskytuulesta, jonka keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 203.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on myrskytuuli, jonka keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajana olevan yrityksen omistama rakennuksen katto vaurioitui tuulen vaikutuksesta 31.11.2012. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen, koska tuulen keskinopeus oli jäänyt alle korvattavilta myrskyvahingoilta edellytetyn nopeuden. Vakuutuksenottaja on vedonnut Ilmatieteenlaitoksen antamaan lausuntoon, jonka mukaan vahinkopäivänä tuulen nopeus oli puuskissa ylittänyt 21 metriä sekunnissa.

Vakuutusehtojen mukaan myrskyvahingosta maksettavan korvauksen edellytyksenä on, että tuulen keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa. Keskinopeudella tarkoitetaan kansainvälisen asteikon mukaan tuulen keskimääräistä nopeutta 10 minuutin aikana. Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt sovellettava myrskytuulen määritelmää koskeva ehtokohta on yleisesti käytetty vakuutusehto. Vahinkopaikkaa lähimmän mittausaseman mukaan vahinkopäivän tuuli oli ollut keskinopeudeltaan enintään 13,9 metriä sekunnissa eli navakkaa tuulta. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, ettei vakuutuksesta maksettava korvaus määräydy tuulenpuuskien mukaan, joiden hetkellinen nopeus on tuulen keskinopeutta suurempi, katsoo lautakunta, ettei vakuutuksenottaja ole osoittanut, että vahinko olisi aiheutunut ehtojen mukaisesta myrskytuulesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei yksittäinen vastoin ehtoja tehty korvausratkaisu luo osapuolten välille sellaista vakiintunutta käytäntöä, että siihen perustuvaa luottamusta tulisi suojata tai että vakioehtojen mukaisen korvausratkaisun tekemistä myöhemmässä tapauksessa olisi pidettävä kohtuuttomana. Myöskään hyvästä vakuutustavasta ei seuraa sitä, että vakuutusyhtiö tulisi yksittäisen päätöksensä perusteella sidotuksi ehtojensa vastaiseen ratkaisulinjaan. Näin ollen se seikka, että aiempi vahinko on korvattu, jää tässä asiassa vaille merkitystä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas