Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajana olevan opiston kiinteistön ovi paiskautui auki tuulen voimasta 8.3.2014, jolloin ovi, ovipumppu ja karmi vahingoittuivat. Korvausta uuden oven vaihtamiskuluista on haettu kiinteistövakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on lausunut 13.3.2014 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei korvausta voitu suorittaa, koska lähimmällä mittauspisteellä keskituuli oli vahinkopäivänä 7,5 metriä sekunnissa ja puuskissa 15,5 metriä sekunnissa, eikä kyse ole siten ollut ehtojen tarkoittamasta myrskystä. Vakuutusehtojen mukaan myrskytuuli on kysymyksessä silloin, kun tuulen nopeus on vähintään 20 metriä sekunnissa.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja on kertonut 28.4.2014 päivätyssä valituksessaan soittaneensa Ilmatieteen laitokselle, jolloin ilmoitettiin olevan mahdollista, että vahinkokohteessa tuulen nopeus oli yltänyt 20 metriin sekunnissa. Vakuutuksenottajan mukaan se, että rakennuksen noin 75 kilogramman painoinen ovi oli rikkoutunut ja sen runko oli vaurioitunut tuulen voimasta, oli riittävä näyttö myrskystä. Vahingoittunut rakennus sijaitsee maakaistaleella kahden vesistön välillä muuta ympäristöään korkeammalla paikalla ja rakennusten väliin muodostuu eräänlainen sola. Tällaisessa ympäristössä sellaisen tuulen, jonka nopeus lähialueilla on 16 metriä sekunnissa, nopeus voi nousta vähintään 20 metriin sekunnissa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on lausunut 5.6.2014 ja 18.12.2014 päivätyissä vastineissaan, ettei vakuutuksenottaja ollut esittänyt näyttöä siitä, että tuulennopeus olisi vahinkokohteessa ollut 8.3.2014 vähintään 20 metriä sekunnissa. Vahinkokäsittelijä oli soittanut 13.3.2014 Ilmatieteen laitokselle, josta hänelle kerrottiin, että lähin tuulen mittauspaikka sijaitsi A:ssa noin 30 kilometrin päässä vahinkopaikkakunnalta. A:ssa vahinkopäivänä mitattu voimakkain tuulennopeus puuskassa oli 15,5 metriä sekunnissa ja oli todennäköistä, ettei tuulen nopeus vahinkokohteessakaan yltänyt vähintään 20 metriin sekunnissa.
Maastokartan mukaan rakennusten ympäristö muodostaa melko tasaisen alueen. Rakennukset eivät sijaitse muuta ympäristöä korkeammalla paikalla ja valokuvista on nähtävissä, ettei ympäristö muodosta solamaista aluetta, jossa tuulennopeuden voitaisiin katsoa nousevan olennaisesti muuta ympäristöä korkeammaksi. Lähialueiden mittauspisteitä voidaan näin ollen käyttää hyväksi pääteltäessä myös vahinkopaikan tuulennopeutta. Tämä on myös hyväksytty Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksissa. Vakuutusyhtiölle ei ollut ilmoitettu muita tuulen 8.3.2014 aiheuttamia vahinkoja.
Asiantuntijalausunto
Osapuolet ovat kertoneet tiedustelleensa Ilmatieteen laitokselta, oliko mahdollista, että tuulen nopeus olisi yltänyt 20 metriin sekunnissa vahinkopäivänä. Koska osapuolten esittämä selvitys on ollut ristiriitaista, Vakuutuslautakunta on pyytänyt Ilmatieteen laitokselta kirjallisen lausunnon vahinkopäivän tuuliolosuhteista.
Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan kyseisenä päivänä Suomessa vallitsi lauha ja voimakas lounaisvirtaus, mutta kylmä rintama liikkui Suomen yli itään. Maan länsiosan se ylitti aamuyöllä ja aamulla. Kylmään rintamaan liittyy tyypillisesti puuskainen tuuli kuten tässäkin tapauksessa. Vahinkopaikkakuntaa lähimmät Ilmatieteen laitoksen tuulimittarilla varustetut havaintoasemat ovat A (n. 30 km lounaaseen), B (n. 40 km luoteeseen) ja C (n. 50 km pohjoisluoteeseen).
Voimakkaimmat tuulet sattuivat A:ssa ja C:ssä nimenomaan kylmän rintaman ylityksen aikoihin aamuyöllä ja aamulla, mutta B:ssä voimakkaimmin tuuli vasta iltapäivällä. Voimakkain 10 minuutin keskituuli oli A:ssa 7,3 m/s (klo 3-4), B:ssä 10,1 m/s (klo 13–14) ja C:ssä 9,3 m/s (klo 2-3). Voimakkain puuska oli A:ssa 15,3 m/s (klo 2-3), B:ssä 16,2 m/s (klo 4-5) ja C:ssä 14,9 m/s (klo 2-3). Keskituuli ei yltynyt millään asemalla edes navakaksi eli 11 metriin sekunnissa.
Koska havaintoasemien havaintojen välillä ei ole oleellisia eroja, voidaan olettaa, että havainnot kuvaavat hyvin vahinkopaikkakunnan tuuliolosuhteita. Tuulet liittyivät matalapaineeseen talviaikana, jolloin tyypillisesti paikalliset erot tuulisuudessa ovat pienempiä kuin kesällä ukkospuuskien yhteydessä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, ovatko tuulen aiheuttamat vahingot aiheutuneet myrskytuulesta, jonka nopeus on ollut vähintään 20 metriä sekunnissa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Kohdan 3.11 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut myrskytuuli. Myrskytuuli on kysymyksessä silloin, kun tuulen nopeus on vähintään 20 metriä sekunnissa.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttötaakka korvattavasta vahinkotapahtumasta. Ilmatieteen laitoksen antaman lausunnon mukaan tuulen nopeuden suurimmat arvot lähialueilla olivat puuskatuultenkin osalta vahinkopäivänä enintään 16,2 m/s, eivätkä tuuliolosuhteet vahinkopaikalla poikenneet olennaisesti lähialueista. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole näyttänyt, että vahinko olisi aiheutunut myrskytuulesta, jonka nopeus olisi ollut vähintään 20 metriä sekunnissa. Kyseessä ei siten ole ollut korvattava vakuutustapahtuma.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Löppönen
Makkula
Nyyssölä
Pesonen
Sjögren