Vahinkoilmoituksen mukaan 9.7.2006 peruutettaessa lausunnonpyytäjän Sunbird-venettä irti laiturista veneen peruutusvaihde jäi kiinni eikä vaihde mennyt vapaalle. Vene ajautui hiekkaan ja rantakiviin. Ajettaessa venettä kotisatamaan siitä hävisi tehot. Vene nostettiin ylös ja moottori avattiin vaurioiden selvittämiseksi. Tarkastuksessa löydettiin vettä yhdestä männästä ja siinä todettiin myös reikä.

 

 

Venevakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksen kohteelle karilleajosta tai pohjakosketuksesta, törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen tai myrskystä tai rajuilmasta.

 

Päätöksen mukaan veneen tarkastuksen yhteydessä 13.7.2006 on selvitetty, että pohjakosketuksesta rantaan ajautumisen yhteydessä pohjaan tulleet vahingot korvataan. Veneen moottorin/vaihteiston rikkoutuminen eikä mäntään palanut reikä ole aiheutunut ehtojen tarkoittamasta syystä, joten niiden korjauskuluja vakuutus ei korvaa.

 

 

Asiamiehen laatimassa lausuntopyynnössä on viitattu vahinkoilmoitukseen ja todettu vahingon tapahtuneen siten, että vaihteen jäätyä päälle veneen kulkiessa kohti rantakiviä enempien vahinkojen välttämiseksi ja syntyvien va­hinkojen minimoimiseksi moottori on jouduttu sammuttamaan hätäkytkimestä. Moottorin sammuttua moottoriin on päässyt vettä vedenalaisen pakoputken kautta ja tämän seurauksena mäntään on palanut reikä.

 

Asiamies viittaa korvattavia vakuutustapahtumia ja pelastamisvelvollisuutta koskeviin vakuutusehtoihin. Jos peruutusvaihteen juututtua päälle moottoria ei olisi pysäytetty hätäkytki­mellä, vene olisi ajautunut täydellä vauhdilla rantakivikolle ja veneelle aiheu­tuneet vahingot olisivat olleet huomattavasti suuremmat. Koska vakuutuksenottajalla on velvollisuus rajoittaa vahinkoja, on hätäkytkimen käyttö ollut va­kuutusehtojen mukaan välttämätöntä. Vahingon rajoittamistoimenpiteen vuok­si moottoriin on päässyt vettä ja mäntään on tämän seurauksena palanut reikä.

 

Moottorin korjaustyön tehnyt yritys vahvistaa, että mäntään palanut reikä on tyypillinen vahinko, joka seuraa veden pääsemisestä moottorien pakoputken kautta.

 

Karilleajolla ja moottorivauriolla on siten selkeä syy-yhteys ja vaurio tulee korvattavaksi vakuutusehtojen mukaisesti. Myös yleisten vakuutusehtojen mukaan pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuvat koh­tuulliset kustannukset korvataan, jolloin aiheutunut vahinko tulee korvattavaksi tällä perusteella pelastamisvelvollisuudesta aiheutuneena kustannuksena.

 

 

Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja katsoo, ettei kyseessä ole ehtojen mukaan korvattava vahinko. Veneen moottoria kohdannut tekninen vika ei ole seurausta veneen rantaan ajautumisesta. Yhtiö katsoo, etteivät männässä todetut vauriot ole seurausta ko. tapahtumasta eikä moottorivauriota tule korvata vahingon torjunta- ja rajoituskustannuksinakaan. Moottorin vahinko ei ole aiheutunut meriveden äkillisestä joutumisesta moottoriin vaan palotilassa tapahtuneesta pidempiaikaisesta palamisesta.

 

 

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

 

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

 

Lain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

 

Tapaukseen sovellettavien venevakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdassa 6.2 on lain 32 ja 61 §:ää vastaavat määräykset.

 

Venevakuutusehtojen kohdan 14.1 (”Korvattavat vahingot”) mukaan venevahinkona korvataan vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksen kohteelle

-         karilleajosta tai pohjakosketuksesta

-         veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen

-         myrskystä tai rajuilmasta, jos tapahtuma-aikana keskituulen nopeus on ollut yli 15 m/s vahinkopaikkaa lähinnä olevan säähavaintoaseman mittauksen mukaan ja säällä on syy-yhteys vahinkoon. Vahingon tapahtuma-aika on voitava tarkoin määritellä.

 

Selvityksen mukaan lausunnonpyytäjän vene on saanut pohjakosketuksen, kun veneen peruutusvaihde oli jäänyt päälle ja vene moottorin hätäkytkimen käyttämisestä huolimatta oli ajautunut rantaan. Lausuntopyynnön mukaan hätäkytkimen käyttämisen yhteydessä vettä oli kulkeutunut pakoputken kautta moottoriin, mistä seurasi moottorin vaurioituminen kotisatamaan ajamisen aikana.

 

Vakuutusyhtiö on korvannut veneen pohjan vauriot pohjakosketusvahinkona. Tapauksessa on riitaa veneen moottorivaurion korvaamisesta vakuutuksen perusteella. Lausunnonpyytäjä on ensisijaisesti katsonut, että moottorivauriokin on pohjakosketuksesta aiheutunutta vahinkoa. Toissijaisesti moottorivaurio on vaadittu korvattavaksi vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneina kustannuksina.

 

Vakuutuslautakunta toteaa, että selvityksen mukaan veneen moottori ei rikkoutunut rantaan tapahtuneessa pohjakosketuksessa vaan vasta myöhemmin, kun veneellä oli ajettu kotisatamaan päin. Moottorin rikkoutuminen ei selvityksen mukaan johdu rantaan törmäämisestä, eikä lautakunta ole voinut todeta syy-yhteyttä moottorin rikkoutumisen ja veneen hätäkytkimen käyttämi­senkään välillä.

 

Lautakunnan tulkinnan mukaan esitetyllä tavoin tapahtunut moottorin rikkoutuminen ei ole aiheutunut ehtokohdan 14.1 edellyttämällä tavalla pohjakosketuksesta tai karilleajosta. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei moottorin vaurioituminen ole venevakuutuksesta korvattavaksi tuleva vakuutustapahtuma.

 

Vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden osalta Vakuutuslautakunta viittaa vielä korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2007:23, jossa KKO:n enemmistö päätyi katsomaan, että puhtaasti vaistonvarainen toiminta tai ajoneuvon hallintalaitteiden sinänsä normaali käyttäminen yllättävässä liikennetilanteessa eivät ole vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämiseen tähtääviä erityisiä ja tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Vaikka nyt käsillä olevassa tapauksessa veneen hätäkytkimen käyttämisen ja moottorivaurion välinen syy-yhteys voitaisiin osoittaa, Vakuutuslautakunta ei mainitussa ennakkopäätöksessä esitetyn perusteella pidä hätäkytkimen käyttämistä vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämistoimena.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta ei suosita tässä tapauksessa lisäkorvausta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Sario, Vaitomaa ja Uimonen sekä varajäsen Ilveskoski. Sihteerinä toimi Raulos.