Haku

VKL 273/16

Tulosta

Asianumero: VKL 273/16 (2016)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 21.12.2016

Lakipykälät: 3

Myrskyvahinko. Korvattavan tapahtuman määritelmä. Kohtuuttomuus. Tuliko tuulen aiheuttama vahinko korvata?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan kerrostalorakennuksen parvekkeen katto irtosi tuulen vaikutuksesta 27.11.2015.

Kiinteistövakuutusehtojen mukaan myrskyvahinko oli korvattava silloin, kun keskituulennopeus on ollut 21 m/s tai enemmän. Tuulitietojen mukaan vahinkoseudulla oli merellä mitattu kyseisenä päivänä tuulenpuuskia, joiden nopeus ylitti 22 m/s. Suurin mitattu keskituulen nopeus oli 16 m/s. Vaurioitunut rakennus oli mantereella noin 25 kilometrin päässä mittauspaikasta. Vauriopaikalta ei ollut saatavissa mitattuja tuulitietoja.

Rakennuksesta vaurioitui ainoastaan yhden parvekkeen katto. Vahinkopaikalla ei ollut muuta vaurioitumista kuten kaatuneita puita. Vakuutusyhtiön tietojärjestelmän mukaan kyseisen kaupungin alueelta ei ollut tullut muita myrskyvahinko­ilmoituksia tuolle päivälle.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa sillä perusteella, että vakuutusehtojen mukainen keskituulennopeus 21 m/s ei ollut ylittynyt. Parvekkeen katto oli vaurioitunut tuulen vaikutuksesta, mutta kyse ei ollut ehtojen mukaisesta myrskytuulesta.

Asiakas katsoi, että vakuutusehdot ovat kohtuuttomia. Voimakkaan puuskatuulen tulisi riittää vahingon korvaamiseksi. Paikallisuutisissa oli kerrottu seudulla syntyneistä tuulituhoista; sähkölinjoille kaatuneet puut olivat aiheuttaneet sähkökatkoja. Merialueella olevalla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla oli mitattu puuskatuulen nopeudeksi jopa 26 m/s, jolloin voitiin puhua myrskypuuskista. Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan keskituuli 21 m/s on maa-alueilla tuiki harvinainen tunturialueita lukuun ottamatta.

Sisäisessä oikaisumenettelyssä annetussa ratkaisussa vakuutusyhtiö katsoi, että vakuutusehtojen edellyttämä tuulennopeus on harvinainen. Tämä ei kuitenkaan vielä merkinnyt ehdon kohtuuttomuutta.

Yhtiön mukaan korvaustoiminnassa voitiin poikkeuksellisesti poiketa tuulivaatimuksen täyttymisestä, jos tuulen nopeutta ja vahinkoja oli mahdollista arvioida luotettavasti muilla kriteereillä. Tällaisia seikkoja saattoivat olla esimerkiksi vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä kuten viereisissä rakennuksissa tai puustossa sattuneet vauriot. Sellaisia ei ole tässä tapauksessa ollut.

Paikallisuutisoinnissa oli kerrottu kovasta ja puuskaisesta tuulesta. Havaintoasemilla merellä mitatut korkeimmat keskituulen nopeudet 15,9–16,0 m/s olivat selvästi alle 21 m/s. Lisäksi vahinkopaikka ei ollut rannan välittömässä läheisyydessä, joten vahinkopaikalla tuulet olivat olleet lievempiä kuin havaintoasemilla. Yhtiö ei korvannut vahinkoa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii parvekkeen katon vaurioitumisen korvaamista. Vakuutusehdot ovat kohtuuttomia. Ilmatieteen laitoksen mukaan maa-alueilla ei juuri esiinny 21 m/s keskituulen nopeutta. Vakuutus ei siten tarjoa asiakkaalle mitään todellista turvaa.

Lisäksi vakuutusyhtiön uusien vakuutusehtojen mukaan korvaukseen oikeuttaa myrskytuuli, jonka nopeus on 21 m/s. Yhtiö ei siis uuden vakuutustuotteensa ehdoissa enää edellytä mitään tiettyä keskituulen nopeutta.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa päätöksiinsä eikä korvaa vahinkoa. Vakuutusehtojen mukaiset tuulikriteerit eivät ole täyttyneet mittausasemilla, eikä asiakas ole esittänyt muutakaan näyttöä myrskyehdon täyttymisestä.

Myrskypuuskat eivät ole harvinaisia, etenkään rannikkoseudulla. Tällaisten puuskien aiheuttamat vahingot eivät kuitenkaan ole korvattavia, vaan vakuutuksesta korvataan ainoastaan poikkeuksellisen kovan keskituulen aiheuttamat vahingot. Korvaukseen oikeuttaa sellainen jatkuva ja poikkeuksellinen rasitus, jota rakennus ei ole suunniteltu kestämään.

Myrskyehdon kohtuullisuutta tulee arvioida osana kiinteistövakuutuksen kokonaisuutta. Vakuutusyhtiön uudella vakuutustuotteella ei ole tässä suhteessa merkitystä. Lisäksi asiakas ei ole ostanut erillistä myrskyvakuutusta vaan kiinteistövakuutuksen, joka sisältää palo-, luonnonilmiö-, rikos-, ja LVIS-tekniikan rikkoutumista koskevat osat. Myrskyvahingot ovat vain pieni osa vakuutusturvaa. Vakuutusehtoihin otettu myrskyn määritelmä on alalla yleisesti käytetty ja vastaa kansainvälisen tuuliasteikon määritelmää.

Yhtiö katsoo, että myrskyehto antaa vakuutusturvaa laadultaan tavanomaisen mutta esiintymispaikaltaan ja –tiheydeltään satunnaisen, voimakkuudeltaan poikkeuksellisen luonnonilmiön varalta. Nämä ovat sellaisia luonnonilmiöitä, joita hyvinkään rakennettu rakennus ei yleensä kestä. Muut kuin poikkeukselliset luonnonilmiöt on säännönmukaisesti rajattu vakuutuksen ulkopuolelle. Ehtoa ei voi katsoa kohtuuttomaksi vain sillä perusteella, että jonkin tapahtuman todennäköisyys on pieni. Lisäksi yhtiön kannettavaksi tulevan riskin suuruus vaikuttaa myös vakuutuksen hintaan.

Vakuutusyhtiö viittaa vielä Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin VKL 348/14, VKL 656/14 ja VKL 248/10 ja katsoo niiden osoittavan, että nyt riidanalaisena oleva vakuutusehto ei ole kohtuuton. Ehto ei myöskään tässä yksittäistapauksessa johda kohtuuttomaan lopputulokseen.

Selvitykset

Ilmatieteen laitoksen meteorologi on sähköpostiviestissään 16.12.2015 todennut, että Ilmatieteen laitoksella on havaintoasemat vahinkopaikkakunnan edustalla olevissa saarissa. Suurimmat 27.11.2015 mitatut keskituulen nopeudet olivat 15,9 m/s ja 16,0 m/s. Suurimmat puuskat olivat olleet 26,0 m/s ja 22,1 m/s.

Kymmenen minuutin keskituuli ei siis yltänyt kummallakaan asemalla myrskylukemiin mutta puuskat ylsivät, joten voidaan puhua myrskypuuskista. Tuulituhoissa on yleensä tuulen puuskaisuus oleellisempaa kuin itse tuulen voimakkuus. Tässä tapauksessa on meteorologin mukaan ilmeistä, että tuulituhoja on syntynyt. Hän toteaa lisäksi, että keskituuli 21 m/s on maa-alueilla tuiki harvinainen tunturialueita lukuun ottamatta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa parvekkeen katon vaurioitumisen korvaamisesta kiinteistövakuutuksen perusteella. Kyse on siitä, onko vakuutusehtojen mukainen myrskytuulen määritelmä täyttynyt, sekä siitä, onko kyseinen ehto vakiosopimusehtona hyväksyttävä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Oikeustoimilain 36 §:n 1 momentin mukaan jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Pykälän 2 momentin mukaan jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 206.1.2 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

[…]

- myrskytuuli, jonka keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiön vakioehtojen mukainen korvausvastuu

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että keskituulen nopeus vahinkopaikalla olisi ollut 21 m/s tai enemmän. Lähiseudulta mitatut keskituulen nopeudet ovat olleet selvästi alhaisempia. Lisäksi vahinkopaikalla ei ole todettu sellaista laajaa vaurioitumista, jonka perusteella ehtojen mukaisen myrskyrajan ylittyminen olisi todennäköistä.

Vakuutuksen vakioehtojen perusteella vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta tästä vahingosta.

Myrskyehdon hyväksyttävyys; lautakunnan aiempi käytäntö

Tässä asiassa on kysymys taloyhtiön ja vakuutusyhtiön välisestä sopimuksesta. Taloyhtiöt ovat tyypillisesti vakuutussopimuslain 3 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluasemaltaan kuluttajaan rinnastettavia vakuutuksenottajia, mikä on otettava huomioon myös arvioitaessa vakioehtojen kohtuullisuutta.

Vakuutusyhtiön viittaamassa aiemmassa tapauksessa VKL 348/14 oli kyse yritystoiminnassa otetusta vakuutuksesta, eikä tuossa asiassa ollut esitetty väitteitä kohtuuttomuudesta. Tapauksella ei siten ole ohjaavaa vaikutusta nyt käsillä olevassa asiassa.

Vakuutusyhtiön viittaamassa tapauksessa VKL 656/14 jäi epäselväksi, mistä todettu vaurioituminen oli aiheutunut. Tapauksessa ei ollut kyse myrskyehdon hyväksyttävyyden arvioimisesta.

Vakuutusyhtiön viittaamassa tapauksessa VKL 248/10 ei käsitelty keskituulen nopeuteen vaan tuulen nopeuteen perustuvan vakuutusehdon hyväksyttävyyttä. Tapauksella ei siten ole merkitystä nyt kyseessä olevassa asiassa.

Vakuutuslautakunta on arvioinut nyt kyseessä olevaa myrskyehtoa vastaavaa ehtoa ratkaisusuosituksessaan VKL 511/07. Tapauksessa esitetyn meteorologisen aineiston perusteella Suomessa ei maa-alueilla ollut tuntureiden lakia ja Utsjokea lukuun ottamatta koskaan mitattu meteorologisen määritelmän mukaista myrskytuulta (keskinopeus 21 m/s tai yli). Ehdoissa oli siis määritelty korvattavaksi sellainen ilmiö, jota suurimmassa osassa Suomea ei tiedetty koskaan tapahtuneen. Silti vakuutusta myytiin sellaisenaan ympäri Suomea sijaitseviin kohteisiin.

Lautakunta katsoi, että myrskyehdon sanamuodon perusteella kyse saattoi olla tilanteesta, jossa vakuutus ei myrskyturvan osalta antanut mitään todellista vakuutusturvaa valtaosalle vakuutuksen ottaneista asiakkaista. Lautakunta piti ehdon hyväksyttävyyttä kyseenalaisena hyvän vakuutustavan kannalta.  Lautakunta katsoi lisäksi, että asiakkaiden yleiseen kielenkäyttöön perustuva käsitys myrskyvakuutuksen kattavuudesta voi olla ehtotekstiä laajempi. Kyseisen tapauksen oloissa meteorologista määritelmää lievemmänkään myrskyvahingon sattumista ei kuitenkaan ollut osoitettu.

Vahingon korvattavuus tässä tapauksessa

Vakuutusyhtiön uusi kiinteistövakuutustuote on oma kokonaisuutensa myös hinnoittelun osalta. Uudella tuotteella ei ole merkitystä tämän tapauksen arvioinnissa.

Nyt käsillä olevassa asiassa esitetty meteorologinen selvitys poikkeaa tapauksessa VKL 511/07 esitetystä sikäli, että 21 m/s keskituulta maa-alueilla on kuvattu ”tuiki harvinaiseksi” tuntureita lukuun ottamatta. Tämän selvityksen perusteella kyse ei siten näyttäisi olevan Suomen maa-alueilla tyystin tuntemattomasta ilmiöstä vaan hyvin harvinaisesta tapahtumasta.

Meteorologisen määritelmän mukaisten myrskyjen esiintymistiheydestä riippumatta Vakuutuslautakunta pitää asianmukaisena, että vakuutusyhtiö ilmoittamallaan tavalla arvioi myrskyvahingon korvattavuutta myös sen perusteella, minkälaisia vaurioita tuuli on vahinkopaikalla ja sen ympäristössä aiheuttanut. Tässä on otettava huomioon, että säähavaintoasemia sijaitsee verrattain harvassa. Kerrottu tulkintalinja on lautakunnan käsityksen mukaan myös omiaan muok­kaamaan vakuutusturvan laajuutta siihen suuntaan, joka vastaa asiakkaiden yleiseen kielenkäyttöön perustuvaa odotusta myrskyturvan kattavuudesta.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinkopaikalta otetuista valokuvista ei ilmene puustovaurioita tai viereisten rakennusten vaurioitumista. Tietoa ei ole siitä, että kyseisen kaupungin alueelta olisi tehty samana ajankohtana muita ilmoituksia tuulivaurioista. Vahinkopaikan olosuhteetkaan eivät siis osoita tuulen olleen siten poikkeuksellista, että kattovaurio tulisi korvata myrskyvahinkona. Vakuutuksen kohteena olevasta rakennuksesta on vaurioitunut ainoastaan yhden parvekkeen katto. Kielteinen korvauspäätös ei tässä tapauksessa johda kohtuuttomaan lopputulokseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta parvekkeen katon vaurioitumisesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

 

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vuori

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia