Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 3.11.2015 mukaan A:lle (s. 1933) määrättiin 2.2.2015 veren hyytymistä estävä Xarelto-lääkitys sydämen eteisvärinän takia. Pian lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen alkoi huonovointisuus: outo väsymys, päänsärky, unettomuus ja painajaisunet. A katsoi, että oireet johtuivat Xarelto-lääkkeestä ja haki oireiden johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi antamissaan korvauspäätöksissä, että oireiden korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä. Yhtiö totesi, että Xarelton tiedetään aiheuttavan yleisenä haittavaikutuksena päänsärkyä. Unettomuutta tai painajaisia lääkkeen haittavaikutusluettelossa ei ole. Yhtiö piti kuitenkin mahdollisena, että unimuutokset liittyivät lääkkeeseen. Yhtiö totesi, että lääkevahinkojen käsittely perustuu kirjalliseen selvitykseen, jossa olennaisena osana ovat potilasasiakirjamerkinnät. A:ta koskevista asiakirjoista saadun selvityksen mukaan mitään selvää syytä A:n oireisiin ei ollut löytynyt. Yhtiö katsoi, ettei lääkkeen käytön ja A:n oireiden välinen syy-yhteys ollut niin todennäköinen, että oireet voisivat tulla korvattaviksi lääkevahinkona. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A viittaa vakuutusyhtiölle toimittamiinsa selvityksiin ja kertoo, että hänelle aiheutui jo aiemmin kerrottujen oireiden lisäksi muitakin oireita lääkkeen käytön aloituksen jälkeen.

Verenpaineeseen tuli isoja vaihteluita; verenpaine on aiemmin ollut normaali ja se tasoittui lääkityksen lopettamisen jälkeen. Sydämen syke oli lääkkeen käytön aikana välillä hyvin alhainen, jopa 54 kertaa minuutissa. Väsymys oli sietämätöntä ja A oli voimaton. A ei pystynyt lähtemään mihinkään ja kykeni hoitamaan vain pakolliset menot. Pahimmillaan A pystyi päivisin olemaan valveilla enintään noin kolme tuntia. Lääkityksen loputtua A jaksaa olla hereillä päivät ja tekee pitkiä kävelylenkkejä. Xarelton käytön aikana vuorokausirytmi oli sekaisin ja A:lla oli pahoja painajaisunia. Vuorokausirytmi on tasoittunut ja painajaisunet poistuneet lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. A otti Xarelto-lääkkeen illalla ja yöllä kivut olivat pahimmillaan; A:lla oli yöllä kovaa päänsärkyä, joka tuntui ”kallokivulta”. Päänsärkyä ei ollut ollut aiemmin ja se on väistynyt lääkityksen lopettamisen jälkeen. Ylävatsan/kyljen kipu, jota A:lla oli ollut lievempänä aiemmin, paheni lääkityksen myötä ja lieveni taas lääkityksen loputtua. A oli lääkityksen aikana hyvin kalpea, mikä tilanne myös on korjaantunut. Silmänvalkuaiset olivat keltaiset.

A katsoo, että Xarelto-lääkitys on vienyt häneltä terveyden ja rahat. Lisäksi A sai vaikeita sivuvaikutuksia. Oireet alkoivat pelko pian, mahdollisesti noin parin viikon käytön jälkeen. Xarelton lopettamisen jälkeen tilalle määrättiin Marevan, johon A on ollut tyytyväinen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitetyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 2.2. ̶ 26.5.2015.

Sairauskertomustekstien 2.2.2015 mukaan A on hakeutunut terveyskeskuksen akuuttivastaanotolle edellisenä iltana alkaneen sydämen rytmihäiriön vuoksi. A on toiminut puolisonsa omaishoitajana ja taustalla on ollut intensiivisiä viikkoja ja unettomia öitä puolison sairauden vuoksi. Vastaanotolla A:lla on todettu eteisvärinä. A on lähetetty arvioon sairaalapäivystykseen, jossa on päädytty aloittamaan antikoagulaatiohoito. A ei ole halunnut Marevan-lääkitystä, joten on päädytty aloittamaan Xarelto 20 mg x 1.

A on 10.3.2015 hakeutunut yksityiselle lääkäriasemalle edellisenä päivänä tulleen hengenahdistusoireiston vuoksi. A:lle on tehty rintakehän röntgentutkimus ja otettu sydänsähkökäyrä, joissa ei ole todettu poikkeavaa. Tulehdusarvo (CRP) on ollut normaali. A:ta on ohjeistettu jatkamaan Xarelton käyttöä. Väsymyksen vuoksi A on ollut terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 8.4.2015. A on epäillyt oireiden johtuvan Xareltosta. Laboratoriokokeissa ei ole todettu poikkeavaa. Xarelton annostusta on vähennetty (15 mg x 1). Vastaanottokäynnillä 30.4.2015 A on kertonut väsymyksen hieman vähentyneen annoksen pienennyttyä ja pyytänyt annoksen pudottamista edelleen. Annostus on kuitenkin päädytty pitämään ennallaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Xarelto-lääkkeen käytön alkamisen jälkeen ilmenneet oireet korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle on aloitettu Xarelto-lääkitys eteisvärinän takia 2.2.2015. Kevättalven ja kevään 2015 aikana A on kärsinyt mm. väsymyksestä, päänsärystä, unihäiriöistä ja painajaisista. A:n kertoman mukaan lääkitys on nyttemmin vaihdettu Marevaniin ja Xarelto-lääkkeen käytön aikaiset oireet ovat väistyneet. Xarelto-lääkkeen vaikuttava aine on rivoroksabaani ja sitä käytetään mm. veritulppien ehkäisyyn eteisvärinäpotilaille.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n korvattavaksi vaatimat oireet sopivat hoidettavana olleen sairauden eli eteisvärinän aiheuttamiksi. Lisäksi A:n elämäntilanne on sairauskertomustietojen perusteella ollut oireiden ilmaantumisen aikaan kuormittava, mikä on myös mahdollisesti vaikuttanut oireiden syntyyn. Vakuutuslautakunta ei pidä syy-yhteyttä Xarelto-lääkkeen käytön ja korvattavaksi vaadittujen oireiden välillä todennäköisenä. Tällä perusteella lautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila