Tapahtumatiedot

Vakuutetun asuinrakennuksen yläpohjaan oli tunkeutunut villieläin. Eläin oli tehnyt yläpohjaan jätöksiä ja aiheuttanut vahinkoa rakenteisiin.  Myös puku- ja pesuhuoneessa oli havaittu haittoja vahingon seurauksena.

Vakuutusyhtiö antoi kielteisen korvauspäätöksen vedoten siihen, että vakuutusehtojen mukaan korvataan villieläimen asuinhuoneistoon tunkeutumisesta aiheutunut vahinko. Yhtiö katsoi, ettei rakennuksen yläpohja ollut osa asuinhuoneistoa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii, että vahinko korvataan kotivakuutuksesta. Hän katsoo, että omakotiasuntoon kuuluu myös yläpohjan villoitus, sillä ilman villoitettua yläpohjaa omakotitalo ei ole Suomessa asuttava. Vakuutuksenottaja vetoaa myös siihen, että rakennus on vakuutettu täysarvovakuutuksella sokkelin anturasta savupiipun huippuun saakka.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että rakennuksen yläpohja ja siellä olevat tilat sekä rakenteet ovat oleellinen osa rakennusta ja ne sisältyvät rakennuksen vakuutukseen. Niitä ei kuitenkaan pidetä asuinhuoneistoon kuuluvina tiloina. Yhtiö katsoo, että ehdoissa mainittu asuinhuoneisto tarkoittaa vain rakennuksen sellaisia tiloja, jotka ovat asuinkäytössä. Ehtojen mukaan muualle kuin asuinhuoneistoon tunkeutuneen villieläimen aiheuttamia vahinkoja ei korvata asiakkaan vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö viittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa G1 Asuntosuunnittelu (2005) annettuihin määräyksiin, jonka mukaan asuinhuoneen määritelmä on huonetila, joka on ensisijaisesti tarkoitettu asuinkäyttöön. Yhtiö toteaa, ettei rakennuksen yläpohja ole asuinhuone eivätkä siellä olevat tilat ole asumista palvelevia tiloja, joten ne eivät kuulu asuinhuoneistoon.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa arvioidaan, onko vahinko aiheutunut villieläimen tunkeutumisesta ehdoissa tarkoitettuun asuinhuoneistoon.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.2.10 mukaan vakuutuksesta korvataan villieläimen tunkeutumisesta asuinhuoneistoon vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vahinko.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja on vedonnut siihen, että hän on vakuuttanut koko talon. Vakuusehdoissa voidaan kuitenkin tarkemmin määritellä, millaisia ja mihin talon osiin kohdistuvia vahinkoja vakuutuksesta korvataan.

Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan epäselvää sopimusehtoa on tulkittava ehdon laatijan vahingoksi. Ehtoja on kuitenkin tulkittava sanamuotonsa mukaisesti, eikä tulkintaa saa laajentaa siitä, mitä käytetyillä termeillä voidaan perustellusti ymmärtää. Ehtoja on myös tulkittava kokonaisuutena. Vaikka yksittäinen lause olisi irrallisena vaikeasti ymmärrettävä, sen merkitys voi kuitenkin olla selvä, kun katsotaan ehtoja kokonaisuutena.

Suomen rakentamismääräyskokoelma ei sisällä täsmällistä määritelmää asuinhuoneistolle. Vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut, ettei yläpohja täytä asuinhuoneen määritelmää. Asuinhuoneen määritelmää ei kuitenkaan voida pitää tässä tapauksessa ratkaisevana, sillä rakennusmääräyskokoelmassa todetaan myös, että asuinhuoneena ei pidetä esimerkiksi eteistä, käytävää tai kylpyhuonetta. Nämä tilat on kuitenkin yksiselitteisesti luettava asuinhuoneiston osiksi.

Omakotitalon kohdalla puhutaan harvemmin asuinhuoneistosta. Yleensä asuinhuoneistoksi kutsutaan esimerkiksi kerrostalossa kokonaisuutta, joka sisältää asumiseen tarvittavat tilat, kuten keittiön ja kylpyhuoneen, ja joka on yhden talouden käytössä. On selvää, että kerrostalossa sen sinänsä välttämättömiä rakenteita, kuten yläpohjaa, ei lueta osaksi mitään asuinhuoneistoa. Toisaalta kerros- tai rivitalossa kotivakuutuksella vakuutetaan lähtökohtaisestikin pelkkä yksittäinen asuinhuoneisto ja muulle rakennukselle ja rakenteille on erillinen vakuutus. Omakotitalon ollessa kyseessä kotivakuutuksella on tarkoitus vakuuttaa koko rakennus. Vakuutusta on myyty omakotitalossa asuville asiakkaille ja vakuutusehdot on myös muilta osin kirjoitettu niin, että vakuutus soveltuu omakotitalon vakuuttamiseen. Yhtiöllä olisi lisäksi ollut mahdollisuus ennakolta muotoilla villieläimen aiheuttamia vahinkoja koskeva ehto sellaiseksi, että sen tulkinta on selkeä myös tilanteissa, joissa vakuutuksen kohteena on omakotitalo. Lautakunta toteaa, että ehto on tässä tapauksessa epäselvä, sillä omakotitalon yläpohjasta ei voida yksiselitteisesti sanoa, onko se vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla katsottava osaksi asuinhuoneistoa.

Lopputulos

Koska epäselvää vakuutusehtoa on tulkittava laatijansa vahingoksi, Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on tässä tapauksessa johtunut villieläimen tunkeutumisesta asuinhuoneistoon. Näin ollen lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö muuttaa kielteistä korvauspäätöstään ja korvaa villieläimen aiheuttaman vahingon.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Järvelä

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vaitomaa