PKL 12/13

Tulosta

Diaarinumero: PKL 12/13 (2013)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 11.12.2013

Asiasanat: Korttimaksu. Maksutapahtuman hyväksyminen. Myyjän sopimusrikkomus.

Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää kortillaan Espanjassa 21.1.2013 klo 05:05 paikallista aikaa tekemänsä ja tunnusluvulla hyväksymänsä korttitapahtuman euromäärältään. Asiakas oletti tekevänsä 35 euron maksun, mutta veloitus oli 1.500 euroa. Asiakas teki sulkuilmoituksen kortistaan 21.1.2013 klo 17:36.

Asiakkaan valitus Pankkilautakunnalle

Asiakas katsoo toimineensa korttiehtojen vaatimaa huolellisuutta noudattaen ja joutuneensa rikoksen uhriksi, ja hän vaatii, että pankki ottaa vastatakseen asiassa aiheutuneen vahingon 1.465 euroa.

Asiakas oli työmatkalla Kanarialla, jonne hän saapui 20.1.2013. Hän lähti illalla noin klo 19 isommalla porukalla syömään. Ruokailun jälkeen he kävivät vielä parissa paikassa kunnes muut lähtivät ja asiakas päätti vielä jäädä. Kadulla asiakasta vastaan tuli ”sisäänheittäjä”, joka mainosti uutta paikkaa. Asiakas on monen muun tavoin hyvin tietoinen talon kellarissa olevista epämääräisistä paikoista, mutta tämä paikka oli paraatipaikalla yläkerroksessa, joten asiakas päätti käydä katsomassa.

Asiakas huomasi heti, ettei paikka ollut hänen paikkansa, mutta hän tilasi kuitenkin yhden oluen. Viereen tullut henkilö pyysi asiakasta tarjoamaan drinkin, jonka asiakas päätti tarjota kuultuaan 35 euron hinnan. Asiakas maksoi juoman kortillaan paikallista aikaa klo 05:05 ja maksutapahtuma oli aivan normaalin oloinen. Maksupääte ei kuitenkaan näyttänyt veloituksen suuruutta eikä asiakas saanut kuittia. Tämä ei asiakkaan käsityksen mukaan kuitenkaan ole kovin harvinaista eikä Espanjassa mitenkään tavatonta eikä sitä voida pitää huolimattomuutena 35 euron veloituksessa. Myöskään se, että henkilöllisyyttä ei tarkistettu, ei ihmetyttänyt asiakasta veloituksen ollessa alle 50 euroa. Asiakas oli siis vilpittömästi maksamassa alle 50 euron laskua ja toimi siihen nähden mielestään riittävän huolellisesti. Kauppiaanhan olisi varmistettava oikeus kortin käyttöön ja aidon 1500 euron tapahtuman yhteydessä rehellinen kauppias näin tekisikin.

Juotuaan oluensa asiakas poistui henkilökunnan estely-yrityksistä huolimatta ja kävi vielä kadun toisella puolella ottamassa yhden, jonka myös maksoi kortillaan klo 05:55. Matkalla kohti kotia asiakas meni hampurilaiskioskille, mutta koska käteiset olivat loppu, meni hän automaatille nostaakseen rahaa. Tämä ei jostain syystä onnistunut useista yrityksistä huolimatta. Asiakkaalle ei kuitenkaan tullut mieleenkään, että luottoraja olisi ylittynyt. Asiakas käveli hotellille ja meni siellä suoraan aamiaiselle.

Iltapäivällä asiakas huomasi verkkopankissa muuta asiaa hoitaessaan tilillään 1.500 euron varauksen. Asiakas soitti pankkiin ja pyysi, että maksu pysäytetään. Hänelle kerrottiin, ettei se valitettavasti välttämättä onnistu. Kortti suljettiin ja asiakas sai ohjeet tehdä reklamaatio.

Asiakkaan mielestä se, että maksaa sirukortilla ja tunnusluvulla ravintolassa, jolle pankki on myöntänyt luottokorttioikeudet, ei ole huolimattomuutta. Kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, luottokorttiyhtiöiden on valittava yhteistyökumppaninsa huolellisesti. Pankki ei jostain syystä myönnä asian oikeaa laitaa, eli sitä, että heidän hyväksymä kauppias on toiminut vilpillisesti. Kuten asiaa koskevassa Pro-Gradu -tutkielmassa todetaan, asiakkaan on voitava luottaa siihen, että luottokorttioikeudet saanut liike toimii rehellisesti. Koska pankki on nämä oikeudet luovuttanut, on pankki asiakkaan mielestä osaltaan vastuussa. Asiakkaan mielestä pankin tulisi myös pystyä selvittämään, mitä 1500 euron arvoista asiakas on ko. kauppiaan mielestä ostanut ja että se on myös toimitettu.

Pankki on kehottanut selvittämään tapaus kauppiaan kanssa, mitä asiakas ei pidä kovin asiallisena tapahtumien viitatessa järjestelmälliseen rikolliseen toimintaan. Edelleen asiakasta ihmetyttää, eikö pankki tosiaan voi pysäyttää tapahtumaa asian selvittelyn ajaksi. Korttitapahtuma pysyi varauksena kahden vuorokauden ajan ennen kuin se toteutui, vaikka asiakas oli pyytänyt sen pysäyttämistä.

Pankin vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki on vastaanottanut kortin sulkuilmoituksen 21.1.2013 kello 17:36 paikallista aikaa. Reklamoitu tapahtuma kortilla on tehty ravintolassa 21.1.2013 kello 05:05 eli ennen kortin sulkua. Tapahtuma on tehty kortin ollessa aktiivinen, luettu kortin sirulta ja hyväksytty kortin tunnusluvulla. Kortti ei ole kuitenkaan kadonnut vaan se on ollut koko ajan asiakkaan hallussa. Asiakas ei ole esittänyt reklamaation tueksi kuittia muusta summasta tai maksutavasta.

Pankki käsittelee korttitapahtumareklamaatiot yleisten korttiehtojensa ja kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden sääntöjen mukaisesti. Korttiehtojen mukaan kortinhaltija vastaa kortilla tehdyistä tapahtumista siihen hetkeen asti, kunnes pankki on vastaanottanut ilmoituksen kortin katoamisesta tai varastamisesta.

Kansainvälisen MasterCardin sääntöjen mukaan kortin sirulta luetuista ja tunnusluvulla hyväksytyistä tapahtumista ei voi reklamoida. Yleisten korttiehtojen mukaan kortinhaltijan tulee säilyttää korttia, tunnuslukua ja muuta tunnistetta huolellisesti ja turvallisesti siten, että muiden ei ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Reklamoitu tapahtuma on tehty kortin ollessa aktiivinen, luettu kortin sirulta ja hyväksytty kortin tunnusluvulla. Kortin lukeminen sirulta osoittaa, että kyseessä on ollut asiakkaan kortti eikä mahdollinen kloonikortti. Tapahtuman hyväksyminen tunnusluvulla puolestaan osoittaa, että asiakas on hyväksynyt tapahtuman joko itse tai joku muu on tapahtuman hänen puolestaan hyväksynyt. Pankki on pyytänyt asiakkaan pyynnöstä myyjäliikkeeltä tositteen tapahtumasta. Tositteesta näkyy asiakkaan nimi, kortin viimeiset numerot ja tapahtuman euromäärä.

Asiakas on vedonnut kertomuksessaan myyjän petolliseen toimintaan maksupäätettä käytettäessä. Asiakas on myös vedonnut myyjän sopimusrikkomukseen. Pankin näkemyksen mukaan nämä kaksi vaatimusta ovat toisensa poissulkevia, eikä niitä voida soveltaa yhtäaikaisesti samaan tapaukseen. Jos kyseessä on myyjän petollinen toiminta, ei kyseessä ole kortin oikeudeton käyttö, koska asiakas on itse hyväksynyt korttitapahtuman ja hän vastaa itse hyväksymistään korttitapahtumista. Maksupäätteellä maksettaessa tulee aina tarkastaa veloitussumma, joka näkyy maksettaessa. Jos kyseessä on myyjän sopimusrikkomus eli asiakas ei käytännössä saa ostamaansa tuotetta tai ostettavassa tuotteessa on virhe, huomaisi asiakas virheen heti ostotilanteessa ravintolassa ja hänen tulisi heti reklamoida sopimusrikkomuksesta. Näin myös ihminen yleisen elämänkokemuksen perusteella menettelee. Jos ostaa ravintolassa 1500 euron tuotteen, eikä sitä saa, asiakas normaalisti reklamoi heti asiasta myyjälle tai uhkaavassa tilanteessa ottaisi yhteyttä viranomaisiin. Tässä tapauksessa asiakas ei kuitenkaan ole missaan vaiheessa reklamoinut ostoksensa virheestä, vaan on jatkanut iltaansa normaalisti. Mikään asiakkaan käytöksessä ei tue sitä, että kyseessä olisi ollut myyjän sopimusrikkomus.

Korttiehtojen mukaan kortinhaltija hyväksyy tekemänsä sopimukset ja sitoutuu maksamaan korttitapahtumista ja varojen siirrosta syntyneet saatavat pankille käyttämällä korttia yhdessä tunnusluvun kanssa. Kortinhaltija ei voi enää peruuttaa korttitapahtumaa sen jälkeen, kun hän on antanut edellä mainitulla tavalla hyväksymisensä tapahtumaan.

Edellä mainituin perustein pankki katsoo, että pankki ei ole korvausvelvollinen asiassa. Pankki suosittelee, että asiakas kääntyy asiassa ostoksen veloittaneen kauppiaan puoleen ja mikäli aiheellista, tekemään asiasta rikosilmoituksen.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- kuittikopio riitautetusta 1.500,00 euron korttitapahtumasta

- Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote (27.7.2012) Luottokorttiyhtiöllä on vastuu myyjän sopimusrikkomuksesta

- tiivistelmä Pro-Gradu -tutkielmasta Luottokortin myöntäjän vastuu ja kuluttajansuoja (elokuu 2008)

Pankkilautakunnan ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, miten vastuu asiakkaan riitauttamasta 1500 euron korttiostosta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä. Riidatonta on, että asiakas on itse tehnyt 21.1.2013 klo 05:05 paikallista aikaa tunnusluvulla hyväksytyn korttimaksun. Asiakkaan mukaan maksupääte ei kuitenkaan näyttänyt veloituksen suuruutta eikä asiakas saanut kuittia ja hän oletti veloituksen olevan 35 euroa. Asiakas toimi mielestään huolellisesti ja lisäksi hän vetoaa maksunsaajan epärehellisyyteen ja siihen, että korttiyhtiöiden tulee valita yhteistyökumppaninsa huolellisesti.

Pankki toteaa, että maksupäätteellä maksettaessa tulee aina tarkastaa veloitussumma. Korttiehtojen mukaan asiakas sitoutuu maksamaan korttitapahtumista ja varojen siirrosta syntyneet saatavat pankille käyttämällä korttia yhdessä tunnusluvun kanssa. Kortinhaltija ei voi enää peruuttaa korttitapahtumaa sen jälkeen, kun hän on antanut hyväksymisensä tapahtumaan. Pankki katsoo, että asiakas vastaa itse hyväksymistään korttitapahtumista eikä pankki ole korvausvelvollinen asiassa. Pankki katsoo myös, ettei mikään tue sitä, että kyseessä olisi ollut myyjän sopimusrikkomus.

Sovellettavat lainkohdat ja korttiehdot

Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaan tehtyä itse kyseessä olevan, euromäärän osalta riitautetun korttitapahtuman ei tapauksessa ole kyse maksupalvelulain 62 §:n mukaisesta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä eikä tapauksessa siten myöskään tule arvioitavaksi se, onko kortin oikeudeton käyttö johtunut siitä, että asiakas olisi huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Asiakkaan vedottua tapauksessa maksunsaajan epärehellisyyteen ja pankin vastuuseen luottokorttiyhtiönä yhteistyökumppaneistaan tulee tapauksessa sovellettaviksi kuluttajansuojalain (KSL) säännökset.

KSL 7 luvussa säädetään kuluttajaluotoista. Luvun 39 § (ent. 7 luvun 13 §) koskee luotonantajan ja myyjän tai palveluksen suorittajan yhteisvastuuta. Pykälän mukaan kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Luotonantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan kuluttajalle enempää kuin on tältä saanut maksuina.

KSL:n 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan (ent. 7 luvun 4 §:n 2 mom) luvun 39 §:ää sovelletaan ainoastaan hyödykesidonnaiseen luottoon. KSL:n 7 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan (ent. 7 luvun 2 §:n 3 kohta) mukaan hyödykesidonnaisella luotolla tarkoitetaan kulutushyödykkeen hankkimista varten myönnettävää kuluttajaluottoa, jonka antajana on myyjä tai palveluksen suorittaja itse taikka muu elinkeinonharjoittaja myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun kuluttajien luotottamista koskevan järjestelyn perusteella. Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (24/2010) mukaan hyödykesidonnaisia luottoja ovat myös erityisluottokortit (tietyn liikkeen omat kortit) sekä niin sanotut yleisluottokortit (Visa, MasterCard), kuten korkein oikeus on voimassa olleen säännöksen (7 luvun 2 §:n 3 kohta) nojalla katsonut ratkaisussaan KKO:2007:6.

KSL:n 7 luvun 5 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa 7 luvun säännöksistä kuluttajan vahingoksi, on mitätön.

Pankin yleisten korttiehtojen vahingonkorvausvastuuta ja vastuun rajoituksia koskevan kohdan mukaan myyjä tai palvelun suorittaja vastaavat luottotiliin liitetyllä kortilla ostetuissa ja maksetuissa tuotteissa ja palveluissa mahdollisesti esiintyvistä puutteista ja virheellisyyksistä. Pankki ei ole osallinen näihin sopimuksiin eikä vastaa näiden sopimusten ja niihin liittyvien ehtojen noudattamisesta. Kortinhaltija voi esittää myyjän tai palvelun suorittajan sopimusrikkomuksesta johtuvat vaatimuksensa myyjälle tai palvelun suorittajalle kohtuullisessa ajassa.

Mikäli myyjä tai palvelun suorittaja ei täytä omia sopimusvelvoitteita sen jälkeen, kun kortinhaltija on reklamoinut tälle sopimusrikkomuksesta, kortinhaltija voi esittää sopimusrikkomukseen perustuvaa rahasuoritusta koskevan vaatimuksen pankille, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Vaatimus on esitettävä kohtuullisessa ajassa ilman aiheetonta viivytystä. Kortinhaltijan vaatimus pankille voi koskea maksusta pidättäytymistä, hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muuta rahasuoritusta.

Pankin yleisten korttiehtojen kortin käyttöä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija hyväksyy tekemänsä sopimukset ja sitoutuu maksamaan korttitapahtumista ja varojen siirroista syntyneet saatavat pankille esimerkiksi allekirjoittamalla maksu- tai myyntitositteen, joka vastaa tunnusluvun käyttöä, tai käyttämällä korttia yhdessä tunnusluvun kanssa. Kortinhaltija ei voi peruuttaa korttitapahtumaa sen jälkeen, kun hän on antanut edellä mainitulla tavalla hyväksymisensä tapahtumaan. Pankilla on oikeus maksaa kortinhaltijan puolesta pankki- ja luottotililtä ne kauppa- tai muiden liikkeiden saatavat, jotka ovat syntyneet kortinhaltijan käyttäessä korttiaan ja jotka kortinhaltija on edellä mainitulla tavalla hyväksynyt maksettavaksi.

Ratkaisun perustelut

Pankkilautakunta toteaa, että on kortinhaltijan oman edun mukaista aina tarkastaa maksukortilla veloitettava summa ennen maksun hyväksymistä ja pyytää myyjältä maksutapahtuman kuitti. Pankin yleisissä korttiehdoissa kortinhaltija sitoutuu maksamaan korttitapahtumista ja varojen siirroista syntyneet saatavat pankille esimerkiksi käyttämällä korttia yhdessä tunnusluvun kanssa eikä kortinhaltija voi peruuttaa korttitapahtumaa sen jälkeen, kun hän on antanut edellä mainitulla tavalla hyväksymisensä tapahtumaan. Pankilla on korttiehtojen mukaan oikeus maksaa kortinhaltijan puolesta pankki- ja luottotililtä ne kauppa- tai muiden liikkeiden saatavat, jotka ovat syntyneet kortinhaltijan käyttäessä korttiaan ja jotka kortinhaltija on edellä mainitulla tavalla hyväksynyt maksettavaksi.

Pankkilautakunta toteaa sopimusrikkomuksella tarkoitettavan tilannetta, jossa sopimuksen tehnyt osapuoli ei täytä sopimusvelvoitettaan. Näin ollen esimerkiksi kuluttajakaupassa myyjän sopimusrikkomuksen edellytyksenä on, että kuluttajan ja myyjän välillä on ensin syntynyt sopimus kulutushyödykkeen kaupasta.

Tässä tapauksessa asiakkaan ja ravintolan välinen sopimus on syntynyt, kun asiakas on saanut ravintolalta tilaamansa tuotteen ja on puolestaan maksanut sen hyväksymällä kortilla tekemänsä maksun tunnusluvullaan, ts. tässä tapauksessa sopimus on syntynyt osapuolten tosiasiallisen toiminnan ja molemminpuolisten suoritusten tuloksena.

Mikään tapauksessa ei viittaa siihen, että asiakas ei olisi saanut tilaamaansa tuotetta tai että se ei olisi ollut sovitun mukainen. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole myyjän puolella ollut sellaista sopimusrikkomusta, jonka perusteella asiakkaalla olisi KSL:n 7 luvun 39 §:n mukaisesti oikeus pidättyä maksusta luotonantajana toimivaa luottokortin myöntänyttä pankkia kohtaan.

Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaan valituksessaan esittämän tapahtumienkuvauksen perusteella asiakkaan olisi vastaavassa, Suomessa tehdyssä kaupassa mahdollista vaatia myyjältä hyvitystä oikeustoimilain (L varallisuusoikeudellisista oikeustoimista) - sopimuksen tekemistä ja pätemättömyyttä säätelevän yleislain - säännösten perusteella esimerkiksi ilmaisuerehdykseen (32§) ja/tai myyjän kunnianvastaiseen ja arvottomaan menettelyyn (33§) vedoten. Myös tässä tapauksessa asiakkaan voisi olla mahdollista esittää myyjää kohtaan vaatimuksia Espanjan lainsäädännön perusteella. Pankkilautakunta kuitenkin toteaa, että pankin KSL 7 luvun 39 §:n mukainen yhteisvastuu myyjän kanssa rajoittuu myyjän sopimusrikkomuksia koskeviin tilanteisiin eli tilanteisiin, jossa myyjän suoritus viivästynyt tai suoritus ei vastaa sovittua.

Ratkaisu

Pankkilautakunta katsoo, että tapauksessa asiakkaan ja myyjän välisessä kaupassa myyjän suorituksessa ei ole sellaista sopimusrikkomusta, jonka perusteella asiakas voisi KSL 7 luvun 39 §:än vedoten esittää vaatimuksia luotonantajana toimivaa luottokortin myöntänyttä pankkia kohtaan. Asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa asiakas vastaa korttiehtojen mukaan korttia ja sen tunnuslukua käyttämällä tekemistään korttitapahtumista.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Sillanpää sekä jäsenet Kallio, Lampela, Lehtonen ja Pulkkinen. Sihteerinä toimi Hidén.

Pankkilautakunta