Tapahtumatiedot

Asiakkaiden piharakennus (32 m2, varasto/autotalli) oli 9.6.2019 sunnuntaina iltapäivällä syttynyt palamaan ja tuhoutunut korjauskelvottomaksi. Palon aiheuttajaksi oli epäilty kiinteistön pihalla ollutta kylpytynnyriä eli paljua, joka oli noin 1 metrin päässä piharakennuksesta. Kylpytynnyri oli ollut paikallaan 4 vuotta. Asiakas oli polttanut kylpytynnyrin tulipesässä puita edellisenä lauantai-iltana. Sunnuntaina aamupäivällä hän oli lisännyt tulipesään puita. Ohikulkija oli kello 13 jälkeen havainnut rakennuksen olevan tulessa, ja asiakkaiden naapuri oli ohikulkijan pyynnöstä soittanut hätäkeskukseen kello 13.37.

Vakuutusyhtiö on 12.8.2019 korvauspäätöksessään ilmoittanut, ettei korvausta voida maksaa. Vakuutusyhtiö on viitannut rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata asennusvirheen tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta aiheutunutta vahinkoa. Selvitysten perusteella vahinko on aiheutunut, kun palju on asennettu siten, että piipun suojaetäisyys palavaan materiaaliin ei ollut riittävä ja piippu oli rakennuksen korkeuteen nähden ollut liian lyhyt, jolloin savupiipusta lentävillä kipinöillä oli mahdollisuus osua rakennukseen. 

Asiakkaan valitus

Asiakkaat vaativat, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan palovahinko kaikkine kuluineen vakuutussopimuksen mukaisesti. Asiakkaat pyytävät, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan muutoksenhausta aiheutuvat kulut, jos oikeusturvaetu ei ole heidän käytettävissään.

Asiakkaat toteavat, että kylpytynnyrin sijainti oli ollut vakuutusyhtiön tiedossa, koska vakuutusta tähän yhtiöön tehtäessä vakuutusyhtiön edustaja oli paikan päällä käydessään havainnut paljun sijainnin. Vakuutusyhtiö on hyväksynyt paljun sijainnin, koska palju on ollut samassa paikassa sekä vakuutusta tehtäessä että palovahingon aiheutuessa. Paljun sijoittamisessa ei ole rikottu paljun valmistajan antamaa tai mitään muutakaan tiedossa ollutta turvamääräystä.

Asiakkaiden mielestä palon syttymissyytä ei ole selvitetty eikä todellinen syttymissyy ole selvinnyt. Asiassa on oletettu, että palo oli lähtenyt paljun lämmityksestä. Olettamus ei kuitenkaan ole selvitys. Vakuutusyhtiön edustaja oli vahingon tarkastuksessa todennut, että todennäköisin syy lienee oikosulku löylyhuoneen katon lampussa. Hänen mukaansa palo oli eniten vaikuttanut katossa, jossa tuli oli palanut pisimpään.

Asiakkaiden ilmoituksen mukaan toinen asiakkaista oli sunnuntaiaamuna lisännyt tulipesään pari klapia ja kello 11 jälkeen katsonut tulipesän olleen täysin mustan eikä tulta enää ollut. 

Asiakkaat korostavat, että he ovat asiassa toimineet hyvässä uskossa, ja että vahinko on ollut tahaton. Jos joku ohjeistus olisi määrännyt paljun sijoitettavaksi eri paikkaan tai savun ohjaamisen muulla tavalla, he olisivat tietysti noudattaneet saatuja ohjeita.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja katsoo, että vahingon syy on selvitetty. Korvausratkaisun muuttamiselle ei ole perusteita. Vakuutusyhtiö täsmentää ratkaisuaan seuraavilla seikoilla:

Käytettävissä oleva viranomaisselvitys osoittaa palon saaneen alkunsa paljusta ja sen savupiipusta. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan palon syttymissyy on paljun puoleisella lautaverhoilulla rakennuksen ulkopuolella. Paljun tulipesä ja hormi sijaitsivat rakennuksen syttynyttä ulkoseinää vasten. Palo sai todennäköisesti alkunsa paljun lämmityksestä. Arvion mukaan lämpö on johtunut tai kipinä lentänyt rakenteisiin ja syttymissyy on ollut riittämätön suojaetäisyys.  Poliisin tutkintailmoituksen mukaan palju on sijoitettu hyvin lähelle rakennuksen päätyä ja myös kamiinan savupiippu jäi rakennuksen välikaton tasalle.

Vakuutusyhtiön mielestä myös valokuvat tukevat palon syttymissyytä. Kuvista on havaittavissa palon alkaneen paljun kamiinaa vasten olevalta seinustalta. Väite siitä, että palo olisi saanut alkunsa palaneen rakennuksen sisäkatosta, ei voi pitää paikkaansa.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vastuu rakennelman asianmukaisuudesta on asiakkaalla. Yksittäinen korvausratkaisu tapahtuu aina vahingon selvittelyn perusteella tapauskohtaisesti. Sillä, että vakuutusyhtiön vakuutusmyyjä on käynyt kohteessa ja myynyt vakuutuksen asiakkaalle, ei ole merkitystä yksittäisen vahinkoasian vakuutuskorvauksen suhteen.

Viranomaisselvitys osoittaa paljun savupiipun jääneen alle räystästason. Kukaan ei ole palopaikalla nähnyt jatkopalaa kuten mm. palomestari on kertonut. Asiakas on hävittänyt jatkopalan ja toimittanut siitä yhden valokuvan. Kyseinen pala eroaa väriltään varsinaisesta muusta piipusta. Vakuutusyhtiö katsoo, että jos jatkopala olisi ollut paikoillaan vuodesta 2015 alkaen, sen väri olisi muuttunut samanlaiseksi piipun muiden osien kanssa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 

• Hälytysseloste ja siihen sisältyvä onnettomuusseloste
• Poliisilaitoksen tutkintailmoitus. Selostusosan mukaan asiakas oli sunnuntaina klo 10–11 aikaan laittanut viimeiset puuklapit kamiinaan. Asiakkaat olivat poistuneet kotoaan vähän jälkeen kello 12.00, jolloin he eivät olleet huomanneet mitään normaalista poikkeavaa. Paljussa olevan kamiinan päällä on laudoitus, joka oli myös palanut.
• Tarkastusraportti (AH) 11.6.2019 tehdystä vahinkotarkastuksesta. Raportin mukaan paljun savuhormin etäisyys rakennuksen ulkoseinästä on 1 metri ja piipun hattu on 0,7 metriä rakennuksen harjalinjan alapuolella.
• Palomestarin (TL) sähköpostiviesti 10.10.2019, jonka mukaan palopaikalla sammutustöiden aikana tai seuraavana päivänä ei oltu havaittu missään hormin putkea. Päivystävän pelastusviranomaisen esittämässä valokuvassa ei ollut näkynyt mitään hormiputkia. TL pitää mahdollisena, että kyseinen putki on ollut palon sattuessa paikoillaan, mutta pelastustoimen henkilöillä ei ollut havaintoa kyseisestä putkesta kuten ei myöskään piipun mahdollisesta hatusta. Asiakkaalla ei ollut kadonnutta putkea eikä putkesta näyttöä tapahtumahetkellä, eikä seuraavana päivänä TL:n käydessä kohteessa. Asiakkaan esittämän putken värimuutokset verrattuna paikoillaan olevaan putkeen eivät TL:n mielestä täysin vastaa toisiaan.
• Käyttöohjeet, Kirami-lämpöpuiset kylpytynnyrit Cube-kaminalla. Paloturvallisuus-kohdan mukaan on tarkistettava, että savupiippu on riittävän kaukana kaikista palavista rakenteista, jos allas sijoitetaan lähelle rakennuksia, esim. terassin reunaan. Etäisyys on muistettava tarkistaa sekä sivu- että korkeussuunnassa, jotta syttymisvaaraa ei ole. Sivusunnassa 3 metriä piipun suusta on minimietäisyys palaviin materiaaleihin. Piipun muulta osalta riittää pienempikin etäisyys sivusuunnassa. Jos piippu on lähempänä, pitää käyttää erikseen hankittavaa eristettyä piippua. Katon läheisyydessä tai mahdollisesti sen läpi vietäessä tulee läpäisevän eristetyn piipun pään olla vähintään 1 metri yli katon.
• PW-SPA-kylpytynnyri, asennus- ja käyttöohjeet. Paloturvallisuus – suojaetäisyydet. Suojaetäisyys palaviin materiaaleihin on 3 metriä. Kylpytynnyriä ei tulisi sijoittaa muutamaa metriä lähemmäksi rakennusta. Lisäksi savupiippuun kannattaa hankkia lisävarusteena saatava kipinäsuoja, jos lähellä on rakennus, jonka räystään alle kipinät voisivat kulkeutua.
• 25.7.2015 päivätty kuitti kylpytynnyrin maksamisesta
• viiden yksityishenkilön antama 24.10.2019 päivätty todistus.
• valokuvia paljusta, hormista ja rakennuksesta tulipalon jälkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut varastorakennuksen palon aiheutuneen asennusvirheestä tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta. 

Erimielisyys koskee erityisesti rakennuksen vieressä noin 1 metrin päässä olleen kylpytynnyrin savuhormin ja rakennuksen välistä suojaetäisyyttä sekä kylpytynnyrin savuhormin korkeutta suhteessa rakennuksen kattoon ja näiden tekijöiden syy-yhteyttä palon syttymiseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Suppean tason vakuutuksen kohdan 4.3.1 (Palo ja noki) mukaan vakuutuksesta korvataan irtipäässeestä tulesta aiheutunut vahinko sekä tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko.

Ehtojen 4.5 (korvausrajoitukset) kohdassa 17 olevien korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle 

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
• rakenne-, valmistus- tai aineviasta
• perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
• rakenteen tai asennuksen puutteellisuudesta
• vesistötulvasta, […].

Suojeluohjeiden kohdassa 5.1.1 (palovahinkojen torjunta, yleinen paloturvallisuus) olevan 6. ohjeen alkuosan mukaan kiukaan, hormin ja tulisijan valmistajan asennusohjeita ja ilmoittamia suojaetäisyyksiä palaviin materiaaleihin tulee noudattaa. […]

Asian arviointi

Palovahingot kuuluvat kotivakuutuksen korvauspiiriin, mutta voivat rajautua sen ulkopuolelle, jos vakuutusyhtiö osoittaa vahingon syynä olleen rajoitusehdossa tarkoitettu seikka. Tässä tapauksessa on ensi vaiheessa kysymys siitä, onko palo saanut alkunsa kylpytynnyrin hormista tai jostakin toisesta syystä. Jos palovahingon voidaan katsoa aiheutuneen hormista, tulee arvioitavaksi se, onko vahinko aiheutunut hormin asennusvirheestä tai rakentamismääräysten ja – ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, ja ovatko asennusvirhe tai hyvän rakennustavan vastainen rakentaminen olleet syy-yhteydessä palon syttymiseen.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön voida katsoa etukäteen luopuneen vetoamasta mahdolliseen asennusvirheeseen tai hyvän rakentamistavan vastaiseen rakentamiseen pelkästään sen asiakkaiden tekemän väitteen perusteella, että vakuutusyhtiön edustaja oli käynyt kiinteistöllä vakuutussopimusta tehtäessä ja nähnyt myös kylpytynnyrin ja sen savuhormin sijainnin. 

Mistä palovahinko on saanut alkunsa?

Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan palo oli todennäköisesti saanut alkunsa paljun lämmityksestä. Paljun tulipesä ja hormi olivat sijainneet syttynyttä ulkoseinää vasten. Arvion mukaan lämmityksestä johtunut lämpö tai kipinä oli lentänyt rakenteisiin ja sytyttänyt palon. Onnettomuusselosteen mukaan suurempi suojaetäisyys paljun ja rakennuksen välillä olisi voinut ehkäistä palon. Poliisilaitoksen tutkintailmoituksen mukaan myös paljussa olevan kamiinan päällä ollut laudoitus oli palanut.

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kohteesta palon jälkeen otetuista valokuvista näkyvät palovauriot viittaavat siihen, että tulipalo on saanut alkunsa rakennuksen ulkopuolelta kylpytynnyrin viereiseltä seinältä. 

Onnettomuusselosteen, poliisilaitoksen tutkintailmoituksen ja valokuvien perusteella Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että tulipalo on aiheutunut rakennuksen vieressä olleen kylpytynnyrin lämmityksestä johtuneesta lämmöstä tai rakenteisiin kylpytynnyrin savuhormista lentäneestä kipinästä, jotka ovat sytyttäneet palon. Vakuutuslautakunta ei pidä uskottavana selitystä siitä, että palo olisi alkanut löylyhuoneen katossa olleen lampun oikosulusta.

Savupiipullisen kylpytynnyrin asennus ja suojaetäisyydet

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa hyvään rakentamistapaan ja kylpytynnyrien valmistajien asennusohjeisiin. Myös lautakunta katsoo, että savupiipullisten kylpytynnyreiden valmistajien antamien asennusohjeiden noudattamista voidaan yleensä pitää osoituksena hyvän rakentamistavan mukaisesta menettelystä. Käytetyn asennustavan mahdollisesta rakennusmääräyksistä ja hyvästä rakentamistavasta poikkeamisen osalta on kysymys seikoista, joista näyttövelvollisuus kuuluu ensisijaisesti niitä koskevaan vakuutusehtojen rajoitukseen vetoavalle vakuutusyhtiölle.

Asiakkaat ovat ilmoittaneet toimineensa kylpytynnyrin asennusohjeiden mukaisesti, mutta Vakuutuslautakunnan käytettävissä oleviin asiakirjoihin ei kuitenkaan sisälly selvitystä nyt puheena olevan kylpytynnyrin asennusohjeiden sisällöstä. Vakuutusyhtiön mukaan kylpytynnyrin hormin etäisyys sen vieressä olevasta rakennuksesta ei ole ollut riittävä, ja palo on ollut seurausta liian vähäisestä suojaetäisyydestä. Vakuutusyhtiön esittämien kahden eri valmistajan paljujen asennusohjeissa kiinnitetään huomio riittävään suojaetäisyyteen ja todetaan, että suojaetäisyys pitää tarkistaa sekä sivu- että korkeussuunnassa, jotta syttymisvaaraa ei ole. Sivusuunnassa 3 metriä piipun suusta on minimietäisyys palaviin materiaaleihin. Katon läheisyydessä tulee piipun pään olla vähintään 1 metri yli katon. 

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että hyvää rakennustapaa kuvaavien (nyt jo kumottujen, mutta paljun asentamisaikana voimassa olleiden) Suomen Rakentamismääräyskokoelman vuoden 2011 ohjeiden E1 mukaan tulisija ja savuhormi on sijoitettava ja rakennettava tai asennettava niin, ettei niiden käytöstä aiheudu palo- tai räjähdysvaaraa. 

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta on todennut, että palo on alkanut kylpytynnyrin savuhormista noin 1 metrin päässä olleen rakennuksen päätyseinästä. Näin ollen riittämättömällä suojaetäisyydellä hormin sivulla on ollut syy-yhteys tulipalon syttymiseen. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, että vahinko oli aiheutunut rajoitusehdon mukaisesti asennusvirheen ja hyvän rakennustavan vastaisen rakentamisen seurauksena, eikä vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta vahingosta.

Savupiipun korkeus 

Asiakkaat eivät ole kiistäneet paljun ja sen savuhormin sijainneen alle 3 metrin päässä varastorakennuksesta. He ovat ilmoittaneet, että piipun yläpäässä on ollut jatko-osa, jonka avulla savupiippu on ylittänyt rakennuksen räystäsosan monella kymmenellä sentillä. Piipun jatko-osa oli asiakkaiden ilmoituksen mukaan löytynyt 13.6.2019, kun vahingoittunutta rakennusta oli ruvettu purkamaan ja vahingoittuneita osia laittamaan jätelavalle. 

Palomestarin ilmoituksen mukaan jatkopalaa ei ollut havaittu palopaikalla palon sammutustoimien aikana eikä hän ollut nähnyt sitä käydessään seuraavana päivänä palopaikalla. Palomestari on kuitenkin pitänyt mahdollisena, että jatkopala on ollut paikoillaan palovahingon sattuessa, vaikkei sitä oltu paloa sammutettaessa tai seuraavana päivänä havaittu. Esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että savupiipun jatko-osa ei olisi ollut paikoillaan palovahingon sattuessa. 

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, ettei kylpytynnyriä ja sen savuhormia ole asennettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Tältä osin Vakuutuslautakunta toteaa, että hyvää rakennustapaa kuvaavien (nyt jo kumottujen, mutta paljun asentamisaikana voimassa olleiden) Suomen Rakentamismääräyskokoelman vuoden 2007 ohjeiden E8 mukaan savupiippu on ulotettava vesikaton yläpuolelle tai muutoin rakennukseen nähden niin korkealle, että saavutetaan riittävä paloturvallisuus ja veto. Ohjeen mukaan suojaetäisyydet mitoitetaan valmistajan ohjeen mukaisesti. 

Asiakkaan ilmoituksen mukaan jatko-osa oli ollut useita kymmeniä senttimetrejä katon yläpuolella. Paljujen valmistajien asennusohjeiden mukaan lähellä rakennusta olevan piipun pään tulee olla vähintään 1 metri yli katon. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei savuhormin jatko-osan korkeudella ole saavutettu riittävää paloturvallisuuden tasoa. Tämän vuoksi savuhormin asennus ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan ole ollut hyvän rakentamistavan mukainen. Vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus myös tällä perusteella.

Asianajokulut

Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta asianajokuluista vahingon selvittelykuluina. Vakuutuslautakunta toteaa, että kotivakuutuksesta korvataan sen ehtojen perusteella vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko ja muut ehdoissa erikseen mainitut kustannukset kuten asumisen lisäkustannukset. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät asianajokulut ole korvattavia vahingon selvittelykuluina.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn ohjesäännön 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lautakunta voi kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta.

Tässä asiassa lautakunnalta ei ole pyydetty ratkaisusuositusta oikeusturvavakuutuksen osalta, eikä lautakunta siksi käsittele esitettyä kuluvaatimusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.
    
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho