Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan hän oli laskenut moottoriveneensä vesille 20.5.2019 ja käynyt veneellä noin 30 minuutin koelenkillä, jonka päätyttyä vene kiinnitettiin laituriin. Vene oli uponnut seuraavan yön aikana lähes kokonaan. Vahingon sattumisajankohdaksi oli merkitty klo 20.00. Uppoamisen syynä oli, että asiakas oli unohtanut kiinnittää pohjatulpan veneeseen ennen sen vesillelaskua. Unohtaminen oli asiakkaan mukaan johtunut siitä, että pohjatulppaa ei ollut irrotettu aikaisempina vuosina talvisäilytyksen aikana. Veneen moottori ja sähköosat kärsivät laajoja vaurioita.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 29.5.2019 vakuutusehtojen kohtaan 5.7, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka johtuu rakenne-, asennus- ja kokoonpanovirheistä. Vakuutusyhtiö katsoi, että pohjatulpan unohtumista pois paikoiltaan ennen veneen laskemista vesille on pidettävä asennusvirheenä. Ennen veneen laskemista veteen on tarkastettava, että kaikki on oikein asennettu. Veneen vesillelaskuun ja tarkastamiseen liittyvä asiakkaan menettely on ollut hyvin huolimatonta. Yhtiö katsoi lisäksi, että unohtuneen pohjatulpan aukosta tulleessa vedessä ei ole ollut kyse vedestä joka tunkeutuu äkillisesti ja ennalta arvaamatta sisään rungosta tai läpivienneistä. Venekorjaamon huoltomiehen toimesta on todettu, että pilssipumppu on asennettu oikein ja sen olisi pitänyt toimia. Kun vene on kiinnitetty laituriin, vettä on luultavasti tullut ulos pilssipumpun poistoletkun reiästä, mikä olisi tullut tilanteessa huomata. Vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö kuitenkin korvaa veneen nostamisen ja moottorin ensiapuhuollon. 

Asiakas vetosi vakuutusyhtiölle esittämässään laajassa oikaisuvaatimuksessa muun muassa siihen, että veneen uppoamiseen johtaneessa pohjatulpan unohtamisessa on ollut kyse pienestä, inhimillisestä virheestä. Korvausta on virheen perusteella perusteltua alentaa, mutta sitä ei tulisi evätä kokonaan. Asiakas kuvaa laajasti huolellista menettelyään veneilijänä ja veneelle tehtyjä tarkastuksia sekä huoltotoimenpiteitä. Myös pohjatulpan poistamisessa syksyllä 2018 oli kyse huoltotoimenpiteestä, joka auttoi venettä kuivumaan paremmin.

Asiakas kertoo, että hän teki veneen vesille laskemisen jälkeen noin puoli tuntia kestäneen koeajon. Koska laituripaikka oli muuttunut, asiakas jäi veneeseen koeajon jälkeen säätämään takaköydet sopiviksi. Veneestä poistuttuaan hän tarkisti veneen ryhdin ja asennon, eikä niissä ollut poikkeamaa. Vene jätettiin valvottuun ja vartioituun satamaan. Vartijoilla on jokaisen veneenomistajan puhelinnumero. Asiakas ei ole vieläkään saanut kyseisen yön vartijaa kiinni, eikä tiedä, miksi hän ei saanut kyseisenä yönä hälytystä. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli todennut yhdessä hänen kanssaan, että pilssipumpun poistoletkua ei voi nähdä ylhäältä päin. Hän pitää tämän vuoksi perusteettomana korvauspäätöksessä esitettyä väitettä siitä, että veden virtaaminen pilssipumpusta olisi tullut havaita.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 13.6.2019 vakuutusehtojen kohtaan 5.1. Asiakkaan tapauksessa tämän ehtokohdan mukaiset korvausedellytykset eivät täyty. Vesi ei ole tunkeutunut äkillisesti ja ennalta arvaamatta veneen sisään rungosta, läpivienneistä tai niiden putkiliitoksista, koska pohjatulppaa ei ollut asennettu paikalleen. Kyse ei ole myöskään muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta tapahtumasta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. 

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö maksaisi vahingosta ainakin osakorvauksen. Hän on myynyt vaurioituneen veneensä ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen 6.400 eurolla, minkä määrän voi vähentää korvauksesta. Veneen vaurioiden korjauskustannusarvio oli 25.000 euroa. Käytetyn vastaavan veneen hinta varusteineen on asiakkaan oman arvion mukaan 34.000 euroa.

Asiakkaan tuttava H, joka työskentelee eräässä toisessa vakuutusyhtiössä teknisenä vahinkotarkastajana, on kertonut, että alalla on yleistä ”sakottaa” huolimattomuudesta omavastuun korotuksella. Tyypillinen omavastuu huolimattomuustapauksissa on 10 % - 50 %. H:n kertomassa esimerkkitapauksessa humalassa suihkuun nukahtanut henkilö aiheutti vesivahingon, jolloin omavastuuksi asetettiin 25 %. H katsoi tämän vastaavan jo törkeän huolimattomuuden tasoa. Asiakas viittaa myös H:n tapauksesta antamaan lausuntoon. 

Asiakas kuvaa kirjelmässään vakuutusyhtiön markkinoinnissaan itsestään antamaa kuvaa veneilijäystävällisimpänä vakuutusyhtiönä. Hän osti veneelleen kattavimman vakuutuksen. Asiakkaan mielestä vahingon satuttua on helppoa olla jälkiviisas ja todeta, että tietenkin vesi tunkeutuu veneeseen, josta puuttuu pohjatulppa. Vahinko on kuitenkin ollut asiakkaan näkökulmasta äkillinen ja ennalta arvaamaton. Tieto vahingosta tuli vasta seuraavana päivänä, kun venekerhon satamakapteeni soitti ja kertoi veneen uponneen yön aikana. Tapahtuma ei ollut suunniteltu, eikä sitä voida pitää tässä mielessä ennalta arvattavana. Esimerkiksi karilleajotapauksissa vahinkoja korvataan, vaikka veden tuleminen veneeseen haljenneen pohjan kautta on ennalta arvattavaa. Asiakkaan mielestä vain suunnitelmallisesti aiheutetussa vahingossa voidaan puhua ennalta arvattavuudesta. 

Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että vuotavan veneen laskeminen veteen vie vahingon vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ja huolellisuuden määrällä ei tällöin ole merkitystä. Kuitenkin vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on antamassaan ensimmäisessä korvauspäätöksessä moittinut vakuutuksenottajaa suuresta huolimattomuudesta. Tämä ristiriita osoittaa, että huolellisuuden määrällä on asiassa merkitystä, mikä puolestaan viittaa siihen, että vahinko sinänsä kuuluisi vakuutuksen piiriin. Asiakas vetoaa vakuutusehtojen kohtaan 5.3, jonka mukaan huolimattomuus vuotojen tarkastuksessa voi alentaa korvausta. Tämän ehtokohdan mukaan vene tulee tarkastaa vesillelaskun yhteydessä vuotovahinkojen varalta. Laiminlyönnin seuraamuksena on ehtokohdan mukaan korvauksen alentaminen eikä korvauksen epääminen kokonaan. Asiakkaan mielestä ehtokohta 5.3 osoittaa, että vesille laskettu vuotava vene voi kuulua vakuutuksen korvauspiiriin. 

Asiakkaan mukaan hänen veneessään oleva pilssipumppu on aina ollut erittäin hiljainen ja sen käyntiääntä on vaikea kuulla. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja itsekin totesi veneen luona käydessään, että pilssipumpun poistoreikää ei mitenkään voi nähdä veneestä käsin. Korjaamon huoltomiehen mukaan pilssipumppu oli oikein kytketty. Sen toimivuudesta vahingon hetkellä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Veneeseen oli uusittu akut keväällä 2019 ja niiden kapasiteetin olisi pitänyt riittää pilssipumpun pyörittämiseen usean päivän ajan. Uppoamisen jälkeen pumppu oli rikkoutunut, ja on mahdotonta sanoa varmasti, oliko pumppu toiminut vahinkoyönä.

Asiakas kuvaa laajasti huolellisuuttaan veneilijänä. Asiakas myöntää olleensa huolimaton, kun pohjatulpan paikoillaan oleminen on jäänyt tarkastamatta. Laiminlyöntiin liittynyt huolimattomuus ei kuitenkaan ole ollut vakuutusyhtiön ensimmäisessä korvauspäätöksessä esitetyllä tavalla ”suurta”. Ehtokohdassa 5.3 edellytetään, että vesille laskettaessa vene on tarkastettava vuotojen varalta. Siinä ei kuitenkaan määritellä, mikä on riittävä tarkastus. Pohjatulppaa ei mainita millään tavoin. Asiakas toistaa kertomuksensa vesillelaskun jälkeisistä tapahtumista. Hän ei vain ”tuupannut venettä vesille” ja poistunut saman tien. Asiakas katsoo, että hän on osittain täyttänyt vakuutusehdon 5.3 vaatimuksen tarkistaa vene vuotojen varalta. 

Asiakas viittaa H:n ja vakuutusalalla työskentelevän toimitusjohtaja T:n antamiin lausuntoihin. H:n mielestä vakuutusehtojen kohta 5.7 ei sulje pois korvausta vahingossa, joka johtuu inhimillisestä käyttövirheestä. Hänen näkemyksensä mukaan pohjatulpan unohtaminen itsessään oli ennalta arvaamatonta. T on puolestaan katsonut, että veden tunkeutuminen veneeseen on ollut äkillistä ja ennalta arvaamatonta. Asiakkaan tapauksessa vesi esimerkiksi ei tihkunut sisään pikku hiljaa ilman, että omistaja olisi reagoinut asiaan. T on myös tuonut esille, että kyseessä ei ole asennusvirhe, vaikka vakuutusyhtiö päätöksessään niin väittää. T katsoo vakuutusyhtiön menetelleen hyvän vakuutustavan vastaisesti korvauspäätöksen perusteluja muuttaessaan ja tuo esille erään vanhan vahinkotapauksen, jossa vakuutusyhtiö oli päätynyt korvaamaan vahingon, vaikka inhimillinen unohtaminen oli jättänyt kalastusalukseen vuotavan reiän.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset. Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vahinko korvataan veden tunkeutuessa äkillisesti ja ennalta arvaamatta sisään rungosta, läpivienneistä ja niiden putkiliitoksista tai niihin johtavista letkuista. Mikäli pohjatulppaa ei laiteta veneeseen ennen vesillelaskua, tulvii vettä sisälle veneeseen. Veden tulviminen veneeseen ei ole ennalta arvaamaton seuraus pohjatulpan puuttuessa. Koska vahinkotapahtuma ei ole vakuutusehtojen kohdan 5.1 tarkoitettu ennalta arvaamaton tapahtuma, vakuutus ei kata kyseistä tapahtumaa. 

Asiakas on vedonnut siihen, että vakuutusyhtiön tulisi kohtuullistaa päätöstään ja korvata vahingot ainakin osittain. Jotta vahingot olisivat edes osittain korvattavissa, on vahinkotapahtuman sinänsä oltava vakuutuksen soveltamispiirissä. Edellytys tälle veden tunkeutuessa veneeseen on, että vahinkotapahtuma on tapahtunut ennalta arvaamattomasti ja äkillisesti. Muuten vakuutus ei kata vahinkotapahtumaa ollenkaan.

Jos vesi olisi tunkeutunut veneeseen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti, olisi vakuutusyhtiö seuraavaksi arvoinut, missä määrin vakuutettu oli noudattanut vakuutuksen suojeluohjeita. Mikäli suojeluohjeita olisi laiminlyöty, mutta vakuutus sinänsä kattaisi vahinkotapahtuman, olisi vakuutusyhtiö arvoinut laiminlyönnin vakavuuden ja vaikutuksen vahinkotapahtuman kannalta. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiö voi maksaa vahingonkorvauksen laiminlyönnin vakavuuden mukaisesti alennettuna. Tässä tapauksessa korvausta ei kuitenkaan voida maksaa, koska kyse ei ole korvattavasta ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö toteaa, että se ei ole missään vaiheessa epäillyt, että vahinko olisi aiheutettu suunnitelmallisesti. Vahinko ei ole tästä huolimatta korvattava. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, oliko vesi tunkeutunut veneeseen äkillisesti ja ennalta arvaamatta rungosta, läpivienneistä ja niiden putkiliitoksista tai niihin johtavista letkuista tai oliko vahinko johtunut jostakin ehtojen tarkoittamasta ennalta arvaamattomasta ja ulkoisesta syystä johtuvasta tapahtumasta. Kyse on myös veneen vesillelaskun yhteydessä vuotojen varalta tarkastamista koskevan ehtokohdan merkityksestä vahingon korvattavuuden kannalta. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen ja epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Venevakuutusehtojen (voimassa 1.4.2018 alkaen) kohdan 5.1 (Karilleajo, törmäys, sekä muut merivahingot) mukaan vakuutusyhtiö korvaa välittömät vahingot, jotka syntyvät:
- karilleajon, törmäyksen tai kaatumisen yhteydessä
- äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tapahtuman seurauksena mastoon ja takilaan
- veden tunkeutuessa äkillisesti ja ennalta-arvaamatta sisään rungosta, läpivienneistä ja niiden putkiliitoksista tai niihin johtavista letkuista
- muun äkillisen ja ennalta-arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena. 

Ehtokohdan 5.3 (Huolellisuusvaatimukset) mukaan jotta vakuutus on voimassa ilman korvauksen alentamista merivahinkotapauksessa tulee:
- vene tarkastaa vesillelaskun yhteydessä vuotojen varalta 
[…]

Ehtokohdan 5.7 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa tai omaisuuden menetystä, joka johtuu muun muassa
- rakenne-, asennus- ja kokoonpanovirheistä

Asian arviointi

Asiakas on valituksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutusyhtiö on ensimmäisessä korvauspäätöksessään perustellut kielteistä korvausratkaisuaan sillä, että pohjatulpan kiinnittämättä jäämistä on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettuna asennusvirheenä. Yhtiö on vasta myöhemmässä korvauspäätöksessään vedonnut nimenomaisesti siihen, että veneen uppoamiseen johtanutta vahinkoa ei ole ylipäätään pidettävä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Asiakas pitää toimitusjohtaja T:n lausuntoon viitaten tällaista korvauspäätöksen perustelujen muuttamista hyvän vakuutustavan vastaisena. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että hyvää vakuutustapaa korvauskäsittelyssä kuvaavat Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (nyttemmin Finanssiala ry) hallituksen 16.6.1998 hyväksymät vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnan periaatteet. Niissä todetaan muun muassa, että ”Korvauspäätöksessä ilmaistaan selvästi, mistä osista korvaus koostuu. Jos päätös on kielteinen tai muuten poikkeaa korvaushakemuksesta, päätös perustellaan huolellisesti. Jos korvaus evätään usealla eri perusteella, kaikki tiedossa olevat epäysperusteet esitetään yhdellä kertaa.”

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on vedonnut vasta toisessa kielteisessä korvauspäätöksessään yksinomaan siihen, että vahinkotapahtumaa ei voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Vakuutusyhtiö on kuitenkin tuonut tämän perusteen esille jo ensimmäisessä korvauspäätöksessään rajoitusehdon soveltamista ja asiakkaan menettelyn huolimattomuutta koskevien perustelujen ohella. Vakuutuslautakunnan menettelyä koskeviin periaatteisiin ei kaikesta huolimatta sisälly sellaisia väittämistaakkaa tai prekluusiovaikutusta koskevia menettelysääntöjä, jotka estäisivät kielteisen korvausratkaisun perusteluihin nähden vaihtoehtoisiin tai uusiin epäysperusteisiin vetoamisen tapauksen tultua vireille lautakunnassa. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö on voinut vedota kiistämisensä tueksi myös siihen, että vahinko ei ole ollut vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillinen ja ennalta arvaamaton. 

Esillä olevassa tapauksessa asiakkaan moottorivene on uponnut sen johdosta, että vene on laskettu keväällä vesille siten, että veneen talvisäilytyksen ajaksi irrotettua pohjatulppaa ei ole kiinnitetty paikoilleen. Tämä on johtunut asiakkaan mukaan erehdyksestä, joka on liittynyt siihen, että pohjatulppaa ei aikaisempina vuosina ollut irrotettu talvisäilytyksen ajaksi. 
 
Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan merivahinkona korvataan muun muassa karilleajon, törmäyksen tai kaatumisen yhteydessä syntyvät välittömät vahingot (ensimmäinen ranskalaisella viivalla osoitettu alakohta). Ehtokohdan mukaan korvataan myös välittömät vahingot, jotka syntyvät veden tunkeutuessa veneeseen äkillisesti ja ennalta arvaamatta rungosta, läpiviennistä ja niiden putkiliitoksista tai niihin johtavista letkuista (kolmas ranskalaisella viivalla osoitettu alakohta). Ehtokohdan 5.1 mukaan korvataan lisäksi välittömät vahingot, joka syntyvät muun äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena (neljäs ranskalaisella viivalla osoitettu alakohta). 

Vakuutuslautakunta toteaa, että pohjatulppa on tässä tapauksessa poistettu veneestä tarkoituksellisesti sen käyttäjän toimesta veneen talvisäilytyksen yhteydessä. Pohjatulpan poistaminen on veneen säilyttämiseen liittyvä tavanomainen toimenpide. Auki jääneestä veneen pohjatulpan aukosta keväällä vesille laskemisen yhteydessä tullutta vesivuotoa ei Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan voida pitää vakuutettuun veneeseen nähden ulkoisesta syystä aiheutuneena vahinkotapahtumana. Tämän vuoksi vahinko ei ole ehtokohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetun ulkoisen tapahtuman aiheuttamana korvattava. Veneelle aiheutuneen vahingon syynä ei ole ollut myöskään veneen karilleajo, törmäys tai kaatuminen. Tämän vuoksi korvaus ei tule kyseeseen myöskään ehtokohdan ensimmäisen alakohdan perusteella. 

Vakuutuksen kohteena olevan moottoriveneen rakenteesta ja pohjatulpan sijainnista ei ole esitetty lautakunnalle vakuutusta koskevista asiakirjoista ilmenevää veneen merkkiä, mallia ja käyttöönottovuotta yksilöidympiä tietoja. Lautakunta kuitenkin tulkitsee vakuutusehtoja niin, että pohjatulpan aukon kautta veneeseen päässyt ja veneen vesillelaskua seuranneen yön aikana veneen uppoamisen aiheuttanut vesi on tullut veneeseen rungon tai läpiviennin kautta ehtokohdan 5.1 kolmannessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Vahingon korvattavuuden kannalta ratkaiseva kysymys on, onko vesi tunkeutunut veneeseen tässä alakohdassa tarkoitetulla tavalla äkillisesti ja ennalta arvaamatta. 

Vahinkotapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta on vakuutuskäytännössä arvoitu pääsääntöisesti objektiivisesti, mikä tarkoittaa sitä, että vahinkotapahtuman tapahtuminen vakuutetun näkökulmasta yllättävästi ja hänen tahtomattaan ei sellaisenaan merkitse sitä, että vahinkotapahtuma on ollut ennalta arvaamaton. 

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusehtojen mukaisena korvausedellytyksenä on veden äkillinen ja ennalta arvaamaton tunkeutuminen veneeseen muun muassa rungosta tai läpiviennistä. Sovellettavissa vakuutusehdoissa ei ole lähemmin määritelty sitä, mitä veneen rungosta tai läpiviennistä tapahtuvan veden tunkeutumisen äkillisyydellä ja ennalta arvaamattomuudella tarkoitetaan. Korvattavuuden edellytykseksi ei ole ehtokohdassa asetettu esimerkiksi veneen rakenteiden, koneiden tai laitteiden rikkoutumista, eikä myöskään sitä, että veden veneeseen tunkeutumisen aiheuttavana tekijänä tulisi olla jokin veneeseen nähden ulkoinen syy. Ehtokohdan avoimen sanamuodon perusteella mikä hyvänsä veneen äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi luonnehdittava vuoto on korvaukseen oikeuttava tapahtuma. Lautakunnan näkemyksen mukaan esimerkiksi sitä, että vene alkaa sen runkoon tai laitteisiin talvisäilytyksen aikana tulleen vian tai vaurion johdosta vesille laskemisen yhteydessä äkillisesti vuotaa, on lähtökohtaisesti pidettävä kyseisen ehtokohdan mukaan korvaukseen oikeuttavana tapahtumana. 

Käsillä olevassa tapauksessa veden tunkeutuminen veneeseen on johtunut siitä, että veneen pohjatulppa on asiakkaan erehdyksen johdosta jäänyt kiinnittämättä paikoilleen, minkä seurauksena vettä on ilmeisesti välittömästi veneen vesille laskemisen jälkeen alkanut vuotaa veneeseen. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan pohjatulpan puuttumisesta johtuvaa vesivuotoa ei lähtökohtaisesti voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana. Tulpan kiinnittämättä jääminen on kuitenkin johtunut asiakkaan huolimattomuudesta johtuneesta erehdyksestä vesillelaskua edeltäneessä veneen käsittelyssä ja tarkastamisessa. Vakuutusehtojen kohdassa 5.3 on määräys, jonka mukaan vene on vesillelaskun yhteydessä tarkastettava vuotojen varalta. 

Veneen vesille laskemisen yhteydessä ilmenevät vuodot, joiden aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemistä ehtokohta 5.3 koskee, ilmenevät käytännössä veden tunkeutumisena veneeseen äkillisesti. Jos vuotokohta ei ole ennen veneen vesille laskemista silmämääräisesti havaittavissa, vesille laskettaessa alkava vuoto voi olla myös ennalta arvaamaton. Suojeluohjeiden tarkoituksena on ohjata vakuutettuja ehkäisemään ja rajoittamaan korvattavien vahinkojen syntymistä, minkä johdosta vesillelaskuun liittyvä vuodolta tarkastamista koskeva suojeluohje viittaa siihen, että vesillelaskun yhteydessä ilmenevät ja näin ollen esimerkiksi talvisäilytyksen aikana alkunsa saaneesta syystä johtuvat vuodot ovat vakuutuksesta korvattavia tapahtumia. 

Laajoista venevakuutuksista korvataan yleisesti veneen omistajan tai kuljettajan huolimattomuudesta aiheutuneita vahinkoja. Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan tunnusmerkistöltään avoimeksi muotoiltu veden äkillinen ja ennalta arvaamaton tunkeutuminen veneeseen on korvattava vahinkotapahtuma. Veneen vesille laskemisen yhteydessä vuotojen varalta tarkastamista koskeva suojeluohje viittaa yhdessä ehtokohdan 5.1 kanssa siihen, että erityisesti veneen vesille laskemisen yhteydessä ilmenevät vuototapahtumat ovat lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavia, ellei vahinko ole aiheutunut jostakin rajoitusehtokohdassa 5.7 tarkoitetusta syystä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan sovellettavat vakuutusehdot muodostuvat ehtokohtia 5.1 ja 5.3 yhdessä tarkasteltaessa epäselviksi ja monitulkintaisiksi veneen vesille laskun yhteydessä avoimeksi jääneestä pohjatulpan aukosta tapahtuneen vuodon korvattavuuden edellytyksenä olevan äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden vaatimuksen kannalta. Tällöin vakuutusehtoja on kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n nojalla tulkittava kuluttajan eduksi. Tässä tapauksessa pohjatulppa on asiakkaan kertomuksen mukaan irrotettu veneestä edellisen veneilykauden päättyessä talvisäilytystä varten, mitä aikaisempina kausina ei ollut tehty. Ottaen huomioon, että pohjatulpan kiinnittämättä jääminen on johtunut asiakkaan unohtamisena ilmenneestä erehdyksestä veneen vesille laskemisen yhteydessä, Vakuutuslautakunta tulkitsee vakuutusehtoja siten, että vesi on tässä tapauksessa tunkeutunut pohjatulpan avoimeksi jääneestä aukosta veneeseen vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Tämän vuoksi veneen uppoaminen on lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattava vahinko. 

Vakuutusyhtiö on vedonnut korvauspäätöksessään siihen, että pohjatulpan kiinnittämättä jäämistä ennen veneen vesille laskemista on pidettävä rajoitusehtokohdassa 5.7 tarkoitettuna asennusvirheenä. Vakuutuslautakunta katsoo, että yleisen kielenkäytön mukaan ymmärrettynä asennusvirheenä on pidettävä jonkin veneen laitteen tai osan teknistä asennustyötä käsittävän toimenpiteen yhteydessä tapahtunutta virhettä. Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei ilmene, että pohjatulpan kiinnittäminen tai irrottaminen olisi edellyttänyt tulpan tavanomaisen ja yksinkertaisen löysäämisen ja kiristämisen lisäksi muita asentamisena pidettäviä toimenpiteitä. Vakuutuslautakunta katsoo, että pohjatulpan irrottamista ja sen kiinnittämättä jäämistä ei voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna asennusvirheenä, vaan kyse on huolimattomuudesta aiheutuneesta veneen käyttövirheestä. Tämän johdosta vakuutusyhtiö ei ole voinut evätä korvausta tällä vetoamallaan perusteella.

Asiassa on lopuksi arvioitava, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus alentaa korvausta tai evätä se ensimmäisessä korvauspäätöksessään vetoamansa asiakkaan huolimattomuuden perusteella. Ehtokohdan 5.3 mukaan vene tulee tarkastaa vesillelaskun yhteydessä vuotojen varalta. Vaikka asiassa ei ole esitetty selvitystä pohjatulpan sijainnista ja siitä, mitä toimenpiteitä avoinna olleesta pohjatulpasta tapahtuneen vuodon havaitseminen olisi edellyttänyt, Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että vesillelaskun jälkeen vuoto olisi ollut veneen rakenteita riittävästi tarkastelemalla ollut helposti havaittavissa, mitä johtopäätöstä tukee myös se, että asiakas on osaltaan myöntänyt menetelleensä tilanteessa huolimattomasti. Pohjatulpan puuttumisesta aiheutuva vuoto johtaa ajan kuluessa vääjäämättä veneen uppoamiseen. Lautakunta katsoo, että veneen uppoaminen on ollut suora seuraus asiakkaan laiminlyönnistä tarkastaa vene vuotojen varalta vesillelaskun yhteydessä. Huolimattomuutta ei voi vallinneet olosuhteet huomioon ottaen pitää vähäisenä. Vielä noin 30 minuuttia kestäneen koeajon päättymisen jälkeenkin avoimeksi jääneestä pohjatulpasta aiheutuva huomattava veneen uppoamisriski huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on tässä tapauksessa oikeus alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella puolella (1/2). 

Vakuutuslautakunnalle ei ole esitetty asiakkaan valituksessa esitettyjen korvausvaatimusten lisäksi asiakirjaselvitystä vahingon määrästä. Myöskään vakuutusyhtiö ei ole vastineessaan lausunut veneen arvosta tai korjauskustannusten määrästä. Maksettavan korvauksen määrä jää ensi vaiheessa osapuolten välillä selvitettäväksi. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee korvausasian vahingon määrän osalta ja maksaa asiakkaalle venevahingosta puolella (1/2) alennetun korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho