Tapahtumatiedot

Asiakas (syntynyt vuonna 1964) oli vaatinut korvausta uimahallissa aiheutuneesta vahingosta A:lta. A:n 13-vuotiaan tyttären B:n alla ollut uimakelluke oli lähtenyt nousemaan veden alta nopealla vauhdilla osuen asiakasta leuan alueelle. A oli hakenut tehnyt tapahtumasta vahinkoilmoituksen vastuuvakuutusyhtiöllensä. 

Uimahallin edustajan 31.1.2019 antaman selvityksen mukaan valvontakameran kuvasta näkyy, että B leikki vahinkohetkellä vesiliikunta-altaassa uimalaudan kanssa yhdessä ystävänsä kanssa. Hetken leikittyään tytöt laittoivat laudat jalkojensa alle pohjaan ja tasapainoilivat lautojen päällä. Tyttöjen seistessä lautojen päällä, osuman saanut asiakas ui tyttöjen ohi. Asiakkaan ollessa jo ohittanut tytöt, toinen tytöistä menetti tasapainonsa, ja uimalauta lähti nousemaan pohjasta kohti pintaa. Uimalauta osui jo ohi uinutta asiakasta leukaan tullessaan pintaan. Asiakas oli arviolta vajaan metrin päässä tytöistä, selkä heihin päin. Uimahallin edustaja katsoi, että kyseessä oli vahinko ja B:n horjahtaessa laudan päältä, olisi lauta voinut lähteä liikkumaan mihin suuntaan tahansa. Jos uimalauta lähtee nousemaan altaan pohjasta itsekseen ylös, lauta liikkuu jonkin verran holtittomasti. Lauta ei nouse suoraan kohti pintaa, vaan liikkuu sivulta sivulle.

Uimanhallin edustajan antaman selvityksen mukaan vahinko oli tapahtunut sellaisella uimaradalla, jossa on sallittua leikkiä uimakellukkeilla. Uimakellukkeiden heittäminen oli kuitenkin kielletty. Uimahallissa on erikseen myös sellaisia ratoja, jotka oli varattu ainoastaan uimista varten. 
    
Vakuutusyhtiö oli todennut 6.3.3109 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vakuutusyhtiön korvausvastuu edellyttää tässä tapauksessa, että vahinko on aiheutettu tuottamuksellisesti, eli että vahinko on ollut seurausta B:n huolimattomasta tai muutoin moitittavasta toiminnasta. B oli kertonut leikkineensä kaverinsa kanssa siten, että he molemmat olivat seisoneet uimakellukkeidensa päällä uima-altaassa. B:n tasapaino oli horjunut, minkä seurauksena kelluke oli lähtenyt nousemaan pintaan hänen jalkojensa alta. Vahinko ei ole ollut seurausta B:n huolimattomuudesta tai muusta moitittavasta toiminnasta, eikä vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta vastuuperusteen puuttuessa. 

Asiakas on hakenut muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Asiakas on lausunut 13.3.2019 päivätyssä muutoksenhakukirjeessään, ettei hänen toimintansa ole ollut huolimatonta, vaan kyse oli B:n aiheuttamasta vahingosta. Kyseisenä ajankohtana altaassa ei järjestetty ohjattua toimintaa, vaan allas oli kaikkien uimahallin asiakkaiden käytettävissä vapaasti, myös uimareiden. Allasta käyttävien uimareiden ei voida edellyttää huolehtivan erityisesti omasta turvallisuudestaan sen varalta, että altaan toisen käyttäjän taholta olisi odottavissa odottamatonta häiriötä. Heiltä ei voida siten edellyttää muiden altaiden käyttämistä. B on ollut tietoinen siitä, ettei hän ollut altaassa yksin.

Uimalaudan kaltaisia välineitä tulee käsitellä erityisen huolellisesti ja muut altaassa olevat henkilöt huomioiden. B:llä ei ollut kanssaan tapahtumahetkellä huoltajaa taikka muuta aikuista henkilöä, joka olisi voinut valvoa hänen toimintaansa. Aikuisen henkilön valvonnan puutteen voidaan katsoa osaltaan vaikuttaneen tapahtuneeseen. Uimalautaa tulee pitää vedessä vaakatasossa hiukan vedenpinnan alapuolella, ja vartalo tulee pitää mahdollisimman pinnassa vastuksen minimoimiseksi.

Vakuutusyhtiö on katsonut 9.5.2019 päivätyssä korvauspäätöksessään, että uimalaudan heittäminen sisältää ennakoitavan ja tiedostettavan riskin siitä, että heitetty lauta saattaa aiheuttaa vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle. Nyt kyseessä oleva tilanne ei vastaa laudan heittämistä. Laudan osuminen asiakkaaseen on ollut seurausta tasapainon menettämisestä, jolloin B:n ja uima-altaan pohjan välissä ollut lauta on karannut kohti veden pintaa. Horjahtaminen altaassa ei ole tapahtuma, jota voitaisiin etukäteen ennakoida. Tässä tapauksessa horjahtaminen on johtanut siihen, että uimalauta on päässyt liikkeelle kohti altaan pintaa. Toiseksi horjahtamisen johdosta uimalaudan liikesuuntaa ei ole myöskään voitu etukäteen ennakoida. Uimalauta pyrkii kuvaillun kaltaisen tapahtuman seurauksena kelluvana materiaalina väistämättä kohti veden pintaa, mutta se olisi voinut veden nosteen vaikutuksesta liikkua ennakoimattomasti mihin suuntaan tahansa.

Uimalaudan osuminen asiakkaaseen on ollut puhdas tapaturma, johon ei liity B:n tuottamusta. Uimahallin edustaja on lisäksi omassa selvityksessään todennut että B on horjahtanut, ja että lauta on karannut vahingossa. Myös tämä selvitys tukee näkemystä siitä, että kyseessä ei ole tapahtuma, jonka seuraukset B:n olisi tullut tiedostaa etukäteen. Asiassa ei näin ollen ole näytetty, että B:lle syntyisi korvausvastuu asiakkaalle aiheutuneesta henkilövahingosta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on katsonut valituksessaan, että vakuutusyhtiön tulisi suorittaa hänelle korvaus A:n ottamasta vastuuvakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, ettei B:n toiminta ollut tuottamuksellista, eikä vakuutusyhtiöllä ole korvausvastuuta vahingosta. B ei ole rikkonut uimahallin sääntöjä tai muutenkaan toiminut sillä tavalla huolimattomasti, että tämä toiminta aiheuttaisi vahingonkorvauslain mukaisen korvausvastuun B:lle.

Vakuutetun kuuleminen 

FINE on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden lausua asiassa. 

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 2 §:n mukaan jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.

Tapaukseen sovellettavien, 1.1.2010 voimaan tulleiden vastuuvakuutusehtojen kohdan 4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja joka todetaan vakuutuskauden aikana.

Kohdan 4.1.2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan lisäksi vahinko, jonka aiheuttaa vakuutettu lapsi, jota vahingon sattuessa ei ikänsä puolesta ole pidettävä korvausvelvollisena. Vahinko korvataan siinä laajuudessa kuin sen olisi aiheuttanut lapsi, joka on saavuttanut korvausvelvollisuuden syntymistä edellyttävän alimman iän. Tämä säännös ei koske vahinkoa, josta joku toinen on korvausvastuussa, eikä vahinkoa, joka aiheutuu sille, jonka hoidettavana lapsi vahingon sattuessa on.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko asiakkaalle aiheutunut vahinko aiheutunut 13-vuotiaan B:n tuottamuksellisesta toiminnasta. 

Vastuuvakuutus kattaa vakuutetun voimassa olevan oikeuden mukaisen korvaus-vastuun. Vahingonaiheuttajan korvausvastuu esillä olevan kaltaisessa tilanteessa määritellään vahingonkorvauslaissa. Lain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamuksella tarkoitetaan huolimattomuutta, varomattomuutta, laiminlyöntiä tai muuta sellaista moitittavaa menettelyä. Alaikäisen osalta tuottamuksen mittapuuna pidetään sellaista huolellisuutta, jota hänen ikäiseltään ja samalla kehitystasolla olevalta voidaan vaatia. Näin ollen alle 18-vuotias syyllistyy tuottamukselliseen vahingon aiheuttamiseen, kun hän menettelee ikäisekseen moitittavalla tavalla. Normaalisti kehittyneen lapsen henkilökohtaisen korvausvastuun on oikeuskäytännössä katsottu alkavan syntyä noin 5–7 vuoden iässä. 
    
Asiassa on riidatonta, että A:n 13-vuotiaan tyttären B:n alla ollut uimakelluke oli lähtenyt nousemaan veden alta nopealla vauhdilla osuen ohi uivaa asiakasta leuan alueelle. Uimahallin edustajan antaman selvityksen mukaan vahinko oli tapahtunut sellaisella uimaradalla, jossa on sallittua leikkiä uimakellukkeilla. Uimakellukkeiden heittäminen oli kuitenkin kielletty. Uimahallissa on erikseen myös sellaisia ratoja, jotka on varattu ainoastaan uimista varten. FINE katsoo vahinkopaikan olosuhteen huomioiden, että kellukkeen päällä seisomista voidaan pitää kyseisessä altaassa sallittuna lasten tavanomaisena leikkimisenä, joka ei ole moitittavaa. FINE katsoo näin ollen, että leikin yhteydessä tapahtuneessa horjahtamisessa ja kellukkeen lipsahtamisessa oli kyse tapaturmasta. Koska B:llä ei ole tuottamuksen puuttuessa vahingonkorvausvastuutta, kyseessä ei ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén            
Esittelijä Nikunlassi