FINE-019298

Tulosta

Diaarinumero: FINE-019298 (2019)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 07.11.2019

Asiasanat: Viemärin tukkeutuminen ja liitosvuoto. All Risks – vakuutus. Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Märkätila. Rajoitusehdot. Vedeneristyksen läpi vuotanut vesi.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon asunnon 34 vaatehuoneen ja pesuhuoneen katonrajasta havaittiin 19.12.2018 valuvan vettä. W Oy:n mittausraportin 21.12.2018 mukaan asunnon 34 yläpuolella kerrostalon 8. kerroksessa sijaitsee liiketilan WC. WC-tilan pesualtaaseen vettä laskemalla vesi nousi lattialle pesualtaan viemärin ja poistoputken liitoksesta. Myös WC:n vetäminen nosti vettä pesualtaan viemärin liitoksesta lattialle. Raportin mukaan pesualtaan viemärin ja tulovesiputkien läpivientikohdat olivat auki ja vesi pääsi suoraan lattian alle rakenteisiin. Asunnon 34 vaatehuoneen katossa ja seinien nurkassa sekä pesuhuoneen takaseinän yläosassa todettiin kosteusvaurioita. 

Korvauspäätöksessään 16.1.2019 vakuutusyhtiö viittasi kartoitusraporttiin, jonka mukaan asunnon 34 katosta on valunut vettä ”ajoittain”. Valokuvien perusteella liiketilan WC-tilan käsienpesualtaan poistoputken ja viemärin välinen liitos ei ole tiivis ja päästää mahdollisen padotusveden nousemaan vapaasti tilan lattialle. Liitosta on yritetty tiivistää jossain vaiheessa ilmastointiteipillä. Raportin tietojen perusteella vakuutusyhtiö katsoi, että kyse ei ole vakuutusehtojen edellyttämästä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan pidempään jatkuneesta kunnossapito-ongelmasta. Yhtiö viittasi lisäksi Suomen Rakennusmääräyskokoelman C2 (1998) märkätilaa koskevaan määritelmään ja rakennusmääräyskokoelman kohtaan 8.1.16, jonka mukaan lattian vedeneristyksen putkiläpivientien tai vastaavien muiden läpivientien kohdalla vedeneristyksen reuna korotetaan ja tiivistetään putkeen vedenpitävästi. Yhtiö korvasi W Oy:n kartoitusraportin vahingon selvityskuluna. 

Asiakas vetosi oikaisupyynnössään siihen, että kyseessä oleva WC ei ole märkätila, vaan kuiva WC-tila, jossa ei ole lattiakaivoa. Tilan toiminta ei altista pintoja säännönmukaisesti roiskevesille, minkä vuoksi kyseessä ei ole märkätila, jossa tulisi olla vesieriste. Vahinkotapauksessa on ollut kyse viemärin padottamisen aiheuttamasta tulvimisesta, joka on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, sillä viemärin ei kuulu padottaa eikä veden nousta pois viemäristä. Huonoa liitosta ja teippausta voidaan asiakkaan mielestä pitää korkeintaan asennusvirheenä. Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan asennusvirheen seurauksena tapahtunut vesivahinko on korvattava.

Vakuutusyhtiö toisti korvauspäätöksessään 30.1.2019 aiemmin vetoamansa perustelut. Rakennusmääräyskokoelman osan C2 tulkintaoppaan mukaan WC-tilaa ei välttämättä katsota märkätilaksi. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kyseessä oleva WC-tila ei ole tavanomaiseksi luokiteltava, koska WC on tarkoitettu liiketilassa vierailevien asiakkaiden käyttöön, joilta ei voida hyvällä syyllä odottaa samanlaista huolellisuutta veden käsittelyssä kuin normaalin asunnon asukkailta. Tämä käy ilmi jo havaitun vahingon luonteesta: vahinko havaittiin alapuolisesta asunnosta eikä vuodon aiheuttaneesta WC-tilasta, vaikka vettä on täytynyt tulvia lattialle viemärin liitoksesta aina WC:n pesuallasta käytettäessä. 

Kartoitusraportin mukaan vettä on valunut alapuoliseen asuntoon "ajoittain", mikä viittaa siihen, että ongelma on ollut pidempiaikainen, eivätkä WC:n käyttäjät ole raportoineet veden tulvimisesta tilan lattialle. Vakuutusyhtiö vetoaa myös siihen, että kartoitusraportin kuvien perusteella WC-tilan lattiassa on pinnoitteena maali, joka sinänsä toimii hyvin kosteuseristeenä tämän tyyppisessä tilassa. Valokuvista voidaan edelleen todeta, että maalaus on oikeaoppisesti nostettu myös seinille suojaamaan seinien alaosaa. Tässä tapauksessa maalauksen peittävyys ei kuitenkaan ole ollut riittävä putkiläpivientien juuressa, mikä on mahdollistanut vahingon. Kyse on ollut viemärin huonon vetämisen aiheuttamasta padottamisesta ja tästä aiheutuneesta veden tulvimisesta tilaan. Jos tilan vedeneristys olisi ollut asianmukaisessa kunnossa, vahinkoa ei olisi syntynyt. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. 

Uudessa oikaisupyynnössään asiakas vetosi kartoittajalta saatuun lisäselvitykseen, jonka mukaan ajoittaisella vuotamisella on tarkoitettu vain joitakin vuotokertoja, jotka ovat liittyneet WC-tilan käyttöön viemärin tukkeutumisen tapahduttua. Tukkeutumisesta aiheutunut viemärin tulviminen on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, jonka ei ole osoitettu aiheutuneen mistään vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta syystä. Asiakkaan mukaan WC ei ole märkätila ja sen käyttötarkoitus pysyy samana, sijaitsi se asunnossa tai liikehuoneistossa. Käyttäjien huolellisuus ei liity tilan luonteeseen mitenkään. Kyseisessä WC:ssä ei ole sellaista vesipistettä, joka normaalissa käytössä altistaisi lattian vedelle alttiiksi. WC:n lattiassa on maali, joka ei ole vedeneriste, vaikka jotkut maalit muodostavatkin vedenpitävän pinnan. Tässä tapauksessa kyse ei ole myöskään vedeneristeen vuotamisesta. Mikäli katsottaisiin, että lattiassa pitäisi olla vedeneriste, tämä vaatimus ei toteudu, koska vedeneristettä ei ole. Asiakkaan näkemyksen mukaan kyseessä on korkeintaan rakennusvirhe tai hyvän rakentamistavan vastainen toteutus, josta seurannut vuotovahinko tulee vakuutusehtojen mukaan korvata vakuutuksesta.

Korvauspäätöksessään 8.3.2019 vakuutusyhtiö toisti aikaisemmat kannanottonsa. Yhtiön mukaan vahinko on voinut jatkua pidemmän aikaa ilman, että alapuolisen asunnon asukkaat ovat sitä huomanneet.  Vakuutusyhtiö myöntää, että rakentamismääräyskokoelman osan C2 määräysten mukaan sellaista WC-tilaa, jossa ei ole lattiakaivoa, ei lähtökohtaisesti lueta märkätilaksi. Ympäristöministeriön julkaisun ”Kosteus Rakentamisessa, RakMK C2 opas” luvussa 7 todetaan seuraavaa:

"... Määritelmässä esitettyjä märkätiloja ovat mm. kylpyhuoneet, suihkuhuoneet ja saunat. Sen sijaan esimerkiksi WC-tilaa tai rakennuksen tavanomaista teknistä tilaa ei katsota välttämättä märkätilaksi. Tilan luokitteleminen märkätilaksi tapahtuu käyttötarkoituksen perusteella" sekä "Mikäli märkätilassa on jatkuvasti roiskevettä (esim. yleiseen käyttöön tarkoitetut pesutilat) on syytä käyttää jatkuvaa kastumista kestäviä pintamateriaaleja."

Vakuutusyhtiön mukaan WC:n käyttötarkoitus säilyy periaatteessa samana riippumatta siitä, sijaitseeko se asunnossa vai liikehuoneistossa. Yhtiö kuitenkin katsoo, että WC-tilojen rasitusaste on aivan erilainen näissä kahdessa eri sijaintipaikassa. Päätöksessä viitattiin vielä julkisten WC-tilojen kunnossapidon ongelmia koskevaan Ylen artikkeliin. Korvauspäätöstä ei muutettu.

Asiakkaan valitus

Asiakas toistaa valituksessaan vakuutusyhtiölle esitetyissä uudelleenkäsittelypyynnöissä vedotut seikat ja kertaa käsittelyn vaiheita. Vakuutuslautakunnalta pyydetään lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös vakuutusehtojen mukainen. Vakuutusyhtiön vastauksen johdosta asiakas katsoo, että sillä, mitä pinnoitetta WC-tilaan on korjaustyön yhteydessä laitettu ja onko pinnoite määritelty vedeneristeeksi, ei ole asian arvioimisen kannalta merkitystä. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Yhtiö katsoo, että kyseessä oleva WC-tila on asiakaskäyttöön tarkoitettu, liiketilan yhteydessä oleva huonetila. Tämän johdosta siihen ei suoraan voida soveltaa samoja tilasäädöksiä kuin yksityisasunnossa olevaan, pelkästään asukkaiden käytössä olevaan tilaan, vaan se tulisi luokitella tilaksi, johon tulisi soveltaa samoja pinnoitevaatimuksia kuin perinteisesti määriteltyihin märkätiloihin. Koska tila on julkinen ja asiakkaiden käytettävissä, tulisi tilaan kohdistua korotettu siivousvaatimus kävijöiden viihtyisyyden ja hygieniaturvallisuuden takaamiseksi. Vakuutusyhtiön mukaan tämä edellyttää myös sitä, että tilan pintamateriaalit on suunniteltu, mitoitettu ja valittu kestämään normaalia WC-tilaa useimmin toteutuvan, siivouksesta aiheutuvan kosteusrasituksen sekä käyttäjien taholta tulevan mahdollisen huolimattomuuden tai piittaamattomuuden aiheuttamia kosteusrasituksia. 

Yhtiön mukaan tässäkin tapauksessa vahinko on sattunut niin, että vettä on vesipisteiden käytön aikana noussut lattialle ajoittain, minkä jälkeen vesi on valunut rakenteisiin. Tästä huolimatta vakuutusyhtiön tietoon ei ole saatettu, että yksikään tilan käyttäjä olisi kommentoinut kyseistä asiaa. Selvitystä siitä, milloin mahdollinen tukos viemäriin on syntynyt, ei ole esitetty. 

Vakuutusyhtiö viittaa rakentamismääräyskokoelman C2 1998 mukaisiin märkätilan ja vedeneristyksen määritelmiin sekä rakentamismääräyskokoelman kohtaan 1.4.7, jonka mukaan ”…pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus. Haitallinen veden valuminen rakenteiden sisään tai läpi estetään.” Yhtiö viittaa myös rakennusmääräyskokoelman kohtaan 1.4.13, jonka mukaan ”Vedelle alttiina oleviin rakenteisiin on käytettävä tähän käyttötarkoitukseen tarkoitettuja vettä ja tarvittaessa myös kulutusta kestäviä tarvikkeita ja pintamateriaaleja”.

W Oy:n raportin valokuvista voidaan todeta, että WC-tilan lattiassa on yhtenäinen maalipinta, joka on vakuutusyhtiön mukaan asianmukaisesti nostettu peittämään myös seinien alaosat. Vedeneristykselle rakennusmääräyskokoelmassa annetut määritteet eivät ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö maalipinta toimisi vedeneristeenä käyttötarkoitukseen sopivassa kohteessa. Vakuutusyhtiö viittaa myös siihen, että korjaustyötä koskevien laskujen mukaan WC-tilan korjaustyössä on käytetty Tikkurila Oy:n Akvacoat epoksimaalia, joka on valmistajan esitteen mukaisesti tarkoitettu esimerkiksi pesutilojen lattioille ja täyttää yllä mainitut rakennusmääräysten vaatimukset. Kyseessä on tuote, jonka käyttö on perusteltua, jos tilalta edellytetään normaalia WC-tilaa korkeampaa kulutus- ja kosteudenkestoa. 

Asiakkaan kanta viemärin tukkeutumisesta aiheutuneen vahingon korvattavuudesta on myös vakuutusyhtiön mielestä vakuutusehtojen perusteella kiistaton. Yhtiön mielestä tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole ollut kyse vain viemäritukoksen aiheuttamasta hetkellisestä ja kertaluontoisesta veden tulvimisesta, vaan pidempiaikaisesta veden pääsystä rakenteisiin puutteellisen vedeneristyksen läpi, mitä tukee myös kartoitusraportin maininta veden valumisesta alapuoliseen asuntoon ajoittain. Vaikka vahinko katsottaisiin äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi, tulisi se vakuutusyhtiön mielestä evättäväksi rajoitusehdon
3.2.14 perusteella. Tämän ehtokohdan mukaan vedeneristeen läpi vuotaneen veden aiheuttamia vahinkoja ei korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö katsoo, edelleen, että vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko viemärin tukkeutumisen seurauksena viemärin ja poistoputken liitoksesta rakenteisiin valuneen veden aiheuttama vuotovahinko vakuutuksesta korvattava. Kysymys on myös siitä, olisiko kyseessä olevan WC-tilan lattiassa tullut olla vedeneristys, sekä siitä, onko kyse kaikesta huolimatta ollut vakuutuksen rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta vedeneristeen läpi vuotaneen veden aiheuttamasta vahingosta 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Laajan kiinteistövakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Ehtokohdan 3.2.3 (Valmistusviat ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko.

Ehtokohdan 3.2.14 (Vuoto, kosteus tai kondessivesi) vakuutuksesta ei korvata
[…]
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden veden eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotanut neste

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että viemärin tukkeutumisesta aiheutuvat vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti laajasta kiinteistövakuutuksesta korvattavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkotapahtumia. Vakuutusyhtiö on vedonnut kartoitusraportissa olevaan mainintaan, jonka mukaan vettä on valunut ajoittain pesuhuoneen ja vaatehuoneen katonrajasta, ja katsonut tällä perusteella, että kyse on ollut ”pidempään jatkuneesta kunnossapito-ongelmasta”. 

Kartoittajan vakuutusmeklarin pyynnöstä lähettämästä sähköpostiviestissä on käyty läpi asunnossa 34 vuotovedestä tehtyjä havaintoja. Viestin mukaan asukkaat ovat 16.12.2018 havainneet hajua ja ruskeita valumajälkiä lämpöputkissa. Vettä on havaittu 18.12., jolloin huoltomies ei ole saanut paikallistettua vuotoa. Vuoto on W Oy:n toimesta paikallistettu 19.12., mutta tällöinkään vettä ei havaittu. Vuoto tuli esiin yläkerran WC:tä toisen kerran vedettäessä. Kartoittajan mukaan viemärin osittain tukkeutumisen johdosta vettä on tullut ”ajoittain” viemärin käytön mukaan, eikä koko ajan. 

Sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan kyseinen vakuutus on tyypiltään laaja All risks – vakuutus, joka korvaa ehtojensa mukaan kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, jollaisia ovat muun muassa rikkoutumisvahingot ja vuotovahingot. Esitetyn selvityksen perusteella vahingon syynä on tässä tapauksessa ollut viemärin tukkeutuminen, jonka seurauksena liiketilan WC:tä vedettäessä vettä on noussut pesualtaan viemärin epätiiviistä liitoksesta lattialle, josta vettä on päässyt avoimien putkiläpivientien kautta rakenteisiin. Vakuutuslautakunta pitää viemärin tukkeutumisen johdosta putkien liitoskohdasta tapahtunutta vuotoa tapaustyypiltään vakuutuksesta korvattavana äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. Esitetystä selvityksestä ei voida päätellä, että viemärin tukkeutumisesta aiheutunut, WC:tä käytettäessä ajoittain ilmennyt vuoto olisi jatkunut kartoitusraportista ja kartoittajan viestistä ilmenevää joidenkin päivien kestoa kauemmin, tai että rakenteiden kastumista olisi tässä tapauksessa aiheutunut jostakin kyseessä olevasta vuodosta riippumattomasta syystä. Viemärin tukkeutumisesta aiheutuneessa vuodossa on näin ollen ollut kyse tapaustyypiltään lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavasta, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.  

Vakuutusyhtiö on kielteisessä korvauspäätöksessään vedonnut myös siihen, että viemärin ja pesualtaan poistoputken välinen liitos ei ole ollut tiivis ja sitä on yritetty jossakin vaiheessa tiivistää ilmastointiteipillä. Yhtiö ei ole kirjelmissään ottanut nimenomaisesti kantaa siihen, pitääkö se viemärin ja poistoputken liitostapaa asennusvirheenä. 

Esillä olevassa tapauksessa vuodosta on aiheutunut kosteusvaurioita WC-tilan alapuolisille rakenteille. Vakuutusehtojen asennus- ja rakennusvirhettä koskevan rajoitusehtokohdan 3.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden rakennus- tai asennusvirheestä aiheutunutta vahinkoa. Mikäli viemäriputken liitoskohdan asennustapaa olisi pidettävä asennusvirheenä, vahinko ei ehtokohdan 3.2.3 perusteella olisi putkien liitoksen osalta korvattava. Ehtokohdan toisen kappaleen mukaan kuitenkin korvataan asennusvirheestä muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko. Koska vuotoveden aiheuttama vahinko on tässä tapauksessa kohdistunut muuhun vakuutuksen kohteena olevaan omaisuuteen kuin vuotaneeseen putkeen, vuotovahingon korvausta ei voida evätä ehtokohdan 3.2.3 perusteella. 

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa siihen, että sen käsityksen mukaan kyseisessä liikehuoneiston WC-tilassa on tullut siihen kohdistuvan voimakkaan kosteusrasituksen johdosta olla vedeneristys. Yhtiö on katsonut, että vahinkoa ei tämän vuoksi voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana, tai että vahinko on ainakin aiheutunut rajoitusehdossa tarkoitetulla tavalla vedeneristyksen läpi virranneesta vedestä, minkä vuoksi vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Asiassa on tämän johdosta arvioitava, onko WC-tilassa tullut olla vedeneristys ja onko vahingon katsottava aiheutuneen ehtokohdassa 3.2.14 tarkoitetulla tavalla vedeneristeiden läpi vuotaneesta vedestä. 

Selvitysten mukaan rakennuksessa on tehty käyttövesiputkiremontti vuonna 2011. Vakuutusyhtiö on vedonnut vedeneristyksen osalta rakentamismääräyskokoelman osan C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998) määräyksiin. Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseisen julkaisun osan ”Määritelmiä” mukaan märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). Vakuutusyhtiön niin ikään vetoaman rakennusmääräyskokoelman osaa C2 koskevan oppaan (1999) kohdassa 7 todetaan, että esimerkiksi WC-tilaa tai rakennuksen tavanomaista WC-tilaa ei katsota välttämättä märkätilaksi. Oppaan mukaan tilan luokitteleminen märkätilaksi tapahtuu käyttötarkoituksen perusteella. Vaikka tilassa on vesilaitteita, vesijohtoverkostoon kytkettyjä laitteita, vesiputkistoja tms., joista käyttövirheen, vahingon tai muun tilapäisen syyn johdosta tilaan voi päästä vettä, ei tilaa katsota märkätilaksi. Oppaan mukaan huomioon on hyvä ottaa rakennuksen ja siinä olevan märkätilan tyyppi ja käyttötapa sekä pintojen kosteuskuormituksen ankaruus. Mikäli märkätilassa on jatkuvasti roiskevettä (esim. yleiseen käyttöön tarkoitetut pesutilat), on syytä käyttää jatkuvaa kastumista kestäviä pintamateriaaleja.

Kartoitusraportin valokuvien perusteella kyseessä olevassa WC-tilassa ei ole lattiakaivoa eikä muita vesilaitteita tai – kalusteita kuin WC-istuin ja pesuallas. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että WC-tilaa ei lähtökohtaisesti voida pitää rakentamismääräyskokoelmassa tarkoitettuna märkätilana. 

Vakuutuslautakunnalle ei ole esillä olevassa tapauksessa toimitettu lähempää selvitystä siitä, minkälainen liiketila nyt kyseessä olevassa kerrostalohuoneistossa on. Selvitystä ei ole myöskään siitä, kuinka paljon liiketilassa käy asiakkaita, missä määrin WC:tä tyypillisesti käytetään asiakkaiden toimesta ja millä tavoin tilan siivousta hoidetaan. Ottaen huomioon liiketilan sijainnin asuinkerrostalon 8. kerroksessa lautakunta pitää lähtökohtaisesti epätodennäköisenä, että liiketilan WC:tä käytettäisiin asiakkaiden toimesta erityisen suuressa määrin ja että WC-tilan rakenteet tämän johdosta altistuisivat tavanomaista voimakkaammalle kosteusrasitukselle. 

Esitetyn selvityksen mukaan WC-tilassa on sattunut viemärin tukkeutumiseen liittynyt vuotovahinko, johon liittyneeseen veden lattialle valumiseen ei ole liiketilan haltijan toimesta reagoitu ennen vuodon havaitsemista alapuolisessa asunnossa. Lautakunnan näkemyksen mukaan yksinomaan tämän perusteella ei voida kuitenkaan päätyä johtopäätökseen siitä, että WC-tilaa olisi pidettävä merkittävästi tavanomaista WC:tä suuremmalle kosteusrasitukselle altistuvana, kylpyhuoneen tai suihkuhuoneen kaltaisena tilana, johon tulisi soveltaa märkätilojen vedeneristystä koskevia rakennusmääräyksiä. Esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään päätellä, että WC:n lattiassa olisi vahinkotapahtuman sattuessa ollut rakennusmääräysten edellyttämä vedeneristys, tai että tila olisi arvioitu asunto-osakeyhtiön tai osakkaan toimesta vedeneristystä käyttötarkoituksensa puolesta edellyttäväksi. Lautakunta katsoo, että myöskään rakenteiden korjauksen yhteydessä käytetyn pinnoitteen ominaisuuksilla ei ole suoraa merkitystä arvioitaessa sitä, onko kyseistä WC-tilaa pidettävä rakennusmääräyksissä tarkoitettuna märkätilana. 

Asiassa nyt esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että rakennusmääräykset olisivat edellyttäneet kyseessä olevan WC-tilan lattia- ja seinärakenteiden vedeneristämistä märkätilaa koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisella tavalla. Tämän vuoksi vahingon ei voida katsoa aiheutuneen rajoitusehdossa 3.2.14 tarkoitetulla tavalla vedeneristeiden läpi vuotaneesta vedestä. Viemärin tukkeutumisen johdosta lattiarakenteen läpi rakenteisiin päässeen vuotoveden aiheuttamaa vahinkoa on näissä olosuhteissa pidettävä vakuutuksesta korvattavana äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana.
 
Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho