Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan asunto-osakeyhtiön rivitalorakennuksen erään asunnon katosta havaittiin tihkuvan vettä 16.1.2017. Veden rakenteisiin pääsemisen syyksi paljastui se, että kovan tuulen seurauksena kaksi rakennuksen katolla olevaa huoltoluukkua oli auennut, ja näiden kautta oli päässyt huoneistojen sisäkaton yläpuolella olevaan välitilaan lunta, joka oli sään lämmettyä sulanut.

Vakuutusyhtiö katsoi ensimmäisessä korvauspäätöksessään, että kyse on ollut vesikattovuodosta, jonka aiheuttajana ei ole ollut mitään äkillistä ja ulkoista tekijää. Sen sijaan kattoluukut ovat auenneet kovassa tuulessa kiinnikkeiden auetessa tai näiden puuttuessa, mitä ei voida pitää ennalta-arvaamattomana. Tämän vuoksi korvausta ei voida maksaa vuotovakuutuksesta.

Asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnön johdosta antamissaan korvauspäätöksissä vakuutusyhtiö totesi, että vahingon tapahtumisviikolla vallinneen myrskyn osalta mitattu voimakkain puuskatuulennopeus lähimmällä mittausasemalla on ollut 19,9 m/s. Koska myrskyturvan korvattavuuden edellytyksenä on, että puuskatuulen nopeus on ollut vähintään 21 m/s, kyseessä ei ole myrskyvakuutuksen perusteella korvattava vahinkotapahtuma. Merisääasemalla mitattuja tuulennopeuksia ei voida ottaa tämän vahingon osalta huomioon. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.  

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että vahinko korvataan myrskyturvasta. Vakuutusyhtiö ei ole huomioinut tuulen kokonaisvaikutusta päätöksessään. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden mukaan vain yksi tuulen nopeutta koskeva luku ei anna oikeaa kuvaa tuulen voimakkuudesta. Heidän mukaansa yksittäisen 10 minuutin keskituulen nopeuden sisällä tuulessa saattaa olla maa-alueilla voimakkaita jopa 1,6-1,8 kertaisia puuskanopeuksia, jotka ylittävät huomattavasti tuulen havaitun nopeuden. Asiakkaan mielestä näin on tammikuun myrskyssä tapahtunut. Tuuli oli erittäin voimakasta usean päivän ajan. Korkeita tuulen nopeuksia mitattiin jo 11.1.2016, ja korkein myrskypuuskan nopeus lähimmällä havaintoasemalla 12.1. oli 19,9 m/s, pyöristettäessä siis 20 m/s. Tuohon arvoon saattaa sisältyä ilmatieteen laitoksen mukaan voimakkaita myrskypuuskia, joita mittaustuloksessa ei voida havaita. Tämä on mahdollista myös paikallisissa tuulelle otollisissa olosuhteissa. Vauriokohdat sijaitsevat etelän puoleisella katolla, johon voimakkaat etelätuulet osuivat usean päivän ajan. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden mukaan jo keskituulen nopeudella 15 m/s aiheutuu vahinkoja katoille tuulen osuessa kohteeseen.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön tulisi yksittäisen raja-arvon sijasta harkita korvattavuutta kokonaisvaltaisesti ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. T:n havaintopaikka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä vaurioituneesta rakennuksesta. Asiakkaan mielestä tuulimittari ei kuitenkaan sijaitse riittävän edustavalla paikalla. Paikan pitäisi olla joka suuntaan avoin. Näin ei kuitenkaan ole. Vaurioitunut rakennus sijaitsee avoimella paikalla ja muuta ympäristöä korkeammalla, minkä johdosta mittauslukema ei anna riittävää kuvaa siihen kohdistuneen tuulen voimakkuudesta. Asiakkaan käsitystä siitä, että tuulen nopeus on ollut paikallisesti suurempi kuin havaitut lukemat osoittavat, tukevat myös merisääasemien lukemat ko. aikana. Lähimmällä merisääasemalla myrskypuuskat ylittivät 21 m/s arvon. Asiakkaan rakennukset on rakennettu vaatimusten mukaisesti. Kattoa on hoidettu hyvin ja se on tarkistettu viimeksi kesällä 2016 tehtyjen huoltotöiden yhteydessä. Asiakkaan mielestä yksinomaan kiinteistövakuutuksen ehtojen mukaisen 21 m/s tuulennopeuden käyttäminen korvausperusteena on kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Vuotovakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta voidaan korvata putkistosta tai käyttölaitteista tulevien vuotojen lisäksi äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vesikattovuodosta osakkeenomistajan hoitovastuulla oleville asuinhuoneiston sisäosille aiheutuneita vahinkoja.

Vahinkoraportista ilmenee, että sadevesi on päässyt rakenteisiin auenneiden kattoluukkujen kautta. Raportin mukaan luukkujen kiinnikkeet ovat joko irronneet tai kiinnikkeitä ei ole ollut. Kyse on kevytrakenteisista, lukitsemattomista luukuista. Vakuutusyhtiön mielestä tässä tapauksessa kyse ei ole ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vesikattovuodosta, koska vuodon aiheuttajana ei ole mitään äkillistä ja ennalta-arvaamatonta tekijää, vaan kattoluukut ovat auenneet kovassa tuulessa kiinnikkeiden auetessa tai kiinnikkeiden puuttuessa. Ei ole ennalta-arvaamatonta, että kevytrakenteiset lukitsemattomat kattoluukut aukeavat, ja vettä pääsee valumaan rakenteisiin ja sitä kautta huoneiston sisäosiin.

Myrskyvakuutuksen ehtojen edellyttämä 21 m/s vähimmäistuulennopeus ei ole tässä tapauksessa täyttynyt. Vakuutusyhtiön Ilmatieteen laitokselta saaman selvityksen perusteella kovin mitattu tuulennopeus lähimmällä mittauspisteellä viikon kaksi etelämyrskyn aikana on ollut 12.1.2017 mitattu lukema puuskassa 19,9 m/s. Vakuutusyhtiön mukaan merisääasemien lukemia ei voida ottaa huomioon, koska kysymys ei ole meren rannalla sijaitsevasta kiinteistöstä. Lähin mittauspiste on T:ssa. Myrskyvakuutusehdoissa ei huomioida muita paikallisia olosuhteita tai yksilöllisistä tekijöitä. Yhtiö toteaa lisäksi vedestä aiheutuneen vahingon korvattavauuden myrskyvakuutuksen perusteella edellyttävän, että esimerkiksi kattorakenne on äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rikkoutunut myrskyn seurauksena. Tässä tapauksessa rakenteisiin on päässyt vettä auenneiden kattoluukkujen kautta, mutta rakenteiden ei ole todettu rikkoutuneen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti myrskyn välittömänä seurauksena, mistä olisi aiheuttanut nesteen pääsemisen rakennukseen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut:
- Tarkastusraportti 17.1.2017. Raportin kohdassa ”Vahingon aiheuttaja” todetaan, että kovalla tuulella / myrskyllä kattoluukut olivat auenneet. Mahdollisesti kattoluukkujen kiinnikkeet olivat irronneet tai kiinnikkeitä ei ollut.
- Tuulennopeutta koskevat mittaustiedot t: vakuutusyhtiö ja asiakas ovat molemmat ilmoittaneet, että tiedot on saatu puhelimitse Ilmatieteen laitokselta

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, voidaanko huoltoluukkujen aukeamisesta johtuvan lumen välikattoon pääsemisen ja lumen sulamisesta johtuneen rakenteiden kastumisen mahdollistanutta tapahtumainkulkua pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vesikattovuotona. Kysymys on myös siitä, onko tuulennopeus vahingon sattumisajankohtana ollut siinä määrin korkea tai olosuhteet muuten sellaiset, että huoltoluukkujen aukeamisessa on katsottava olleen kyse vakuutusehdoissa tarkoitetun myrskyn aiheuttamasta vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen kohdan 6.6.1 (Vuoto, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuotaminen äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta tai toimimattomasta
- rakennukseen kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta
- rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta tai käyttölaitteesta tai näiden liitännästä. Korvauksen edellytyksenä kuitenkin on, että liitäntä on tehty hyväksytysti yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkulla ja että vesiliitännässä on tarkoitukseen sopiva venttiili tai hana ja että vuodon syynä on vesikalusteen, käyttölaitteen tai näiden liitännän mekaaninen rikkoutuminen
- rakennuksen lämmitystä tai ilmastointia palvelevasta kiinteästi asennetusta putkistosta, laitteesta tai suljetusta säiliöstä
- kiinteästi asennetusta pore- tai uima-altaan putkistosta tai rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
- rakennuksessa harjoitettavaa liike, tuotanto-, harrastus- tai muuta vastaavaa toimintaa palvelevasta putkistosta, laitteesta tai suljetusta säiliöstä
- CEA:n (COMITÉ EUROPÉEN DES ASSURANCES) teknisten ohjeiden mukaan suunnitellusta ja asennetusta sammutuslaitteistosta

Jos edellä kuvattu vuoto on vaurioittanut vakuutuksen kohteena olevaa rakennusta, vakuutuksesta korvataan myös rakennusvaurion korjaamisesta aiheutuneet välttämättömät rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vesikattovuodosta aiheutunut suoranainen esinevahinko niille asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön asuinhuoneiston sisäosille, joiden hoito- ja uusimisvastuu lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan on asuinhuoneiston osakkeenomistajalla.

Ehtokohdan 6.3.1 (Myrsky ja raesade, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut
- myrsky, syöksyvirtaus, trombi tai niiden kaatama puu tai irrottama muu esine
- vahinkopaikalla puhaltaneen paikallisen myrskytuulen aiheuttama vesistön vedenpinnan nousu
- raesade. [ ]

Myrskyllä tarkoitetaan tuulta, jonka puuskanopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa. 

Ehtokohdan 6.3.2 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa
- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennuksen ulkopuolelta katto-, seinä- tai lattiarakenteen läpi tai kautta rakennukseen päässeestä lumesta, jäästä, nesteestä, höyrystä tai kaasusta ellei tällainen rakenne ole äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rikkoutunut myrskyn, syöksyvirtauksen tai trombin välittömänä seurauksena

Asian arviointi

Onko vahinko korvattava äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vesikattovuotona?

Vakuutusyhtiön kiinteistövakuutusehtojen vuotovakuutusturvan eräs korvattavan vahinkotyyppi on vesikattovuoto.  Tästä turvasta korvataan vakuutusehtojen mukaan vesikaton äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuodosta aiheutunut vahinko, joka on kohdistunut sellaisiin asuinhuoneiston sisäosiin, joiden hoito- ja uusimisvastuu lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan on asuinhuoneiston osakkeenomistajalla.

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan siihen, että kattoluukut eivät mahdollisesti olleet lainkaan lukittuina. Yhtiö on kantansa tueksi yksilöidympää rakennusteknistä näyttöä esittämättä katsonut, että luukkujen kiinnityssolkien irtoaminen kovan tuulen seurauksena olisi sekin vahinkotyyppinä ennalta arvattava. Asiakas on puolestaan aiemmassa kirjelmöinnissään vakuutusyhtiölle ilmoittanut, että kattoluukut oli tarkastettu vuosina 2015 ja 2016, ja niissä on ollut vaatimusten mukaiset metallisokat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tarkastusraportista 17.1.2017 ei käy suoraan ilmi, ovatko kattoluukut auenneet, koska niissä ei ole lainkaan ollut kiinnityssolkia, vai siksi, että luukkujen kiinnityssokat olivat irronneet paikoiltaan. Raportissa on kuva avoinna olevista kattoluukuista ja kattoluukun kiinnityskohdasta, mutta valokuvistakaan ei ole mahdollista päätellä, ovatko kiinnityssokat olleet ennen vahingon sattumista paikoillaan.

Vakuutuslautakunta pitää mahdollisena, että riittävän voimakas tuuli saattaa aiheuttaa luukkujen aukeamisen siten, että asianmukaisestikin kiinnitetyt kiinnityssokat irtoavat tuulen kattoluukkuun kohdistuvasta voimasta paikoiltaan. Lautakunta pitää uskottavana asiakkaan ilmoitusta siitä, että luukuissa on ollut kiinnityssokat. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida päätyä siihen johtopäätökseen, että vastoin asiakaan ilmoitusta kattoluukuissa ei olisi ollut lainkaan kiinnityssokkia, tai että luukkujen kiinnitysmekanismi ei muutoin olisi ollut asianmukainen. Vakuutuslautakunta pitää kovan tuulen (molempien osapuolten mukaan vähintään 19,9 m/s puuskissa) tässä tapauksessa todennäköisesti aiheuttamaa kattoluukkujen kiinnityssokkien irtoamista ehtokohdassa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tekijänä.

Vakuutusehtoihin ei sisälly määräyksiä, joiden mukaan vesikattovuodon osalta tuulennopeuden pitäisi yltää myrskyturvan mukaiseen 21 m/s tasoiseen tuulennopeuteen, jotta vahinkoa voitaisiin pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Luukkujen aukeamisen johdosta lunta on päässyt rakennuksen välikattoon, jossa ollessaan lumi on sään lämmettyä ja mahdollisesti rakennuksen lämmön vaikutuksesta sulanut. Vakuutuslautakunta katsoo, että lumen pääsemistä tuulen voimasta rikkoutuneen kattoluukun kautta välikattoon ja sulamisvedestä aiheutunutta kattorakenteiden kastumista on pidettävä vakuutusehtojen mukaisesti korvattavana vesikaton äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vuotovahinkona.

Onko kyse vakioehtojen mukaisesti korvattavasta myrskyvahingosta?

Tässä tapauksessa osapuolten esittämä selvitys tuulen voimakkuudesta on niukkaa. Asiassa esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että tuulen nopeus vahinkopaikalla olisi puuskissakaan yltänyt 21 m/s voimakkuuteen. Molempien osapuolten mukaan korkein tuulen nopeus puuskissa vahingon sattumisajankohtana on ollut T:n mittauspisteessä mitattu 19,9 m/s.

Asiakas on viitannut valituksessaan Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kannanottoon siitä, että vain yksi tuulen nopeutta koskeva luku ei anna oikeaa kuvaa tuulen voimakkuudesta, koska 10 minuutin keskituulen nopeuden sisällä tuulessa saattaa olla maa-alueilla voimakkaita jopa 1,6-1,8 kertaisia puuskanopeuksia, jotka ylittävät huomattavasti tuulen havaitun nopeuden. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön vetoama tuulenvoimakkuuslukema ei kuitenkaan ole koskenut keskituulennopeutta, vaan kyse on ollut nimenomaan puuskatuulen suurimmasta nopeudesta. Koska asiassa ei ole osoitettu tuulen nopeuden olleen vähintään 21 m/s, vakuutuksen vakioehtojen perusteella vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta vahingosta myrskyturvan perusteella.

Myrskyehdon hyväksyttävyys; lautakunnan aiempi käytäntö

Asiakas on vedonnut myös siihen, että yksinomaan tuulen nopeuteen perustuva ehto on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vakuutuksen korvauspiiri ja sen määrittely on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Hyvän vakuutustavan voidaan kuitenkin katsoa edellyttävän, että vakuutustuote tarjoaa tosiasiallista vakuutusturvaa. Tässä asiassa on kysymys taloyhtiön ja vakuutusyhtiön välisestä sopimuksesta. Taloyhtiöt ovat tyypillisesti vakuutussopimuslain 3 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluasemaltaan kuluttajaan rinnastettavia vakuutuksenottajia, mikä on otettava huomioon myös arvioitaessa vakioehtojen kohtuullisuutta.

Vakuutuslautakunta on arvioinut ratkaisusuosituksessaan VKL 511/07 tapausta, jossa myrskyvahingon korvattavuuden edellytykseksi oli vakuutusehdoissa määritelty myrskytuuli, jonka keskinopeus on vähintään 21 m/s. Tapauksessa esitetyn meteorologisen aineiston perusteella Suomessa ei maa-alueilla ollut tuntureiden lakia ja Utsjokea lukuun ottamatta koskaan mitattu meteorologisen määritelmän mukaista myrskytuulta (keskinopeus 21 m/s tai yli). Tuossa tapauksessa lautakunta katsoi, että myrskyehdon sanamuodon perusteella kyse saattoi olla tilanteesta, jossa vakuutus ei myrskyturvan osalta antanut mitään todellista vakuutusturvaa valtaosalle vakuutuksen ottaneista asiakkaista. Lautakunta piti ehdon hyväksyttävyyttä kyseenalaisena hyvän vakuutustavan kannalta. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että puuskissa 21 m/s voimakkuuteen yltävä myrskytuuli on Suomessa verraten säännöllisesti toistuva ilmiö. Lautakunta katsoo tämän vuoksi, että tämän vakuutuksen myrskyosa tarjoaa tosiasiallista vakuutusturvaa erittäin voimakkaan tuulen aiheuttamien vahinkojen varalta.

Vakuutuslautakunta pitää asianmukaisena, että tuulen nopeutta koskevien mittaustulosten ohella vakuutusyhtiö arvioi myrskyvahingon korvattavuutta myös sen perusteella, minkälaisia vaurioita tuuli on vahinkopaikalla ja sen ympäristössä aiheuttanut, ja ottaa huomioon myös vahinkopaikan sijainnista esitetyn näytön arvioinnissaan.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole esitetty selvitystä puustovaurioista tai viereisten rakennusten vaurioitumista. Tietoa ei ole siitä, että kaupungin alueelta olisi tehty samana ajankohtana muita ilmoituksia tuulivaurioista. Lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa lähin mittauspiste on ollut varsin lähellä vaurioitunutta rakennusta, minkä johdosta mitattua tuulennopeutta on pidettävä vahvana näyttönä vahinkohetkellä vallinneista tuuliolosuhteista. Lautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa ei tämän vuoksi ole perusteita ottaa huomioon merisääasemilla mitattuja tuulennopeuksia, joista ei myöskään ole esitetty yksilöidympää näyttöä mittauspisteen sijainnin tai mittausajankohdan osalta. Vahinkopaikan olosuhteetkaan eivät näistä syistä osoita tuulen olleen siten poikkeuksellista, että aiheutunut vahinko tulisi korvata myös myrskyvahinkona.

Vaurioiden laajuudesta saadun selvityksen perusteella ja ottaen huomioon, että vahinkotapaus on vesikattovuotona ainakin osaksi korvattava, Vakuutuslautakunta katsoo, että kielteinen korvauspäätös myrskyvahingon osalta ei tässä tapauksessa johda kohtuuttomaan lopputulokseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vesikaton vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. Myrskyturvasta annetun korvauspäätöksen osalta lautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Salminen
Sario
Uimonen
Yrttiaho