Haku

FINE-001101

Tulosta

Asianumero: FINE-001101 (2017)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 09.05.2017

Lakipykälät: 30, 33

Vakuutustapahtuman tahallinen aiheuttaminen. Samastaminen.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan poika A sai surmansa liikennevahingossa. Hän kuljetti vakuutuksenottajan henkilöautoa valtatietä suoralla tieosuudella, kun henkilöauto siirtyi vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän ajokaistalle törmäten vastakkaisesta ajosuunnasta tulleen kuorma-auton etuosaan.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että A on vakuutettuun samastettavana henkilönä aiheuttanut vahingon tahallisesti, minkä vuoksi korvausta autovakuutuksesta ei voida maksaa. Vahinko sattui keskellä päivää suoralla tieosuudella keliolosuhteiden ja näkyvyyden ollessa moitteettomat. A ajoi normaalisti, kunnes raskaan ajoneuvon tullessa kohdalle hän käänsi kuljettamansa auton jyrkästi kohti kuorma-auton keulaa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Vakuutuksenottaja vaatii valituksessaan, että auton vaurioituminen korvataan täysimääräisesti autovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on vedonnut päätöksessään samastamiseen. A on kuitenkin ottanut vakuutuksenottajan auton kyseisenä päivänä käyttöönsä luvatta, eikä suostumusta auton käyttöön ole ollut. Auton yhdet avaimet olivat keittiön kaapissa, jossa niitä oli säilytetty vuosia. A otti avaimet kaapista vakuutuksenottajalle ilmoittamatta.

Vakuutuksenottaja toteaa, että A:lla on ollut unihäiriöitä raskaan työuupumuksen vuoksi. A oli tullut kyseisenä viikonloppuna työskentelypaikkakunnaltaan lepäämään vakuutuksenottajan luokse. Uniongelmista tietoisena vakuutuksenottaja ei missään tapauksessa olisi antanut autoa poikansa käyttöön.

Vakuutuksenottaja katsoo, että tapauksessa ei ole näyttöä siitä, että A olisi aiheuttanut vahingon tahallisesti. On mahdollista ja todennäköistä, että A on nukahtanut tai hänen huomiokykynsä muuten heikentynyt merkittävästi ajon aikana. Kyseessä on puhdas onnettomuus. Vahinkotapahtuman silminnäkijöiden kertomuksella A:n ajokäyttäytymisestä ei ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, koska selvitystä ei ole siitä, kuinka pitkältä matkalta silminnäkijät ovat pystyneet seuraamaan vastaantulevaa liikennettä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on aiheutettu tahallisesti henkilöauto päin vastaantulevaa kuorma-autoa ohjaamalla. On erittäin epätodennäköistä, että A olisi nukahtanut tai hänen huomiokykynsä hetkellisesti heikentynyt juuri silloin, kun vastaan on tullut raskas ajoneuvo. Silminnäkijöiden mukaan A ajoi normaalisti, eikä hänen ajokäyttäytymisessään ollut mitään poikkeavaa. Kesken ajon nukahtaminen olisi todennäköisesti ollut nähtävissä ajoneuvon ajokäyttäytymisestä jo ennen törmäystä, esimerkiksi auton ”seilaamisena” ajoradalla.

Vakuutuksenottajan näkemys siitä, että A olisi ottanut auton luvatta käyttöön, on tullut ensimmäistä kertaa esiin vasta lausuntopyynnössä. Vakuutusyhtiön mielestä mitään selvitystä ei ole myöskään siitä, että auton käyttöön olisi liittynyt erityistä lupamenettelyä. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:lla on perheenjäsenenä ollut tosiasiassa vakuutuksenottajan suostumus ja käyttöoikeus autoon. Mikäli todettaisiin, että A ei ole vakuutuksenottajaan samastettava henkilö, vakuutusyhtiölle syntyisi tällöin takautumisoikeus autovakuutuksesta maksettaviin korvauksiin A:n kuolinpesään nähden. 

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu poliisin tutkintailmoitusjäljennös, A:ta koskevia potilastietomerkintöjä, kuolemansyylausunto sekä kuorma-auton kuljettajan ja vakuutuksenottajan vahinkoilmoitukset.

Kuolemansyylausunnosta ilmenee, että A:n verestä oli todettu rauhoittavana lääkkeenä käytettävää diatsepaamia alle hoitoalueen alarajan jäävä pitoisuus. Lausunnossa todetaan, että A:n kuolintodistukseen kuolemansyyksi merkitään itsemurha, koska kyse on ollut äkillisestä kääntymisestä kuorma-auton eteen ja esitiedoissa A:lla on kerrottu olleen altistavana tekijänä työuupumusta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse siitä, voidaanko A tässä tapauksessa samastaa vakuutuksenottajaan. Lisäksi kyse on siitä, onko A:n katsottava aiheuttaneen vahingon tahallisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki 30 § 1 mom. (vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa):
Vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Vakuutussopimuslaki 33 § 1 mom. (samastaminen vahinkovakuutuksessa):
Mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;

2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai

3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Asian arviointi

Samastaminen

Vakuutussopimuslain 33 §:n ja vakuutusehtojen mukainen samastaminen tarkoittaa sitä, että kolmannen henkilön teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko tai laiminlyönti. Samastamista koskevat säännökset ja niitä tässä tapauksessa vastaavat autovakuutusehtojen määräykset merkitsevät poikkeusta siitä vahinkovakuutuksen periaatteesta, jonka mukaan kukin vakuutettu on vastuussa vain omasta menettelystään.

Vakuutuslautakunnalle toimitetuista potilaskertomuksista ja vakuutuksenottajan lausuntopyynnöstä käy ilmi, että A asuu eri paikkakunnalla kuin vakuutuksenottaja, joka on hänen isänsä. A oli ennen vahingon sattumista tullut käymään vakuutuksenottajan luokse. Kun kyse on eri talouksissa asuvista täysi-ikäisistä henkilöistä ja ajoneuvo ei ole ollut yhteisomistuksessa, samastaminen voi tässä tapauksessa perustua vain siihen, että ajoneuvo on ollut vahingon sattuessa A:n kuljetettavana ja vastuulla vakuutetun suostumuksen perusteella.

Vakuutussopimuslain perustelujen (HE 114/1993 s. 46) mukaan suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun antamaa lupaa lainkohdassa tarkoitetun kulkuvälineen kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen. Suostumuksen ei tarvitse olla nimenomainen, vaan sen olemassaolo voi ilmetä olosuhteista. Suostumuksesta on yleensä kysymys esimerkiksi silloin, kun perheenjäsen käyttää toisen perheenjäsenen omistamaa kulkuneuvoa.

Vakuutuksenottaja on kertonut lausuntopyynnössään, että A otti vahinkopäivänä ajoneuvon käyttöönsä ilman lupaa. Tätä vakuutusyhtiö ei ole sinänsä kiistänyt, mutta se on katsonut, että A:lla on perheenjäsenenä ollut tosiasiallinen suostumus ajoneuvon käyttöön, ja toisaalta selvitystä mistään erityisestä auton käyttöön liittyneestä lupamenettelystä ei ole esitetty.

Tässä tapauksessa Vakuutuslautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksessä ei ole lainkaan mainintoja siitä, missä määrin A on mahdollisesti ennen vahinkotapahtuman sattumista, esimerkiksi aikaisemmilla vierailuillaan vakuutuksenottajan luona, käyttänyt vakuutuksenottajan ajoneuvoa. Selvityksestä ei myöskään käy ilmi, missä olosuhteissa A on ennen vahingon sattumista ajoon lähtiessään ottanut auton käyttöönsä, mihin hän on ollut vahingon sattuessa mahdollisesti ajamassa tai muitakaan ajoon lähtemistä edeltäneiden tapahtumien tai ajoneuvon käyttöä koskevien mahdollisten keskustelujen sisältöä selvittäviä seikkoja. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että kyse on ollut eri paikkakunnilla asuvasta vanhemmasta ja hänen luonaan vierailulla olleesta täysi-ikäisestä pojasta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei selvityksen ajoneuvon mahdollisesta aikaisemmasta käyttämisestä kokonaan puuttuessa voi näissä olosuhteissa tehokkaasti vedota vakuutetun olosuhteista ilmenevään suostumukseen perustuvaan samastamiseen vain sen perusteella, että kyse on ollut perheenjäsenen ajoneuvosta. Koska näyttöä nimenomaisesta tai olosuhteisiin perustuvasta muustakaan vakuutuksenottajan suostumuksesta auton käyttämiselle ei ole esitetty, samastamisen edellytykset eivät Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan täyty. Tämän vuoksi samastamiseen perustuva korvauksen alentaminen tai epääminen A:n väitetyn vahingon aiheuttamisen perusteella ei ole tässä tapauksessa mahdollista.

Onko vakuutustapahtuma aiheutettu tahallisesti?

Vakuutusyhtiön vastineessaan autovakuutuksesta mahdollisesti maksettavien korvausten takaisinperinnästä esittämän kannan johdosta asiassa tulee samastamisen lisäksi ratkaistavaksi myös kysymys siitä, onko asiassa näytetty, että vahinko on aiheutettu tahallisesti. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on vahingon aiheuttamiseen tai takautumisoikeuteensa vedotessaan näyttötaakka korvauksen epäämisen ja takautumisoikeuden perusteesta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n kuljettama henkilöauto on hieman ennen vastaan tulevan ajoneuvoyhdistelmän kohtaamista siirtynyt vastaantulevan liikenteen ajokaistalle. Poliisin tutkintailmoituksessa olevien kuorma-auton kuljettajan ja kuorma-auton vetämän ajoneuvoyhdistelmän takana ajaneiden kahden henkilön kertomusten mukaan siirtyminen kuorma-auton ajokaistalle on tapahtunut nopeasti. Lautakunnalle toimitetuista potilaskertomusmerkinnöistä käy ilmi, että A on noin kaksi viikkoa ennen vahinkotapahtumaa ollut työterveyshuollon lähetteen perusteella unettomuuden ja psyykkisten oireiden takia psykiatrian kesätiimin vastaanotolla kotipaikkakunnallaan. Käyntitekstistä ei kuitenkaan ilmene merkintöjä siitä, että A:lla olisi tuolla käynnillä todettu itsetuhoisuuteen tai psykoottisuuteen viittaavia oireita tai löydöksiä.

Silminnäkijät ovat tehneet havaintonsa vastaantulevasta vakuutuksenottajan henkilöautosta edellään olleen ajoneuvoyhdistelmän takaa. A:n kuljettaman henkilöauton ajosuunnassaan vasemmalle siirtymisen äkillisyyttä lukuun ottamatta silminnäkijät ja kuorma-auton kuljettaja eivät saadun selvityksen perusteella ole tehneet muita havaintoja ajoneuvon kuljettajasta, esimerkiksi A:n ajoasennosta ennen yhteentörmäyksen sattumista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingon sattuminen äkillisellä siirtymisellä vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän ajokaistalle tätä edeltäneen normaalin ajon jälkeen viittaa jossakin määrin siihen, että vahinko on voitu aiheuttaa tahallisesti. Myöskään nukahtamista tai esimerkiksi ajoneuvon laitteiden tai mobiililaitteen ajon aikana käyttämisestä aiheutunutta ajovirhettä ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois vahingon syynä. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että A olisi aiheuttanut yhteentörmäyksen tahallisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia