FINE-000793

Tulosta

Diaarinumero: FINE-000793 (2017)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 16.05.2017

Asiasanat: Miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä ostotapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortin oikeudeton käyttö. Kortinhaltijan huolimattomuus. Maksunsaajan huolellisuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää tehneensä hänen kortillaan Tallinnalaisessa ravintolassa 12.11.2016 klo 23.51 – 13.11.2016 klo 00.15 tehdyt ja tunnusluvulla hyväksytyt kahdeksan maksutapahtumaa yhteisarvoltaan 7.220,00 euroa. Asiakas oli itse tehnyt kortillaan ko. yökerhossa 10,00 euron oston 12.11.2016 klo 23.31. Asiakkaan poistuessa ravintolasta kortti oli hänellä tallessa. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen kortista 13.11.2016 klo 18.58.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon. Asiakas on tietoinen kortin käyttöön Iiittyvistä turvallisuusriskeistä, hän ei ole suhtautunut piittaamattomasti korttiturvallisuuteen, eikä hänelle ole koskaan tapahtunut mitään vastaavaa. Asiakkaan huolimattomuuden voidaan katsoa korkeimmillaankin olevan lievää ja hän kiistää syyllistyneensä tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen. Asiakas viittaa Pankkilautakunnan ratkaisukäytäntöön ja mm. ratkaisusuosituksiin PKL 12/11, PKL 89/15 ja PKL 4/16, PKL 17/12, PKL 56/11, ja PKL 29/12.

Asiakas meni ravintolaan vähän ennen kuin hän käytti siellä korttiaan. Asiakas oli ravintolassa yhteensä noin tunnin. Asiakas oli joutunut aikaisemmin illalla erilleen matkaseurastaan, joten hänellä ei ole todistajan lausuntoa tapahtuneesta. Lisäksi ravintola, jossa kortin oikeudeton käyttö on tapahtunut, oli asiakkaista tyhjä, joten todistajaa ei sieltäkään löydy. Tosin tämä lienee syy, miksi asiakas on tietämättään joutunut järjestelmällisesti toimivien ammattilaisten rikoksen uhriksi.

Asiakas on maksanut kortillaan 10€ ostoksen ja suojannut kädellä tunnuslukunsa. Asiakas ei ymmärrä miten tunnusluku on voitu saada selville. Asiakas ei säilytä tunnuslukua muualla kuin muistissaan.

Tunnusluku on maksettaessa peitetty ja kortti on sijoitettu välittömästi takaisin lompakkoon, joka on sijoitettu takaisin taskuun. Lisäksi hän on seurannut lompakon ja kortin tallella oloa huolellisesti. Taskuvarkauden uhriksi joutuminen on sellainen yllättävä ja arvaamaton tapahtuma, jota ei voida kohtuudella edellyttää ennakoitavan ennakolta. Lisäksi tunnusluvun peittäminen kertoo siitä, että se on urkittu joko sitä varten valmistetulla laitteella tai erittäin taidokkaasti esimerkiksi etäseurantavälineellä tai muulla tavoin teknisesti.

Asiakas on säilyttänyt korttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin kateista rahaa. Asiakas ei pysty antamaan tarkkaa selvitystä siitä, miten kortti on joutunut vääriin käsiin ja takaisin asiakkaalle. Ammattimaiselle taskuvarkaudelle on tyypillistä se, ettei varkauden suorittamista huomata. Ammattimainen taskuvaras onnistuu harhautuksen turvin esimerkiksi varastamaan kohteeltaan kellon ranteesta tai korun kaulasta. Niin ikään taskussa oleva lompakko voidaan varastaa kohteen sitä huomaamatta luomalla tilanteessa riittävä harhautus. Tällöin huolellisesta toiminnasta riippumatta varkaus onnistuu lähes jokaisella yrityksellä tekijän taidot huomioiden.

Asiakkaan huomio on saatu kiinnitettyä muualle. Ravintolassa asiakkaan ympärillä on pyörinyt henkilökuntaan kuuluvia naisia, jotka ovat jotenkin saaneet sekä kortin että tunnusluvun haltuunsa. Ravintolan työntekijät ja maksunsaaja ovat selvästi toimineet maksutapahtumien kohdalla yhdessä sekä maksuvälinettä käyttäneenä maksajana että maksunsaajana. Toiminta vaikuttaa todella ammattimaiselta.

Tapaus on verrattavissa ratkaisuun PKL 4/16, jossa ravintola ja sen työntekijät olivat kortin oikeudettoman käytön takana. Pankkilautakunta toteaa ratkaisussa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistanut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä. Ravintolan ja sen työntekijöiden ollessa oikeudettoman käytön takana, on maksunsaaja ja sen edustajat käytännössä toimineet riitautettujen maksutapahtumien kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä käyttäneenä maksajana. Pankkilautakunta katsoi siten maksunsaajan olleen tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu käyttämään korttia, ja ettei maksunsaajan näin ollen voida katsoa maksupalvelulain 62 § 3 momentin mukaisesti asianmukaisesti varmistuneen maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Humalatila ei ole syy tapahtuneeseen rikokseen. Ravintolassa asiakas on tilannut ja juonut yhden oluen ja hänellä on kuitti tapahtumasta. Muut kahdeksan ostoa on tehty oikeudetta aikavälillä 23.51-00.15. Suurin osa ostoista on tehty todella nopeasti muutaman minuutin sisällä.

Ensimmäinen oikeudeton osto on ollut klo 23.51 tehty 550 €:n credit-osto. Asiakas ei yleensä edes käytä luotto-ominaisuutta, varsinkaan ravintolassa, eikä ole nytkään näin menetellyt. Seuraavat 4 kappaletta 1.480 euron ostoja kuulostavat käsittämättömiltä. Debit-puolelta on nostettu 3.460€ ja Credit puolelta 3.760€, eli yhteensä 7220€. Summat ja nostot ovat niin suuria, että asiakas ei itse tekisi niitä. Ammattimaisesta rikoksesta kertoo sekin, että sekä kortin debit- että credit-puoli on nostettu tyhjäksi.

Rikos on ollut erittäin ammattimaisesti toteutettu, mikä osaltaan on vaikuttanut siihen, ettei asiakkaan huolellinenkaan toiminta ole estänyt rikoksen onnistumista. Erityisesti ammattimaisuudesta on nostojen nopea aikaväli. Asiakas ei olisi pystynyt ehkäisemään rikosta ja kortin oikeudetonta käyttöä korttiehtojen edellyttämää huolellisuutta noudattamalla.

Maksuvälineen käyttö on oikeudetonta myös tilanteessa, jossa käyttäjä on alun perin saanut maksuvälineen luvallisesti haltuunsa, mutta käyttää sitä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa maksuvälineen käyttöön on lakannut. Tapauksessa kortti on käynyt ravintolan työntekijän hallussa ainoastaan siinä yhteydessä, kun yksi 10 euron ostos on suoritettu, mutta tällöinkin ainoastaan siten, että ravintolan työntekijä on pitänyt maksulaitetta, johon kortti on asetettu.

Asiakas on yhden oluen nautittuaan poistunut ravintolasta. Koska asiakkaalla on selkeä muistikuva 10 euron maksun suorittamisesta ja kortin takaisin saamisesta sen jälkeen, ja koska vierailu ravintolassa oli kokonaisuudessaan lyhytkestoinen eikä ravintolassa mikään näkyvä toiminta viitannut rikolliseen toimintaan, ei hänellä ollut erityistä syytä tarkistaa tilinsä saldoa tai tilitapahtumia. Yöllä asiakkaan poistuttua ravintolasta kortti oli asiakkaan hallussa, joten hän ei silloin tiennyt joutuneensa rikoksen uhriksi. Asiakas luuli, että kortissa tai yhteyksissä on vikaa, koska hän ei pystynyt nostamaan sillä haluamaansa summaa automaatilla käydessään. Vaikka asiakas olisi tehnyt katoamisilmoituksen välittömästi ravintolasta poistuttuaan, ei tällä olisi ollut vaikutusta oikeudettomiin nostoihin, koska ne oli jo tehty.

Vasta aamulla päästyään kännykällään nettipankkiin paikallisen kahvilan verkosta, asiakkaalle selvisi, mitä oli tapahtunut ja että hän oli joutunut rikoksen uhriksi. Asiakas soitti välittömästi sulkupalveluun, koska luuli että kortti on kopioitu. Asiakas soitti ja sulki kortin 13.11.2016 n. klo 12.20 eikä 18.58 kuten pankin päätöksessä lukee. Suomeen päästyään asiakas teki Suomen poliisille asiasta rikosilmoituksen.

Pankin vastine

Asiakas kertoo menneensä Tallinnassa ravintolaan ja tehneensä siellä itse yhden 10,00 euron oston klo 23.31. Maksun jälkeen asiakas Iaittoi kortin lompakkoonsa ja lompakon taskuunsa. Tämän oston jälkeen asiakkaan kortilla on tehty reklamoidut, aiheettomat ostot. Hän joi ravintolassa vain yhden oluen, joten hän ei ollut päihtynyt. Asiakkaan poistuessa ravintolasta kortti oli hänellä tallessa.

Kaikkien ostojen yhteydessä kortin sirutieto on luettu liikkeen maksupäätteessä, joten ostot on kiistatta tehty käyttäen asiakkaan alkuperäistä korttia. Ravintolan maksupääte on jokaisen oston yhteydessä tehnyt kate- ja varmennuskyselyn. Ostot on hyväksytty näppäilemällä kortin tunnusluku maksupäätteeseen. Tunnuslukua ei voi saada selville itse kortista, joten sen on täytynyt joutua korttia käyttäneen henkilön tietoon muulla tavoin.

Kortti on reklamoitujen ostojen jälkeen ollut taas asiakkaan hallussa. Kortti on suljettu 13.11.2016 klo 18.58. Asiakas kertoo sulkeneensa kortin jo n. klo 12.20, mutta pankin järjestelmässä sulkuaikana näkyy klo 18.58. Sulkuajalla ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole merkitystä, koska kortin väärinkäyttö oli tapahtunut jo huomattavasti aikaisemmin.

Pankki katsoo, ettei korttia ja tunnuslukua ole säilytetty ja käytetty korttiehtojen edellyttämällä tavalla. Mikäli reklamoidut ostot eivät ole asiakkaan itsensä tekemiä, on kortin täytynyt olla ostojen aikaan ulkopuolisen hallussa. Ulkopuolinen on tällöin voinut lainata korttia asiakkaan huomaamatta. Pankki katsoo, että tämä ei ole korttiehtojen tarkoittamaa huolellista kortin säilytystä. Myös tunnusluku on päätynyt ulkopuolisen tietoon, mikä osoittaa, ettei asiakas ole riittävän huolellisesti suojannut tunnuslukua käyttäessään korttiaan.

Asiakas kertoo, että hänen ympärillään ravintolassa on pyörinyt henkilökuntaan kuuluvia naisia, jotka ovat jotenkin saaneet hänen korttinsa haltuunsa. Kortti on ollut lompakossa asiakkaan taskussa. Lompakko on asiakkaan mukaan huomaamatta voitu ottaa hänen taskustaan ja myöhemmin myös palauttaa taskuun. Pankki katsoo, että jos kortinhaltija kiinnittää huomiota kortin säilytykseen korttiehtojen edellyttämällä tavalla, ei tämä ole mahdollista, varsinkin kun asiakas kertoo, ettei hän ollut päihtynyt.

Kortti on myöhemmin taas voitu palauttaa asiakkaan lompakkoon ja lompakko taskuun asiakkaan tätä huomaamatta. Tätäkään pankki ei pidä uskottavana. Kortti on ollut poissa asiakkaan hallusta ainakin n. 25 minuutin ajan, tai toistuvasti ostojen tekemisen aikoina (klo 23.51 — 00.15).

Asiakas epäilee, että kortin tunnusluku on hänen oman ostonsa yhteydessä taltioitu jotakin teknistä apuvälinettä käyttäen. Tästä ei kuitenkaan ole mitään näyttöä. Pääsääntöisesti tämänkaltaisissa tapauksissa, joissa kortinhaltijan korttia voidaan lainata väärinkäyttöä varten, tunnusluku on voitu nähdä kortinhaltijan itse näppäillessä sen. Taltiointilaitteita käytetään lähinnä silloin, kun kyseessä on korttitietojen kopiointi, ja tällöin myös itse kortin tiedot kopioidaan, ja kopiokortilla tehdään automaattinostoja. Vaikka tunnusluku tässä tapauksessa olisikin saatu teknistä laitetta käyttäen, on kortin väärinkäytön kuitenkin mahdollistanut se, että kortti on voitu saada pois kortinhaltijan hallusta tämän huomaamatta.

Asiakas epäilee myös, että korttia on väärinkäyttänyt ravintolan henkilökuntaan kuuluva henkilö. Tästäkään ei ole mitään näyttöä. Asiakas perustaa tämän epäilyn siihen, ettei ravintolassa ollut muita asiakkaita. Pankki katsoo kuitenkin, ettei asiakas ehkä ole kiinnittänyt huomiota ravintolassa mahdollisesti olleisiin muihin asiakkaisiin, koska hänen huomionsa on hänen omienkin sanojensa mukaan ollut kiinnittyneenä muuhun siinäkin määrin, että hänen taskussaan ollut lompakko on hänen huomaamattaan saatu vietyä ja palautettua.

Koska ostot on tehty kortin sirutietoa lukien ja ne on hyväksytty kortin tunnusluvulla, ei kortinmyöntäjällä Kansainvälisten Visa-sääntöjen mukaan ole oikeutta paha rahoja takaisin veloittajalta.

Reklamoidut tapahtumat on tehty asiakkaan alkuperäisellä sirukortilla ja hyväksytty tunnusluvulla. Korttia ei tapahtumien aikaan ole ilmoitettu kadonneeksi. Kortinmyöntäjällä ei ole ollut tiedossa mitään syytä estää näitä kortilla tehtyjä tapahtumia. Vastuu kortin ja tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä on korttiehtojen sekä maksupalvelulain mukaan kortinhaltijalla.

Pankki katsoo, että asiakas on laiminlyönyt velvollisuutensa säilyttää korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Pankki katsoo, että ilta/yöaikaan ravintolassa ulkomailla ollessaan huolellinen kortinhaltija kiinnittää tavallista suurempaa huomiota kortin ja tunnusluvun säilytykseen ja käyttämiseen. Ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa korttia ja tunnuslukua säilytetään ja käytetään.

Pankki katsoo kokonaisuutena asiakkaan menetelleen törkeän huolimattomasti korttiehtoihin nähden ja että tässä tapauksessa asiakkaan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön. Siksi kortin oikeudeton käyttö on jäänyt asiakkaan vastuulle täysimääräisesti.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Verkossa tehty rikosilmoitus (ilmoitusaika 16.11.2016)
- Yleiset korttiehdot
- kuittikopio asiakkaan tekemästä 10,00 euron ostosta 12.11.2016 klo 23.31

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi on arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä. 
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Yleisissä korttiehdoissa kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia ja siihen Iiittyvää henkilökohtaista tunnuslukua huolellisesti ja siten, ettei sivullisella ole mahdollisuutta saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Korttia on säilytettävä huolellisesti siten, ettei se vahingoitu, joudu alttiiksi tavanomaisesta poikkeavalle rasitukselle tai taivu. Kortinhaltijan on säännöllisesti seurattava olosuhteiden edellyttämällä tavalla, että kortti on tallella ja erityisesti tilanteissa, joissa kortin katoamisriski on suuri. Henkilökohtainen tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltijan on henkilökohtaista tunnuslukua näppäillessään suojattava näppäimistö siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. Kortinhaltija sitoutuu olemaan kirjaamatta henkilökohtaista tunnuslukuaan helposti tunnistettavassa muodossa. Kortin katoamisesta tai joutumisesta sivullisen haltuun taikka henkilökohtaisen tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon on viipymättä ilmoitettava pankille.

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan antaneen tapahtumista asian lautakuntakäsittelyssä alusta alkaen johdonmukaisesti samansisältöisen selvityksen, joka vastaa asiakkaan pian tapahtumien jälkeen 16.11.2016 Suomen poliisille tekemässään rikosilmoituksessa ja pankille tekemässään reklamaatiossa esittämää tapahtumienkulkua.

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella todennäköiseksi, että asiakkaan korttia oikeudetta käyttäneet ovat saaneet yksin ravintolaan saapuneen asiakkaan kortin tunnusluvun asiakkaan maksaessa omaa ostostaan. Tämän jälkeen asiakkaan huomio on kiinnitetty toisaalle ja asiakkaan kortti on anastettu hänen huomaamattaan. Kortin oikeudettoman käytön jälkeen kortti on jälleen palautettu asiakkaalle ennen hänen lähtöään ravintolasta.

Pankkilautakunta kiinnittää tapauksessa erityistä huomiota siihen, että riidanalaiset kahdeksan maksutapahtumaa ovat huomattavan suuria ja ne on tehty hyvin lyhyen ajan sisällä samassa paikassa, jossa asiakas oli itse käyttänyt korttiaan yhden 10,00 euron oluen maksamiseen ja jossa hän on ollut vielä riidanalaisten maksutapahtumien aikaan.

Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioiden Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut vilpillinen maksunsaaja yhteistyössä asiakkaan kortin anastaneiden henkilöiden kanssa tietoisena siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu korttia käyttämään. Korttien väärinkäyttötapauksia koskevan kokemuksensa perusteella Pankkilautakunta katsoo ilmeiseksi, että mikäli kortin oikeudettoman käytön takana ei olisi ollut ko. ravintolan työtekijöitä tai muutoin ravintolan kanssa yhteistyössä toimineita henkilöitä, ei korttia olisi myöskään käytetty ravintolassa ainakaan määrältään ja aikataulutukseltaan tämän tapauksen mukaisiin maksutapahtumiin, vaan kortilla olisi todennäköisimmin tehty oikeudettomia automaattinostoja kortin nostorajojen ja tilien katteiden mahdollistamissa rajoissa eikä korttia tällöin olisi myöskään palautettu asiakkaalle.

Pankkilautakunta toteaa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Tässä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo edellä todetun mukaisesti maksunsaajan olleen tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu käyttämään korttia, ja ettei maksunsaajan näin ollen voida katsoa varmistuneen maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Koska viimeksi todetun johdosta asiakas ei maksupalvelulain 62 § 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, ei Pankkilautakunta ole katsonut tapauksessa tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä maksupalvelulain 53 §:n 1 momentissa ja korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella maksunsaajan tietoisesti osallistuneen kortin oikeudettomaan käyttöön ja olleen siten tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu korttia käyttämään. Näin ollen maksunsaajan ei voida katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia eikä asiakas maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Hidén

Jäsenet:

Atrila
Kallio
Lehtonen
Pulkkinen