Tapahtumatiedot

Asiakas on käynyt aktiivista kauppaa Anoto Group AB:n osakkeella ainakin kesäkuusta 2014 lähtien. Asiakkaan tekemissä kaupoissa oli ostettu tai myyty kerrallaan 9.500–1.100.000 osaketta kauppahintojen vaihdellessa muutamasta sadasta eurosta noin 50.000 euroon.

Asiakkaan omistuksessa 25.3.2015 oli 700.000 kappaletta Anoto Groupin osakkeita, mutta pankin osakesäilytysjärjestelmässä olleen teknisen häiriön vuoksi järjestelmä näytti asiakkaalla olevan 1.400.000 osaketta. 25.3.2015 asiakas myi 700.000 osaketta kahteen kertaan, vaikka todellisuudessa hänellä oli omistuksessaan vain 700.000 osaketta.

Asiakas on 25.3.2015 jälkeen käynyt osakkeella kauppaa seuraavasti (suluissa asiakkaan omistamien osakkeiden todellinen määrä kauppojen jälkeen, järjestelmän näyttämä summa aina 700.000 kappaletta suurempi):

- 26.3.2015 ostot 1.300.000 kpl (600.000 kpl)

- 1.4.2015 myynnit 300.000 kpl ja ostot 250.000 kpl (550.000 kpl)

- 9.4.2015 myynnit 1.250.000 kpl (-700.000 kpl)

- 14.4.2015 ostot 1.100.000 kpl (400.000 kpl)

- 17.4.2015 myynnit 1.100.000 kpl (-700.000 kpl)

- 21.4.2015 ostot 1.000.000 kpl (300.000 kpl)

- 23.4.2015 myynnit 1.000.000 kpl (-700.000 kpl)

- 5.5.2015 ostot 900.000 kpl (200.000 kpl)

- 21.5.2015 ostot 50.000 kpl (250.000 kpl)

Pankki on huomannut virheen toukokuussa 2015 ja muuttanut 27.5.2015 asiakkaan osakeomistuksen 950.000 osakkeesta 250.000 osakkeeseen.

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan todennut, ettei ollut tietoinen arvo-osuustilin virheellisestä saldosta. Asiakas luuli, ettei muutamaa minuuttia aiemmin tehty myynti ollut onnistunut. Tämän vuoksi hän on erehdyksessä myynyt 25.3.2015 osakkeet toiseen kertaan.

Pankki on omavaltaisesti käyttänyt asiakkaan 5.5.2015 ostamia osakkeita virheen korjaamiseen. Asiakkaan ostamat osakkeet kuuluvat hänelle eikä pankilla ole oikeutta ottaa niitä häneltä pois.

Asiakas katsoo, että korjata siten, että tuplamyynnistä 25.3.2015 hänen virheellisesti saamansa varat, n. 36.000 euroa tulisi palauttaa pankille ja pankki hankkisi asiakkaalle takaisin 700.000 osaketta, jotka se otti pois asiakkaalta 27.5.2015.

Palveluntarjoajan vastine

Asiakas on toiminut sijoittajana useita vuosia ja hän on tehnyt pelkästään Anoto Groupin osakkeella kymmeniä kauppoja heinäkuun 2014 ja kyseessä olevien virheiden välisenä aikana. Suurin osa kaupoista on heinäkuusta 2014 ollut 50.000–200.000 osakkeen kauppoja ja kauppahinnat ovat suurelta osin olleet alle 20.000 euroa. Asiakas on tehnyt yli 500.000 osakkeen kauppoja vain muutamia heinäkuun 2014 jälkeen. Asiakkaan tekemä virheellinen kauppa on ollut poikkeuksellisen suuri kappalemäärältään (700.000 osaketta) ja kauppahinnaltaan (yli 36.000 euroa).

Asiakkaalle on toimitettu tiedot kaupasta ja hänen olisi ehtojen mukaan pitänyt tarkastaa kauppojen oikeellisuus. Hänen olisi pitänyt havaita poikkeuksellisen suuri kauppa ja ottaa yhteyttä pankkiin tilanteen korjaamiseksi. Tarkoituksettomasta myynnistä aiheutunut virhe on korjautunut, kun asiakas on ostanut oikeudettomasti saamillaan varoilla uusia osakkeita 26.3.2015. Katteettomista myynneistä aiheutuneet negatiiviset positiot ovat korjautuneet, kun asiakas on ostanut tilalle uusia osakkeita.

Asiakkaalla ei ole oikeudellista perustetta 700.000 Anoto Groupin osakkeeseen, koska ne eivät ole olleet asiakkaan omistuksessa. Pankki on 27.5.2015 korjannut asiakkaalle näkyvän omistustiedon vastaamaan todellisuutta. Pankki ei ole tässä yhteydessä siirtänyt asiakkaan omistuksesta pois arvo-osuuksia eikä veloittanut tililtä rahaa.

Asiakas on vaatinut, että pankin olisi pitänyt tehdä kateosto. Pankki on saanut tiedon tapahtuneesta virheestä sellaisessa tilanteessa, jossa asiakkaan säilytyksessä on ollut Anoto Groupin osakkeita eikä pankilla tällaisessa tilanteessa ole oikeutta tehdä kateostoa.

Selvitykset

- Sijoituspalvelusopimuksen ehdot.

- Säilytyspalveluehdot.

- Kauppalaskelma ja kuitit 25.3.2015 tehdyistä kaupoista.

- Tiliote 27.3.2015.

- Lista asiakkaan Anoto Groub AB:n osakkeilla tekemistä kaupoista 27.6.2014–3.6.2015.

Ratkaisusuositus

Kysymyksen asettelu

Arvopaperilautakunnan on osapuolten välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi arvioitava ensin, oliko asiakas tai olisiko hänen pitänyt olla tietoinen pankin järjestelmässä olleesta virheestä. Mikäli vastaus tähän on kielteinen, lautakunnan arvioitavaksi tulee se, onko pankin virheestä aiheutunut asiakkaalle vahinkoa ja jos on, miten vahingon määrä arvioidaan.

Sovellettavat sopimusehdot

Tapauksessa on kyse ulkomaisen arvopaperin säilytyksestä. Siihen sovelletaan siten arvopaperitileistä annettua lakia (14.12.2012/750). Lain 8 §:n mukaan säilyttäjän on oikaistava arvopaperitilille tehty virheellinen merkintä ilman aiheetonta viivytystä. Jos tilinhaltijan tai muun oikeudenhaltijan tililtä ilmenevä asema oikaisemisen johdosta heikkenee, virheellisyyteen voidaan kuitenkin vedota tätä kohtaan ja merkintä oikaista vain, jos tämä tiesi tai tämän piti tietää virheellisyydestä, kun virheellinen merkintä tehtiin.

Sijoituspalvelusopimuksen ehtojen mukaan myyntitoimeksiannon kohteena olevat rahoitusvälineet on toimitettava pankille tai sen saataville toimeksiannon antamisen yhteydessä markkinasääntöjen mukaisesti tai pankin vaatimana muuna ajankohtana. Pankin käyttämällä arvopaperinvälittäjällä on oikeus tehdä lainaus-sopimus rahoitusvälineen myyjän puolesta, jos on ilmeistä, että rahoitusvälineen myyjä ei pysty selvitysyhteisön sääntöjen mukaisessa määräajassa täyttämään kaupan kohteena olevien rahoitusvälineiden toimitusvelvollisuutta tai myyjä on myöhästynyt toimituksessaan. Tällaisessa tapauksessa pankin käyttämä arvopaperinvälittäjä voi tehdä rahoitusvälineiden lainausta koskevan lainaussopimuksen oma-aloitteisesti rahoitusvälineiden myyjän puolesta ja lukuun. Pankin käyttämä arvopaperinvälittäjä voi edellä kuvatussa tilanteessa hankkia muutoin rahoitusvälineet asiakkaan lukuun tai omaan lukuunsa tästä asiakkaalle etukäteen ilmoittamatta.

Ehtojen mukaan pankki ilmoittaa asiakkaalle toimeksiannon tarkoittamasta kaupasta viimeistään toimeksiannon toteuttamispäivää seuraavan kaupankäyntipäivän aikana verkkopalvelussa saatavilla olevalla ilmoituksella, ellei asiakkaan kanssa ole toisin sovittu. ilmoittaa asiakkaalle kaupasta viivytyksettä sen jälkeen, kun pankki on itse saanut siitä tiedon.

Ehtojen mukaan osapuolten tulee reklamoida toiselle antamissaan tiedoissa tapahtuneista muutoksista, raportoinnissa tai muussa toimitetussa informaatiossa tai asiakirjoissa havaitsemistaan virheistä viipymättä. Pankki raportoi asiakkaalle toteutetuista toimeksiannoista erikseen sovitulla tavalla ja sovituin määräajoin. Asiakkaan tulee tarkastaa vastaanottamansa ilmoitukset ja raportit. Mikäli huomautusta ei anneta edellä kuvattujen määräaikojen kuluessa, katsotaan sopijapuolten hyväksyneen toistensa toiminnan.

Säilytyspalveluehtojen mukaan, jos asiakas on saanut ilmeisen virheellisesti arvopapereihin perustuvia oikeuksia tai rahasuorituksia, joihin tällä ei selvästi ole oikeutta, asiakas on velvollinen palauttamaan oikeudet tai varat viipymättä. Pankilla on viimeksi mainitussa tilanteessa myös oikeus poistaa asiakkaalta oikeudet tai palauttaa varat veloittamalla asiakkaan rahatiliä.

Säilytyspalveluehtojen mukaan pankki lähettää verkkopalveluasiakkaille ilmoitukset ja tiedonannot näiden ehtojen ja pankin palveluhinnaston muutoksista sekä kaikki muut tähän sopimukseen perustuvat ilmoitukset viestinä verkkopalveluissa. Kun pankki antaa tiedot verkkopalvelussa, asiakkaan katsotaan saaneen tiedot tai ilmoituksen viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että sen jälkeen, kun asiakas antoi 25.3.2015 pankin verkkopalvelun kautta toimeksiannon kaikkien arvopaperitililleen merkittyjen 700.000 Anoto Group AB:n osakkeen myymiseksi, pankin järjestelmä joutui häiriötilaan ja näytti arvopaperitilillä olevan edelleen 700.000 osaketta. Asiakas antoi uuden saman sisältöisen myyntitoimeksiannon. Kumpikin myyntitoimeksianto toteutui. Virheen havaittuaan pankki vähensi asiakkaan arvopaperitililtä 700.000 osaketta 27.5.2015.

Arvopaperilautakunta toteaa, että arvopaperitileistä annetun lain 8 §:n mukaan säilyttäjällä on ollut velvollisuus oikaista arvopaperitilille tehty virheellinen merkintä ilman aiheetonta viivytystä. Tilinhaltijan aseman heikentyessä oikaisemisen johdosta edellytyksenä on kuitenkin ollut, ettei tilinhaltija ole tiennyt eikä hänen ole pitänyt tietää virheellisyydestä, kun virheellinen merkintä tehtiin. Säännöksen perustelujen (HE 32/2012 vp., s. 262) mukaan ”tilinhaltija, jonka tilille on kirjoitus- tai laskuvirheen taikka niihin rinnastettavan teknisen virheen takia täysin perusteettomasti merkitty arvopapereita, ei voi olla tällaisen merkinnän virheellisyyden suhteen perustellussa vilpittömässä mielessä, eikä virheen korjaamiselle ole estettä ainakaan niin kauan, kun tilille ei ole merkitty muita kyseisiä arvopapereita koskevia oikeuksia.”

Asiakkaan hyväksymien sijoituspalvelusopimuksen ehtojen mukaan pankki ilmoittaa asiakkaalle kaupasta viivytyksettä sen jälkeen, kun pankki on itse saanut siitä tiedon ja asiakkaan tulee tarkastaa nämä tiedot. Asiakkaalle on toimitettu tiedot toteutuneista kaupoista ja tilitapahtumista. Asiakkaan hyväksymien ehtojen mukaan hän on velvollinen tarkastamaan vastaanottamansa ilmoitukset ja raportit. Arvopaperilautakunta katsoo, että myytyjen osakkeiden suuren määrän ja saadun rahamäärän suuruus huomioon ottaen asiakas on tiennyt tai hänen olisi pitänyt huomata arvopaperitilimerkinnän virheellisyys saatuaan tiedon kahdesta 700.000 osakkeen myynnistä saadusta noin 36.000 euron suorituksesta.

Asiakas ei ole kiistänyt virheellistä merkintää, mutta on katsonut, että arvopaperitilimerkinnän korjaamisen sijaan hänen tulisi palauttaa toisesta myynnistä saamansa n. 36.000 euroa pankille ja pankin tulisi palauttaa asiakkaan arvopaperitilille takaisin 700.000 osaketta, jotka se vähensi arvopaperitililtä 27.5.2015. Arvopaperilautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaan on pitänyt tietää virheellisestä merkinnästä, mistä syystä asiakas kantaa markkinariskin siitä, miten hän on käynyt kauppaa niillä osakkeilla, joita hänen arvopaperitilillään ei tosiasiallisesti kuulunut olla.

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankilla on ollut arvopaperitileistä annetun lain ja säilytyspalveluehtojen mukainen oikeus korjata arvopaperitilille tehty virheellinen merkintä. Edelleen lautakunta katsoo, että laiminlyömällä ilmoituksen tai varojen palautuksen asiakas vastaa asiassa hänelle mahdollisesti syntyneestä vahingosta.

Lopputulos

Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakas on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että hänen arvopaperitililleen 25.3.2015 tehty 700.000 osakkeen merkintä oli virheellinen. Pankilla on ollut oikeus korjata arvopaperitilin virheellinen merkintä eikä pankki siten vastaa myynnistä mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta.

Arvopaperilautakunta ei suosita korvausta.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 3-2. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat jäsenet Kajala, Repo ja Turtiainen. Puheenjohtaja Norroksen ja jäsen Sarion eriävä mielipide on liitteenä.

ARVOPAPERILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Heino

Eri mieltä olleiden puheenjohtajan ja jäsenen mielipide

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys ensinnäkin siitä, onko pankilla ollut oikeutta oikaista asiakkaan arvopaperitilin saldoa asiakkaan vahingoksi, vai olisiko pankin tullut tyytyä rahamääräiseen perusteettoman edun palautukseen. Toiseksi on kysymys siitä, onko asiakas menettänyt tapahtumaan perustuvan mahdollisen vaadeoikeutensa reklamaatiovelvollisuutensa laiminlyönnin takia.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että sen jälkeen, kun asiakas antoi 25.3.2015 pankin verkkopalvelun kautta toimeksiannon kaikkien arvopaperitilillään näkyvien 700 000 Anoto Group AB:n osakkeen myymiseksi, pankin järjestelmä joutui häiriötilaan ja näytti sanotun osakemäärän edelleen olevan asiakkaan tilillä. Virheellisen merkinnän vuoksi asiakas luuli myyntitoimeksiannon epäonnistuneen ja antoi uuden saman sisältöisen myyntitoimeksiannon. Tosiasiassa ensimmäinen myyntitoimeksianto oli kuitenkin toteutunut oikein, minkä seurauksena asiakkaalla ei enää ollut osakkeita jälkimmäisen toimeksiannon kautta syntyneen kaupan täyttämiseksi. Kauppa oli toteutettu pankin puolelta tavalla, jonka yksityiskohdista ei ole esitetty selvitystä. Asiakas sai tililleen myyntihinnan kummastakin kaupasta, ensimmäisestä 36 064,93 euroa ja jälkimmäisestä 36 070,07 euroa.

Asiassa on riidatonta, että pankin järjestelmävirheen, sitä seuranneen ylimääräisen myyntitoimeksiannon ja edelleen ylimääräisen kauppahintaerän saamisen myötä asiakas on saanut hyväkseen perusteettoman varallisuudensiirron. Riidatonta on myös se, että pankilla on ollut oikeus vaatia puheena olevan varallisuudensiirron oikaisua. Riitaista on se, missä muodossa oikaisu on voinut tapahtua.

Pankki toteutti 27.5.2015 järjestelmässään toimenpiteen, jonka seurauksena asiakkaan arvopaperitilillä näkyvien Anoto Group AB:n osakkeiden määrä putosi aiemmasta 950 000:sta 250 000 osakkeeseen. Asiakas katsoo, ettei pankilla olisi ollut oikeutta tällaiseen toimenpiteeseen, vaan pankilla olisi ollut ainoastaan oikeus vaatia asiakkaalta takaisin ne 36 070,07 euroa, jotka asiakas 25.3.2015 sai jälkimmäisestä ja edellä todetulla tavalla virheen myötävaikutuksella syntyneestä kaupasta.

Tapauksessa on ollut kysymys sellaisesta ulkomaisten arvopapereiden säilytyksestä, johon sovelletaan arvopaperitileistä annettua lakia (4.12.2012/750, jäljempänä ”ATiliL”). Laissa säädetään ”arvopaperitileistä ja tileille tehtyjen merkintöjen oikeusvaikutuksista, säilyttäjän velvollisuuksista sekä tilinhaltijoiden suojasta säilyttäjää koskevassa maksukyvyttömyysmenettelyssä” (ATiliL 1.1 §). ATiliL:n esitöiden mukaan lain säännökset menevät erityissäännöksinä niiden kanssa ristiriidassa olevien yleisten siviilioikeudellisten säännösten edelle (HE 32/2012 s. 251).

Arvopaperitilin merkintöjen oikaisemisesta säädetään ATiliL 8 §:ssä seuraavasti:

”Säilyttäjän on oikaistava arvopaperitilille tehty virheellinen merkintä ilman aiheetonta viivytystä. Jos tilinhaltijan tai muun oikeudenhaltijan tililtä ilmenevä asema oikaisemisen johdosta heikkenee, virheellisyyteen voidaan kuitenkin vedota tätä kohtaan ja merkintä oikaista vain, jos tämä tiesi tai tämän piti tietää virheellisyydestä, kun virheellinen merkintä tehtiin.”

Tapauksen asiakkaan arvopaperitilillä on ollut ATiliL 8 §:ssä tarkoitettava virhe siinä vaiheessa, kun järjestelmä 25.3.2015 asiakkaan tekemän ensimmäisen myyntitoimeksiannon jälkeen näytti hänellä edelleen olevan ATiliL 2.1 § 4 kohdassa tarkoitettava tilioikeus 700 000 osakkeeseen. Kuten on tullut esiin, asiakas kuitenkin antoi välittömästi uuden edellisen suuruisen myyntitoimeksiannon, minkä myötä järjestelmä näytti asiakkaan osakkeiden määräksi 0. Pankin mukaan järjestelmässä on ollut virhe vielä tässäkin vaiheessa siten, että tilillä näkyvän merkinnän olisi tullut olla -700 000 osaketta.

Katsomme, että negatiivinen tilimerkintä merkitsisi varallisuusoikeudellisesti asiakkaan arvopaperimääräistä velkaa pankille. Sen enempää ATiliL:ssa kuin tapauksessa sovellettavissa säilytyspalvelun ehdoissa ei kuitenkaan viitata siihen, että arvopaperitili olisi luotollinen eikä muutenkaan siihen mahdollisuuteen, että tilin saldo voisi mennä negatiiviseksi. Sijoituspalvelusopimuksen ehtojen 7.13 kohdan mukaan pankin käyttämällä arvopaperinvälittäjällä on oikeus tehdä lainaussopimus rahoitusvälineen myyjän puolesta, jos myyjä ei pysty täyttämään tekemäänsä kauppaa ehtokohdassa tarkemmin määriteltävällä tavalla. Pankki ei kuitenkaan ole tapauksessa edes väittänyt, että pankin käyttämä arvopaperinvälittäjä olisi ehtojen 7.13 kohdan nojalla solminut lainaussopimuksen asiakkaan puolesta, ja että tällaiseen sopimukseen perustuva saamisoikeus olisi siirretty pankille.

Yleiset velvoiteoikeudelliset opit tuntevat sinänsä rahamääräisen velan vastinparina tavaravelan (ks. esimerkiksi KKO 1979 II 130), mutta lähtökohtana on pidetty, että tavaravelan syntyminen edellyttää nimenomaista sitoumusta. Suoraan lain nojalla velvoitteita voi syntyä ainoastaan rahamääräisessä muodossa, kuten velvollisuutena maksaa vahingonkorvausta tai perusteettoman edun palautusta.

Mahdollisuus tavaramääräisen velan odottamattomalle syntymiselle olisi velallisen kannalta riskialtis varsinkin arvopaperien yhteydessä, koska arvopaperien nopean arvonvaihtelun takia tavaravelan rahamääräinen arvo ja siten rasitus velalliselle saattaisi kasvaa ennakoimattoman suureksi. Arvopaperitilin yhteydessä tavaravelka-tulkinnan tekisi ongelmalliseksi myös se, että kun säilyttäjällä on ATiliL 8 §:n edellytysten täyttyessä oikeus ja velvollisuus toteuttaa oikaisutoimenpide yksipuolisesti ilman ennakkovaroitusta, säilyttäjälle avautuisi tosiasiallinen mahdollisuus ajoittaa toimenpide itsensä kannalta mahdollisimman edulliseen ajankohtaan. ATiliL 8 §:ssä säädetään kyllä siitä, että oikaisu on tehtävä ”ilman aiheetonta viivytystä”, mutta kuten käsillä oleva tapauskin osoittaa, ulkopuolisen on mahdotonta valvoa sitä, milloin säilyttäjä tosiasiassa havaitsee virheen ja miten pitkään hän on oikaisutoimenpidettä voinut harkita.

Esitetyin syin katsomme, ettei asiakkaalle ole voinut 25.3.2015 syntyä pankkia kohtaan arvopaperimääräistä velkaa. Kun pankin järjestelmä on sanottuna päivänä asiakkaan kahden myyntitoimeksiannon jälkeen näyttänyt lukemaa 0, lukema on pitänyt paikkansa. Asiakkaan arvopaperitilillä ei tuona hetkenä ole ollut yhtäkään Anoto Group AB:n osaketta. Myyntitoimeksiantojen välissä arvopaperitiliä rasittanut virhe toisin sanoen korjautui asiakkaan toisen toimeksiannon myötä.

Toinen asia on, että kun asiakkaan pankkitilille sittemmin maksettiin myyntitoimeksiantojen perusteella ensin 36 064,93 euroa ja sitten 36 070,07 euroa, jälkimmäinen rahasuoritus oli perusteeton, kuten asiakas on tapauksessa myöntänyt. Perusteettoman rahasuorituksen myötä asiakkaalle on syntynyt pankkia kohtaan 36 070,07 euron suuruinen edunpalautusvelka. Se seikka, että asiakas on ollut pankille tuon summan velkaa käydessään maalis-toukokuussa 2015 aktiivisesti kauppaa Anoto Group Oyj:n osakkeilla myyden myös toisinaan osakkeensa pois kokonaan, ei ole estänyt häntä saamasta pätevällä tavalla tilioikeutta hankkimiinsa osakkeisiin. Tämä koskee myös niitä yhteensä 950 000 osaketta, jotka oli 27.5.2015 merkitty asiakkaan tilille, ja jotka asiakas oli hankkinut neljällä kaupalla 5.5. ja 21.5. Kun pankin järjestelmä näytti tuona ajankohtana asiakkaan osakkeiden määräksi sanotut 950 000 kappaletta, järjestelmä toimi siis oikein. Pankilla ei siten ollut ATiliL 8 §:n mukaista oikeutta suorittamaansa toimenpiteeseen, joka poisti asiakkaan tililtä 700 000 osaketta.

Tapaukseen sovellettavien säilytyspalvelun ehtojen 2.2 kohdan mukaan tilanteessa, jossa arvopaperisäilytykseen jätetty arvopaperi katoaa tai tuhoutuu, pankki hankkii tilalle vastaavan arvopaperin. Pankki on siten velvollinen palauttamaan asiakkaan tilille 700 000 Anoto Group AB:n osaketta.

Pankki on vedonnut tapauksessa myös siihen, että asiakas ei ole 25.3.2015 tapahtuneen virheellisen kaupan jälkeen ottanut pankkiin yhteyttä ilmoittaakseen virheestä. Virhetilanteisiin liittyvästä reklamaatiovelvollisuudesta määrätään tapaukseen soveltuvien sijoituspalvelusopimuksen ehtojen 16 kohdassa. On kuitenkin huomattava, että asiakkaan pankkiin kohdistamien vaatimusten perusteena on pankin 27.5.2015 tekemä toimenpide, jolla asiakkaan arvopaperitililtä poistettiin osakkeita, eivätkä tapahtumat 25.3.2015. Pankki ei ole edes väittänyt, että asiakas olisi ajan kulumisen vuoksi menettänyt oikeutensa esittää vaatimuksia pankin 27.5.2015 toteuttaman toimenpiteen johdosta.

Suositus

Suositamme, että pankki hankkii asiakkaalle 700 000 Anoto Group AB:n osaketta ja että asiakas suorittaa pankille 36 070,07 euroa.