Haku

VKL 99/15

Tulosta

Asianumero: VKL 99/15 (2015)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 27.11.2015

Kysymys kolmannen osapuolen vakuutusyhtiölle siirtämän saatavan käyttämisestä kuittaukseen oikeusturvavakuutuksesta vakuutuksenottajalle maksettavan korvauksen suorittamiseksi.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A Oy:lle oli myönnetty oikeusturvaetu työsuhteen purkamista ynnä muuta koskeneessa riita-asiassa. Korvausta tuon asian hoitamisesta aiheutuneista asianajokuluista on haettu A Oy:n oikeusturvavakuutuksesta.

A Oy:llä oli jo aiemmin ollut työsuhdesaamisia koskenut oikeusriita L:n kanssa ja A Oy oli siinä velvoitettu käräjäoikeuden tuomiolla korvaamaan L:n oikeudenkäyntikulut. L oli siirtänyt saatavansa vakuutusyhtiölle. Kysymyksessä oli sama vakuutusyhtiö, jossa A Oy:llä oli oikeusturvavakuutus.

Suorittaessaan A Oy:lle oikeusturvavakuutuksen perusteella korvausta  ensin mainitun riita-asian asianajokuluista vakuutusyhtiö on päätöksellään 20.1.2015 käyttänyt L:n sille siirtämistä saamisista 4 171,80 euroa A Oy:lle olleen korvausvelkansa suorittamiseen.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut , ettei vakuutusyhtiön kuittausoikeutta  voitu perustaa siihen, että se oli oikeusturvaedun myöntäessään ilmoittanut korvauksesta vähennettävän maksuhetkellä avoinna olevat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut saatavat. Kuittausoikeus saattoi syntyä vasta, kun siitä annettiin yksilöity tieto ja myös vastasaatava oli tiedossa. Lisäksi kuittaus oli määrällisesti virheellinen, koska se sisälsi L:n asianosaiskuluja. Kuittaus ei ollut mahdollinen myöskään siltä osin kuin se sisälsi L:n omavastuuosuutta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 3.3.2015 päivätyssä vastineessaan, että saatavat, joita vastaan kuittaus on suoritettu, olivat A Oy:n tiedossa ja niitä oli laskutettu siltä. Saatavat olivat samanlaatuisia, erääntyneitä ja vastakkaisia. Saatavat olivat vastakkaisia, sillä samat osapuolet olivat molemmissa velkasuhteissa velkojina ja velallisina.

Vakuutusmaksu oli erääntynyt 27.10.2014 ja A Oy:lle oli lähetetty muistutuskirjeet 10.11.2014 ja 31.12.2014. Vakuutusmaksusaatavan pääoma oli 130,77 euroa, viivästyskorko oli 1,88 euroa ja maksumuistutuskulut olivat 10 euroa.

Siirretty saatava oli erääntynyt viimeistään 1.4.2014. Siirretty saatava perustui käräjäoikeuden 5.2.2014 antamaan tuomioon, jossa A Oy oli velvoitettu suorittamaan vastapuolelleen L:lle oikeudenkäyntikuluina 14 460,13 euroa ja todistelukustannuksina 856,61 euroa korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomiosta. Tuomioon perustunut saatava oli perimiskelpoinen heti tuomion antamisen jälkeen. A Oy:n maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset oli siirretty vakuutusyhtiölle 5.3.2014 allekirjoitetulla siirtokirjalla. Siirretyn saatavan määrä oli yhteensä 15 316,74 euroa, ja summalle kertyi korkoa 5.3.2014 alkaen.

A Oy oli tullut tietoiseksi siirrosta viimeistään saatuaan 11.3.2014 päivätyn laskun, jonka liitteenä oli kopio siirtokirjasta. Saatava oli erääntynyt vakuutusyhtiön ja A Oy:n välisenä velkana laskussa olleen eräpäivän 1.4.2014 jälkeen. Laskussa oli erehdyksessä unohdettu laskuttaa todistelukustannuksille tuomittu arvonlisäveron osuus 117,41 euroa ja tästä syystä laskutettava määrä oli yhteensä 15 199,33 euroa ja tälle määrälle oli laskettu tuomiossa mainittu viivästyskorko.

Saatavasta oli avoinna 20.1.2015 korvauksen maksuhetkellä 3 930,84 euroa ja korkoa 257,94 euroa 5.3.2014 ja 20.1.2015 väliseltä ajalta. Vakuutusyhtiö oli noudattanut kuittauksessa Finanssialan keskusliiton kuittauksesta antamia ohjeita.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus kuitata A Oy:lle maksettavasta oikeusturvavakuutuskorvauksesta vakuutusyhtiölle L:n allekirjoittamalla siirtokirjalla siirtynyt saatava, jossa velallisena oli A Oy.

Asian arviointi

Kuittaamisesta ilmoittaminen

Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiö ei ollut ilmoittanut kuittauksesta riittävän aikaisin.

Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto (nykyinen Finanssialan Keskusliitto) on Suomen Asianajajaliiton kanssa neuvotellut vakuutussuhteeseen perustuvia saatavia koskevan kuittauskäytännön oikeusturvavakuutuksesta maksettavista korvauksista. Vakuutuslautakunnan mielestä neuvoteltua käytäntöä voidaan pitää hyväksyttynä menettelynä alalla.

Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton 12.12.2002 antaman ohjeen mukaan vakuutusyhtiö voi menetellä kolmella eri tavalla. Vakuutusyhtiö ilmoittaa korvauspäätöksessään kuittaavansa kaikki korvauksen maksamisen hetkellä avoinna olevat saatavansa korkoineen, vakuutusyhtiö voi ilmoittaa korvauspäätöksessään kuittauksen enimmäismäärän ja sen, että yhtiö tulee kuittaamaan korvauksesta kyseisen määrän korkoineen. Jos vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksessään ilmoittanut kuittauksesta mitään tai jos se on ilmoittanut kuittaukselle enimmäismäärän, voi vakuutusyhtiö myöhemmin muuttaa päätöstään, mutta tällöin vakuutuskorvaukseen sovelletaan kuittausta vasta siitä lukien, kun vakuutusyhtiö lähettää asiaa koskevan uuden ilmoituksen vakuutetulle. Näissä tilanteissa vakuutusyhtiö informoi asiamiestä uuden päätöksen tekemisestä ja suorittaa vakuutuksen perusteella korvausta aiemman päätöksensä mukaisesti uuden ilmoituksen lähettämiseen mennessä syntyneistä asiamiehen palkkioista ja kuluista.

Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut oikeusturvapäätöksessä kuittaavansa kaikki korvauksen maksuhetkellä avoinna olevat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut saatavat. Vakuutuslautakunta katsoo, että kuittaus oli tehty Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton ohjeistuksen mukaisesti ja siis asianmukaisesti.

Vastasaatavan erittely ja asianosaiskulut

Kuittauksessa on kyse vastakkaisten saamisoikeuksien lakkaamisesta sikäli, kuin ne peittävät toisensa. Vakuutussuhteen osapuolien keskinäiset saatavat voivat olla kuittauksen kohteina. Kuittauksen edellytyksinä ovat saatavien samanlaatuisuus, vastasaatavan perimiskelpoisuus eli erääntyneisyys ja ei-vanhentuneisuus sekä saatavien vastakkaisuus. Vakuutuslautakunta toteaa, että kuittausta vaativan, tässä tapauksessa vakuutusyhtiön, on näytettävä vastasaatava ja kuittausoikeus.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön oikeus saatavan perimiseen A Oy:ltä on perustunut L:n allekirjoittamaan siirtokirjaan. Siirtokirjan mukaan L on siirtänyt vakuutusyhtiölle tuomioistuimen ja muutoksenhakuasteiden tuomitsemat oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset. Käräjäoikeus oli 5.2.2014 annetun tuomion mukaan velvoittanut suorittamaan L:lle oikeudenkäyntikuluista 11 692,17 euroa ja arvonlisäveron määränä 2 767,96 euroa eli yhteensä 14 460,13 euroa, todistelukustannuksista 739,20 euroa ja arvonlisäveron määränä 117,41 euroa, L:n asianosaiskuluista yhteensä 1000 euroa ja arvonlisäveron määränä 240 euroa.

Vaikka vakuutusyhtiö ei ollut eritellyt vastasaatavan muodostumista korvauspäätöksessä, on Vakuutuslautakunnalle osoitetussa vastineessa kuitenkin eritelty, mistä vastasaatavassa oli kyse. Koska kyseessä oli samanlaatuinen, vastakkainen ja erääntynyt saatava, oli vakuutusyhtiöllä oikeus kuitata sekä vakuutusmaksu, että siirtokirjalla vakuutusyhtiölle siirretty oikeudenkäyntikuluja koskeva saatava. Sillä seikalla, millä perusteella vastasaatava oli siirretty vakuutusyhtiölle, ei ole merkitystä saatavan kuittauskelpoisuuden arvioinnissa. Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, ettei L:n asianosaiskuluja koskevaa osuutta ollut siirretty vakuutusyhtiölle ja ettei asiakirjaselvityksestä ilmene, onko nyt kuittaukseen käytettyyn saamiseen sisältynyt L:n omavastuuosuutta, miltä osin vakuutusyhtiö ei siis olisi suorittanut korvausta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön menettelyä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

 

Jäsenet:

Löppönen

Makkula

Nyyssölä

Pesonen

Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia