Haku

VKL 99/14

Tulosta

Asianumero: VKL 99/14 (2014)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 15.08.2014

Vakuutuksen voimassaolo. Aiemman vakuutussopimuksen irtisanominen maksamattoman vakuutusmaksun vuoksi ja katkos vakuutuksen voimassaolossa. Kahden vuoden sääntö. Vakuutusyhtiön menettely.

Tapahtumatiedot

Vakuutetut A ja B olivat asianomistajina rikosasiassa, jossa C:tä epäiltiin törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Asia tuli vireille käräjäoikeudessa 2.9.2013.

A ja B hakivat asiaan oikeusturvaetua kotivakuutukseen liitetystä oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Korvauspäätöksessään 18.10.2013 vakuutusyhtiö totesi, että A:n nimissä ollut kotivakuutussopimus oli alkanut vakuutusyhtiössä 1.11.2012. Tätä ennen voimassa ollut vakuutussopimus oli ollut voimassa 8.4.–1.10.2012.

Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa vastaavansisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä tai vakuutusyhdistyksessä.

Tässä tapauksessa vakuutustapahtuma oli syntynyt asian tullessa vireille käräjäoikeudessa 2.9.2013. Peruste asialle oli syntynyt 18.8.2012, jolloin törkeä kotirauhan rikkominen oli tapahtunut. Oikeusturvavakuutuksen vakuutustapahtuman syntyessä vakuutus ei ollut ollut voimassa yhtäjaksoisesti kahta vuotta, joten myös asian perusteen olisi tullut syntyä vakuutuksen voimassa ollessa, jotta oikeusturvaetu voitaisiin myöntää. A:n ja B:n tapauksessa peruste ei ollut syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana, joten oikeusturvaetua ei myönnetty.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A vaatii oikeusturvaedun myöntämistä. A on maksanut 8.4.2012 alkanutta vakuutuskautta koskeneen ensimmäisen laskun (laskutuskausi 6.4.–31.7.2012) erehdyksessä kahteen kertaan. Maksut ovat tapahtuneet 9.6.2012 ja 13.7.2012. Näistä jälkimmäinen maksu on ollut ylimääräinen. Ylimääräinen maksu on palautettu A:lle 30.8.2012. Seuraavaa laskutuskautta 1.8.–31.10.2012 koskeva lasku on lähetetty A:lle yhtiön mukaan 8.6.2012 ja sen eräpäivä on ollut 8.8.2012. Samaan aikaan yhtiöllä on ollut A:n edellisestä laskusta kahteen kertaan maksama suoritus 106,73 euroa 13.7.2012 alkaen eli lähes kuukausi ennen eräpäivää ja vielä yli kolme viikkoa eräpäivän jälkeenkin.

A ei luonnollisestikaan ole maksanut eräpäivällä 8.8.2012 ollutta laskua, koska vakuutusyhtiöllä on edelleen ollut hallussaan hänen 13.7.2012 maksamansa summa. Ensimmäisen maksukehotuksen 8.6.2012 lähetetystä laskusta A on saanut 23.8.2012. Maksunpalautuksen 30.8.2012 jälkeen A on 13.9.2012 saanut toisen maksukehotuksen laskutuskautta 1.8.–31.10.2012 koskevasta laskusta. Tilanne on ollut erittäin sekava, koska A on juuri saanut palautusta liikamaksusta ja tämän jälkeen saanut vakuutusyhtiöltä maksukehotuksen. Koska A ei ole maksanut laskutuskauden 1.8.–31.10.2012 laskua, vakuutusyhtiö on irtisanonut A:n vakuutuksen 1.10.2012 ilman erillistä ilmoitusta. A on saanut tiedon vakuutussopimuksen irtisanomisesta vasta pankilta ja tämän tiedon saatuaan tehnyt pikaisesti uuden vakuutussopimuksen yhtiön kanssa.

Mikäli vakuutusyhtiö olisi kuitannut A:n ylimääräisen maksusuorituksen seuraavan laskutuskauden laskusta, vakuutussopimusta ei olisi missään vaiheessa irtisanottu. A katsoo, että vakuutusyhtiön menettely maksuasiassa on ollut kohtuutonta ja aiheuttanut A:lle ja B:lle vahinkoa, kun oikeusturvaetu on vakuutuksessa olleen katkoksen vuoksi jäänyt saamatta. Yhtiön kuittauskäytäntöjä A pitää mielivaltaisina. A katsoo, että asiassa tulee tällä perusteella myöntää oikeusturvaetu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että A:n kotivakuutussopimus on rauennut maksamattomana siten, että viimeinen voimassaolopäivä on ollut 1.10.2012. Kyseisen vakuutuksen maksu on erääntynyt neljä kertaa vuodessa. Laskutuskautta 6.4.–31.7.2012 koskevan maksun A on maksanut osissa siten, että lasku on tullut kokonaisuudessaan maksetuksi 103,73 euron suorituksella 9.6.2012. Kuitenkin 13.7.2012 A on maksanut vielä 106,73 euroa kyseisen laskun tiedoilla. Maksu on ollut ylimääräinen suoritus, joten yhtiö on yrittänyt palauttaa sen asiakasjärjestelmätiedoissaan olleelle A:n tilille 6.8.2012. Tilinumero on kuitenkin ollut virheellinen ja maksu palautunut yhtiölle, minkä jälkeen A:lta on tiedusteltu kirjeitse uutta tilinumeroa. Tilitieto on saatu 23.8.2012 ja liikamaksu palautettu A:lle 30.8.2012.

Laskutuskautta 1.8.–31.10.2012 koskevan laskun eräpäivä on ollut 8.8.2012. Koska laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, A:lle on lähetetty muistutuslasku ja lopulta 14.9.2012 toinen muistutuslasku ja irtisanomisilmoitus. Ennen tätä A:lta on siis jo liikamaksun osalta tiedusteltu uutta tilinumeroa, saatu tilinumero ja maksettu palautus uudelle tilille. Tämän kaiken jo tapahduttua irtisanomisilmoituksessa on ilmoitettu, mistä vakuutuksesta on kyse ja mikä vaikutus kyseisen laskun maksamatta jättämisellä on. Toisaalta irtisanomisilmoituksessa A:lle on vielä annettu mahdollisuus pitää vakuutusturva voimassa. Tässä tarkoituksessa A:n olisi tullut maksaa irtisanomisilmoituksen liitteenä ollut lasku viimeistään 1.10.2012. Joka tapauksessa A:ta on suositeltu ottamaan yhteyttä yhtiöön asian selvittämiseksi. Kun laskua ei ole maksettu, vakuutus on rauennut. 5.10.2012 A:lle on lähetetty erityinen irtisanomisvahvistus, minkä yhteydessä häntä on laskutettu vakuutuksen voimassaolon päätymiseen 1.10.2012 saakka eri laskulla. Tämän laskun A on suorittanut ajallaan 14.10.2012. A:n väite siitä, ettei vakuutusyhtiö olisi ilmoittanut hänelle vakuutuksen päättymisestä, ei pidä paikkaansa.

Vasta 29.10.2012 A on ottanut yhteyttä yhtiöön ja ilmoittanut, ettei ole huomannut vakuutuksen päättymistä vaan saanut tästä tiedon vasta pankilta. Tämän jälkeen 31.10.2012 A on maksanut rauenneen vakuutuksen laskun tiedoilla sen ja 14.10.2012 maksamansa laskun erotuksen. Koska vakuutus, jonka laskun tiedoilla maksu oli tehty, on rauennut, on tämä maksettu summa 42,34 euroa siirretty A:n uuden, 1.11.2012 alkaneen vakuutuksen ensimmäiselle laskutusjaksolle. Irtisanottu kohde on ollut jälleen vakuutettuna 1.11.2012 alkaen.

Vakuutusyhtiön järjestelmä mahdollistaa automaattisen kuittauksen siten, että asiakkaan maksama liikasuoritus voidaan kuitata saman vakuutuksen sellaisen laskun suoritukseksi, joka ei vielä ole kertynyt asiakkaalle siinä vaiheessa, kun raha on ylimääräisenä järjestelmässä. Kuittaus tapahtuu sellaiselle myöhemmälle saman lajin laskulle, joka on vasta tulevaisuudessa laskuttumassa asiakkaalta. Sen sijaan kuittaus suoritukseksi asiakkaalle jo lähetettyyn avoimeen laskuun ei tapahdu automaattisesti. Kuittaus on asiakkaan pyynnöstä mahdollinen manuaalisesti. Mahdollista on myös manuaalisesti kuitata eri vakuutussopimusten välisiä maksuja. A ei ole kehotuksista huolimatta ollut maksuasioissa yhteydessä yhtiöön ennen kuin vakuutuksen jo päätyttyä. Siten alkuperäinen kotivakuutussopimus on rauennut maksun laiminlyönnin vuoksi. Yhtiö viittaa yleisiin sopimusehtoihin ja vakuutussopimuslakiin ja pitää menettelyään asianmukaisena. Oikeusturvapäätöksen perustelujen osalta yhtiö viittaa 18.10.2013 antamaansa päätökseen ja katsoo edelleen, ettei oikeusturvaetua tule myöntää.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

A:n 1.11.2012 alkaneen kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa. Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa.

Ehtojen kohdan 4.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat - vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on rikosasiassa vakuutetun ollessa asianomistajana, kun asia tulee vireille käräjäoikeudessa.

Ehtojen kohdan 4.2 (Vakuutuksen voimassaoloaika) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuuluvaksi kaikki se aika, jonka vakuutus on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa vastaavansisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä tai vakuutusyhdistyksessä.

A:n 1.10.2012 saakka voimassa olleen vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 4.1 (Vakuutusmaksun maksaminen, vastaa vakuutussopimuslain 38 §:ää) mukaan vakuutusmaksu on maksettava yhden kuukauden kuluessa siitä, kun [vakuutusyhtiö] on lähettänyt vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa ennen [vakuutusyhtiön] vastuun alkamista eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista. (…)

Ehtojen kohdan 4.2 (Vakuutusmaksun viivästyminen, vastaa vakuutussopimuslain 39 §:ää) mukaan jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen edellä kohdassa 4.1 tarkoitetussa määräajassa, [vakuutusyhtiöllä] on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutus ei kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. [Vakuutusyhtiö] mainitsee tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. (…)

Ratkaisusuositus

Käsillä olevassa tapauksessa on kyse oikeusturvavakuutuksen irtisanomisesta, vakuutuksen voimassaolosta sekä uuteen vakuutukseen liittyvästä ns. kahden vuoden säännöstä. Asiassa on riidatonta, etteivät 2.9.2013 käräjäoikeuteen vireille tulleen rikosasian perusteena olevat seikat ole syntyneet 1.11.2012 alkaneen oikeusturvavakuutuksen voimassaoloaikana. Rikosasian perusteena oleva teko on tapahtunut 18.8.2012. Riitaista on, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus irtisanoa A:n nimissä ollut aiempi oikeusturvavakuutus päättymään 1.10.2012 vai onko yhtiön menettelyä pidettävä A:n kannalta kohtuuttomana ottaen huomioon A:n yhtiöön aiemmasta maksuerästä suorittama liikamaksu ja pitäisikö A:lle ja B:lle tällä perusteella myöntää oikeusturvaetu.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen mukaan A:lla on ennen nykyistä vakuutussopimustaan ollut vakuutusyhtiössä 6.4.2012 alkanut, oikeusturvavakuutuksen sisältävä kotivakuutus, jonka vakuutusmaksu on sovittu suoritettavaksi neljässä maksuerässä. Ensimmäisen, ajanjakson 6.4.–31.7.2012 kattaneen ja 18.5.2012 erääntyneen maksuerän A on suorittanut kahdessa erässä siten, että 36,33 euroa on hyvitetty aiemmasta, ilmeisesti eri vakuutussopimusta koskeneesta maksusuorituksesta ja loppuerä 103,73 euroa on maksettu 9.6.2012. Saman laskun viitetiedoilla A on 13.7.2012 maksanut ylimääräisen suorituksen 106,73 euroa, jonka vakuutusyhtiö on A:lta tilinumeron saatuaan palauttanut 30.8.2012. Tästä palautuksesta yhtiö on lähettänyt A:lle postitse kirjallisen ilmoituksen 28.8.2012.

Maksukautta 1.8.–31.10.2012 koskeva lasku on ollut summaltaan 109,63 euroa ja erääntynyt 8.8.2012. Tätä laskua koskevan ensimmäisen muistutuslaskun vakuutusyhtiö on lähettänyt A:lle 23.8.2012 ja toisen muistutuslaskun 13.9.2012. Jälkimmäisen muistutuslaskun mukana on ollut irtisanomisilmoitus, jonka mukaan vakuutus irtisanotaan, ellei A maksa vakuutusmaksua 1.10.2012 mennessä. Tämän jälkeen vakuutusturvan voi saada voimaan vain uudella hakemuksella. Ilmoituksessa todetaan vielä: ”Jos kuitenkin olette jo maksanut laskun, tämä ilmoitus on aiheeton ja kiitämme suorituksestanne. Asian selvittämiseksi pyydämme ottamaan yhteyttä yllä mainittuun palvelutoimistoomme.” Kun vakuutusmaksua ei ole maksettu toisessa irtisanomisilmoituksessa mainittuun määräpäivään 1.10.2012 mennessä, vakuutusyhtiö on 5.10.2012 lähettänyt A:lle irtisanomisvahvistuksen. A on tämän jälkeen maksanut vakuutusyhtiölle 14.10.2012 irtisanomisvahvistuksen mukana olleen laskun 77,29 euroa ja 31.10.2012 42,34 euroa. Tämän suorituksen osalta vakuutusyhtiö on 7.11.2012 ilmoittanut A:lle kirjallisesti, ettei ota enää vastaan maksusuorituksia irtisanottuun sopimukseen. Summa on hyvitetty A:n uuden kotivakuutuksen laskusta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka A:n heinäkuussa 2012 suorittama ylimääräinen maksu on ehkä aiheuttanutkin sekaannusta, A:lle on vielä tämän maksun palauttamisen jälkeen lähetetty maksukehotus vakuutuskauden toisen maksuerän laskusta ja kehotettu A:ta olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöön asian selvittämiseksi, mikäli lasku on jo maksettu. Lautakunta katsoo, että tutustumalla huolellisesti vakuutusyhtiön lähettämiin kirjeisiin ja olemalla yhteydessä vakuutusyhtiöön maksuasioiden selvittämiseksi A olisi voinut välttyä vakuutussopimuksensa irtisanomiselta. A ei kuitenkaan ole reagoinut yhtiön ilmoituksiin ennen kuin vasta saatuaan 5.10.2012 päivätyn irtisanomisvahvistuksen, jonka liitteenä olleen laskun hän on maksanut 14.10.2012. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n kotivakuutuksen irtisanominen on tapahtunut vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukaisessa järjestyksessä. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa A:n kotivakuutus päättymään maksamattomana 1.10.2012. Yhtiön menettelyä asiassa ei lautakunnan käsityksen mukaan voi pitää A:n kannalta kohtuuttomana ottaen huomioon A:lle asiassa lähetetyt ilmoitukset ja kehotukset selvittää asiaa yhtiön kanssa.

Edellä kerrotun vuoksi Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros, jäsenet Eskuri, Korpiola ja Rusanen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia