Tapahtumatiedot

Vahingonkärsineen A:n vuonna 1983 valmistuneelle omakotitalolle aiheutui vesivahinko, kun liittimen petettyä asuntoon virtasi vettä kovalla paineella. Korvausta on haettu kunnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen, ja katsonut, ettei vahinko johtunut virheestä kunnan vesihuollon järjestämisessä, vaan liittimen asennusvirheestä. A on lisäkirjelmässään kertonut, että vesijohdon paineet vaihtelivat rajusti, koska kiinteistöön ei ollut asennettu paineentasausventtiiliä. Myös muut paikkakuntalaiset olivat A:n mukaan valittaneet liian kovasta paineesta vesijohdoissa.

Asiakkaan valitus

A on vaatinut, että vakuutusyhtiö korvaisi vesivahingosta aiheutuneet kustannukset kunnan vastuuvakuutuksesta. A:n mukaan vahinko johtui liian kovasta paineesta vesijohdoissa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että vahingon jälkeen paikalla olleen vesihuoltolaitoksen edustajan ja ulkopuolisen putkimiehen mukaan vahinko oli aiheutunut löysästi kiristetystä liittimestä, joka oli pettänyt. Vedenpaine putkistossa ei voi ylittää 810 baria, koska muiden kiinteistöjen varaventtiilit reagoivat tällaiseen vedenpaineeseen.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden lausua asiassa. Vakuutuksenottajalla ei ollut lisättävää asiaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutuksenottajan tarjoamassa palvelussa ollut virhe.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vesihuoltolain 27 §:n 1 momentin (199/2001) mukaan vesihuollossa on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai vesihuoltolaitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt, jollei keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Vesihuoltolain 28 §:m 1 momentin (119/2001) mukaan vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Ennen vahingon ilmenemistä tehdyn sopimuksen ehto, joka rajoittaa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen tämän momentin nojalla, on mitätön.

Vesihuoltolain 28 §:m 2 momentin (119/2001) vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa olevasta virheestä asiakkaalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,

- joka todetaan vakuutuskauden aikana

ja

- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että Suomen rakentamismääräyskokoelman D 1 (voimaan vuonna 1976) kohdan 2.4.1.1 mukaan vesilaitteisto on tehtävä sisäistä ylipainetta kestäväksi. Laitteisto on mitoitettava kestämään vähintään 1000 kPa:n painetta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan pesuhuoneessa tehdyn painemittauksen tulos oli 700 kPa. Vesihuoltolaitoksen edustajan ja ulkopuolisen putkimiehen mukaan liitimessä olleista kiristysjäljistä oli havaittavissa, ettei sitä ollut asennettu asennusohjeiden mukaisella tavalla riittävän kireäksi.

Kunnan vesihuoltolaitoksen edustajan mukaan kunnan linjastossa ei ole mitään mittaria, josta paineen vaihtelun voisi todentaa. Kyseisessä linjastossa on noin 600 kiinteistöä, joiden käyttö laskee painetta. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei vahinko todennäköisesti ollut aiheutunut liian kovasta vedenpaineesta vesijohdossa, koska vesijärjestelmän varaventtiilit tasaavat paineen, kun se ylittää 8001000 kPa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan liitintä, josta vesi virtasi asuntoon, ei ollut asennettu riittävän tiukaksi. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahinko ollut aiheutunut vesihuollossa olleesta virheestä vaan asennusvirheestä. Koska vesihuoltolaitos ei ole vastuussa vahingosta, vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta vastuuvakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Toimi