Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:n omistama moottoripyörä havaittiin varastetuksi A:n kotipihasta 15.1.2013. Pyörälle ei ollut otettu kaskovakuutusta. A haki vahingosta korvausta kotivakuutuksesta. A ilmoitti, että pyörä oli hankittu enduroharrastusta aloitelleelle naishenkilölle ja että sen rakenteellista nopeutta oli mekaanisesti rajoitettu siten, että pyörä kulki enintään 15 km/h. Lisäksi A katsoi, että hänelle oli kotivakuutussopimusta tehtäessä kerrottu pyörän kuuluvan kotivakuutuksen korvauspiiriin.

Vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan kotivakuutuksen irtaimisto-osan piiriin kuuluvat moottoroidut harrasteajoneuvot, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 15 km tunnissa. Yhtiö totesi, että rakenteellisella nopeudella tarkoitetaan suomen kielessä nopeutta, joka on tehtaalla tyypitetty ja katsottu, että runko ja rakenne tämän nopeuden kestävät. Maahantuojan tai ajoneuvon haltijan tekemillä muutoksilla kulkunopeuteen ei ole merkitystä, kun tarkastellaan harrasteajoneuvon rakenteellista nopeutta. Yhtiö katsoi, ettei varastettu moottoripyörä täyttänyt vakuutusehtojen tarkoittaman, vakuutuksen piiriin kuuluvan moottoroidun harrasteajoneuvon määritelmää. Lisäksi yhtiö ilmoitti kuunnelleensa puhelut ja todenneensa, ettei A:n kanssa ollut vakuutusta tehtäessä tai sitä muutettaessa keskusteltu moottoripyörän kuulumisesta vakuutuksen piiriin. Päinvastoin A oli pyytänyt tarjousta moottoripyörän liikennevakuutuksesta, mutta pitänyt tarjousta liian kalliina ja ilmoittanut vakuuttavansa pyörän toisessa yhtiössä.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. A katsoo, että vakuutusehtojen moottoroidun harrasteajoneuvon määritelmä on epäselvä, eikä sen ulkopuolelle voida sulkea ajoneuvoja, joiden rakenteellinen enimmäisnopeus on mekaanisilla muutoksilla laskettu 15 km/h alle. Vastaavalla tavalla lasketaan mopojen ja kevytmoottoripyörien tehoja lain edellyttämälle tasolle. Lisäksi A katsoo, että hänelle on korvauskäsittelijän kanssa 4.4.2013 käydyn puhelun yhteydessä vakuutusyhtiötä sitovasti luvattu, että vahinko korvataan. Siltä osin, kun A on aiemmin katsonut saaneensa väärää tietoa vakuutuksen sisällöstä vakuutuksen tekohetkellä, A ilmoittaa, että asiassa on tapahtunut sekaannus. Moottoripyörän kuulumisesta kotivakuutuksen korvauspiiriin on keskusteltu toisen vakuutusyhtiön edustajan kanssa. A ei siten enää vetoa vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei pidä uskottavana, että varastetun moottoripyörän rakenteellista nopeutta olisi tosiasiassa muutettu siten, että enimmäisnopeus on ollut 15 km/h. Pyörän normaali enimmäisnopeus olisi ollut yli 100 km/h. Väite tästä muutoksesta on esitetty 4.4.2013, kun A:lle on 2.4.2013 kerrottu, että kotivakuutukseen kuuluvat vain sellaiset moottoroidut harjoitusajoneuvot, joiden enimmäisnopeus ei ylitä 15 km/h. Luotettavaa selvitystä tällaiseen muutokseen tarvittavien osien hankkimisesta ei ole esitetty.

Yhtiö katsoo myös, ettei A:lle ole 4.4.2013 luvattu, että vahinko korvattaisiin. Korvauskäsittelijä kertoo A:lle puhelun aikana, että A:n kertomilla pyörän rakenteellista nopeutta koskevilla tiedoilla pyörä kuuluisi vakuutuksen piiriin, ja että käsittelijä vielä tarkastaa asian. Käsittelijä on soittanut A:lle 50 minuutin kuluttua ja kertonut, ettei pyörä kuulu vakuutuksen piiriin. Kyseessä ei ole ollut yhtiötä sitova korvauslupaus, vaan puhelimessa annettu yleinen neuvonta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:lta varastettu moottoripyörä täyttänyt vakuutusehdoissa tarkoitetun moottoroidun harrasteajoneuvon määritelmän sekä siitä, onko vakuutusyhtiön edustaja antanut 4.4.2013 A:lle yhtiötä sitovan myönteisen korvauspäätöksen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. (1 mom.) Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 4.5.1 (Koti-irtaimisto) mukaan koti-irtaimistolla tarkoitetaan vakuutetun omistamaa kotitalouskäyttöön tarkoitettua irtaimistoa. Vakuutettuun koti-irtaimistoon sisältyvät myös

(…)
- puutarhatraktorit ja moottoroidut harrasteajoneuvot, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 15 km tunnissa, yhteensä enintään 5.000 euroon asti.

Asian arviointi

1) Varastetusta moottoripyörästä esitetty selvitys

A on korvauskäsittelyn yhteydessä ilmoittanut, että varastetun moottoripyörän rakenteellista nopeutta oli mekaanisin ratkaisuin alennettu siten, että nopeus oli enintään 15 km/h. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei tätä A:n ilmoitusta voida pitää uskottavana.

Vakuutusyhtiö on toimittanut Vakuutuslautakunnan käyttöön litterointeja A:n ja vakuutusyhtiön edustajien välisistä puhelinkeskusteluista. Ensimmäisen kerran moottoripyörä mainitaan kahdessa keskustelussa 10.8.2012. Ensimmäisessä keskustelussa A kertoo myyneensä vanhan moottoripyöränsä pois ja hankkineensa sen tilalle kilvettömän motocross-pyörän, jota käyttää harrasteajossa. Vakuutusyhtiön virkailija lupaa selvittää vakuutusten hintaa ja A:lla entuudestaan olevien bonusten siirtoa pyörään. Jälkimmäisessä keskustelussa virkailija kertoo mahdollisuudesta osakaskovakuutukseen sekä ilmoittaa liikennevakuutuksen hinnan. A pitää vakuutusta liian kalliina ja ilmoittaa vakuuttavansa pyörän toisessa yhtiössä.   

15.1.2013 A on ilmoittanut moottoripyörän varkaudesta vakuutusyhtiölle. A on käynyt kyseisenä päivänä kaksi puhelinkeskustelua moottoriajoneuvovahinkojen korvauspalvelun käsittelijän kanssa ja yhden puhelinkeskustelun koti-irtaimistokorvauspalvelun käsittelijän kanssa. Koska moottoripyörällä ei ole ollut kaskovakuutusta, A on pyytänyt selvittämään kotivakuutuksen korvaavuutta. Koti-irtaimistokorvauspalvelun työntekijä on kertonut A:lle, ettei pihalla säilytettävä moottoriajoneuvo kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

A on soittanut asiassa uudelleen vakuutusyhtiöön 2.4.2013. A on ihmetellyt, miksi hänelle ei ole lähetetty asiassa kirjallista päätöstä. Lisäksi hän on todennut, että koti-irtaimistovakuutuksen enimmäiskorvausmäärää on nostettu pyörän takia. Käsittelijä on tiedustellut A:lta pyörän ominaisuuksia ja saanut tiedon, että kyseessä on motocross-/enduropyörä. Tämän jälkeen käsittelijä on tarkastanut asian koti-irtaimistokorvauspalvelusta ja ilmoittanut A:lle, että moottoriajoneuvon rakenteellinen nopeus saa olla enintään 15 km/h, jotta se kuuluisi koti-irtaimistovakuutuksen piiriin. Käsittelijä on luvannut välittää soittopyynnön koti-irtaimistokorvauksiin.

Koti-irtaimistokorvauspalvelusta on soitettu A:lle 4.4.2013. Puhelun aikana asiakaspalvelija tiedustelee A:lta pyörän rakenteellista nopeutta. Tässä vaiheessa A ilmoittaa, että nopeus on ollut noin 15 km/h. A kertoo, että pyörä oli rakennettu hänen enduroharrastusta aloitellutta puolisoaan varten ja sen nopeus oli pudotettu mekaanisin ratkaisuin. Käsittelijä toteaa, että näillä tiedoin pyörä kuuluu kotivakuutukseen. Käsittelijä tiedustelee A:lta vahingon tapahtumaolosuhteita, rikosilmoituksen numeroa, pyörän merkkiä, mallia ja vuosimallia ja kertoo vielä tarkastavansa korvattavuuden ja palaavansa asiaan. Käsittelijä on soittanut A:lle samana päivänä uudelleen. Käsittelijä kertoo puhelussa A:lle tutustuneensa pyörän ominaisuuksiin ja olleensa yhteydessä asiantuntijaan ja ilmoittaa, ettei pyörä kuitenkaan kuulu kotivakuutukseen.

Vakuutusyhtiön vakuutustutkijan 23.5.2014 päivätyn muiston mukaan A on kertonut tehneensä pyörän muutokset itse. A on vaihtanut eteen 23 piikkiä suuremman eturattaan ja taakse uuden, johonkin toiseen pyörään tarkoitetun takarattaan. A ei muista, montako piikkiä rattaassa on ollut. Pakoputken alkukäyrään on hitsattu metallilevyjä, joilla käyrää oli supistettu. Pakoputken loppuosaan äänenvaimentajan takaosaan on hitsattu laikka, jossa oli halkaisijaltaan noin 1014 mm kokoinen reikä. Kaasuttimeen oli vaihdettu suuttimet, joista ei ole tarkempaa tietoa. Pyörän huippunopeutta muutosten tekemisen jälkeen ei ole mitattu.

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu vakuutuskorvausta hakevalle. Korvauksen hakijan tulee antaa vakuutusyhtiölle korvauksen maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Jos korvauksen hakijan kertomus vakuutustapahtumasta muuttuu korvausprosessin aikana, on ensimmäistä kertomusta vahingosta yleensä pidettävä uskottavimpana.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevien selvitysten mukaan A on ensimmäisen kerran maininnut moottoripyörään tehdyistä muutoksista ja sen enintään 15 km/h nopeudesta puhelinkeskustelun 4.4.2013 aikana, kun hänelle on 2.4.2013 kerrottu, että kotivakuutukseen kuuluvat moottoroidut harrasteajoneuvot, joiden enimmäisnopeus on 15 km/h. A on itse tehnyt muutokset pyörään eikä sen huippunopeutta muutosten jälkeen ole mitattu. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa on esitetty osin ristiriitaista selvitystä ja että pyörän todellinen enimmäisnopeus jää epäselväksi. A ei siten ole osoittanut, että varastettua moottoripyörää voitaisiin pitää vakuutusehtojen tarkoittamana, koti-irtaimistovakuutuksen piiriin kuuluvana moottoroituna harrasteajoneuvona.

2) Puhelun 4.4.2013 merkitys

A on lisäksi vedonnut siihen, että vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä on ensimmäisessä 4.4.2013 käydyssä puhelinkeskustelussa luvannut, että vahinko korvataan.

Vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät sido vakuutusyhtiötä siten, että vakuutuskorvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti. Vakuutuskorvausta koskevina ennakkotietoina voidaan yleensä pitää esimerkiksi vahinkotarkastuksen tai vahingon selvittelyn yhteydessä esitettyjä arvioita vahingon mahdollisesta korvattavuudesta tai tulevan korvauksen määrästä. Tulevaa korvausta koskevilla ennakkotiedoilla ei tarkoiteta vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisena tahdonilmaisuna hyvän vakuutustavan perusteella. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, millaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa vahinkoa koskevasta korvausratkaisustaan.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun, 4.4.2013 käytyä puhelua koskevan litteroinnin mukaan vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä on kyseisessä puhelussa todennut A:lle, että A:n ilmoittamalla enimmäisnopeudella moottoripyörä kuuluu kotivakuutuksen piiriin. Käsittelijä on kuitenkin tämän jälkeen jatkanut asian selvittämistä ja esittänyt A:lle vahinkoa koskevia kysymyksiä sekä puhelun lopuksi ilmoittanut tarkastavansa vielä vahingon korvattavuuden. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei käsittelijän ensimmäistä toteamusta pyörän kuulumisesta vakuutuksen piiriin voida tässä tapauksessa pitää yhtiötä sitovana korvauspäätöksenä, vaan kyseessä on lähinnä korvausta koskeva ns. ennakkotieto tai yleinen neuvonta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole vahingosta korvausvelvollinen tälläkään perusteella.

Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä ehtojen mukaisena eikä suosita muutosta päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Rantala
Sario
Uimonen
Vaitomaa