Haku

VKL 95/13

Tulosta

Asianumero: VKL 95/13 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 18.12.2013

Toiminnanharjoittajan vastuu. Korvauksen määrä. Näyttövelvollisuus korvausmäärästä. Vesivahinkokorvaukset olivat kasvaneet korjauksentekoaikana. Miltä osin korjauskulut olivat seurausta vesivahingosta?

Tapahtumatiedot

A Oy oli asentanut putkitukset neljälle koulurakennuksessa sijainneelle pesualtaalle. Yksi puristusliitos oli puristettu huonosti ja se oli irronnut. Tämän seurauksena vettä oli valunut laajalle alueelle rakenteisiin. Vahinko havaittiin 16.8.2012 ja korvauksia haettiin A Oy vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on kertonut 13.12.2012 päivätyssä korvauspäätöksessään, että A Oy sopi alun perin vakuutusyhtiön tarkastajan kanssa korjauskustannusten määrästä puhelimitse ja tällöin kustannusarvio oli ollut 3 000 euroa. Kun korjauksia jatkettiin, arvio nousi ja tällöin A Oy:n edustaja neuvotteli vahingon määrästä vakuutusyhtiön toisen vahinkotarkastajan kanssa. Tuolloin A Oy:ltä pyydettiin kirjallista selvitystä, jota ei kuitenkaan saatu. Sen sijaan saapui 11 305,81 euron lasku. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö arvioi vahingon määrän ja korvasi arvonlisäverottomana määränä 6 000 euroa.

Valitus

A Oy on vaatinut koko laskunsa korvaamista ja vedonnut seuraaviin seikkoihin:

- Alkuperäisessä hinta-arviossa oli huomioitu yksinkertainen gyproc-levy, mutta huoneet korjattiin kaksinkertaisina, millaisia ne olivat aiemmin olleet.

- Seinät oli päällystetty valvojan määräyksestä lasikuitukankaalla alhaalta ylös asti sekä maalattu.

- Toisen kerroksen ullakkokatoksessa ei alussa huomattu suurempia kosteusvaurioita, mutta myöhemmässä vaiheessa huomattiin ja tällöin valvojan vaatimuksesta katosta purettiin osa, joka kuivatettiin ja lämpöeristeet vaihdettiin.

- Toisessa kerroksessa kotelo purettiin ja korjattiin kaksinkertaisella gyproc-levyllä, saumanauhattu ja pinnoitettu lasikuitukankaalla ja maalattu kolmeen kertaan.

- Suoritettiin loppusiivous, joka piti kuulua siivousyritykselle. Nämä kustannukset ilmoitettiin vahinkotarkastajalle puhelimitse, muttei kirjallisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan vahingonkorvauksena on saattaa vahingonkärsineen asiantila samaksi kuin se oli ennen vahingon sattumista. Korvauksen saamisen ei tule johtaa liialliseen hyvitykseen niin, että vahinkoa kärsinyt olisi korvauksen jälkeen paremmassa asemassa kuin ennen vahinkotapahtumaa. Esinevahingon sattuessa vahingonkorvauksen tarkoituksena on, että vaurioitunut esine saatetaan entisenveroiseen kuntoon.

Valituksessa oli esitetty, että toisen kerroksen ullakkokatoksessa ei alun perin huomattu suurempia kosteusvaurioita. Tämän osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että vahinkokartoitusraportin mukaan ulkokatoksen alaslasketun katon läpi oli tullut vahinkohetkellä vettä. Näin ollen ulkokatoksen vaurio oli ollut lausunnonpyytäjän tiedossa hänen esittäessään vahinkotarkastajalle arvion korjauksen hinnasta, joka oli tuolloin 3 000 euroa. Valituksessa oli esitetty, että huoneet oli korjattu kaksinkertaisella gyproc-levyllä, jollaisia ne olivat aiemmin olleet. Lisäksi oli todettu, että mikäli seinä oli kaksinkertainen, levytystä ei tarvinnut uusia kokonaan, vaan takimmainen levy katkaistiin alempaa kuin ulompi, jolloin saumat eivät olleet päällekkäin. Lisäksi seinien, joiden alareunat avattiin, korjaus tehtiin pelkästään saumakorjaamalla ja ylimaalaamalla seinä, ei kokonaan kangastamalla. Vakuutusyhtiölle ei ollut esitetty mitään selvitystä siitä, että kysymyksessä olevassa seinässä olisi ollut kaksinkertainen levytys.

Korjauskustannusten määrästä sovittiin alun perin puhelimitse vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan kanssa. Vahinkotarkastajan arvion mukaan käytettävissä olleiden selvitysten perusteella 3 000 euron kustannusarvio oli kohtuullinen ja vastasi vahingon laatua. Myöhemmin vakuutuksenottaja ilmoitti korjauskustannusarvion nousseen 6 000 euroon ja tällöin asiasta puhuttiin vakuutusyhtiön toisen vahinkotarkastajan kanssa. Tällöin vakuutuksenottajaa pyydettiin selvittämään asia vakuutusyhtiölle kirjallisesti, mutta tällaista selvitystä ei vakuutusyhtiölle koskaan tullut. Vakuutusyhtiölle lähetettiin 11 305,81 euron lasku. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt vahinkopaikan tarkastaneelta yhtiöltä kustannusarvion korjausten hinnasta ja tämän kustannusarvion mukaan veroton korjaushinta oli 5 819 euroa. Tällä perusteella vakuutusyhtiö on katsonut, että sen 6 000 euron maksama korvaus oli riittävä. Mikäli vakuutuksenottaja oli sopinut vahinkoa kärsineen tai jonkun muun tahon kanssa korkeammista korjauskuluista, ei näitä tullut sopimusperusteisina vastuuvakuutuksesta korvata eikä vakuutusyhtiö ollut niistä korvausvastuussa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrää lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Ratkaisu

Vahingonkorvausoikeudellisten yleisten periaatteiden mukaan vahingonkorvauksen tarkoituksena on saattaa vahinkoa kärsineen tila samaksi kuin se on ollut ennen vahingon sattumista. Vahinkoa kärsinyt ei saa päästä korvauksen jälkeen parempaan asemaan kuin ennen vahinkotapahtumaa. Lisäksi vahinkoa kärsineen tulee osoittaa aiheutuneen vahingon suuruus.

Vakuutuksenottaja A Oy:n virheellisesti asentamasta käyttöveden liitoksesta vuotamaan päässyt vesi on aiheuttanut vahinkoa koulurakennukselle. Vahinko on tarkastettu, minkä jälkeen on arvioitu vahingon ja korjauskulujen määrää. Ensin ovat vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja ja vakuutuksenottaja A Oy:n edustaja sopineet suullisesti 3 000 euron korvausmäärästä. Korjauksen edetessä on havaittu, ettei sovittu korvausmäärä riitä ja vakuutuksenottaja on ollut uudelleen vakuutusyhtiöön yhteydessä. Tällöin vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on puhelimitse pyytänyt kirjallista selvitystä lisäkorvausvaatimukselle. Lisäselvitystä ei ole toimitettu. Vahingonaiheuttajan, vakuutuksenottaja A Oy:n työntekijät ovat itse korjanneet vahingon. Seuraavaksi vakuutusyhtiö on saanut 11 305,81 euron laskun ilman lisäselvityksiä. Vakuutusyhtiö on tuolloin arvioinut korvattavaksi vahingon määräksi 6 000 euroa (alv 0 %) ja maksanut tuon suuruisen korvauksen.

Vakuutuksenottaja ei ole laskua lukuun ottamatta esittänyt Vakuutuslautakunnalle mitään laskelmaa tai muutakaan selvitystä siitä, miksi korjauksen määrä on noussut alkuperäisestä lähes nelinkertaiseksi. Vakuutusyhtiö on puolestaan esittänyt Vakuutuslautakunnalle selvitystä vahingon määrästä.

Vakuutuslautakunta katsoo kaiken saamansa selvityksen perusteella, ettei vakuutuksenottaja ole osoittanut, ettei vahingoittunutta koulurakennusta olisi saatu vahinkoa edeltävään kuntoon vakuutusyhtiön jo maksamalla 6 000 euron korvausmäärällä. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Löppönen, Nyyssölä, Pesonen ja Sjögren sekä varajäsen Mitts. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia