Haku

VKL 93/14

Tulosta

Asianumero: VKL 93/14 (2014)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 12.06.2014

Vakuutusehtojen tulkinta. Vesijohdon liitoksen vuodosta aiheutunut kosteusvahinko. Rakennusvirhe. Porakaivon veden pilaantuminen.

Tapahtumatiedot

21.6.2011 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan A:n kuolinpesän omistaman, 1953 valmistuneen ja 1988 peruskorjatun omakotitalon pihamaalla kaivossa sijaitseva vesipumppu oli rikkoutunut. Pumpun korjauksen yhteydessä havaittiin pesuhuoneen seinän kastuneen. Kartoituksessa havaittiin alapohjan eristetilassa ja seinärakenteissa kosteutta.

Syyskuussa 2011 havaittiin, että kiinteistöllä olevan porakaivon vesi oli pilaantunut.

Korvausta vahingoista haettiin kotivakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Kosteusvahinkoa koskevassa korvauspäätöksessään 22.6.2011 vakuutusyhtiö totesi, että rakennukselle otettu kotivakuutuksen vuototurva korvaa äkilliset ja ennalta arvaamattomat vuotovahingot rakennuksen kiinteän LVI-tekniikan vuototapauksissa. Rakennusta vakuutettaessa edellytetään kuitenkin, että rakenteet ovat rakennusvuoden määräysten mukaiset. Vuonna 1988 oli voimassa Suomen rakennusmääräyskokoelman osio C2, jonka mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja muun vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutuvaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisissa määrin. Kondenssivesistä aiheutuvat vahingot on erikseen rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Nyt paisuntasäiliölle tuleva päävesijohdon liitos oli vuotanut pesuhuoneen nurkkauksessa ja LVI-tekniikka kondensoi runsaasti vettä pesuhuoneeseen. Vuotovahinko oli vaurioista päätellen pitkäaikainen. Vakuutusyhtiö ei pitänyt rakenteiden kosteusvauriota vakuutuksen ehtojen mukaan korvattavana. Paisuntasäiliön rikkoutuneen liitoksen osalta yhtiö totesi, ettei korvattavaa ikävähennysten jälkeen jäänyt.

A:n kuolinpesän reklamaation perusteella kosteusvahinkoasia käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä, joka antoi asiassa lausuntonsa 9.8.2011. Siltä osin, kuin vakuutuksenottaja oli kritisoinut vakuutuksen myöntämistä kohteelle, jolle tulleita vahinkoja ei kutienkaan korvattu, muutoksenhakuelin totesi, että vakuutuksenantaja antaa vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen päättämistä tarpeelliset tiedot vakuutustarpeen arvioimista ja vakuutuksen valitsemista varten ja täsmentää vakuutuskirjassa ne ehdot, joilla vakuutus on myönnetty. Yhtiö on antanut vakuutuksenottajalle vuosittain lain edellyttämät tiedot vakuutuksen sisällöstä ja vakuutuksenottajalla on ollut velvollisuus tutustua niihin. Vakuutuksen kattamisen vahinkojen osalta muutoksenhakuelin totesi, että vahingon tulee tullakseen korvattavaksi täyttää vakuutusehtojen mukainen korvattavan vahingon tunnusmerkistö, minkä lisäksi se ei saa kuulua vakuutuksen rajoitusehtojen piiriin. Nyt todettu kosteusvahinko ei ole ehtojen tarkoittama, LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko. Sen varsinainen syy on ollut kylpyhuoneen vesieristyksen puutteellisuus. Mikäli eristys olisi ollut asianmukainen, vuotovesi olisi valunut lattiakaivosta viemäriin eikä vahinkoa olisi tapahtunut. Vakuutusyhtiö on sinänsä hyväksynyt vahinkokohteen vakuutettavaksi, mutta nyt sattunut vahinko ei ole ehtojen mukaan korvattava. Muutoksenhakuelin pahoitteli vakuutuksenottajan kokemusta asiakaspalvelun laadusta, mutta piti kuitenkin korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosittanut muutosta päätökseen.

Porakaivon veden pilaantumisen osalta vakuutusyhtiö antoi korvauspäätöksen 21.9.2011. Yhtiö totesi, että kaivoveden pilaantuminen ja ehtyminen eivät ole korvattavaa vahinkoa. Maaperässä oleva vesi ei ole vakuutuksen kohteena ja esimerkiksi ruosteen, kalkin tai muiden veteen liuenneiden, maaperässä olevien aineiden tai meriveden pääsyn kaivoon aiheuttama veden laadun huonontuminen tai veden ehtyminen ei ole myöskään äkillisen tapahtuman aiheuttama. Vakuutuksen turvataso on perustaso, joka ei sisällä äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turvaa. Tällä perusteella haettua korvausta ei maksettu.

Valitus

Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A:n kuolinpesä vaatii molempien vahinkojen korvaamista. Kuolinpesä kritisoi vakuutusyhtiön asiakaspalvelun tasoa ja sitä, että kohde on vakuutettu sitä tarkastamatta. Yhtiön vahinkotarkastaja ei ole käynyt paikalla myöskään vahinkojen jälkeen. Vahingot ovat olleet laajoja ja ennalta arvaamattomia ja ne tulee korvata kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan kosteusvahingon osalta vuonna 1988 voimassa olleeseen Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan C2. Sen mukaan märkätilan on täytynyt olla suunniteltu ja rakennettu siten, ettei vesi pääse haitallisissa määrin tunkeutumaan rakenteisiin. Nyt havaittu kosteusvahinko on johtunut siitä, ettei kylpyhuoneen vedeneristys ole ollut rakentamisajankohdan määräysten mukainen. Kyseessä on ollut pitkäaikainen vuoto. LVI-tekniikka kondensoi runsaasti vettä pesuhuoneeseen. Kyseessä ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, vaan rakennusvirheestä johtunut, rajoitusehtojen piiriin kuuluva vahinko. Lisäksi on huomioitava, että vaikka vahinko kuuluisi vakuutuksen korvauspiiriin, ei siitä ikävähennysten jälkeen jäisi mitään korvattavaa.

Kaivon vahingon osalta yhtiö toteaa, että kaivovesi on pilaantunut kaivoon joutuneiden hiiren ja myyrän raatojen vuoksi. Kaivo ei ole rikkoutunut, vaan sen vesi on pilaantunut. Puhdistuksen ollessa ilmeisesti riittämätön toimenpide asiakas on liittynyt kunnan vesijohtoverkkoon. Vakuutuksen turvataso on perustaso, joka ei sisällä äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahingon turvaa, josta voitaisiin korvata kustannuksia kaivon puhdistamisesta tai uusimisesta. Näin ollen myöskään tämä vahinko ei kuulu vakuutuksen piiriin.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

A:n kuolinpesän 2.4.2011 päivätyn vakuutuskirjan mukaan omakotitalon vakuutus on ollut ns. perustason vakuutus, joka on sisältänyt paloturvan, luonnonilmiöturvan, varkaus- ja ilkivaltaturvan, vuototurvan, LVI-laiteturvan ja sähkölaiteturvan.

Vakuutusehtojen kohdan 2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty yli 4 m2:n suuruinen rakennus. (…) Asuin- ja huvilarakennuksen mukana vakuutukseen sisältyy (…)

- piha-alueella olevat kiinteät tavanomaiset rakenteet. (…)

Vakuutusehtojen kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Ehtojen kohdan 3.6 (LVI-laiteturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai putkiston välitön rikkoutuminen.

Ehtojen kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

1) omaisuudelle tai esineelle rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta kuten

(…)

- rakennusvirheestä)

(…)

Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja rakenteiden liittymiskohdista tai läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan (…).

Vakuutusehtojen kohdan 6.2.1.5 (LVI- ja sähkölaitevähennykset) mukaan rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi (LVI) ja sähkölaitteiden (S) sähköilmiövahingoissa sekä muissa rikkoutumisvahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:

- rakennuksen putkisto 3 %

- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien sähkökaapelit, sähköjohdot ja lämmityskaapelit 6 %.

(…)

Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti. (…)

Ratkaisusuositus

Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Vakuutuslautakunnan käytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jos sinänsä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta johtuen vesi pääsee lattian ja seinien läpi rakenteisiin huonetilassa, jossa olisi tullut olla vesieristys, ei tämän seurannaisvahingon katsota johtuneen vuodosta vaan hyvän rakentamistavan vastaisista lattia- ja seinärakenteista.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan kosteuskartoitusraportin 21.6.2011 mukaan A:n kuolinpesän omakotitalo on rakennettu vuonna 1953 ja peruskorjattu vuonna 1988. Raportin mukaan vuoto on havaittu pesuhuoneen nurkassa päävesijohdon ja paisuntasäiliön liitoksessa. Pesuhuoneen laatta- ja silikonisaumaukset on havaittu osin puutteellisiksi. Paisuntasäiliön ja putkistojen pintaan kondensoituu vettä aiheuttaen rasitusta ympäröiville rakenteille. Kosteutta on havaittu alapohjan eristetilassa ja seinärakenteissa. Väliseinärakennetta on avattu pesuhuoneesta vuotopaikan läheisyydestä ja havaittu väliseinän hirsi lahonneeksi.

Omakotitalon pesuhuoneen peruskorjauksen aikaan vuonna 1988 voimassa on ollut Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2, veden- ja kosteuseristysmääräykset vuodelta 1976, jonka kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa havaittu vuoto on tapahtunut kylpyhuoneessa, josta vesi on päässyt leviämään rakenteisiin. Peruskorjauksen aikaiset rakentamismääräykset ovat kuitenkin edellyttäneet pesuhuoneen rakenteilta vedenpitävyyttä. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei havaittua kosteusvahinkoa voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamana, LVI-laitteen rikkoutumisen seurauksena aiheutuneena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana välittömän esinevahinkona. Vahingon varsinainen syy on ollut puutteellinen vedeneristys pesuhuoneessa. Vahinko on muutenkin selvitysten mukaan syntynyt pidemmän ajan kuluessa. Siltä osin, kuin kyse on paisuntasäiliön liitoksen rikkoutumisvahingosta, lautakunta toteaa, ettei vahingosta jää vakuutuksen korvaussääntöjen mukaan korvattavaa ikävähennysten jälkeen. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kosteusvahinkoasiassa antamaan hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Kaivon vahingon osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vahinko ole ollut seurausta mistään perusturvatasoisen vakuutuksen ehdoissa korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena myös tämän vahingon osalta.

A:n kuolinpesä on kritisoinut vakuutusyhtiön asiakaspalvelun tasoa. Vakuutuslautakunta toteaa vielä tältä osin, ettei asiakaspalvelun laatu vaikuta vahingon korvattavuuteen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta