Tapahtumatiedot

M.L. (s. 15.5.1949) oli kuulunut 15.5.1972 - 18.12.1996 olleiden työsuhteidensa perusteella A Oy:n eläkesäätiön toimintapiiriin. Työsuhteen 18.12.1996 päätyttyä hän sai palvelun perusteella karttuneesta lisäeläkkeestään eläkesäätiöltä eläkesäätiön sääntöjen mukaisen vapaakirjan eli säilytti oikeutensa eläkeiässä maksettavaan lisäeläkkeeseen. M.L. jatkoi tämän jälkeen vielä muussa työssä. A Oy:n eläkesäätiön lisäeläketurvaa koskeva eläkevastuu siirrettiin vuoden 2001 alussa työnantajan henkivakuutusyhtiöstä ottamaksi ryhmäeläkevakuutukseksi.

Työeläkeyhtiö myönsi M.L.:lle 24.3.2011 antamallaan päätöksellä työeläkelakien mukaisen työttömyyseläkkeen 1.3.2011 alkaen. Eläkkeen määrä oli 3.259,06 eur/kk. M.L. haki 30.4.2011 päiväämällään hakemuksella myös A Oy:n työsuhteeseen perustuvaa lisäeläkettä henkivakuutusyhtiöltä.

Vakuutusyhtiön päätös

Päätöksessä 7.7.2011 vakuutusyhtiö vahvisti M.L.:n oikeuden lisäeläkevakuutuksen mukaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 1.3.2011 alkaen. Vakuutusyhtiö ilmoitti eläkkeen määräksi 61,59 e/kk vuoden 2011 tasossa. Yhtiön mukaan eläke oli yhteen sovitettu lakisääteisen työeläkkeen ja laskennallisen kansaneläkkeen pohjaosan kanssa. Eläkkeen määrä tarkistettaisiin tammikuussa vuosittain.

Päätökseen liittyvän eläkelaskelman mukaan M.L.:n (eläkkeeseen oikeuttava) palveluaika oli yhteensä 293 kuukautta, kun täyteen eläkkeeseen vaadittava palveluaika oli 360 kuukautta. Eläkepalkka   oli vuoden 2011 tasossa 5.313,81 e/kk.

Laskelma oli seuraava:

Eläkkeen määrä                                                                e/kk

Kokonaiseläke 293/360 x 66 prosenttia eläkepalkasta  2.854,40

Palveluaikaan perustuva lakisääteinen työeläke           -1.899,69

Eläke ennen yhteensovitusta                                          954,71

Yhteensovitusvähennys                                                -887,46

Vapaakirja 63 vuoden iässä                                             67,25

Varhennettu vanhuuseläke 1.3.2011                                61,59

Eläkkeen yhteensovitus

Eläke saa yhdessä muiden eläkkeiden ja korvausten kanssa olla enintään 66 prosenttia eläkepalkasta. Eläke ennen yhteensovitusta                    954,71

Lakisääteinen työeläke                                                 3.365,02

Vuoden 1995 kansaneläkkeen pohjaosaa vastaava    

laskennallinen eläke                                                        74,84

Eläkkeet ja korvaukset yhteensä                                  4.394,57

Yhteensovitusraja                                                        3.507,11

Yhteensovitusvähennys                                                 -887,46

Laskelman mukaan yhteen sovitettua eläkettä oli varhennettu jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä maksetaan ennen eläkeiän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alkua.

Valitus

M.L. toteaa kertyneen lisäeläkkeensä määrän olevan 954,71 e/kk. Päätöksen mukainen lisäeläke on yhteensovitusvähennyksen jälkeen 67,25 e/kk ja varhennettuna 61,59 e/kk. Lisäeläke on kertynyt ennen vuotta 1997 päättyneestä työsuhteesta. M.L. katsoo, että yhteensovitusta laskettaessa olisi lakisääteisestä työeläkkeestä tullut vuodesta 2005 alkaen vähentää ns. "lisäkarttumalla" 1,9 % - 1,5 % hankittu eläkeosuus, koska lisäeläke on muodostunut aikana, jolloin ns. lisäkarttumia ei ole ollut. Muutoin hän ei hyödy korkeammasta maksetusta eläkemaksusta mitään vaan lisäeläkeyhtiö "kuittaa" hyödyn vedoten 66 %:n sääntöön.

M.L.:n mielestä sääntöä pitää noudattaa siten, että työeläkettä maksanut saisi itse hyödyn maksamastaan korkeammasta eläkemaksusta korotetulta osalta ja ns. lisäkarttumasta, kun lisäeläke on kerran muodostunut vanhojen työeläkelakien aikana eli tässä tapauksessa vv.1972- 1996. Jos tämä näkökohta laskennassa huomioitaisiin, lisäeläke muodostuisi jonkin verran suuremmaksi (n. 163 e/kk). Eläkekarttuma vuodesta 2005 alkaen on TEL-eläkkeen osalta 179,82 e/kk ja TYEL-eläkkeen osalta 271,18 e/kk vuoden 2011 tasossa.

Lisäeläke on ollut työsuhteeseen kuuluva lisäetu hänen aloittaessaan siihen oikeuttavan työn. Sittemmin A Oy:n eläkesäätiö on myynyt ao. eläkkeet edelleen, joten myös tältä osin M.L.:n mielestä oikeudenmukaisuus ei toteudu, jos lisäeläke nyt pieneneekin lakisääteiseen työeläkkeeseen tulleen uuden eläkelain mukaisen lisäkarttuman johdosta. Lakisääteistä työeläkettähän on lisäkarttuman ja lisätyövuosien/ ansioiden osalta markkinoitu nimenomaan eläkkeensaajan hyödyn näkökulmasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa maksavansa M.L.:lle eläkettä sopimusehtojen mukaisesti.

M.L. on vakuutettu A Oy:n eläkesäätiön osittaisen vakuutustoiminnan luovutuksen yhteydessä 3.1.2001. Tällöin eläkesäätiöön kuuluneet kolme työnantajaa siirsivät lisäeläkevastuunsa eläkesäätiöstä henkivakuutusyhtiölle. Työnantajayhtiöt fuusioituivat 30.4.2002.

M.L. on saanut eläkesäätiöstä vapaakirjan, kun hänen työsuhteensa päättyi 18.12.1996. A Oy:n eläkesäätiön lisäeläketurva ja sitä jatkava ryhmäeläkevakuutus perustuvat kokonaiseläkeajattelulle. Eläketavoite on määritelty lakisääteisen ja lisäeläkkeen summana. Lisäeläke yhteen sovitetaan eli rajoitetaan siten, että eläkkeet yhteensä voivat olla enintään 66 prosenttia työeläkeindeksillä/palkkakertoimella korotetusta työnantajan laskentapalkasta.

A Oy:n eläkesäätiön antamassa vapaakirjailmoituksessa on todettu, että "… on lisäeläkettä laskettaessa otettava huomioon kaikki sanotuissa pykälissä mainitut eläkkeet ja korvaukset eli siis myös ne eläkkeet ja korvaukset, jotka syntyvät vastaisuudessa sattuvissa eläke- ja korvaustapahtumista. ... Myöntämisen edellytysten täyttyessä eläke lasketaan tarkkaan silloin voimassa olevin säännöin. "

Kun lakisääteistä eläkettä on parannettu, on lisäeläkettä laskettaessa aina vähennetty koko maksettava lakisääteinen eläke. Työeläkehistorian alkuaikoina lakisääteistä eläkettä parannettiin usein. Kun perusturvaa on lain muutoksilla "heikennetty", on ko. lakien voimaantulosäännöksissä todettu, etteivät heikennykset aiheuta korotusta lisäeläketurvaan.

Vakuutusyhtiössä vapaakirja on vakuutettu tämän periaatteen mukaisesti siten, että A Oy:n eläkesäätiöstä siirtyneen vapaakirjan lopullinen määrä lasketaan vasta eläkkeen alkaessa ja vakuutuksenottaja maksaa mahdollisen lisäveloituksen tai saa hyvitystä. A Oy:n eläkesäätiön vapaakirjassa ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen eikä varhennettuun vanhuuseläkkeeseen.

Kun vapaakirjan saanut vakuutettu saa jo ennen lisäeläkeikäänsä lakisääteistä eläkettä (työttömyyseläke, työttömän vanhuuseläke), vakuutusyhtiö varhentaa vakuutetun pyynnöstä eläkeiässä lasketun vapaakirjan vakuutusmatemaattisesti laskuperusteidensa mukaan (kustannusneutraali). M.L.:n eläke on laskettu 63 vuoden ikää vastaavasti. Lakisääteisenä eläkkeenä on otettu huomioon eläke, jota M.L.:lle maksetaan 1.6.2012 eli 1.3.2011 alkaneen työttömyyseläkkeen ja siihen 1.6.2012 liitettävän tulevan ajan eläkkeen summa. Lisäksi rajoituksessa on otettu huomioon laskennallinen kansaneläkkeen pohjaosa, kuten sopimus edellyttää.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lautakunnan toimivalta

Vakuutuslautakunta on ohjesääntönsä mukaan toimivaltainen käsittelemään vain vakuutussuhteeseen liittyviä lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä. Tämän vuoksi lautakunta ei voi käsitellä asiaa sikäli kuin se mahdollisesti koskee sitä, mitä M.L.:n ja hänen työnantajansa välillä oli sovittu tai olisi tullut sopia hänen työsuhteeseensa kuuluvista eläke-eduista. Lautakunta voi antaa lausuntonsa vain siltä osin, kuin asia koskee sitä suoritusvelvollisuutta, joka henkivakuutusyhtiöllä on M.L.:n työnantajan ottaman ryhmäeläkevakuutussopimuksen perusteella.

Asian arviointi

Kysymyksessä olevan lisäeläkejärjestelyn luonne

Asiakirjojen mukaan M.L.:n työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen lakisää-teisen työeläkkeen lisäksi lisäeläketurvaa alun perin eläkesäätiössä. M.L.:n eläkesäätiön toimintapiiriin kuulunut työsuhde on päättynyt 18.12.1996 ja eläkesäätiö on antanut hänelle tuolta ajalta karttuneesta lisäeläketurvasta vapaakirjan. Vuodesta 2001 lähtien työnantaja on hoitanut eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluneiden työntekijöidensä lisäeläketurvan ottamalla heitä varten ryhmäeläkevakuutuksen henkivakuutusyhtiöstä. Lautakunnalle annettujen asiakirjojen mukaan myös M.L.:n vapaakirjaoikeuteen perustuva eläke on vakuutettu samassa yhteydessä.

Lautakunta toteaa, että asiassa on kyse sopimusjärjestelystä, jossa työnantaja on alun perin eläkesäätiön kautta ja sittemmin ryhmäeläkevakuutuksella järjestänyt työntekijöilleen lakisääteisen työeläkejärjestelmän tuottamaa laajemmat eläke-edut eli täydentänyt työntekijöidensä lakisääteistä vähimmäiseläketurvaa. Lisä-eläkkeellä on pyritty siihen, että työntekijöiden lakisääteinen eläke ja lisäeläke-turva yhdessä muodostaisivat eläkesäätiön säännöissä ja sittemmin eläkevakuutussopimuksessa erikseen määritellyn suuruisen kokonaiseläketurvan.

Tästä asetelmasta seuraa se, että jos työntekijä saavuttaa lisäeläkejärjestelyssä määritellyn kokonaiseläketurvan tason jo lakisääteisen työeläkejärjestelmän kautta, ei lisäeläkettä jää suoritettavaksi. Lisäeläkejärjestelyn täydentävän luonteen vuoksi lakisääteisen työeläkkeen karttuminen merkitsee pääsääntöisesti lisäeläkkeenä maksettavan eläkeosuuden pienenemistä. Pelkkä lisäeläkejärjestelyn piiriin kuuluminen ei siis merkitse sitä, että työntekijälle tulisi lisäeläkkeenä aina suoritettavaksi jokin etuus.

M.L.:n lisäeläke

Lautakunnalle ei ole annettu eläkesäätiön sääntöjä, jotka ovat olleet voimassa M.L.:n vapaakirjaa 10.3.1997 annettaessa. Eläkesäätiön 15.1.1997 päivätystä laskelmasta kuitenkin ilmenee, että eläkesäätiön A-osaston lisäeläkkeen yhteensovitusraja eli M.L.:n kokonaiseläkkeen enimmäismäärä on ollut 66 % hänen eläkkeen perusteena olevasta palkastaan. Vastaava 66 %:n enimmäismäärä täydelle kokonaiseläkkeelle on määritelty myös myöhemmän ryhmäeläkevakuutussopimuksen vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä koskevissa kohdissa 9.1 ja 9.2.

Ryhmäeläkevakuutussopimuksen lisäeläkkeen rajoittamista koskevan kohdan 10.1. mukaan tämän sopimuksen mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä ja työkyvyttömyyseläkettä rajoitetaan siten, että se yhdessä vakuutetun muiden eläkkeiden kanssa on eläkeryhmissä 01, 03, 05 ja 06 enintään 66 prosenttia ja eläkeryhmissä 02 ja 04 enintään 70 prosenttia kohdan 7 mukaisesta eläkepalkasta. Tässä tarkoitettuina muina eläkkeinä otetaan huomioon:

• TEL:n, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL), merimieseläkelain (MEL) sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL) mukaiset eläkkeet
• virkasuhteeseen tai TEL 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun eläketurvaan perustuva eläke
• ulkomaisen lainsäädännön perusteella maksettava, kotimaisiin virka- tai työsuhde-eläkkeisiin rinnastettava eläke
• valtion laitoksen tai sellaisen osakeyhtiön, jossa valtiolla on osake-enemmistö, vapaaehtoiseen lisäeläketurvaan perustuvat eläkkeet
• muut vakuutuksenottajan ilmoittamat, vapaaehtoiseen lisäeläketurvaan perustuvat eläkkeet
• 445 markkaa kuukaudessa eläkeikää 65 vastaavana. Määrä vastaa vuonna 1995 voimassa ollutta kansaneläkkeen pohjaosaa. Vanhuuseläkkeeseen liittyvän varhennusvähennyksen määrä on 0,5 prosenttia kuukaudessa.

Vanhuuseläketapauksessa edellä mainitut eläkkeet otetaan huomioon varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisina siitä ajankohdasta lukien kun henkilö saa tai hänellä on ikänsä perusteella oikeus saada varhennettua vanhuuseläkettä, kuitenkin aikaisintaan tämän sopimuksen mukaisen eläkkeen myöntämisestä lukien. Varhennetussa vanhuuseläkkeessä edellä mainitut eläkkeet otetaan huomioon eläkeikään varhennettuina.

Vapaakirjaa koskevassa ryhmäeläkevakuutussopimuksen kohdassa 13 on myös todettu, että eläketapahtuman yhteydessä vapaakirjaeläkkeen määrä tarkistetaan tämän sopimuksen kohtien 9 ja 10 mukaan.

Ryhmäeläkevakuutussopimuksen 1.1.2005 voimaan tulleessa täydentävässä liitteessä on lisäksi todettu lakisääteisen eläkkeen laskennassa käytettävistä säännöistä, että jos sopimuksen mukainen eläke perustuu vapaakirjaan ja lakisääteinen eläke on myönnetty työttömyyseläkkeenä, otetaan lakisääteinen eläke huomioon maksetun suuruisena.

Lautakunta katsoo, että edellä selostetuista syistä ja ryhmäeläkevakuutussopimuksen kohtien 9, 10 ja 13 perusteella M.L.:n vapaakirjaan perustuvan lisäeläkkeen määrä on tullut sovittaa yhteen ja rajoittaa hänen saamansa lakisääteisen eläkkeen kanssa myös siltä osalta kuin lakisääteistä eläkettä oli M.L.:lle karttunut lisäeläkevapaakirjan antamisen jälkeen tehdystä työstä.

Lautakunta toteaa lisäksi, että M.L.:lle oli jo eläkesäätiön lisäeläkevapaakirjaa annettaessa ilmoitettu siitä, että hänen mahdolliset myöhemmin ansaitsemansa muut eläkkeet tulisivat vaikuttamaan lisäeläkkeen määrään. Lautakunnalle on annettu jäljennös eläkesäätiön M.L.:lle 10.3.1997 antamasta vapaakirjaoikeutta koskevasta ilmoituksesta. Sen mukaan: ”Eläkesäätiön sääntöjen 12 ja 13 §:n perusteella on lisäeläkettä laskettaessa otettava huomioon kaikki sanotuissa pykälissä mainitut eläkkeet ja korvaukset eli siis myös ne eläkkeet ja korvaukset, jotka syntyvät vastaisuudessa sattuvista eläke ja korvaustapahtumista. Tästä syystä ei lisäeläkkeen lopullista määrää pystytä vielä tällä hetkellä laskemaan… …Myöntämisen edellytysten täyttyessä eläke lasketaan tarkkaan silloin voimassa olevin säännöin.”

Lopputulos

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus ottaa M.L.:lle varhennettuna maksamansa lisäeläkkeen määrää rajoittaessaan huomioon M.L.:n saamat lakisääteiset eläkkeet sen suuruisena kuin niitä on hänelle 63 vuoden iästä eli 1.6.2012 alkaen maksettu. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen, jäsenet Ahlroth, Kummoinen ja Lehti sekä varajäsen Koskiniemi. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA