Tapahtumatiedot

25.11.2013 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajana olevan turkisyrittäjän varastosta oli varastettu nahkoja 24.11.2013. Yrityksen vakuutuksesta annetun 27.9.2013 päivätyn vakuutuskautta 1.11.2013 - 31.10.2014 koskeneen vakuutuskirjan mukaan vuosittain varastossa olevien nahkojen osalta vakuutusmääräksi oli merkitty 100 000 euroa. Koska vakuutusyhtiön mukaan nahkojen arvo vahinkohetkellä oli kuitenkin ollut 500 000 euroa, vakuutusyhtiö vähensi 5.2.2014 päiväämässään korvauspäätöksessä korvauksesta 80 prosenttia alivakuutuksen johdosta.

Asiakirjojen mukaan vakuutuksenottaja oli pyytänyt 10.12.2013 puhelimitse vakuutusyhtiöltä nahkoja koskeneen vakuutusmäärän korottamista 250 000 euroon. Vakuutusyhtiön vakuutuksesta antamassa uudessa 23.12.2013 päivätyssä vakuutuskirjassa nahkojen vakuutusmääräksi olikin merkitty 250 000 euroa ”årligen 5.11 - 31.1.” Vakuutuksenottaja on vedonnut vakuutuskirjan merkintään ja katsonut, että vakuutusmäärää nahkojen osalta oli korotettu ennen vakuutustapahtuman sattumista, joten korvaus tuli maksaa uuden vakuutusmäärän mukaisesti.

Valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta vakuutuskirjaan tehdyn muutoksen mukaisesti. Uuden 23.12.2013 päivätyn vakuutuskirjan mukaan muutos oli tullut voimaan 5.11.2013. Vakuutuksenottajan mukaan hänelle kerrottiin vakuutusyhtiön edustajan käynnin yhteydessä syyskuussa 2013, että vakuutusturva oli kunnossa. Vakuutuksenottajan mielestä vakuutusyhtiön edustaja oli antanut hänelle tuolloin harhaanjohtavia tietoja vakuutuksen sisällöstä.

Vakuutuksenottaja on kertonut, että vakuutusyhtiön edustajan käydessä vakuutuspaikalla syyskuussa 2013 vakuutusmäärä oli nostettu 250 000 euroon, koska vakuutuksenottajalla oli tyypillisesti enintään 1000 ketunnahkaa valmiina myytäväksi ja ketunnahan kappalehinta oli tuolloin 250 euroa. Vakuutuksenottaja on vielä 16.6.2014 ja 21.7.2014 päiväämissään lisäkirjelmissä lautakunnalle kertonut maksaneensa korotettua vakuutusmaksua 5.11.2013 alkaen, joten vahinko oli korvattava tämän mukaisesti. Vakuutusyhtiöllä ei ollut oikeutta soveltaa muutosta vakuutuskirjaan kirjatun 5.11.2013 sijasta vasta 13.12.2013 lähtien. Vakuutuksenottajan mukaan ei ole oikein, ettei vakuutusyhtiö tällaisessa tilanteessa suorita korvausta vaan vain palauttaa jo suoritetun vakuutusmaksun.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutuksenottaja oli saanut vakuutusyhtiön edustajan käynnin jälkeen vakuutuksesta uuden 27.9.2013 päivätyn vakuutuskirjan. Vakuutuskirjassa nahkojen vakuutusarvoksi oli kirjattu 100 000 euroa. Vakuutuksenottajan käsitys vakuutusturvan kunnossa olemisesta ei muuta sitä tosiseikkaa, että vakuutuksenottaja oli itse arvioinut nahkojen arvon ja hänellä itsellään oli paras asiantuntemus omaisuutensa arvosta. Vakuutuksenottaja ei voi korottaa vakuutusmäärää ja kasvattaa vakuutusyhtiön vastuuta takautuvasti. Vakuutuksenottaja oli maksanut vakuutusyhtiölle vakuutusmaksuja 100 000 euron vakuutusmäärän mukaisesti. Koska vakuutuksenottaja ilmoitti muutoksesta vasta vakuutustapahtuman jälkeen, ei korvausta voitu suorittaa uuden vakuutusmäärän mukaisesti.

Vahingon jälkeen vakuutuksenottaja oli ottanut yhteyttä vakuutusyhtiön edustajaan puhelimitse 10.12.2013. Edustajan kirjoittaman muistion mukaan vakuutuksenottaja oli pyytänyt, että vakuutusmäärää korotettaisiin. Puhelun jälkeen vakuutusyhtiön edustaja oli tiedustellut yhtiön riskipäälliköltä mahdollisuutta korottaa vakuutusmäärää. Riskipäällikön mukaan vakuutusmäärää voitaisiin korottaa, mutta tämä edellytti, että tilan varkaudenestojärjestelmää parannettaisiin.

Vakuutusyhtiön edustajat olivat käyneet tilalla 13.12.2013 ja todenneet muutostöiden olleen meneillään, joten vakuutusmäärää voitiin korottaa. Käynnin jälkeen vakuutusmäärä oli korotettu 250 000 euroon ja vakuutuskirjaan tehty merkintä ”Skinn i lager och skinn under bearbetning som finns på försäkrinfsplatsen årligen mellan 5.11.-31.1.”.

Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajalla on velvollisuus oikaista tiedot, joiden hän tietää olevan vääriä tai puutteellisia. Jos vakuutusmäärä oli vakuutuksenottajan väittämin tavoin väärä tai puutteellinen, olisi hänen tullut korjata virhe ilman viivytystä. Vakuutuksenottajalla itsellään on vastuu niistä tiedoista, joiden perusteella vakuutusmäärä ja vakuutusmaksu määritellään. Korjauksia ei kuitenkaan voida tehdä takautuvasti vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen. Tässä tapauksessa yhtiö oli täyttänyt velvollisuutensa kysymällä vakuutuksenottajalta, oliko vakuutusmäärä riittävä. Vakuutuksenottaja oli vahvistanut, että vakuutusmäärä oli riittävä ja näin ollen summaksi sovittiin 100 000 euroa.

Vakuutuksenottaja oli pyytänyt vakuutusmäärän korotusta vasta vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen, joten hän oli tiennyt, että määrä ei ollut riittävä ja että nahat olivat alivakuutettuja. Vakuutustapahtuman jälkeen lähetetyllä vakuutuskirjalla ei ole merkitystä tapauksen arvioinnissa. Se, mitä muutetussa vakuutuskirjassa sanotaan, ei muuta sitä seikkaa, että vakuutustapahtuman hetkellä vakuutusmäärä oli ollut 100 000 euroa.

Vakuutuksenottajan on täytynyt tietää, että muutos tehtiin vasta vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen, sillä yhtiön riskipäällikkö oli käynyt tilalla tekemässä riskiarvioinnin 13.12.2013 ja vasta tämän jälkeen muutos oli voitu hyväksyä. Se, että vakuutuskirjaan oli inhimillisen erheen seurauksena kirjattu väärä päivämäärä, ei muuta sitä, että muutos oli tehty vasta vahinkotapahtuman jälkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, oliko vakuutuksenottajan vakuutukseen sovittu vakuutusmäärän korotus tullut voimaan jo ennen vahingon sattumista ja oliko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus alentaa vahingosta maksettavaa korvausta alivakuutuksen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki 22 §

Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus

Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Vakuutusehdot

11.2 Underförsäkring (58 §)

Egendom eller intresse är underförsäkrat, om det försäkringsbelopp som anges i försäkringsavtalet avsevärt understiger den försäkrade egendomens eller det försäkrade intressets rätta värde. Notera även det som nämns om underförsäkring i punkterna 2.2. och 5.2.

Försäkringsbolaget är skyldigt att med anledning av ett försäkringsfall som har drabbat underförsäkrad egendom eller ett underförsäkrat intresse ersätta endast en så stor del av skadan som motsvarar förhållandet mellan försäkringsbeloppet och egendomens eller intressets värde. Om försäkringsbeloppet dock väsentligen grundar sig på en värdering som har gjorts av försäkringsbolaget eller dess representant ska ersättning betalas enligt skadebeloppet, dock högst upp till försäkringsbeloppet.

23.2.5 Pälsskinn är föremål för försäkringen endast genom särskild merskyddsförsäkring för pälsskinn och då anteckning gjorts i försäkringsbrevet.

27.1.4 Med egendomens försäkringsbelopp avses det penningbelopp som för envar del av egendomen antecknats i försäkringsbrevet och justerats enligt indexvillkor.                                                    

Om försäkringsbeloppet är lägre än försäkringsvärdet är egendomen underförsäkrad, varvid försäkringen efter avdrag av självrisken endast ersätter en så stor del av skadebeloppet som svarar mot förhållandet mellan försäkringsbeloppet och försäkringsvärdet.

Om försäkringsbeloppet är högre än försäkringsvärdet är egendomen överförsäkrad, varvid försäkringen ersätter skadebeloppet efter avdrag av självrisken.

Asian arviointi

Vakuutustapahtuma on sattunut 24.11.2013 ja vahinkoilmoitus on tehty 25.11.2013. Vakuutusyhtiö on 5.2.2014 tehnyt korvauksesta 80 prosentin vähennyksen alivakuutuksen perusteella. Vakuutuksenottaja on katsonut, ettei vakuutuskohde ollut alivakuutettu. Vakuutusmäärää oli hänen mukaansa korotettu ennen vakuutustapahtuman sattumista syyskuussa 2013. Tämän osoittaa hänen mukaansa se, että hän oli maksanut korotettua vakuutusmaksua 5.11.2013 alkaen ja että vakuutusyhtiön 23.12.2013 päiväämään vakuutuskirjaan on merkitty, että korotettua vakuutusmäärää sovelletaan 5.11.2013 alkaen.

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu vakuutusyhtiön sisäinen muistio, joka on päivätty 10.12.2013. Muistion mukaan vakuutusmäärä on korotettu 250 000 euroon ja vakuutuskirjaan oli tarkoitus tehdä merkintä ”Skinn i lager och skinn under bearbetning som finns på försäkringsplatsen årligen mellan 5.11.-31.1.” Vakuutuslautakunnalle toimitetussa 23.12.2013 päivätyssä vakuutuskirjassa on samansisältöinen merkintä.

Asiassa esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusmäärän korottamisesta oli sovittu vasta 24.11.2013 sattuneen vakuutustapahtuman jälkeen. Mikään asiassa esitetty selvitys ei osoita, että vakuutusmäärän korottamista, tavanomaisesta menettelystä poiketen, olisi ollut määrä soveltaa takautuvasti jo 24.11.2013 sattuneeseen vahinkoon. Lautakunnan käytettävissä oleva asiakirjaselvitys ei muutoinkaan osoita, että vakuutusyhtiö olisi antanut vakuutuksenottajalle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vakuutuksen kattavuudesta ja siinä sovituista kulloinkin voimassa olleista vakuutusmääristä.

Vakuutuksenottaja on vedonnut siihen, että sille toimitettuun 23.12.2013 päivättyyn vakuutuskirjaan oli nimenomaisesti merkitty nahkojen vakuutusmääräksi 250 000 euroa 1.11.2013 alkaen. Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli tältä osin erhekirjoituksesta. Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 32 §:n 1 momentista ilmenevän periaatteen mukaisesti Vakuutuslautakunta katsoo, ettei mainitulla erhemerkinnällä ole vaikutusta vakuutusyhtiön vastuuseen suhteessa vakuutuksenottajaan, joka on tuntenut todellisen tapahtumainkulun eikä siten ole voinut vilpittömästi luottaa siihen, että korotettu vakuutusmäärä olisi ollut voimassa jo 1.11.2013 lukien.

Mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Raulos, puheenjohtaja
Nikunlassi, sihteeri

Jäsenet:
Löppönen
Makkula
Nyyssölä
Pesonen
Sarpakunnas
Sjögren