Tapahtumatiedot

A (s. 1955) liukastui 9.12.2012 hiekoittamattomalla kadulla ja kaatui jääden istuvaan asentoon. Kaatuessaan A loukkasi oikean kyynärpäänsä, jossa todettiin pirstaleinen niveleen ulottuva oikean olkaluun alaosan murtuma. Myöhemmin todettiin myös kyynärhermovaurio ja CRPS-oireyhtymä (monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä). Korvausta A:n henkilövahingosta haettiin kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi vahingon kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta korvattavaksi ja maksoi korvausta mm. kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4.190 euroa sekä pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 3 mukaan.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin haittakorvausten osalta ja pyytää Vakuutuslautakunta arvioimaan, onko korvaukset määritetty oikein.

Käsi ei edelleenkään tunnu läheskään normaalilta ja toimintakykyiseltä. Sekä jalkeilla että raajan ollessa levossa on ongelmina heijaava tunne, joka ei nykyään enää rajoitu vain operoituun raajaan, vaan tuntuu koko kehon oikealla puolella oikeaan jalkapohjaan asti. Huojunnan tunteen vuoksi A ei uskalla pyöräillä eikä liikkua normaalisti. Raaja tuntuu roikkuvan velttona. Kun sitä käytetään, tuntuu kireyttä ja kramppeja, samoin kuin kireyttä on raajan sisäpuolella, oikeassa olassa ja oikean lavan seudulla. Öisin A herää raajan painoon ja joustamattomuuteen. Käsi on hidas, nyrkistys on huomattavan vajaa ja sorminivelet taipumattomat erityisesti aamulla. Käsi ei koukistu eikä ojennu kunnolla. Ojennuksessa tuntuu, kuin jokin ”pykälä” estäisi kättä laskeutumasta täysin ja raaja jää ”heijaamaan”. Suoranaista kivun tunnetta tulee esimerkiksi kasvoja pestessä, kaulan ja rinnan rasvaamisen yhteydessä, sivusuuntaisessa liikkeessä esimerkiksi lattiaa ja ikkunoita pestessä sekä A:n opettajan työssä taulua pyyhittäessä. Kädelle varaaminen tuottaa kipua ja kireyttä. Käsi vaatii edelleen hoitoa, kuten tehostettua fysioterapiaa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että vakuutusyhtiö on katsonut A:n käden toipuneen lähes normaaliksi. Myöskään kipuoireilu ei ole helpottanut, vaikka vakuutusyhtiö on päätöksessään todennut CRPS-oireilun väistyneen. Kyynärpäässä on todettu alkava nivelrikko.

A katsoo, että vakuutusyhtiön arvio haitoista on perustunut ylioptimistiseen arvioon eikä siinä ole huomioitu käden todellista tilaa eikä hoitavien lääkärien laatimia selvityksiä. A:n käsitys on, ettei kaikkia lääketieteellisiä selvityksiä ole ollut edes yhtiön käytössä, kun pysyvä haitta määriteltiin. Vammasta jäänyt pysyvä haitta on merkittävä eikä yhtiön arvioima haittaluokka 3 vastaa sitä. Tämän vuoksi myös tilapäinen haitta täytyy arvioida uudelleen.

Saatuaan tiedoksi Vakuutuslautakunnan asiassa hankkiman asiantuntijalausunnon A on toimittanut vielä lisäselvityksenä röntgenlausunnon 28.7.2014, leikanneen lääkärin sairauskertomustekstin 5.9.2014, työterveyslääkärin sairauskertomustekstit 2.6.2015 ja 9.6.2015, työfysioterapeutin tekstin 5.6.2015, fysiatrin sairauskertomustekstit 9.6.2015 ja 11.6.2015 sekä 3 CD-levyä, jotka sisältävät röntgenkuvia vammasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että haitan arviointi tapahtuu hoitaneiden lääkäreiden dokumentoituihin ja objektiivisesti tehtyihin havaintoihin ja tutkimustuloksiin. Korvauksen määrään ei yleensä vaikuta se, että vahinkoa kärsinyt itse kertoo kipua ja haittaa aiheutuneen vamman laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen tavanomaista pidempään tai enemmän.

A:n saama vamma on ollut oikean kyynärnivelen ja olkaluun nivelnastojen pirstaleinen murtuma, joka on edellyttänyt leikkausta ja murtuman kiinnitystä ruuvein ja levyin. Toipuminen on tapahtunut muutoin hyvin, mutta sitä on hidastanut särky, joka on kuitenkin saatu suhteellisen hyvin kuriin. Sairaalahoito on kestänyt viisi päivää ja A on ollut vamman vuoksi työkyvyttömänä 9.12.2012–10.2.2013. Tilapäisestä haitasta maksettu korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa luokan 4 korvausasteikon alimpaan viidennekseen. Tähän luokkaan kuuluvia vammoja ovat tyypillisimmillään muun muassa hidastuneesti luutuva murtuma, luunmurtumaan tai sijoiltaanmenoon liittyvä hermo- tai verisuonivamma, luunmurtumaa seuraava märkäinen tulehdus, murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko. A:n tapauksessa murtuma luutui normaalisti; vain pitkittynyt kipu haittasi toipumista. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan kyynärvarren murtumasta, joka edellyttää leikkaushoitoa ja johon liittyy hermovaurio, voidaan maksaa tilapäisen haitan korvauksena 3.500–6.000 euroa. Ottaen huomioon vamman vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon ja siitä jääneen haitan yhtiö pitää maksamaansa 4.190 euron tilapäisen haitan korvausta vakiintuneen korvauskäytännön mukaisena.

Pysyvän haitan osalta yhtiö toteaa, että A:n käteen on vahingon seurauksena jäänyt lievä toiminnanvaje. Käden liikkeet ovat sinänsä hyvät, lievä ojennusvajaus on, hermosärky ja kipu ovat pahimmat, puristusvoima on lievästi alentunut. Selvitysten mukaan CRPS II on väistynyt. Yhtiö viittaa sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokka-asetukseen 1649/2009 ja sen kohtiin 1.3 ja 1.4 ja katsoo edelleen, että kuvattu vamma oikeuttaa haittaluokan 3 mukaiseen korvaukseen.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle kiinteistönomistajalle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa LT, käsikirurgian dosentti, kirurgian, käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yrjänä Nietosvaaralta. Nietosvaaralla on lausuntoa kirjoittaessaan ollut käytössään seuraavat lääketieteelliset selvitykset: E-lausunnot 13.5.2013 ja 30.1.2014, sairauskertomusmerkintöjä ajalta 9.12.2012–2.6.2014 sekä ENMG-lausunto 14.8.2014. Lisäksi käytössä on ollut kaikki se aineisto, jonka osapuolet ovat toimittaneet lautakunnalle 10.4.2015 mennessä.

Nietosvaara toteaa lausunnossaan, että A on kaatunut kadulla 9.12.2012 ja loukannut oikean kyynärpäänsä. Yliopistollisen sairaalan sairauskertomusmerkintöjen mukaan A:lla on todettu oikean olkaluun alaosan murtuma, jonka asentoa on korjattu vammapäivänä sulkeisesti. Oikea yläraaja on tuettu kulmakipsilastalla. Murtuman asento on korjattu lopullisesti avoimesti ja murtuma on kiinnitetty levyillä ja ruuveilla 11.12.2012.

Fysioterapiassa 8.5.2013 puristusvoimat olivat 6/20 kg. Vajaan puolen vuoden kohdalla toimenpiteestä (28.5.2013) kyynärnivelen liikeradat olivat palautuneet erinomaisesti (kyynärnivelen ojennus oli käytännössä täysi, koukistusvajausta oli 5–10 astetta, kyynärvarren kiertoliike onnistui ongelmitta ja kivuitta). Ranteen ja sormien liikeradat olivat normaalit. Kyynärnivelessä ei ollut tuolloin turvotusta ja tunto oli normaali. Puristusvoima kädessä oli varsin hyvä ja pinsettiote napakka. A kuvasi kipua oikean ranteen ja kämmenen alueella ja koki tilanteen hyvin toivottomaksi. A hakeutui yksityisen ortopedin vastaanotolle ja sai lähetteen yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikalle, jossa 26.6.2013 todettiin CRPS-kriteerien täyttyvän ja ohjattiin A hermoratatutkimukseen sekä fysioterapeutin ja psykologin konsultaatioon.

Yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikan loppuarvion 1.10.2013 mukaan A pärjäsi sekä arjessa että työssä ja kertoi, että tilanne on hitaasti mennyt parempaan suuntaan. Hyvänä hetkenä käsi oli kivuton, mutta rasitus tai huono asento yöllä lisäsivät kipuja VAS-asteikolla arvoon 4/10. Aamuisin kyynärseutu ja sormet olivat jäykät. Kyynärpäässä oli hiukan ojennusvajautta ja naksumista liikkeessä. Sormien ojennus jäi vähän vajaaksi, kärkinivelien koukistus jäi noin 10 mm vajaaksi. Ranteen liikkeissä oli kireyttä ja vähän vasenta pienempi liikerata. Käsikirurgin vastaanotolla 30.1.2014 ei todettu allodyniaa (poikkeava kosketustunto, jossa kevyt ärsyke aiheuttaa kipua). Olkavarren, ranteen ja sormien liikkeet olivat normaalit. Puristusvoima oli kovalla yrityksellä 18/26 kilopondia, parhaimmillaan oikean käden kertapuristus oli ollut yli 20 kilopondia. Kyynärnivelen liike oli 0–120 astetta, kyynärvarren kiertoliike täysi.

Leikanneen lääkärin tekemän, 10.4.2014 päivätyn tilankuvauksen mukaan hermokipu oli saatu hallintaan, mutta jonkinlaista polttavaa tunnetta oli jäänyt kyynärvarren alueelle ja kyynärpää tuntui painavalta. A oli välttänyt jonkin verran käden käyttöä. Hermoratatutkimuksessa oli todettu lievä aksonaalinen kyynärhermovaurio kyynärpään alapuolella sekä puuttuva kyynärvarren ulomman ihohermon vaste. Kyynärnivelen liikerata oli 0–135 astetta. Kyynärvarren edestakainen kiertoliike (prosupinaatio) oli täysi ja vajaa. Kyynärnivel oli tukeva, mutta radiohumeraalinivelestä kuului rahinaa. Osteosynteesimateriaali poitettiin 30.4.2014. Viimeisimmän käytettävissä olevan, käsikirurgin laatiman tilankuvauksen 2.6.2014 mukaan A:lla oli heti 30.4.2014 tehdyn leikkauksen jälkeen puutumista ja kihelmöintiä III-IV sormissa. Ikävintä oli kuitenkin A:n tuntema oikean yläraajan voimakas painontunne. A:n hivelytunto todettiin hieman erilaiseksi pikkusormessa ja nimettömän kyynärluun puoleisella sivulla. Kaularangan kiertoliike oikealle oli jähmeämpi. Kyynärnivelen ojennus oli täysi, koukistuksessa oli hieman vajausta. Kyynärhermon motoriset funktiot olivat tallella. Käsikirurgin merkintöjen mukaan A koki tilanteensa erittäin vaikeaksi tämän vamman ja sen jälkiseuraamusten johdosta, erityisesti yläraajan painavuuden tuntu häiritsee jatkuvasti. Hermoratatutkimuksessa 14.8.2014 todettiin lievää hermovaurion jälkitilalöydöstä oikeassa keski- ja kyynärhermossa. Paikalliseen pinteeseen viittaavaa ei todettu.

Tilapäisen haitan osalta Nietosvaara toteaa, että A:lle aiheutunut murtuma sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) ylimpään kolmannekseen, kun huomioidaan murtuman vaatima leikkaushoito ja osteosynteesimateriaalin poistotoimenpide. Kipuoireyhtymän vuoksi korvausta voidaan nostaa luokan 4 (vaikeat vammat) alakolmannekseen.

Pysyvän haitan osalta Nietosvaara toteaa, että haitta voidaan A:n tapauksessa määrittää sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokka-asetuksen 1649/2009 kohtien 1.3 (Yläraaja kokonaisuutena) tai 1.4 (Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä) mukaan. Asetuksen kohdan 1.3 mukaan haittaluokka on korkeintaan kolme, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut (voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa, ommella) ja liikkuvuus on vähän rajoittunut. Sairauskertomusmerkintöjen perusteella A:n oikean yläraajan nivelten liikeradat ovat lähes täydet ja puristusvoima viimeisimmän mittauksen mukaan 18/26 kilopondia (noin 70 % vasemman käden puristusvoimasta). Asetuksen kohdan 1.4 mukaan kyseessä on lievä CRPS ja haittaluokka on korkeintaan kolme, kun tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö on normaalia hitaampaa ja kömpelömpää ja raajan lihasvoima ja -kestävyys ovat heikentyneet. Nietosvaara katsoo, että A:lle jääneen pysyvän haitan haittaluokka vastaa parhaiten haittaluokkaa kaksi tai kolme. Merkittävää muutosta A:n tilassa ei ole tapahtunut 30.1.2014 jälkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan sekä pysyvän haitan korvausten määrästä.

Sovellettavat lainkohdat

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Saman lain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Asian arviointi

1) Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle korvausta tilapäisestä haitasta yhteensä 4.190 euroa, mikä vastaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokan 4 (vaikeat vammat) alakolmannesta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:ää koskevan hallituksen esityksen (HE 167/2003) mukaan haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä tai hankaluutta, jota henkilövahinko eri tavoin aiheuttaa. Korvattavaa haittaa ovat ensinnäkin henkilövahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet kuten kipu ja särky. Korvattavaa haittaa on myös fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuvan toiminnanvajavuus, esimerkiksi kykenemättömyys aistia tai liikkua normaalisti. Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus kokonaisarvion perusteella. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:ssä luetellaan ne keskeiset perusteet, jotka tulee ottaa huomioon määrättäessä korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvauksen määrä arvioidaan niiden mukaan objektiivisesti.

Hallituksen esityksen mukaan korvauskäytännön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi korvausta määrättäessä on otettava huomioon henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset. Huomiota on aiheellista kiinnittää myös muihin yleistä korvauskäytäntöä sääteleviin normistoihin, kuten liikennevahinkolautakunnan normeihin ja ohjeisiin.

Henkilövahingon laatu ja vaikeusaste ovat ensisijaiset korvauksen määräämisen perusteet. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia. Esimerkiksi pirstaleisuuden vuoksi tavanomaista vaikea-asteisemman luunmurtuman aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta voidaan määrätä suurempi korvaus kuin samankaltaisen tyyppimurtuman perusteella yleensä.

Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat hallituksen esityksen mukaan viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.

Tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kunnes siitä ei enää aiheudu vahinkoa kärsineelle kipua ja särkyä tai muuta tilapäistä haittaa. Haitan kestoaika riippuu yleensä henkilövahingon laadusta ja vaikeusasteesta. Samanlaatuisen vamman paraneminen saattaa kuitenkin eri henkilöillä kestää eripituisen ajan. Tämä voi johtua esimerkiksi vammaan tai sen hoitoon liittyvistä komplikaatioista. Korvauksen määrässä voidaan tämän vuoksi ottaa korottavana tai alentavana tekijänä huomioon se, että vammasta on aiheutunut tilapäistä haittaa tavallista pidemmän tai lyhyemmän ajan. Tilapäisen haitan tavallista pidempi kestoaika pitää kuitenkin olla todettavissa objektiivisin perustein. Korvausta ei yleensä ole aiheellista määrätä tavallista suuremmaksi esimerkiksi pelkästään sen vuoksi, että vahinkoa kärsinyt itse kertoo vammasta aiheutuneen kipua pidempään kuin vamman laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen on tavanomaista.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat) kuuluvat mm. pitkien luiden murtuma tai murtumat, jotka voivat vaatia myös leikkaushoitoa, mutta paranevat oletetussa ajassa. Lievää vaikeammille vammoille on ominaista, että niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa, niihin tai niiden hoitoon ei liity vaikeampia komplikaatioita, niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia, niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä. Luokasta 3 maksettava korvaus on maksuvuonna 2013 ollut 1.000–3.700 euroa. Luokkaan 4 (vaikeat vammat) kuuluvat mm. hidastuneesti luutuva murtuma, luunmurtumaan tai sijoiltaanmenoon liittyvä hermo- tai verisuonivamma, luunmurtumaa seuraava märkäinen tulehdus, murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko. Vaikeille vammoille on ominaista, että niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa, niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kalloveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet), raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus), jälkihoidossa tarvitaan murtumien kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus), vammat tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa, toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta ja vammoista jäävä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä. Luokasta maksettava korvaus on maksuvuonna ollut 3.700–8.900 euroa.

Tilapäisen haitan maksuvuonna 2013 voimassa olleiden henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten (2. painos 2011) 30 §:n (kyynärvarren murtuma) mukaan vaikea kyynärvarren murtuma, johon liittyy liitännäisvammoja (värttinähermon vaurio), joka vaatii leikkaushoitoa, aiheuttaa erittäin suurta tilapäistä haittaa 1–6 kuukauden ajan ja jonka seurauksena pysyvä haitta on mahdollinen, oikeuttaa 3.500–6.000 euron korvaukseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on vahinkotapahtuman 9.12.2012 seurauksena aiheutunut pirstaleinen, niveleen ulottuva oikean olkaluun alaosan murtuma. Murtuma on edellyttänyt leikkaushoitoa ja osteosynteesimateriaali on myöskin myöhemmin poistettu leikkauksella. Toipumista on vaikeuttanut kiputila, jonka on todettu täyttävän CRPS-oireyhtymän kriteerit. Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin lääketieteellisiin selvityksiin, hankkimaansa asiantuntijalausuntoon sekä edellä selostettuihin liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohtiin ja katsoo, että A:n vammat sijoittuvat liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 4 (vaikeat vammat) alakolmannekseen. Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten osalta A:n vammat vastaavat suosituksissa tarkoitettua vaikeaa kyynärvarren murtumaa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa 4.190 euron korvausta tilapäisestä haitasta asianmukaisesti määriteltynä ja vakiintuneen korvauskäytännön mukaisena.

2) Pysyvän haitan korvaus

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n esitöiden (HE 167/2003, vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §, yksityiskohtaiset perustelut) mukaan pysyvänä haittana on tarkoitus korvata sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tulee pääsääntöisesti tehdä lääketieteellisin perustein. Pysyvä haitta on luonteeltaan tyypillisimmin joko toiminnanvajavuutta tai kosmeettista haittaa. Pysyvästä kiputilasta tai muusta pysyvästä epämiellyttävästä aistimuksesta tai oireesta henkilölle aiheutuva elinikäinen elämänlaadun heikentyminen tulee niin ikään korvattavaksi pysyvänä haittana. Lain 5 luvun 2 c §:n esitöiden (HE 167/2003, vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §, yksityiskohtaiset perustelut) mukaan korvauskäytännön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi haittakorvauksia määrättäessä olisi otettava huomioon henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset, minkä lisäksi huomiota olisi aiheellista kiinnittää myös muihin yleistä korvauskäytäntöä säänteleviin normistoihin, kuten liikennevahinkolautakunnan normeihin ja ohjeisiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamaan päätökseen tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta.

Vahingon sattuessa on voimassa ollut sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokka-asetus 1649/2009. Haittaluokituksessa haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja haittaluokka 1 pienintä haittaa. Jos haitan suuruudelle on säädetty tietty vaihteluväli, haittaluokan suuruus määräytyy vaihteluvälin sisällä sen mukaan, kuinka monta asianomaisen kohdan edellytyksistä täyttyy ja miten vaikea-asteisia ne ovat. Haittaluokituksen kohdan 1.3, yläraajat kokonaisuutena mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–3, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella ja liikkuvuus on vähän rajoittunut. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 4–8, kun voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kilon painoista esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata, ja liikkuvuus paljon rajoittunut. Haittaluokituksen kohdan 1.4, yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome, CRPS) mukaan kyseessä on lievä CRPS ja haittaluokka 0–3, kun tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö on normaalia hitaampaa ja kömpelömpää ja raajan lihasvoima ja -kestävyys ovat heikentyneet. Kyseessä on keskivaikea CRPS ja haittaluokka 4–8, kun ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa on selviä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia, vahingoittuneella on lihasten surkastumista ja toimintakykyä merkittävästi haittaava poikkeava kipuaistimus. Haittaluokkaa määrittäessä valitaan joko kohta 1.3 tai 1.4 ja arvioidaan haitta kokonaisuutena.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin tilankuvauksiin A:n vamman nykytilasta sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että vammasta aiheutunut pysyvä toiminnallinen haitta vastaa enintään haittaluokituksessa tarkoitettua haittaluokkaa 3. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on määrittänyt pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan asianmukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Laine

Jäsenet:

Eskuri

Karimäki

Korpiola

Rusanen