F Oy:ssä koepoltettiin vahingon aiheuttanutta kynttilää. Koepoltossa kynttilä valutti hieman. Siitä näkyi, että se oli V.V:n käytössä valuttanut. Kynttilän pohjassa on ohjetarra, jonka mukaan mm. kynttilää ei saa jättää vartioimatta.

 

Korvausta vahingosta haettiin F Oy:n tuotevastuuvakuutuksesta.

 

Korvauspäätöksessään 4.11.2003 vakuutusyhtiö toteaa tapahtuman sekä koepolton tulokset.

 

Yritysturvan tuotevastuuvakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle luovutetun tuotteen tai sen kirjallisen valmistus-, käyttö- tai säilytysohjeen virheellisyydestä toiselle aiheutunut vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella todettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa.

 

Tuotevastuulain 1 §:n 1 momentin mukaan tuotevastuulaki koskee tuotteesta henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista. Tuotevastuulain 3 §:n mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat.

 

Kuluttajansuojalain 5 luvun 21 §:n 1 momentin mukaan, jos tavaran virheestä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle, myyjän korvausvelvollisuuteen sovelletaan 20 §:n säännöksiä vain, mikäli vahinko kohdistuu omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n 1 momentin 1. virkkeen mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi.

 

Asiassa saadun selvityksen mukaan vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottajan tuotteen eli kynttilän palamisessa ei ole tapahtunut mitään ennalta arvaamatonta. Kynttilät ovat tuotteena itsessään sellaisia, että ne palavat kukin yksilöllisesti ja ennalta arvattavaa on, että kynttilät valuttavat joskus steariinia runsaastikin. Kynttilänpolttajalla itsellään on vastuu siitä, että hän polttaa kynttilän turvallisessa paikassa, turvallisella ja riittävällä alustalla sekä valvoo kynttilän palamista.

 

Ottaen huomioon erityisesti kynttilän edellä mainitut ominaisuudet ja se, että kyseisen tuotteen on todettu olevan niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa, vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole tuotevastuulain 3 §:n perusteella vastuussa V.V:lle ja T.V:lle aiheutuneesta vahingosta.

 

Vakuutuksenottaja ei ole myöskään vastuussa vahingosta kuluttajansuojalain 5 luvun 21 §:n 1 momentin mukaan, koska vahinko ei ole kohdistunut omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan. Kyseisen lain mukaisesta tuotevastuusta on kysymys esim. silloin, kun pestävät tekstiilit vahingoittuvat pesukoneessa, astiat rikkoutuvat astianpesukoneessa tai pakasteet sulavat pakastimen särkyessä. Mainitulla perusteella vakuutusyhtiö ei korvaa asiassa aiheutunutta vahinkoa F Oy:n tuotevastuuvakuutuksen perusteella.

 

Korvaushakemuksellaan 13.11.2003 V.V. pyytää tapauksen uusintakäsittelyä, koska päätös on tehty väärin perustein ja kaikki pykälät ovat tekaisemalla haettuja. V.V. toteaa, että kynttilä keräsi liemen sydämen ympärille ja tämän jälkeen sen reuna petti ja valui pitkin takan edustaa.

 

Korvauspäätöksessään 21.11.2003 vakuutusyhtiö toistaa aikaisemman korvauspäätöksensä ja toteaa, että sitä ei muuteta. Valokuvan ja F Oy:n selvityksen perusteella kynttilän ei ole todettu olevan ominaisuuksiltaan sellainen, että F Oy olisi tuotevastuulain mukaan velvollinen korvaamaan aiheutuneen vahingon.

 

Kynttilässä ei myöskään ole osoitettu olevan kuluttajansuojalain mukaista virhettä. Siinäkään tapauksessa, että kynttilässä olisi virhe, F Oy ei ole vastuussa vahingosta kuluttajansuojalain perusteella, koska vahinko ei ole kohdistunut omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan.

 

Lausuntopyynnössään 26.11.2003 V.V. toteaa, ettei hän hyväksy vakuutusyhtiön asiassa tekemään ratkaisua, vaan vaatii lautakunnalta selvitystä asiassa.

  

Vastineessaan 7.1.2004 vakuutusyhtiö toteaa, että V.V. ei muutoksenhaussaan tuonut esiin mitään sellaista, mikä osoittaisi, että F Oy:n tuote olisi ollut turvallisuudeltaan puutteellinen, tai että siinä olisi ollut kuluttajansuojalain mukainen virhe. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö katsoo, että sen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

 

Tämä laki koskee tuotteesta henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista.

 

Vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat.

 

Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi…

 

Jos tavaran virheestä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle, myyjän korvausvelvollisuuteen sovelletaan 20 §:n säännöksiä vain, mikäli vahinko kohdistuu omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan.

 

 

Kohta 221.1, ”Korvattavat vahingot”

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toisella luovutetun tuotteen tai sen kirjallisen valmistus-, käyttö- tai säilytysohjeen virheellisyydestä toiselle aiheutunut vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella todettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutuksenottaja voimassa olevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa. Tuote katsotaan luovutetuksi, kun vakuutuksenottajan hallinta vakuutuksen tarkoittamaan tuotteeseen on toimitus-, kauppa- tai vaihtoehtosopimuksen tai niihin verrattavan omistusoikeuden siirtämistä tarkoittavan oikeustoimen johdosta päättynyt.

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse siitä, onko vahingonkärsineen ostamassa kynttilässä ollut sellainen virhe, josta aiheutuneesta vahingosta valmistaja on vastuussa.

 

Lautakunta toteaa, että tapaukseen voivat tulla sovellettaviksi sekä kuluttajansuojalaki että tuotevastuulaki. Kuluttajansuojalain 20 §:n mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Lain 21 §:n mukaan, jos tavaran virheestä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle, myyjän korvausvelvollisuuteen sovelletaan 20 §:n säännöksiä vain, mikäli vahinko kohdistuu omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan.

 

Tässä tapauksessa kynttilän steariini tahrasi takkaa ja lattiaa, joilla ei ole mitään välitöntä käyttöyhteyttä kynttilään. Tämän vuoksi lautakunta pitää vakuutusyhtiön kuluttajansuojalain nojalla tekemää päätöstä oikeana.

 

Tuotevastuulain nojalla maksettavan korvauksen edellytyksenä on, ettei tuote ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Lautakunta katsoo, että kynttilöiden polttamiseen tyypillisesti liittyy steariinin valumisen mahdollisuus. Sulan steariinin määrä kynttilässä on normaalisti sitä suurempi, mitä leveämmästä kynttilästä on kyse. Lautakunnan käytössä olleista valokuvista on pääteltävissä, että nyt kysymyksessä olevia kynttilöitä on tullut polttaa jonkin aikaa, jotta valahtanut steariinimäärä on ehtinyt sulaa. Kynttilöissä olleen ohjeen mukaan niitä ei ole saanut jättää vartioimatta. Lautakunta toteaa, että ohjeen mukainen silmälläpito olisi estänyt vahingon. Koska kynttilöiden polttamiseen liittyy steariinin valumismahdollisuus ja niiden polttamisesta ja vartioimisesta on annettu ohje, lautakunta katsoo, ettei kynttilät valmistaneelle F Oy:lle ole syntynyt tuotevastuulain mukaista korvausvelvollisuutta. Näin ollen lautakunta pitää myös vakuutusyhtiön tuotevastuulakia koskevaa päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja

Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA