Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajana olevan taloyhtiön lämmönjakohuoneessa lämminvesisäiliön ulkopuolella oleva lämminvesiputki oli vuotanut pikkuhiljaa vettä vesisäiliön peltikuoren eristeeseen. Tämän vuoksi lämminvesisäiliö oli vähitellen syöpynyt suurelta osalta lähes puhki. Vahinko havaittiin 17.2.2003.

 

Taloyhtiö päätti hankkia lämmönvaihtimen, koska lämminvesisäiliötä ei vaurioiden laajuuden vuoksi kannattanut korjata ja taloon piti nopeasti saada lämminvesi. Korvausta haetaan siltä osalta, mitä vesisäiliön kuntoon saattaminen olisi maksanut.

 

Taloyhtiö toteaa vielä, että vahinkoilmoitusta laadittaessa vesi lämmitetään lämmönvaihtimen kautta ja myöhemmin keväällä myös talon lämmitys siirretään kaukolämpöön. Tämän vuoksi taloyhtiölle aiheutuu kustannuksia tilapäisen vedenlämmityksen siirtämisestä lopulliseen muotoon.

 

 

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta välittömästi aiheutunut vahinko. Rakennukseen kiinteästi asennetun koneen tai laitteen rikkoutuessa on vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana omaisuuden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset vähennettynä vakuutusehtojen mukaisella koneen tai laitteen ikään perustuvalla vähennyksellä. Vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyllä tavalla vuotuinen vähennys on 6 % tai 3 % siitä riippuen, mitä omaisuutta on rikkoutunut.

 

Yhdistys toteaa, että rikkoutuneen säiliön korjaus olisi tullut putkiliikkeen antaman arvion mukaan maksamaan noin 2.000 euroa. Vakuutusehtojen mukainen käyttöikäpoisto lasketaan kyseisen laitteen, tässä tapauksessa rikkoutuneen vesisäiliön käyttöiän mukaisesti. Yhdistys katsoo, että säiliön ikäpoisto tulee tässä tapauksessa tehtäväksi 32 vuodelta. 6 %:n suuruista poistoa soveltaen korvattavaa osuutta ei jäisi lainkaan (32 x 6 % = 192 %).

 

Vaikka poistoprosenttina käytettäisiin 3 %:a, vähennys olisi yhteensä 96 %, jolloin korvattavaa jäisi 80 euroa eli alle omavastuuosuuden 336 euroa.

 

Asian selvittelyn yhteydessä yhdistys on ilmoittanut, että se korvaa vahingon torjuntakuluina väliaikaisesta lämpökytkennästä aiheutuvat ylimääräiset kytkentäkulut. Putkiliikkeen arvion mukaan näitä kuluja muodostuu yhteensä noin 427 euroa.

 

 

Asunto-osakeyhtiö toteaa, että vaurio ei ole aiheutunut säiliön iästä. Säiliö oli täysin kunnossa ennen vahinkoa. Kyse on ulkopuolisen putken vuodon aiheuttamasta vahingosta. Vuoto oli sellaisessa paikassa, että sitä ei voinut silmämääräisesti havaita. Vuodon aiheuttamia syöpymisvahinkoja lukuun ottamatta säiliö oli lähes uudenveroisessa kunnossa ja olisi varmasti palvellut vielä pitkään.

 

Asunto-osakeyhtiön mielestä vahinko on verrattavissa lattian alle tai seinärakenteisiin tapahtuneeseen vuotoon. Vakuutuksen olisi pitänyt korvata ainakin lämminvesisäiliön korjauksesta aiheutunut kustannus ilman mitään ikävähennyksiä, kun säiliön vaurion aiheuttaja oli säiliön ulkopuolinen vuoto. Vakuutuksenottaja ei ymmärrä sitä, että jos ulkopuolinen vesivuoto olisi syövyttänyt uuden säiliön, korvaus olisi saatu.

 

Varaaja rikkoutui talvella, joten taloyhtiö joutui tekemään nopean päätöksen uuden järjestelmän hankkimisesta. Päätettiin hankkia kaukolämpövaihdin (n. 5.000 euroa), jolla vettä päästiin lämmittämään muutamassa päivässä. Taloyhtiölle koitui vahingosta paljon kuluja rikkoutuneen säiliön villoitusten ja eristeiden purkamisesta, polttoleikkauksista, poiskuljetuksesta ja siivouksista.

 

Vakuutusyhdistyksen päätöksessä korvataan ainoastaan torjuntakuluina väliaikaisesta lämpökytkennästä aiheutuneet ylimääräiset kulut. Korvauspäätöksen logiikalla kiinteistön täysarvovakuutus ei korvaa putkistovuodon täysin kunnossa oleville laitteille ja rakenteille aiheuttamaa vesivahinkoa.

 

Tähän uudelleenkäsittelypyyntöön antamassaan vastineessa vakuutusyhdistys toteaa mm., että uusintakäsittelyn jälkeenkin se katsoo aiemman ratkaisunsa olevan vakuutusehtojen mukainen. Lisäksi tässä tapauksessa säiliön vahingoit­­tuminen ei ole aiheutunut mistään äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vaan vähitel­len, kun säiliön ulkopuolella oleva lämminvesiputki oli pikkuhiljaa valuttanut vettä säiliön päälle. Tämän vuoksi säiliö ruostui puhki. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle mm. syöpymisestä, ruostumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Yhdistys katsoo, ettei vahinkoa tule korvata kiinteistövakuutuksesta.

 

 

Kyseisen asunto-osakeyhtiön kerrostalo on valmistunut vuonna 1970. Kiinteistössä oli öljylämmitys vielä helmikuussa 2003, jolloin havaittiin lämminvesisäiliön vuotavan. Säiliön todettiin ruostuneen lähes puhki muutamasta paikasta. Ruostumisen oli aiheuttanut noin 20 cm säiliön yläpuolella olevan kierretiivisteen vuoto. Tiiviste oli uusittu vuonna 1989 säiliön ns. kierukan vaihdon yhteydessä. Kyseinen tiiviste oli valuttanut vettä säiliön peltikuoren eristeeseen nähtävästi jo pidemmän aikaa.

Asunto-osakeyhtiö on painottanut vakuutusyhdistykselle, että vesisäiliö ei ole särkynyt huonouttaan, vaan rikkoutumisen on aiheuttanut ulkopuolinen putken tiivisteen vuoto. Tämä tiiviste ei ole 30 vuotta vanha. Tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiön mielestä ikävähennystä ei pidä laskea vakuutusyhdistyksen esittämällä tavalla. Jos ikävähennys pitää laskea, sitä ei voida laskea säiliön iän mukaan, vaan rikkoutuneen tiivisteen iän mukaan.

 

 

Yhdistys katsoo edelleen, että käsillä olevassa tapauksessa säiliön vahingoittuminen ei ole johtunut vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vaan vahinko on tapahtunut rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla vähitellen.

 

Jos kuitenkin katsottaisiin, että vahinko olisi aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, vahingosta ei jäisi vakuutusehtojen mukaisten ikävähennyspoistojen jälkeen mitään korvattavaa. Yhdistys viittaa tältä osin alkuperäiseen korvauspäätökseensä.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

 

Ehtojen kohdan 4.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on välittömästi aiheutunut vakuutetulle omaisuudelle kulumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, routimisesta, betonin rapautumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

 

Kohdan 5.2.3 mukaan rakennukseen asennetun johtoverkon taikka siihen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa on vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana vahingon korjaamisesta aiheutuvat kustannukset vähennettynä kohdassa 5.3.3 mainitulla, putkiston tai käyttölaitteen ikään perustuvalla vähennyksellä.

 

Ehtojen kohdan 5.2.4 mukaan rakennukseen kiinteästi asennetun koneen tai laitteen rikkoutuessa on vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana omaisuuden korjaus tai jälleenhankintakustannukset vähennettynä kohdassa 5.3.4 mainitulla, koneen tai laitteen ikään perustuvalla vähennyksellä.

 

Kohdan 5.3.3 mukaan rakennukseen asennetun johtoverkon taikka siihen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa katsotaan vahingon määräksi rakenteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset sekä vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset, jotka otetaan vakuutuskorvauksen perusteena huomioon seuraavasti:

 

Kun putkiston tai käyttölaitteen ikä on alle 10 vuotta, on vakuutuskorvauksen perusteena 100 % vahingon määrästä.

 

Kun putkiston tai käyttölaitteen ikä on 10 vuotta tai enemmän, vähennetään ikävähennyksenä prosenttiosuus, joka saadaan laskemalla yhteen 10 %:n perusvähennys ja 2 % jokaista kymmentä vuotta ylittänyttä, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättynyttä, täyttä kalenterivuotta kohden. Ikävähennyksen kokonaismäärä on kuitenkin enintään 36 %.

 

Ehtojen kohdan 5.3.4 mukaan rakennuksen kiinteiden koneiden ja laitteiden rikkoutumisvahingoissa katsotaan vahingon määräksi koneen tai laitteen korjaus- tai jälleenhankintakustannukset, joista tehdään seuraavat käyttöikään perustuvat vuotuiset vähennykset kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä täydeltä kalenterivuodelta:

 

-         kiinteät jäähdytys-, ilmastointi-, vedenjakelu- ja lämmityslaitteet, säätö- ja valvontalaitteet, sähkömoottorit, lämminvesivaraajat ja öljysäiliöt: vähennys on 6 %

-         rakennuksia palvelevat putkistot, sähköjohtimet ja mittarit: vähennys on 3 %.

 

Tapauksessa on riitaa siitä, johtuuko lämminvesisäiliön vahinko äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Lisäksi riitaa on ikävähennysten laskemisesta.

 

Selvityksen mukaan lämminvesisäiliön syöpyminen johtuu siitä, että säiliön ulkopuolisen lämminvesiputken tiiviste oli jossain vaiheessa alkanut vuotaa vettä säiliön päälle. Selvityksen mukaan tiiviste oli uusittu vuonna 1989.

 

Vakuutuslautakunta toteaa, että putki- ja tiivistevuotoja voidaan tyypillisesti pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuina äkillisinä ja ennalta arvaamattomina vahinkotapahtumina. Vuodon ei tarvitse olla suuri ollakseen vakuutuksesta korvattava. Myös pitkään jatkuneet vuodot ovat korvattavia. Käsillä olevassa tapauksessa vakuutusyhdistys ei ole esittänyt mitään syitä, joiden vuoksi nyt kyseessä olevaa tiivisteen vuotoa ei olisi pidettävä ehtojen mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että lämminvesisäiliön vauriot ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tällöin yhdistys ei voi kieltäytyä korvaamasta vahinkoa ruostumista ja syöpymistä koskevan rajoitusehdon perusteella.

 

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapaukseen sovellettavissa vakioehdoissa ei ole erikseen selvästi määrätty ikävähennysten laskemistavasta ajatellen nyt käsillä olevan kaltaista tapausta, jossa siis lämpöputken tiivistevuoto on aiheuttanut ehdoissa tarkoitetun kiinteän koneen tai laitteen rikkoutumisen. Vuotovahinkoa koskevissa ehdoissa ei ole todettu esim., että rakennuksen käyttölaitteiden rikkoutumista ei missään tilanteessa korvata vuotovahinkoa vaan aina kone- ja laiterikkoa koskevien ikävähennyssääntöjen mukaan.

 

Sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden mukaan epäselvissä tilanteissa vakioehtoja on tulkittava laatijansa vahingoksi. Lautakunta toteaa, että vuoto­vahinkojen ikävähennyssääntöjen soveltaminen johtaa tässä tapauksessa vakuutuksenottajalle edullisempaan lopputulokseen kuin kone- ja laiterikkoja koskevien sääntöjen soveltaminen.

 

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vakuutusyhdistys ei voi soveltaa kone- ja laiterikkoja koskevia ikävähennyssääntöjä vakuutuskorvauksen määrää laskiessaan. Lautakunta suosittaa, että yhdistys maksaa säiliöstä korvausta vuotovahinkojen ikävähennyssääntöjen mukaisesti.

 

Yhdistys on mm. vastineessaan hyväksynyt säiliön korjauskustannukseksi 2.000 euroa. Vuotovahinkojen ikävähennyssäännöt perustuvat rakennuksen putkiston ikään. Lautakunta katsoo, että vaikka tapauksessa talon putkistoon onkin asennettu uusi tiiviste v. 1989, ikävähennykset voi laskea ehtotekstin mukaisesti itse putkiston iän perusteella. Jos talon putkisto on peräisin talon valmistumisvuodelta 1970, ikävähennys on ehtojen mukainen maksimimäärä eli 36 %.