Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja K Oy:n edustaja M oli tehnyt tilaajina olleiden A:n ja B:n kanssa 26.1.2011 sopimukset pientalohankkeen rakennesuunnittelusta sekä vastaavan työnjohtajan tehtävistä. Viimeksi mainittuun sopimukseen tehdyn kirjauksen mukaan tehtävä oli käsittänyt myös valvonnan. Omakotitaloon kuului uima-allasosasto. A:n ja B:n (jäljempänä ”tilaajat”) muutettua taloon 1.1.2012 uima-allas oli ollut vielä pinnoittamatta ja he olivat havainneet, että sateella altaan pohjalle kertyi kosteutta.
Uima-altaan ongelmia oli selvitelty vuoden 2012 aikana. Tilaajien hankkiman 17.12.2012 päivätyn asiantuntijalausunnon mukaan uima-altaan, perustusrakenteiden ja salaojien suunnittelussa ei ollut kaikilta osin noudatettu viranomaismääräyksiä, -ohjeita ja hyvää rakennustapaa. Muun muassa uima-altaan seinien raudoitus ei täyttänyt vaatimuksia ja pohjan raudoitus oli esitetty ristiriitaisesti. Altaan ja anturoiden korkeusasema louhintasuunnitelmassa oli virheellinen, koska altaan pohjan korkeusasemaa oli muutettu. Rakennuksen salaojien korkeusasema uima-altaan pohjalaatan korkeuteen nähden oli virheellinen eikä altaan pohjalaatan alle ollut suunniteltu kapillaarikatkoa kosteuden nousun estämiseksi. Uima-altaan maapohjaa ei ollut salaojitettu rakennuksen sisäpuolella, vaikka altaan rakenteet ulottuivat huomattavasti rakennuksen peruslattiatason alapuolelle. Uima-altaan ja sokkeleiden rakenteita vasten käytettävän täyttömaan laatua ei ollut selkeästi esitetty eikä suunnitelmissa ollut huomioitu, että rakennuksen alla olevan salaojituskerroksen ja kapillaarikatkon tuli jatkua yhtenäisenä kerroksena salaojiin saakka ja että anturoissa tuli olla virtausaukot tai -putket.
Rakennustyön toteutuksen osalta asiantuntijalausunnossa oli todettu altaan pohjalaatan alapuolisen täytön poikenneen rakennesuunnitelmista. Myös altaan pohjalaatan yläpinnan korkeus oli poikennut suunnitellusta, sokkelin vastainen kapillaarikerros oli puuttunut ja altaan pohjalaatan ja seinän liittymäkohta oli ollut tiivistämättä. Rakennustyön tarkastusasiakirja oli ollut puutteellisesti täytetty.
Korjaustöiden alettua 10.6.2013 pidetyssä katselmuksessa oli lisäksi todettu, että rakennuksen salaojaputkien ympärillä ei ollut riittävästi sepeliä. Sokkelin ulkopuolen bitumihuopaeritystä ei ollut asennettu rakennesuunnitelman mukaisesti. Lisäksi rakennesuunnitelman mukainen toteutus oli todettu riskialttiiksi, koska vesi kertyi helposti bitumihuovan taakse eristekerroksen uriin. Salaojakerrosten täyttömateriaalin katselmuksessa 14.6.2013 oli todettu, ettei salaojaputkien ympärillä ollut kerros täyttänyt vaatimuksia tehdyn koekaivannon kohdalla. Kyse oli rakennustyössä ja sen valvonnassa tapahtuneesta virheestä.
Virheiden korjaamiseksi uima-altaan rakenteet oli purettava, puuttuneet salaojat asennettava ja allas pohjatäyttöineen rakennettava uudelleen. Tilaajat olivat vaatineet K Oy:tä korvaamaan uima-altaan korjaustöiden kustannukset sekä 8.9.2014 päivätyllä kirjelmällään myös rakennuksen perusmuurin bitumieristeiden poistamisen ja salaojien korjaamisen kustannukset. Vaatimusten määrä asianajokuluineen oli yhteensä 101 885,68 euroa.
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksillään 20.3.2013, 24.5.2013 ja 5.6.2015 hyväksynyt K Oy:n suunnitteluvirheiden perusteella korvattavaksi osuudeksi yhteensä 34 917,01 euroa. Korvauspäätöstensä perusteluina vakuutusyhtiö on lausunut vahingon olleen osittain seurausta M:n tekemistä kahdesta suunnitteluvirheestä, minkä vuoksi puolet kosteuden kertymisen ja salaojien kunnon selvittelyn, rakenteiden purkamisen sekä asiantuntijaselvitysten kustannuksista oli hyväksytty korvattavaksi.
Vakuutusyhtiö on lisäksi sähköpostiviesteissään 21.2.2013, 2.7.2013 ja 11.7.2013 lausunut, että K Oy:n korvausvastuu käsitti vain alkuperäisissä suunnitelmissa ja/tai rakennustyön valvonnassa olleiden virheiden ja puutteiden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset, kuten purkamisen ja rakenteiden uudelleen valamisen kustannukset. Sitä vastoin kustannukset, jotka olisivat joka tapauksessa aiheutuneet rakentajalle suunnittelun ollessa virheetöntä, kuten esimerkiksi mahdolliset pumppaamon rakentamisesta aiheutuvat kulut, eivät olleet korvattavia. Vastuuvakuutuksen rajoitusehdon mukaan myöskään työn uudelleen suorittamista eli uusien suunnitelmien tekemistä ei korvattu. Asiantuntijaselvitysten kustannuksia voitiin korvata vain siltä osin kuin ne olivat välttämättömiä vahingon selvittämisen kannalta. Korvattavan vahingon määrä ja osuus kustannuksista oli mahdollista todeta vasta kokonaiskustannusten selvittyä.
Asiakkaan valitus
Tilaajat ovat vaatineet korvauksen maksamista lausuen muun muassa, että vakuutusyhtiön tuli antaa yksilöity korvauspäätös ja ottaa kantaa jokaiseen korjauskululaskuun. Korvauspäätös oli tehty vain kahdesta suunnitteluvirheestä, kun niitä todellisuudessa oli 18. Korvauspäätöksiä ei myöskään ollut annettu vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisessa ajassa. M:n valvojana ja vastaavana työnjohtajana tekemiä virheitä ei ollut käsitelty lainkaan.
Tilaajat ovat lausuneet muun muassa, että K Oy:n kanssa oli tehty M:n laatima sopimus omakotitalon rakennesuunnittelijan, vastaavan työnjohtajan ja valvojan tehtävistä. Vastaavana työnjohtajana M:n olisi pitänyt huolehtia rakennustyön laadusta, muutosten tekemisestä piirustuksiin ja ilmoittaa havaitsemistaan virheistä ajoissa urakoitsijalle niiden estämiseksi ja korjaamiseksi. Nämä ja muut rakentamiseen liittyneet merkittävät seikat M:n olisi pitänyt merkitä rakennustyön tarkastuskirjaan.
Tilaajat ovat vedonneet hankkimaansa rakennusteknisen asiantuntijan 17.12.2012 päivättyyn lausuntoon. Vahinkojen selvittäminen oli ollut hidasta. Ylimääräisiä töitä ei teetetty, koska kaikki kulut oli maksettava itse. M oli myöntänyt unohtaneensa korjata uima-altaan pohjan korkeusaseman rakennesuunnitelmiin. Vahinko aiheutui vääristä korkeusasemista uima-altaalla ja salaojissa. Uima-allas olisi jouduttu purkamaan myös puuttuneen kapillaarikatkon, altaan seinän ja pohjan väliltä puuttuneen tiivistyksen ja salaojien puuttumisen vuoksi. Korjauksina kivet poistettiin altaan alta, salaojat lisättiin ja ulkopuoliset salaojat laitettiin oikeaan korkoon pohjalaatan alapuolelle, altaan laatan alle vaihdettiin murskeen tilalle sepeli, seinät raudoitettiin rakennusmääräysten mukaisesti ja altaan seinän ja lattian yhtymäkohtaan laitettiin tiivistysnauha.
Vakuutusyhtiö oli korvannut alle 30 prosenttia kuluista, vaikka kaikki kulut olisi tullut korvata. Oli kohtuutonta, että tilaajat joutuivat maksamaan kulut korjausten valmistumiseen saakka. Kesken sovintoneuvotteluja vakuutusyhtiö oli kesäkuussa 2015 maksanut 20 000 euron lisäkorvauksen. Vakuutusyhtiön asiamiehen laatimaa sovintosopimusta ei kuitenkaan voitu hyväksyä siinä olleiden asiavirheiden vuoksi. Rakennuksen salaojien korjaus ja bituminpoistotyö oli jätetty perustelematta sopimuksen ulkopuolelle, vaikka kyse oli tältäkin osin virheestä rakennesuunnittelussa, vastaavan työnjohtajan toiminnassa ja valvonnassa.
Altaan alle lisättyjen salaojien kustannuksia ei ollut vaadittu korvattaviksi, koska salaojia ei ollut alun perin tehty. Kustannuksiin oli vaikuttanut tontin koko, sillä työt oli tehtävä pienkoneilla ja osin käsin kaivamalla. Samasta syystä salaojien korjaus ja bitumin poistaminen oli ollut kallista. Asiantuntijaselvityksiä oli tehtävä, koska rakentamisaikaisista tarkastuksista ei ollut tehty pöytäkirjoja. Uima-altaan korjauskulut olivat yhteensä 74 651,53 euroa ja salaojien korjauksen sekä perustusten bitumin poiston kustannukset tarjouksen mukaan 38 936,00 euroa eli yhteensä 113 587,53 euroa.
Lisäkirjelmässään 26.4.2016 tilaajat ovat lausuneet, että M oli täyttänyt vastaavan työnjohtajan tehtäviä koskevaan 26.1.2011 allekirjoitettuun sopimukseen tehtäväkuvaukseksi ”Rakennettavan okt:n valvonta ja vastaavan työnjohtajan tehtävät”. Väite siitä, että M:n olisi tullut huolehtia vain vastaavan työnjohtajan tehtävistä, ei siten pitänyt paikkaansa. M oli kertonut voivansa hoitaa valvonnan, koska hän oli tuntenut urakoitsijan.
Vakuutusyhtiön korvauspäätösten osalta tilaajat ovat lausuneet, että lain mukaan päätös tuli tehdä 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö oli saanut pyytämänsä selvitykset. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut K Oy:llä olleen kolme vakuutusta. Korvauspäätöksistä ei ilmennyt, minkä vakuutuksen perusteella korvausta oli maksettu, eikä se, mitä yksilöityjä laskuja oli päätetty maksaa. Ilmeistä kuitenkin oli, ettei rakennustyön valvojan vastuuvakuutuksen perusteella ollut korvattu mitään virheellisen sopimustulkinnan vuoksi.
Valvojan tehtävänä oli huolehtia siitä, että urakoitsijat tekivät työnsä sopimuksen mukaisesti ja lopputulos vastasi tilattua. Työ tuli tarvittaessa keskeyttää, mikäli urakoitsija ei toiminut sopimuksen ja suunnitelmien mukaisesti. Tämän velvollisuutensa M oli laiminlyönyt jättämällä valvomatta, että salaojien täyttömateriaali vastasi vaadittua, vaikka hän oli merkinnyt tarkastusasiakirjaan salaojamateriaalin tarkastetuksi. Materiaali oli todettu seulontanäytteellä sopimattomaksi.
M oli vastoin hyvää rakennustapaa suunnitellut bitumihuovan eps-harkkoseinän sokkeliosuudelle patolevyn taakse. Toteutus oli todettu riskirakenteeksi ja bitumihuopa oli määrätty poistettavaksi sokkelista. Bitumihuopa kannatti poistaa samalla, kun M:n valvontavirheen perusteella asennettu virheellinen salaojasora poistettiin. Vakuutusyhtiö ei ollut korvannut tästä laiminlyönnistä johtuneesta virheestä mitään. Vakuutusyhtiön väite siitä, että tarkastusasiakirjasta poiketen urakoitsija olisi ollut velvollinen huolehtimaan M:n valvontatehtävästä, oli perusteeton. Vakuutusyhtiön mukaan ongelma olisi vältetty, jos tilaajalla olisi ollut ammattitaitoinen valvoja kohteessa. Tilaajilla ei ollut mitään syytä epäillä M:n ammattitaitoa valvonnasta sovittaessa.
Rakennusalan asiantuntijana, kohteen valvojana, vastaavana työnjohtajana ja kohteen rakennesuunnittelijana M oli ollut velvollinen tarkastamaan eri työvaiheet työn edetessä. Tätä vastuuta ei voitu siirtää tilaajille. Siten vakuutusyhtiön tulkinta siitä, että vahinko kuului korvattavaksi vain konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksesta, oli perusteeton. Työnjohto oli ollut urakoitsijalla, joten vakuutusyhtiön viittaamaa ehtokohtaa 3.12.2. ei voitu soveltaa.
Virheiden osalta tilaajat ovat lausuneet, että uima-altaan korkomuutos oli tehty ennen rakennustöiden aloittamista. M oli kertonut unohtaneensa korjata muutoksen rakennesuunnitelmiin. Tilaajat eivät olleet hyväksyneet mitään työmaalla tehtyjä muutoksia. M oli myös ohjeistanut uima-altaan alapohjan maatäytön huomattuaan suunnitelmissa olleen korkovirheen ja laiminlyönyt valvoa, että altaan alle jäi riittävä kapillaarikatko. Tavarantarkastuksessa oli lisäksi ilmennyt, etteivät M:n suunnittelemat altaan seinän raudoitukset olleet riittävät. Edullisempaa korjaustapaa kuin altaan purkaminen ei ollut. Tältäkään osin ei ollut kyse urakoitsijan virheestä vaan M:n suunnitteluvirheestä.
Vakuutusyhtiön tulisi maksaa esitettyjen laskujen mukaiset korvaukset ja korvata rakennuksen ympäryksen salaojasoran vaihtaminen tarjousten mukaisesti sekä ilmoittaa, mitkä laskut ja minkä vakuutuksen perusteella se korvasi, jotta tilaajat saattoivat kohdistaa korvausvaatimuksensa K Oy:tä kohtaan siltä osin kuin he eivät saaneet korvausta vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiö tuli lisäksi velvoittaa maksamaan korkolain mukainen viivästyskorko myöhästyneelle korvaukselle.
Lisäkirjelmässään 20.10.2016 tilaajat ovat lausuneet toimittaneensa selvityksen vahingosta ja sen määrästä laskuineen vakuutusyhtiön asiamiehelle jo 26.6.2014. Virheitä oli ollut kaikkiaan 15 kappaletta, eikä vakuutusyhtiö ollut vieläkään ilmoittanut, mitä virheitä se oli korvannut ja minkä virheiden korjaamisesta syntyneitä laskuja se oli maksanut. Virheet oli dokumentoitu HTT tavarantarkastaja K.R:n dokumentaatiossa, ja vastuu perustui riidattomiin sopimuksiin kohteen rakennesuunnittelusta ja pientalon vastaavana työnjohtajana ja valvojana toimimisesta. Laskuista ilmenevät kustannukset virheiden korjaamisesta olivat syntyneet riidattomasti ja vielä korjaamattomista virheistä vakuutusyhtiölle oli toimitettu kirjalliset tarjoukset. Näin ollen vakuutusyhtiön ei voitu katsoa täyttäneen vakuutussopimuksiin perustuvaa korvausvastuutaan.
Lisäkirjelmässä 8.11.2016 tilaajat ovat katsoneet K Oy:n vahingonkorvausvastuun perustuvan sen kolmeen rooliin työmaalla: vastuu toiminnasta rakennesuunnittelijana, vastuu toiminnasta rakennustyön valvojana sekä vastuu toiminnasta vastaavana työnjohtajana. Vakuutusyhtiö oli väittänyt jonkun muun kuin K Oy:n olleen vahingonkorvausvastuussa rakennesuunnittelussa tai työmaan valvonnassa tapahtuneista virheistä, mihin käsitykseen oli mahdotonta yhtyä.
K Oy oli tehnyt virheelliset rakennesuunnitelmat uima-altaan raudoituksen, maantäytön materiaalin sekä sokkelin bitumieristyksen osalta. Kun M oli havainnut virheen, hän oli talon valmistumisen jälkeen muuttanut rakennepiirustukset siten, että hän oli poistanut bitumieristyksen sokkelista kertomatta siitä ja ilman, että bitumieristystä olisi todellisuudessa poistettu. Uima-altaan raudoitus oli ollut riittämätön. M oli K Oy:n nimissä tältä osin joutunut tekemään uuden rakennekuvan, jossa oli riittävä raudoitus ja uima-altaan kapillaarikatko.
Vakuutusyhtiön edustajan kanssa oli sovittu, että vakuutusyhtiön edustaja selvittäisi, oliko joku muu kuin K Oy vastuussa vahingoista. Tällaista selvitystä vakuutusyhtiö ei kuitenkaan tehnyt, vaan väitti, etteivät tilaajat olleet halunneet selvittää asiaa. K Oy oli toiminut tilaajien palkkaamana valvojana, joka oli vastuussa siitä, että rakennustyö tehtiin suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti hyvää rakennustapaa noudattaen siten, että lopputulos oli suunnitelmien ja hyvän rakennustavan mukainen. K Oy oli vastuussa kohteen virheistä virheellisten rakennesuunnitelmien, puutteellisen valvontansa ja virheellisen vastaavan työnjohtajan toiminnan perusteella täysimääräisesti. Vakuutusyhtiö ei ollut esittänyt mitään perustetta sille, ettei se olisi velvollinen suorittamaan jo aiheutuneita korjauskuluja ja vielä syntyviä kustannuksia vaatimusten mukaisesti viivästyskorkoineen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on lausunut, että osapuolet olivat sopineet vastaavan työnjohtajan palkkioksi 81,30 euroa käyntikerralta lisättynä arvonlisäverolla. Osapuolten tarkoituksena ei voitu katsoa olleen, että vastaavaksi työnjohtajaksi nimetty M olisi johtanut ja valvonut työmaalla suoritettuja töitä rakennustöiden teettäjän puolesta, vaan vastuu oli kunkin urakan osa-alueen suorittajan työnjohtajalla. Vastaavan työnjohtajan tehtäviin eivät säännösten mukaan kuuluneet työnjohto- ja valvontatehtävät, vaan ne kuuluivat pientalorakennuttajalle itselleen. Lähtökohta oli, että vastaavan työnjohtajan vastuuseen kuului yksinomaan huolehtia siitä, että rakentamisessa noudatettiin viranomaismääräyksiä. Tilaajat olivat virheellisesti väittäneet, että rakennustyön valvonta olisi kuulunut K Oy:n vastuulle. Tilaajat valvoivat rakennusurakan toteuttamista itse eikä heidän apunaan ollut rakennusalan ammattilaista valvojana.
K Oy:llä on ollut voimassa toiminnan vastuuvakuutus, rakennustyön valvojan vastuuvakuutus sekä konsulttitoiminnan vastuuvakuutus. Mikäli suunnitteluvirheitä olisi ollut tilaajien väittämät kahdeksantoista, olisi konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksessa tullut vähentää yhtä monta omavastuuosuutta, koska omavastuu oli vakuutusehtojen mukaan virhekohtainen. Toiminnan vastuuvakuutus ei kattanut suunnitelma- tai laskelmavirheitä (ehtokohta 3.2.8) eikä vahinkoa, joka johtui virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta (ehtokohta 3.2.6) eikä myöskään, kun vahingon kohteena oli huolehdittavana oleva omaisuus (ehtokohta 3.2.3). Tilaajat olivat katsoneet, että M:n laiminlyönnit vastaavana työnjohtajana olisivat osaltaan olleet syynä rakennushankkeen epäonnistumiselle. Kyseiset vastuuvakuutukset eivät ehtokohdan 3.2.12 perusteella kattaneet työnjohdon virheitä.
Osapuolet olivat sopineet, että M oli käynyt työmaalla muutoin kuin kokouksissa tai katselmuksissa vain tilaajan pyynnöstä. Näin ollen M:llä ei ollut edes mahdollisuutta tarkastaa ja hyväksyä kaikkia työvaiheita, joten hän ei voinut olla vastuussa virheistä, joita hänellä ei ollut edes mahdollisuutta havaita. Näin ollen kyseinen vahinkotapahtuma kuului vain konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen korvauspiiriin, miltä osin vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen kohtiin 3.2.3 sopimuksen mukaisesta työsuorituksesta, 3.2.12 työnjohdosta sekä 6.1 korvattavasta vahingosta.
Korvausvaatimusten perusteena olevista virheistä vakuutusyhtiö on lausunut, että tilaajat olivat tehneet muutoksia rakennusurakan aikana, jolloin muun muassa uima-altaan korkeusasema oli muuttunut, mitä M ei ollut vienyt kaikkiin rakennekuviin. Asiassa ei ollut selvinnyt, oliko ja milloin muutokset tehty varsinaisiin piirustuksiin. Eri suunnitteluasiakirjoissa oli ristiriitoja. Rakennustöiden aikana rakennuttajat olivat hyväksyneet uima-allasalueen muutokset, minkä vuoksi uima-altaan alueelta oli jouduttu poistamaan mursketta.
Rakenteiden valmistuttua oli arvioitu, ettei pohjarakenne täyttänyt tehtäväänsä, vaan kosteus nousi altaan betonirakenteisiin. Tarkkaa selvitystä siitä, minkä vuoksi altaan lattia- ja seinäelementin saumaan oli ilmestynyt kosteutta, ei ollut tehty. Laajojen selvittelyjen jälkeen rakennuttajat olivat päätyneet asiantuntijoidensa kanssa rakenteiden purkamiseen ja pohjarakenteen uusimiseen siten, ettei kosteuden nousua enää tapahtuisi. Ongelma olisi mahdollisesti voitu ratkaista myös vedeneristysratkaisuilla, jolloin purkutyöt olisi voitu välttää. Työt oli tehty vuoden 2013 loppupuolella ja saatettu päätökseen vuoden 2014 alussa.
Rakenteiden purkamisen yhteydessä oli tullut esiin, ettei altaan seinärakenteita ollut raudoitettu asianmukaisesti, joten rakenteita olisi jouduttu purkamaan urakoitsijan virheen vuoksi. Uima-altaan pohjalaatan alla ollut täyttötyö oli toteutettu rakennesuunnitelmista poiketen ja virheellisesti. Pohjaurakoitsija oli tiennyt päälle tulevasta rakenteesta, jolloin urakoitsijan huolellisuusvelvollisuuteen oli kuulunut ainakin tarkistaa murskeen soveltuvuus. Siksi uima-altaan rakenteen purkaminen ja uudelleen rakentaminen ei ollut yksinomaan K Oy:n vastuulla.
Vakuutusyhtiö on lausunut, että väitettyjen suunnitteluvirheiden luettelointi oli vahingonkorvausvastuun kannalta tarpeetonta, koska niistä aiheutuneet kustannukset olivat yksi kokonaisuus. K Oy:n vastuuosuus oli korvattu vakuutuksesta.
Tilaajien 30.10.2014 toimittaman selvityksen mukaan suunnittelu ja valvonta mukaan lukien kokonaiskulut olivat olleet 72 278,61 euroa. Summa on myöhemmin korotettu 74 651,53 euroon. Lisäksi tilaajat olivat vaatineet korvausta salaojien korjaamisesta ja bitumien poistamisesta 38 936,00 euroa, koska he olivat katsoneet salaojituskerroksiin käytetyn täyttöaineksen olleen virheellistä. Salaojien täyttö ei ollut vienyt käytännössä edes yhtä työpäivää, jona M ei ollut työmaalla, joten työn valvonta oli jäänyt maanrakennustöiden työnjohtajan ja rakennuttajan vastuulle. Maanrakennusalan ammattilaiselle oli varmasti selvää, millaisella kiviaineksella salaojat täytettiin. K Oy ei siten voinut olla vastuussa väitetystä virheestä. Toimitetuista valokuvista ilmeni, että täyttöaines oli pääosin täyttöön soveltunutta soraa. Tilaajat eivät olleet huomauttaneet asiasta rakennustöiden aikana eivätkä olleet pitäneet tarpeellisena, että M olisi ollut paikalla.
Tilaajat olivat vaatineet K Oy:tä korvaamaan kaikki korjauskustannukset. Oli epäselvää, olivatko vaaditut korjauskustannukset olleet välttämättömiä ja tarpeellisia kustannuksia. K Oy:n vastuuvakuutus ei korvannut suunnittelutyön uudelleen tekemistä eikä muita asiantuntijakustannuksia siltä osin, kuin ne eivät olleet välttämättömiä K Oy:n vastuun selvittämiseksi. Tilaajat olivat alun perin suorittaneet rakennuttamisen ilman riittävää valvontaa, minkä vuoksi oli perusteetonta vaatia valvontakuluja vahingonkorvausperusteisesti. Koska tilaajat olivat itse myötävaikuttaneet siihen, että rakenteita oli jouduttu uusimaan, ja koska urakoitsijat olivat syyllistyneet laiminlyönteihin, jotka olivat osasyy seuraamuksiin, K Oy oli korvausvastuussa vain osittain. Kokonaisarvostelussa oli myös otettava huomioon oikeuskäytännön mukaisesti K Oy:n saama vähäinen palkkio, johon nähden vaadittu korvaus oli kohtuuton.
Vakuutusyhtiön mukaan K Oy ja muut rakentamiseen osallistuneet tahot olivat kukin osaltaan vastuussa aiheutuneista vahingoista. Kuittiselvitystä ei ollut riitautettu, vaan kustannuksia oli käsitelty yhtenä kokonaisuutena, koska ne perustuivat uima-allasalueen virheiden korjaamiseen. Tämä seikka oli tuotu esille jo ensimmäisessä korvauspäätöksessä 20.3.2013. Ennakkokorvauksena oli 24.5.2013 suoritettu 7 000 euroa, koska oli näyttänyt ilmeiseltä, että vastuukysymyksiin ei ollut odotettavissa pikaista ratkaisua. K Oy ei ollut katsonut olevansa missään tapauksessa vastuussa enemmästä kuin sovintoesityksenä oli tarjottu.
Vastuuvakuutuksessa korvauksen suorittaminen edellytti, että vakuutuksenottaja oli vastuussa vahingosta. Tilaajat eivät olleet ottaneet huomioon muiden vastuutahojen osuutta vahinkojen aiheutumiseen eivätkä myöskään sitä, että vakuutusyhtiö vastasi vahingosta vakuutussopimuksen ehtojen mukaisesti. Vain K Oy vastasi toimistaan osapuolten välisten sopimusten nojalla. Koska neuvotteluissa ei ollut edistytty, vakuutusyhtiö oli suorittanut riidattomana osuutena aiemmin maksettujen korvausten lisäksi 20 000 euroa, mikä oli saadun selvityksen perusteella K Oy:n vastuuosuus, noin puolet tilaajien selvittämistä todellisista kustannuksista. K Oy ei ollut vastuussa salaojien osalta eikä kaikista asiantuntijakuluista, koska tilaajat olivat selvittäneet muidenkin tahojen korvausvastuita.
K Oy oli katsonut, että tähän mennessä suoritetut korvaukset kattoivat sen vahingonkorvausvastuun täysimääräisesti. Tässä vaiheessa K Oy:n oma korvausvastuu oli ollut kaksi omavastuuosuutta, yhteensä 4 000 euroa. Vakuutusyhtiö on katsonut myötävaikuttaneensa parhaansa mukaan asian saamiseksi osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Tarkempaa kantaa ei voitu ottaa ilman kaikkien rakennusprojektia koskeneiden sopimusten ja asiakirjojen saamista ja laajaa henkilönäyttöä eri toimijoiden tosiasiallisten roolien selvittämiseksi. Kaikki tahot eivät olleet halukkaita osallistumaan asian selvittämiseen ja pääurakoitsija oli asetettu konkurssiin.
Lisävastineessaan 28.9.2016 vakuutusyhtiö on lausunut, ettei ratkaisua voitu perustaa väitteiden varaan ja että K Oy oli hyväksynyt korvauspäätökset ja katsonut korvausvastuunsa kokonaan katetuksi. Vastuuvakuutuksesta ei katettu vahinkoa vakuutetun vahingonkorvausvastuuta laajemmin. Pelkät laskut eivät osoittaneet korvausvastuun määrää, koska asiassa oli myös muita vastuutahoja.
Lisävastineessa 25.10.2016 vakuutusyhtiö on lausunut, että M:llä oli ollut tieto rakennusprojektin eri vaiheista, joten luonnollisesti hänen näkemyksellään oli merkitystä arvioitaessa sitä, mistä kukin taho oli vastuussa ja miten kustannukset tuli osapuolten kesken jakaa. K Oy:n vastuuvakuutuksella ei katettu muiden toimijoiden vahingonkorvausvastuuta. Tilaajat eivät olleet halunneet selvittää asiaa muiden toimijoiden osalta, minkä vuoksi K Oy:n vahingonkorvausvastuun täsmällisen määrän selvittäminen oli ollut käytännössä mahdotonta. Kun tilaajat olivat vakuutusehtojen vastaisesti vaatineet korvaamaan kaikki kustannukset, asiaa ei ollut voitu sopia. Suoritettu vakuutuskorvaus kattoi vakuutusehtojen mukaisen vastuun. Perusteet oli riittävästi yksilöity korvauspäätöksissä ja neuvotteluissa.
Välitoimi
Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottaja K Oy:lle tilaisuuden esittää oma kantansa asiasta. K Oy ei ole antanut asiassa lausumaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, miltä osin omakotitalon rakennesuunnittelusta sekä vastaavan työnjohtajan tehtävistä tilaajien kanssa sopimuksen tehneelle K Oy:lle ja sen puolesta toimineelle M:lle kolme eri vastuuvakuutusta myöntänyt vakuutusyhtiö on korvausvastuussa omakotitalon uima-allasosaston ja pohjarakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sittemmin todettujen virheiden korjauskustannuksista. Asiassa myös riitaa sitä, oliko K Oy:n ja tilaajien kesken sovittu rakennustyömaan valvonnasta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusyhtiö on myöntänyt K Oy:lle kolme eri vastuuvakuutusta: toiminnan vastuuvakuutuksen, rakennustyön valvojan vastuuvakuutuksen sekä konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen.
Toiminnan vastuuvakuutus
Toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2011 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.2.3 rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun
- valmistettavana, asennettavana, korjattavana, taikka muulla tavoin käsiteltävänä,
- säilytettävänä,
- suojaus-ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai
- muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.
Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.2.6 rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka johtuvat virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta, siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.
Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.2.8 rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu toiselle annettujen suunnitelmien, tutkimus- tai mittaustulosten, laskelmien, piirustusten, työselostusten tai työselvitysten taikka tuotetta koskevien neuvojen tai ohjeiden virheestä tai puutteellisuudesta.
Rakennustyön valvojan vastuuvakuutus
Rakennustyön valvojan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2009 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa toiselle aiheutettu henkilö-, esine-ja varallisuusvahinko,
- josta vakuutetulle on tehty kirjallinen korvausvaatimus vakuutuksen voimassa-oloaikana,
- joka on seurausta vakuutuksen alkamispäivän jälkeen tapahtuneesta teosta tai laiminlyönnistä,
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, ja
- korvausvastuu perustuu virheeseen, puutteeseen tai laiminlyöntiin rakennustyön valvonnassa.
Rakennustyön valvonnalla tarkoitetaan rakennusteknistä valvontaa, jolla pyritään varmistamaan, että rakentaminen suoritetaan teknisesti oikein ja että se vastaa teknisesti urakkasopimusta. Rakennusteknisenä valvontana pidetään myös LVIS-töiden teknistä valvontaa ja maarakennustyön teknistä valvontaa.
Vakuutuksesta korvataan vahingot ainoastaan siinä laajuudessa ja määrin kuin vakuutuksenottaja olisi niistä korvausvastuussa kulloinkin voimassa olevien Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) korvausvastuuta koskevien määräysten perusteella vaikka näitä sopimusehtoja ei olisi käytettykään. Tätä KSE:ssa määriteltyä korvausvastuun laajuutta ei kuitenkaan noudateta silloin, kun työn teettäjä on kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö.
Rakennustyön valvojan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.2.3 rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata toimeksiantosopimukseen perustuvan työn tuloksen korjaamiseksi suoritettua työtä tai työn uudelleen suorittamista siinäkään tapauksessa, että tuollaisen työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.
Rakennustyön valvojan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.2.12 rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennus- tai muun vastaavan työn työnjohdosta tai hallinnollisesta johdosta taikka vakuutuksenottajan muusta kuin tutkimus-, suunnittelu-, neuvonta-, tarkastus-, valvonta- tai mittaustoiminnasta, vaikka se liittyykin tällaiseen toimintaan.
Rakennustyön valvojan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti. Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan viaksi jäävää syyllisyyden määrää ja hänen ehkä vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta saamaansa etua. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mukaisesti.
Konsulttitoiminnan vastuuvakuutus
Konsulttitoiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2011 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa toiselle aiheutettu henkilö-, esine-ja varallisuusvahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana,
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa,
- joka johtuu enintään 10 vuotta ennen korvausvaatimuksen esittämistä tehdystä virheestä, puutteesta tai laiminlyönnistä ja
- korvausvastuu perustuu virheeseen, puutteeseen tai laiminlyöntiin suunnitelmissa, tutkimus- tai mittaustuloksissa, laskelmissa, piirustuksissa, työselosteissa, selvityksissä, neuvoissa tai ohjeissa.
Vakuutuksesta korvataan vahingot siltä osin kuin vakuutuksenottaja olisi niistä korvausvastuussa kulloinkin voimassa olevien Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) korvausvastuuta koskevien määräysten perusteella, vaikka näitä sopimusehtoja ei olisi käytettykään.
Konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.2.3 rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata toimeksiantosopimukseen perustuvan työn tuloksen korjaamiseksi suoritettua työtä tai työn uudelleen suorittamista siinäkään tapauksessa, että tuollaisen työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.
Konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.2.12 rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennus- tai muun vastaavan työn työnjohdosta tai hallinnollisesta johdosta taikka vakuutuksenottajan muusta kuin tutkimus-, suunnittelu-, neuvonta-, tarkastus-, valvonta- tai mittaustoiminnasta, vaikka se liittyykin tällaiseen toimintaan.
Konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti. Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisäverolain säännökset. Veron osuutta ei makseta silloin, kun se voidaan vähentää vakuutetun tai korvauksen saajan verotuksessa.
Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan viaksi jäävää syyllisyyden määrää ja hänen ehkä vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta saamaa etua. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mukaisesti.
Konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 8 mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahingossa vakuutuskirjaan merkitty omavastuu. Yhdeksi vahingoksi katsotaan jokainen virhe, puute tai laiminlyönti tutkimus- tai mittaustuloksissa, laskelmissa, piirustuksissa, työselosteissa, selvityksissä, neuvoissa tai ohjeissa. Omavastuu vähennetään ehtojen mukaan laskettujen vahingonkorvauksen, torjuntakustannusten sekä selvitys-, neuvottelu-, korko-ja oikeudenkäyntikulujen yhteismäärästä.
Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE 1995) kohdan 3.2.2 mukaan konsultti on sopimuksessa ja näissä sopimusehdoissa määritellyllä tavalla vastuussa tilaajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä.
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan …Konsultin vahingonkorvauksen yläraja määrätään sopimuksessa. Jos tällainen määräys puuttuu, vahingonkorvaus on enintään sopijaosapuolen kokonaispalkkion suuruinen. Tästä poikkeavan vaikutuksesta konsultin saamaan korvaukseen ja vastuun kattamisesta vakuutuksella määrätään sopimuksessa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n 1 momentin mukaan rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja. Toimenpidelupaa edellyttävässä työssä on oltava vastaava työnjohtaja vain silloin, kun se on kohteen käytön aikaiseen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien syiden taikka maiseman ja ympäristönäkökohtien vuoksi välttämätöntä.
Vastaavan työnjohtajan on vastattava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehdittava, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti.
Saman pykälän 2 momentin mukaan vastaavan työnjohtajan on huolehdittava, että rakennustyön aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ja että rakennustyön tarkastusasiakirja pidetään rakennustyömaalla ajan tasalla.
Saman pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävistä ja ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä.
Kuluttajansuojalaki
Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalveluksia koskevan 8 luvun 1 §:n 1 momentin (1258/2001) mukaan tämän luvun säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus. Tietyistä urakkasopimuksista säädetään kuitenkin jäljempänä 9 luvussa.
Kuluttajansuojalain 8 luvun, sellaisena kuin se on jäljempänä mainituilta osin laissa 16/1994, 2 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä tilaajan vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Kuluttajansuojalain 8 luvun yleistä virhesäännöstä koskevan 12 §:n 1 momentin mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.
Saman pykälän 2 momentin mukaan palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia.
Saman pykälän 4 momentin mukaan, jos palvelus poikkeaa siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.
Kuluttajansuojalain 8 luvun neuvontavelvollisuutta koskevan 14 §:n 1 momentin mukaan, jos sopimusta tehtäessä tai sen jälkeen osoittautuu, että palvelus, sen hinta, kohteen arvo ja ominaisuudet tai muut erityiset seikat huomioon ottaen ilmeisesti ei olisi tilaajan kannalta tarkoituksenmukainen, toimeksisaajan on viipymättä ilmoitettava siitä tilaajalle. Toimeksisaajan on ilmoitettava tilaajalle myös, jos palvelus ilmeisesti tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin tilaaja on kohtuudella voinut odottaa.
Saman pykälän 2 momentin mukaan, jollei tilaaja ole tavoitettavissa kohtuullisessa ajassa tai ei anna tarvittavia ohjeita, toimeksisaajan on keskeytettävä palveluksen suorittaminen. Toimeksisaaja saa kuitenkin jatkaa suoritusta, jos hänellä on erityistä syytä olettaa, että tilaaja kuitenkin haluaa palveluksen suoritettavaksi.
Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos toimeksisaaja laiminlyö tämän pykälän mukaiset velvollisuutensa, palveluksessa on virhe.
Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n 1 momentin mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21§:stä ei johdu muuta. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.
Vakuutussopimuslaki
Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
Saman pykälän 3 momentin mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.
Asian arviointi
1) Osapuolten välisten sopimusten sisältö
Asiakirjojen mukaan K Oy:tä edustanut M oli tehnyt tilaajien kanssa 26.1.2011 sopimukset pientalohankkeen rakennesuunnittelusta sekä vastaavan työnjohtajan tehtävistä. Tilaajat ovat tehneet mainitut sopimukset kuluttajan asemassa olevina yksityishenkilöinä.
K Oy:lle vastuuvakuutukset myöntänyt vakuutusyhtiö ja tilaajat ovat ensinnäkin eri mieltä siitä, oliko mainittuja sopimuksia tehtäessä osapuolten kesken sovittu myös siitä, että M olisi hoitanut muiden tehtäviensä lisäksi rakennustöiden valvonnan. Tältä osin Vakuutuslautakunta toteaa seuraavan.
M:n sekä tilaajien allekirjoittama 26.1.2011 päivätty pientalon vastaavan työnjohtajan sopimukseksi otsikoidun asiakirja on laadittu Rakennustietosäätiön vakiolomakkeelle. Lomakkeen kohtaan ”rakennuskohteen lyhyt kuvaus” käsin kirjatun merkinnän mukaan kysymyksessä on ollut ”rakennettavan okt:n valvonta ja vastaavan työnjohtajan tehtävät”. Lomakkeen kohdassa palkka ja palkkio osapuolet olivat sopineet M:n palkkioksi veroineen 100 euroa käyntikerralta ja maksamistavaksi ”tuntilistan mukaan kuukausittain”.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan osapuolten tarkoituksena ei voitu katsoa olleen, että vastaavaksi työnjohtajaksi nimetty M olisi johtanut ja valvonut töitä tilaajien puolesta, vaan vastuu olisi ollut urakan kunkin osa-alueen suorittajan työnjohtajalla. Vastaavan työnjohtajan tehtäviin eivät säännösten mukaan kuuluneet työnjohto- ja valvontatehtävät, vaan ne kuuluivat pientalorakennuttajalle itselleen. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole esittänyt mitään selvitystä siitä, mihin sen esittämät näkemykset sopimusosapuolten tarkoituksesta perustuisivat.
Asiassa ei ole edes väitetty, että tilaajilla olisi ollut rakennusalan kokemusta tai tietämystä. Vakuutuslautakunta toteaa, että osapuolten allekirjoittamalle sopimusasiakirjalle tehdyn nimenomaisen merkinnän mukaan M oli mainittujen vastaavan työnjohtajan tehtävien lisäksi ottanut hoitaakseen myös rakennuskohteessa tehtävien töiden valvonnan. Lautakunta katsoo, ettei kyseistä merkintää M:n sopimusvelvoitteiden sisällöstä ole ymmärrettävä muulla tavalla vain sen vuoksi, että sopimus oli sinänsä tehty vastaavan työnjohtajan tehtäviä varten painettua vakiosopimuslomaketta hyväksi käyttäen.
Muuta päätelmää M:n sopimusvelvoitteiden sisällöstä ei myöskään voida tehdä vain osapuolten sopiman palkkion ja sen veloitusperusteen pohjalta. Mikäli M alan ammattilaisena ei mielestään olisi kyennyt sovituissa puitteissa asianmukaisesti hoitamaan rakennuskohteen valvontaa, hänen olisi kuluttajansuojalain 8 luvun 14 §:n mukaisen neuvontavelvollisuutensa perusteella tullut huomauttaa tilaajia siitä, ettei tehtävä sopimus ollut tältä osin heidän kannaltaan tarkoituksenmukainen. Tällaista huomautusta tai varaumaa M:n ei ole edes väitetty esittäneen. Selostettu sopimuskirjauksen selkeys huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei ole syytä olettaa, että asiaan olisi tältä osin saatavissa olennaisesti muuta selvitystä myöskään henkilötodistelun avulla.
Näin ollen lautakunta katsoo selvitetyksi, että K Oy:n ja tilaajien välillä oli sovittu M:n tehtäväksi myös omakotitalotyömaan rakennustöiden valvonta tilaajien puolesta.
2) Kysymys virheistä rakennuksen rakennesuunnittelussa ja rakenteiden toteuttamisessa
Kun vahinko on aiheutunut K Oy:n ja tilaajien välisessä sopimussuhteessa, K Oy:n ja tässä tapauksessa sen myötäpuolena olevan vakuutusyhtiön on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuusta vapautuakseen osoitettava K Oy:n menetelleen kohteen rakenteiden suunnittelussa ja rakennustyön valvonnassa huolellisesti ja näytettävä lähtökohtaisesti myös vahingon aiheutuneen K Oy:n toimintamahdollisuuksien ulkopuolella olleesta syystä, mikäli se haluaa vapautua korvausvastuusta.
Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö on myöntänyt tilaajien omakotitalon uima-allasosaston suunnittelussa tapahtuneen kaksi virhettä, joiden johdosta vakuutusyhtiö oli maksanut K Oy:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta tilaajille yhteensä 34 917,01 euron korvauksen. Kysymyksessä olevat virheet tai se, minkä K Oy:lle myönnetyn vastuuvakuutuksen perusteella korvaukset oli maksettu, eivät ilmene vakuutusyhtiön antamista päätöksistä.
K Oy:n 19.1.2013 päivätyn vahinkoilmoituksen perusteella kysymys on ollut muun muassa rakennesuunnitelmien puutteellisuudesta korkeustasojen ja uima-altaan salaojituksen osalta sekä väärästä materiaalista uima-altaan alapuolisen täyttömaan osalta. Lautakunnalle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö on ilmoittanut katsoneensa vahinkotapahtuman oikeuttavan korvaukseen ainoastaan K Oy:n konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on vähentänyt korvauksesta kaksi K Oy:n 2 000 euron omavastuuosuutta eli 4 000 euroa.
Lautakunta toteaa, että tilaajien pyynnöstä laaditussa 17.12.2012 päivätyssä asiantuntijalausunnossa, jota lautakunta pitää luotettavana selvityksenä asiasta, on selostettu K Oy:n rakennesuunnittelun olleen uima-allasosaston osalta useilta muiltakin kohdin virheellinen ja puutteellinen. Lautakunta katsoo, ettei tilaajien esittämällä virheiden lukumäärällä ole tässä tapauksessa vastuuvakuutuksen osalta tilaajien korvausoikeutta laajentavaa merkitystä ottaen huomioon konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 8 määräys, jonka mukaan vakuutetun omavastuuosuuden määrää laskettaessa yhdeksi vahingoksi katsotaan jokainen virhe, puute tai laiminlyönti tutkimus- tai mittaustuloksissa, laskelmissa, piirustuksissa, työselosteissa, selvityksissä, neuvoissa tai ohjeissa.
Muilta osin lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahingot siltä osin kuin vakuutuksenottaja olisi niistä korvausvastuussa kulloinkin voimassa olevien Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) korvausvastuuta koskevien määräysten perusteella, vaikka näitä sopimusehtoja ei olisi käytettykään. Kyseisten sopimusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan konsultin vahingonkorvauksen yläraja määrätään sopimuksessa. Jos tällainen määräys puuttuu, vahingonkorvaus on enintään sopijaosapuolen kokonaispalkkion suuruinen. Tässä tapauksessa tilaajien ja K Oy:n välisessä 26.11.2011 päivätyssä pientalohankkeen rakennesuunnittelusopimuksessa on todettu suunnittelijan virhevastuun määräytyvän tämän sopimuksen ja kuluttajansuojalain sekä edellä mainittujen konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaan. Tämän perusteella K Oy:n vahingonkorvausvastuu rakennesuunnittelussa tapahtuneista virheistä tilaajia kohtaan määräytyy ensisijaisesti kuluttajansuojalain 8 luvun säännösten mukaan.
Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa uima-altaan muutetun korkeusaseman jättäminen korjaamatta suunnitelmiin ja altaan suunnitellun pohjatäytön virheellisyys yhdessä ovat jo olleet sellainen virhe, jonka asianmukaiseksi korjaamiseksi altaan rakenteet oli täytynyt purkaa ja koko allas rakentaa uudelleen. Korkeusaseman virheellisyys suunnitelmissa on lautakunnan käsityksen mukaan johtanut myös allasosastoa ympäröineiden salaojien virheelliseen asentamiseen. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös vähentää uima-allasosaston korjauskustannuksista konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksesta maksetusta korvauksesta kaksi omavastuuosuutta on ollut asianmukainen.
Juuri manituista syistä lautakunta katsoo lisäksi, ettei K Oy:n vahingonkorvausvastuun laajuuden ja maksettavan vakuutuskorvauksen kannalta ole merkitystä sillä vakuutusyhtiön väittämällä seikalla, että myös rakennustyön suorittamisesta vastanneet urakoitsijat olivat allasosaston toteutuksessa tehneet joitakin muita virheitä. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön tulee korvata vastuuvakuutuksesta uima-allasosaston ongelmien selvittelystä ja altaan rakenteiden purkamisesta aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan.
Asiakirjojen mukaan korjaustöiden aikana 10.6.2013 pidetyssä katselmuksessa oli lisäksi havaittu, että rakennuksen salaojaputkia ympäröivä sepelikerros oli toteutettu puutteellisesti, ja sittemmin myös, että salaojaputkien ympärillä ollut kerros ei täyttänyt vaatimuksia. Sokkelin ulkopuolen bitumihuopaeritystä ei ollut asennettu rakennesuunnitelman mukaisesti ja myös suunnitelman mukaista toteutus oli pidetty riskialttiina. Lautakunta katsoo, että kyse on ollut virheistä osaksi itse sokkelirakenteen suunnittelussa, mutta osaksi myös itse rakennustyössä ja sen valvonnassa. Jo kyseisen sokkelin erityksessä olleen virheen korjaamiseksi koko rakennuksen sokkelin viereinen maantäyttö on ollut kaivettava auki, joten tältäkin osin korjauskustannusten on katsottava aiheutuneen osin konsulttivastuuvakuutuksen piiriin kuuluvasta suunnitteluvirheestä.
Lautakunnan edellä selostamista osapuolten välisen sopimuksen sisältöä koskevista syistä vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta on arvioitava sokkelirakenteen ja rakennuksen salaojien korjaamisesta aiheutuneen vahingon osalta myös K Oy:llä voimassa olleen rakennustyön valvojan vastuuvakuutuksen perusteella. Siltä osin kuin vahingon on arvioitava aiheutuneen rakennustyön puutteellisesta valvonnasta, lautakunta katsoo edellä selostettujen K Oy:n virheiden lisäksi kuitenkin myös työn suorittaneen urakoitsijan olevan yhteisvastuussa vahingosta. Muun selvityksen puuttuessa lautakunta katsoo rakennustyön valvojan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 6.1 perusteella K Oy:n osuudeksi puolet tämän vahingon määrästä.
Toiminnan vastuuvakuutuksen ja M:n tehtäväksi sovittujen työmaan vastaavan työnjohtajan tehtävien osalta lautakunta katsoo, että vakuutusehtojen kohtien 3.2.3, 3.2.6 ja 3.2.8 huolehdittavana olevaa omaisuutta, virheellisesti suoritetun työn uudelleen tekemistä ja suunnitelmissa, neuvoissa ja ohjeissa olevaa virhettä koskevien rajoitusten vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta sen K Oy:lle myöntämän toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella.
3) Vahingosta korvattavaksi tulevat kustannukset
Vakuutusyhtiö on hyväksynyt 20.3.2013 päivätyllä korvauspäätöksellä tilaajien esittämien kosteusongelmien syyn selvittämisestä ja purkukustannuksista aiheutuneiden laskujen 14 987,78 euron yhteismäärästä korvattavaksi osuudeksi 7 917,01 euroa. Lisäksi tilaajat ovat esittäneet sadevesiviemärin huuhtelusta aiheutuneen 212,79 euron laskun. Edellä lausumillaan perusteilla lautakunta katsoo, että näiltä osin on ollut kyse K Oy:n vastuulla olevien suunnitteluvirheiden selvittämisestä ja olennaisesti mainittujen virheiden aiheuttamista kustannuksista, jotka vakuutusyhtiön on kokonaisuudessaan korvattava K Oy konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksesta edellä mainitulla 4 000 omavastuuosuudella vähennettynä. Tältä osin lisäkorvauksen määrä on siten 3 283,56 euroa.
Muusta korvattavaksi vaaditusta vahingosta osapuolet eivät ole toimittaneet lautakunnan käyttöön laskukohtaista erittelyä korjaustöiden kustannusten muodostumisesta. Tilaajien asiamiehen 8.9.2014 päivättyyn kirjelmään liitetyn kustannuslaskelman mukaan uima-allasosaston korjauskustannukset olivat olleet yhteensä 69 434,69 euroa, kun tilaajien 24.2.2016 päivätyn ratkaisupyynnön mukaan allasosaston korjauskustannusten yhteismäärä olisi ollut 74 651,53 euroa. Tarkemman selvityksen puuttuessa lautakunta on perustanut arvionsa 8.9.2014 esitettyyn kustannuserittelyyn.
Vahingon määrän arvioinnin osalta lautakunta toteaa, että virheellisistä suunnitelmista aiheutunutta vahinkoa ovat lähtökohtaisesti kustannukset väärin toteutettujen rakenteiden purkamisesta sekä altaan uudelleen rakentamisesta. Sen sijaan sellaiset kulut, jotka olisivat joka tapauksessa aiheutuneet toteutettaessa rakenteet jo alun perin oikein eivät ole virheistä aiheutunutta vahinkoa.
Konsulttitoiminnan ja rakennustyön valvojan vastuuvakuutuksiin sovellettavien vakuutusehtojen kohtien 3.2.3 mukaan vakuutusten korvauspiirin ulkopuolelle on lisäksi rajoitettu toimeksiantosopimukseen perustuvan työn tuloksen korjaamiseksi suoritettu työ tai toimeksiantosopimuksen mukaisen työn uudelleen suorittaminen, minkä vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta virheellisten suunnitelmien korjaamisen ja uuden rakennustyön valvonnan kustannuksista. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei rajoitusta sanamuodostaan huolimatta tule soveltaa puheena olevissa vakuutuksissa niin laajana, että sen johdosta koko virheellisesti toteutetun rakenteen korjaaminen jäisi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, sillä tällainen tulkinta merkitsisi useimmissa tapauksissa vakuutuksen jäämistä miltei kokonaan merkityksettömäksi.
Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että 8.9.2014 päivätyn kustannuserittelyn sisältämät yhteensä 3 522,92 euron kulut puutteellisen louhintatyön täydentämisestä ja pohjatäytön kivien murskauksesta sekä rakennustöiden valvontaan ja suunnitelmien korjaamiseen liittyneet yhteensä 7 154,87 kulut eivät ole vastuuvakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Altaan täytön ja ulkopuolisten salaojatöiden osalta lautakunta arvioi korvattavaksi osuudeksi puolet vaadituista 10 540 euron kustannuksista. Asiakirjoista lisäksi ilmenevässä puutteellisten suunnitelmien aiheuttamassa ikkunapellityksien korjaamisessa on ollut kyse erillisestä suunnitteluvirheestä, jonka aiheuttama vahinko jää alle konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen 2 000 euron omavastuuosuuden. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta tältä osin.
Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta on näin ollen päätynyt arvioimaan uima-allasosaston korjauskustannusten korvattavaksi määräksi kaikkiaan 53 486,90 euroa. Määrästä on vähennettävä vakuutuksenottajan omavastuuosuus 4 000 euroa ja vakuutusyhtiön jo maksamat 34 917,01 euroa. Suoritettavan lisäkorvauksen määräksi lautakunta katsoo näin ollen 14 569,89 euroa.
Kun lautakunnan tässä asiassa korvausmäärän arvioimiseksi riittävänä pitämä selvitys aiheutuneista kustannuksista oli lautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan toimitettu vakuutusyhtiön asiamiehelle 8.9.2014 päivätyllä kirjelmällä, lautakunta katsoo vakuutussopimuslain 70 §:n nojalla, että vakuutusyhtiön tulee maksaa suoritettavalle lisäkorvaukselle korkolain mukainen viivästyskorkoa 15.10.2014 lukien.
Rakennuksen sokkelin bitumieristysten ja salaojakerroksen täyttömateriaalin korjausten osalta A ja B ovat esittäneet 38 936,00 euron korvausvaatimuksen. 24.2.2016 päivätyn ratkaisupyynnön mukaan kyseistä korjaustyötä ei kuitenkaan ole vielä suoritettu. Tämän vuoksi lautakunta ei anna ratkaisusuositusta tältä osin korvattavien kustannusten määrästä, mutta katsoo edellä vastuunjaon osalta esittämillään perusteilla, että vakuutusyhtiön tulee tältä osin korjaustyön toteutuneista kustannuksista esitettävän asianmukaisen selvityksen perusteella käsitellä asia uudelleen ja korvata K Oy:n vastuuvakuutuksista puolet (1/2) kustannuksista vähennettynä vakuutuksenottajan omavastuuosuudella.
4) Asiamieskulut ja korkokulut
A ja B ovat lisäksi vaatineet korvausta korjaustöiden lainoituksen korkokuluista sekä asiamieskuluistaan. Lautakunta katso, ettei asiassa ole ollut rahoituskustannusten osalta kyse kuluttajansuojalain 8 mukaisesta korvattavasta esinevahingosta.
Asiamieskulujen osalta vakuutuslautakunta toteaa, että asiamiehen käyttämistä korvausvaatimuksen esittämisessä vahingon aiheuttajalle ja tavanomaisessa korvausasioinnissa vakuutusyhtiön kanssa ei voida lähtökohtaisesti pitää tarpeellisena kuluna ja siten vastuuvakuutuksesta korvattavana eränä. Tässä tapauksessa korvauskysymysten selvittäminen on kuitenkin arvioitava olleen A:lle ja B:lle vahingon laadun, asiaa koskevien sopimusten ja monien osapuolien sekä kysymyksessä olevan vahingon huomattavan taloudellisen merkityksen vuoksi tavanomaista hankalampaa, jolloin asiamiehen puoleen kääntymistä voidaan pitää perusteltuna. Kirjelmässä 8.9.2014 on ilmoitettu siihen mennessä aiheutuneiden asiamieskulujen määräksi 8 432,00 euroa. Vakuutuslautakunta katsoo, että myös mainitut asiamieskulut tulee korvata A:lle ja B:lle K Oy:n vastuuvakuutuksesta siltä osin kuin niitä ei mahdollisesti ole korvattu A:n ja B:n oikeusturvavakuutuksesta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan K Oy:n vastuuvakuutusten perusteella A:lle ja B:lle lisäkorvauksena heidän omakotitalonsa uima-allasosaston korjauskustannuksista 14 569,89 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 15.10.2014 lukien. Samoin vakuutusyhtiön tulee korvata A:n ja B:n asiamieskuluina 8 432,00 euroa niin ikään viivästyskorkoineen 15.10.2014 lukien ellei kyseisiä kustannuksia ole jo korvattu muusta vakuutuksesta.
Rakennuksen sokkelin bitumieristysten ja salaojakerroksen täyttömateriaalin korjausten osalta lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen saatuaan A:lta ja B:ltä asianmukaisen selvityksen tältä osin toteutuneiden korjauskustannusten määrästä ja korvaa kustannuksista K Oy:n osuutena puolet (1/2).
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Kiiskinen
Makkula
Nyyssölä
Sjögren