Haku

VKL 827/09

Tulosta

Asianumero: VKL 827/09 (2010)

Vakuutuslaji: Henkivakuutus

Ratkaisu annettu: 01.12.2010

Lakipykälät: 5, 9

Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus Indeksilaina Varojen palauttaminen Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus Oliko vakuutuksenottajaa informoitu riittävästi vakuutukseen liitettävän sijoituskohteen riskeistä?
Tapahtumatiedot
 
Vakuutuksenottaja (s. vuonna 1936) teki pankin konttorissa 7.3.2008 sopimuksen sijoitussidonnaisesta säästöhenkivakuutuksesta. Hän sijoitti vakuutukseen kertamaksuna 20.000 euroa. Vakuutussäästöjen arvonkehitys sidottiin kokonaisuudessaan vain vakuutusyhtiön sijoitussidonnaisen vakuutuksen ottajille tarjottuun pääomaturvattuun indeksilainaan. Vakuutuksen sovittiin olevan voimassa 30.11.2036 saakka ja siihen kuului 95 % vakuutussäästöstä kattava kuolemanvaraturva.
 
Vakuutushakemuksessa ilmoitettiin otsikon ”Vakuutussäästöennuste” alla, että vakuutussäästön ennakoitiin olevan 106.844,84 euroa vakuutuksen erääntyessä 30.11.2036. Hakemuksen mukaan vakuutuksen sijoitussidonnaiseen osaan sijoitetun säästön kehitys riippuu asiakkaan valitsemien sijoitusrahastojen rahasto-osuuden arvonkehityksestä ja esitetty arviolaskelma perustui asiakkaan hyväksymään 6,00 %:n tuottoarvioon. Siinä tapauksessa, että rahaston arvonkehitykseksi oletetaan 2,50 % vuodessa, vakuutussäästöjen määrä vakuutuksen erääntyessä olisi 39.595,79 euroa.
 
Vakuutustiliotteen 16.1.2009 mukaan vakuutussäästöjen määrä 31.12.2008 oli 18.623,28 euroa. ”Rahastojen” arvonmuutoksen vuoksi vakuutussäästöjen määrä oli alentunut 927,65 euroa ja vakuutuksen kulujen osuus oli 456,49 euroa ja henkivakuutusmaksua vastaava osuus 7,42 euroa.
 
Vakuutuksenottaja vaati kirjeellä 12.6.2009 vakuutusyhtiötä palauttamaan koko sijoitetun pääoman takaisin talletustiliehtojen mukaisine korkoineen. Hän vetosi siihen, että hänelle oli esitelty pankissa pääomaturvattu hyvätuottoinen ja täysin riskitön sijoitus, jolle tulisi koron lisäksi mahdollista muuta tuottoa. Siksi vakuutustiliotteen saaminen oli järkytys. Riskien ja tappion mahdollisuutta ei lainkaan esitelty.
 
Vakuutusta tehtäessä ei kerrottu, mitä tapahtuu, jos kuolemantapaus sattuu ennen pankin kertomaa indeksilainan takaisinmaksupäivää 7.1.2014. Vasta myöhemmin selvisi, että kuolemantapauksen sattuessa saldo on se, mikä sille hetkelle osuu, ja vakuutus katkeaa kuolinpäivään. Summasta vähennetään vielä 5 %. Kuitenkin iäkkäälle ihmiselle vuoteen 2014 on pitkä aika ja iän vuoksi riski on suuri. Jos hän olisi ymmärtänyt asian oikein, ei vakuutusta olisi koskaan tehty.
 
Vakuutusyhtiön vastaus ja kirjeenvaihto
 
Vastauksessaan 7.7.2009 vakuutusyhtiö totesi vakuutussopimuksen sisällön perustuvan vakuutushakemukseen, vakuutusehtoihin, tuoteselosteeseen ja hinnastoon. Vakuutuksenottajan pankissa 7.3.2008 allekirjoittaman sijoitusvakuutushakemuksen mukaan hän oli tutustunut vakuutussopimuksen sisältöön sekä sen liitteisiin, joita ovat tuoteseloste, vakuutusehdot ja hinnasto, ja ne hyväksynyt. Asiakirjat on käyty läpi myös myyntitilanteessa. Vakuutukseen on liittynyt normaali 30 päivän peruutusoikeus siitä päivästä, jona asiakas on saanut tiedon vakuutuksen myöntämisestä.
 
Vakuutusyhtiö viittasi vakuutussopimuslain 5 §:ssä vakuutuksenantajalle asetettuun tiedonantovelvollisuuteen. Sekä vakuutuksenottajan saamassa tuoteselosteessa (sivut 4-6) että vakuutusehdoissa (sivu 2, kohta 1.2) on selvitetty, että valinnat vakuutuksen sijoitussidonnaisen osan sijoituskohteista tekee asiakas itse ja myös vastaa niihin liittyvästä riskistä itse. Vakuutusyhtiö ei vastaa rahasto-osuuksien arvon pysyvyydestä tai kehittymisestä.
 
Vakuutusyhtiö ilmoitti haastatelleensa vakuutussopimuksen tehnyttä pankin sijoitusneuvoja M.M.:ta, joka oli asioinut vakuutuksenottajan kanssa useiden vuosien ajan. M.M.:lta saatujen tietojen perusteella vakuutussijoituksen kulut, riskit ja tuoton muodostumisen periaatteet oli käyty neuvottelussa läpi, samoin kuin sijoituskohteeksi valitun pääomaturvatun indeksilainan sijoituspolitiikka. Vakuutuksenottajan kanssa oli lisäksi tehty sijoittajakuvan kartoitus, jossa on tarkasti käyty läpi aikaisempi sijoittajakokemus, sijoitusaika, sijoituksen tuotto-odotus ja suhtautuminen sijoituksiin liittyviin riskeihin. Sijoitusvakuutus on tehty noudattaen kartoituksessa saatua sijoittajaprofiilia.
 
Esittämillään perusteilla vakuutusyhtiö katsoi täyttäneensä vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa sijoitussidonnaisen vakuutuksen ominaisuuksista kerrottaessa. Vakuutusta tehtäessä ei ole annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, joten vakuutusyhtiö katsoi, että se ei ole asiassa korvausvelvollinen.
 
Lisäselvityksessä 29.9.2009 vakuutusyhtiö pysyi entisellä kannallaan. Yhtiö totesi pyytäneensä sijoitusneuvoja M.M.:lta vielä lisäselvitystä siihen, oliko vakuutusta tehtäessä keskusteltu siitä, miten vakuutuksesta maksettava summa määräytyy, jos vakuutus päättyy ennen indeksilainan eräpäivää 7.1.2014. Keskustelussa ja vakuutusyhtiön oheistamassa selvityksessä M.M. on selvästi tuonut esiin sen, että ennen vakuutuksen päättämistä käydyssä keskustelussa hän on korostanut sitä, että pääomaturva on voimassa vain, jos vakuutus on voimassa eräpäivään asti.
 
Vakuutusaikana säästön määrä elää markkinoiden mukaan, ja jos vakuutus päättyy tänä aikana määräytyy säästön arvo aina kyseisen hetken arvon mukaan. Tämä käy ilmi indeksilainan esitteestä, jota on käytetty apuna asian läpikäynnissä ennen vakuutuksen päättämistä, kohdassa [Indeksilainan riskit].
 
Lausuntopyyntö
 
Vakuutuksenottaja pyytää asiasta lautakunnan lausuntoa uudistaen aikaisemmin vakuutusyhtiölle esittämänsä vaatimuksen ja sen perusteet. Riskitekijät selvisivät vasta ensimmäisen vakuutustiliotteen saamisen jälkeen. Pankkivirkailija oli jättänyt ne täysin selvittämättä eikä sopimuksen tekemistä olisi saanut vaatia kertakäynnillä. Sopimuksen sanottiin olevan täysin riskitön ja hän luotti myyjään. Nyt alkujaan sijoitettu 20.000 on kaiken aikaa hupenemassa. Sijoitetut rahat saatiin talon myynnistä.
 
Vakuutusyhtiön vastine
 
Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 5 §:ään vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta. Yhtiö huomauttaa, että tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä vakuutussopimuksen sisällöstä annettuun aineistoon ennen vakuutussopimuksen tekemistä.
 
Vakuutuksenottaja on vakuutushakemuksen/vakuutuskirjan 7.3.2008 allekirjoittaessaan samalla vahvistanut tutustuneensa vakuutussopimuksen sisältöön sekä sen liitteisiin ja hyväksynyt ne. Vakuutushakemuksen/vakuutuskirjan liitteenä on ollut arviolaskelma vakuutussäästön kehittymisestä ja kuluista, tuoteseloste, vakuutusehdot, rahastoesite ja hinnasto.
 
Tuoteselosteessa kerrotaan, että sijoitusvakuutuksessa vakuutussäästöjen arvo seuraa vakuutuksenottajan valitsemien sijoituskohteiden arvonkehitystä ja että vakuutuksenottaja kantaa itse riskin säästöjensä kehittymisestä ja myös sijoitetun pääoman säilymisestä. Tuoteselosteen mukaan omilla rahastovalinnoilla voi kuitenkin olennaisesti vaikuttaa sijoituksen tuotto-odotukseen ja sijoitukseen sisältyvään riskiin. Vakuutusehdoissa on vastaavasti todettu, että vakuutussäästö on sidottu kokonaan asiakkaan valitsemien sijoituskohteiden arvonkehitykseen ja että asiakkaalla on riski vakuutuksen sijoituskohteiden arvonmuutoksista. Vakuutusyhtiö ei vastaa sijoituskohteiden arvon pysyvyydestä tai kehittymisestä.
 
Kirjallisen aineiston lisäksi sijoitusvakuutuksen keskeiset asiat on käyty läpi myös suullisesti vakuutuksen tekemisen yhteydessä. Vakuutuksen myyjä, sijoitusneuvoja M.M. on selvityksensä mukaan kertonut vakuutuksenottajalle  sijoitusvakuutukseen liittyvät olennaiset asiat samalla, kun on yhdessä käyty läpi vakuutuksen kirjallista aineistoa. Tässä yhteydessä on käyty läpi mm. vakuutuksen tuoton muodostuminen ja kulut. Lisäksi vakuutuksenottajan kanssa on käyty läpi vakuutuksen sijoituskohteena olevan indeksilainan pääomaturvan ehdot. Tässä yhteydessä sijoitusneuvoja M.M. on korostanut vakuutuksenottajalle, että indeksilainaan sijoitettu säästösumma nousee ja laskee vakuutusaikana markkinoiden mukaan, mutta jos varat pidetään sijoituskohteessa eräpäivään 7.1.2014 asti, on sijoitettu pääoma turvattu. Pääomaturvan ehdot käyvät ilmi myös indeksilainan esitteestä.
 
Indeksilainan esitteessä pääomaturvaa käsitellään toisella sivulla kohdassa, joka on otsikoitu " [Indeksilainan riskit]. Esitteessä kerrotaan mm., että jos vakuutuksenottaja on liittänyt osuuksia lainasta vakuutukseensa ja pitää ne takaisinmaksupäivään (7.1.2014) asti, osuuden nimellisarvoon ei kohdistu osake-, korko- tai valuuttamarkkinoiden riskiä. Esitteessä kerrotaan myös, että indeksilainaan sidottuja vakuutussäästöjä voi nostaa tai siirtää vakuutuksen muihin sijoituskohteisiin liikkeeseenlaskun jälkeen jälkimarkkinahinnalla ja että näissä tilanteissa pääomaturva ei ole voimassa. Tämän jälkeen esitteessä todetaan, että lisäksi, jos vakuutus erääntyy ennen lainan eräpäivää, pääomaturva ei ole voimassa.
 
Toisin kuin vakuutuksenottaja on esittänyt, hän on saanut tutustua vakuutuksen kirjalliseen aineistoon rauhassa kotonaan ja sopimus on tehty vasta myöhemmin. Vakuutuksen myyjältä saadun selvityksen mukaan vakuutuksenottaja on tarjouksen saamisen jälkeen käynyt pankissa useasti, yhteensä ainakin neljä kertaa ja silloin on yhdessä käyty läpi lisäkysymyksiä. Vakuutushakemus on allekirjoitettu vasta viimeisellä näistä käynneistä.
 
Vakuutusyhtiö katsoo esittämänsä ja vakuutuksen myyjältä saadun selvityksen perusteella, että vakuutuksenottajalle on kerrottu vakuutukseen liittyvästä sijoitusriskistä kattavasti ja asiallisesti sekä hänen saamassaan kirjallisessa materiaalissa että vakuutuksen myyntitilanteessa suullisesti. Vakuutuksenottajalle on siten annettu vakuutussopimuslain edellyttämällä tavalla ennen vakuutussopimuksen päättämistä oikeat ja tarpeelliset tiedot vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutusturvan valitsemiseksi. Tietoja annettaessa on myös asiallisesti kiinnitetty huomiota vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Vakuutusyhtiö katsoo toimineensa lain ja vakuutusehtojen mukaisesti eikä se siten ole asiassa korvausvelvollinen.
 
Lausunnonpyytäjän lisäkirjelmä
 
Lautakunnalle toimittamassaan lisäkirjelmässä vakuutuksenottaja kiistää käyneensä pankissa useita kertoja. Pankki tarjosi valmista pakettia ja vakuutus tehtiin nopeasti luottaen pankkivirkailijan antamiin tietoihin. Hän alkoi käydä pankissa vasta ensimmäisen vakuutustiliotteen saatuaan, jolloin vasta selvisi, millaisen sopimuksen hän oli allekirjoittanut. Hän sai tiedot kyselemällä vuonna 2009. Vakuutuksenottaja huomauttaa, että asiassa on painotettu vain veroetua ja pääomaturvaa eikä sanaakaan riskeistä. Vakuutuksenottajan mielestä asiassa on tapahtunut ”työtapaturma, sillä vakuutuksen myynyt M.M. on hyvin tuttu pankkitoimihenkilö, johon hän luottaa, ja M.M. puolestaan on luottanut hänen ymmärtäneen asian. Näin on käynyt virhe ja riskit jäivät kertomatta.
 
Vakuutusyhtiön lisävastine
 
Lisävastineena vakuutusyhtiö toteaa, että tiedot useasta, vähintään neljästä käyntikerrasta vastaavat asiamiehen antamia tietoja, joten tältä osin käsitykset asiasta eroavat. Täsmennyksenä asiamiehen kertoman mukaan kyseisillä ennen vakuutussopimuksen päättämistä ajoittuneilla pankkikäynneillä vakuutuksenottajan kanssa on käyty läpi vakuutuksen ohella myös muita pankkituotteita. Lisäksi vakuutuksenottaja on käynyt pankissa useasti vakuutuksen tekemisen jälkeen. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen toimineensa lain ja vakuutusehtojen mukaisesti.
 
Selvitykset
 
Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle vakuutuksen myyneen pankin sijoitusneuvoja M.M.:n antaman selvityksen vakuutuksen tekemisestä. M.M. on todennut selvityksessään seuraavan:
 
Olen asioinut vakuutuksenottajan ja hänen puolisonsa kanssa vuosien varrella paljon, joten tunnen heidät molemmat tosi hyvin. Toimin myös heidän vastuuhenkilönään. Vakuutuksenottajan puoliso on vähän niin kuin talon omaa porukkaa, koska on toiminut pankin hallintoneuvostossa. Tiedän että heidän rahoistaan suurin osa pitää olla aina talletettuina pankin määräaikaistileille, koska he kokevat sen tutuksi ja turvalliseksi.
 
Milloinkaan en varmasti olisi tarjonnut heille kummallekaan mitään riskistä sijoitusta. Sijoitusvakuutusta pääomaturvattuna tarjosin yhtenä hyvänä vaihtoehtona osalle rahoista, koska sijoitettavaa rahaa oli suurehko summa eikä mitään suurempia suunnitelmia perheellä ollut. Keskustelimme myös veroasioista, perheessä on kaksi tytärtä.
 
Tämä on minun toimintatapani ja mielestäni toimin aina näin myydessäni sijoitusvakuutusta. Kaikkia yksityiskohtia en voi muistaa. Tulostan aina ensin vakuutuksesta tarjouksen, joka käydään asiakkaan kanssa kohta kohdalta läpi, koska mielestäni asia selviää aina parhaiten, kun asiakas näkee suunnitelman paperille kirjoitettuna. Samoin tuote-esitteet luemme yhdessä.
 
- Sijoitettava summa
- Mihin rahat sijoitetaan vakuutuksen sisällä. Tässä tuotteessa tutustuimme [indeksilainaan] sekä kyseisen tuotteen sisällä oleviin rahastoihin ja niiden sijoituspolitiikkaan. Tässä kohdassa keskustelimme myös siitä, että markkinat heiluttelevat sijoitettua summaa laina-aikana mutta rahat on pääomaturvattuja eräpäivänä, vaikka markkinat olisivat silloin alhaalla. Kaikista näistä asiakas saa aina esitteet mukaansa.
 
- Säästösumman eräpäivä
- Näissä vakuutuksissa keskustelimme, että [indeksilaina] erääntyy 7.1.2014 mutta koko vakuutus jatkuu helmikuuhun 2030. Loppuajalle valitaan uusi turvallinen tuote tai rahat voidaan myös tässä vaiheessa kotiuttaa haluttaessa.
- Edunsaaja talletuksen erääntyessä tai kenelle rahat palautetaan, jos tulee kuolintapaus. Kuolintapauksen edunsaajaksi valittiin lapset, koska koko talletuksen tärkeimpiä ominaisuuksia oli perintöverosta vapautus.
 
- Tarjouksen viimeinen sivu luetaan yhdessä hyvin tarkasti. miten vakuutus säästöaikana kehittyy ja mitä kuluja vakuutuksesta peritään. Painotan aina että kyseinen tuotto perustuu oletettuun (tässä tapauksessa 6% tuottoon).
Hyvin usein kuten tässäkin tapauksessa talletusta ei tehty heti, vaan asiakkaat jäivät miettimään kyseistä ehdotusta ja keskustelivat tästä uskoakseni tyttären ja vävyn kanssa. Tarjouksen ja kaikki esitteet he saivat mukaansa kotiin.
En muista miten pitkä aika oli tarjouksen ja sopimuksen tekemisen välillä.
Kysymyksiä tästä tuotteesta heillä oli tosi paljon, kävimme ne yhdessä läpi ennen kuin varsinainen sopimus allekirjoitettiin. Missään vaiheessa minulla ei ollut tunnetta, etteikö tuote olisi vakuutuksenottajalle ja hänen puolisolleen täysin selvä.
 
Kaikki meni hyvin tammikuuhun 2009 mutta kun vakuutusote postitettiin, tämä hämminki alkoi. Asiakkaat ovat olleet useampaan otteeseen yhteydessä toimitusjohtajaan. Myös minä olen selittänyt ja parhaani mukaan rauhoitellut heitä. Aina kun he ovat lähteneet täältä pankista kaikki on kunnossa mutta joku saa aina heidät uudelleen hermostumaan.
 
Sähköpostilla 29.9.2009 antamassaan lisäselvityksessä M.M on vielä todennut, että:
Kun perheen sijoitusvaihtoehtoja mietittiin yhtenä vaihtoehtona oli sijoitusvakuutus ja sen sisään pääomaturvattu [indeksilaina]. Tuote sopi molempien sijoittajaprofiiliin. Tällä vaihtoehdolla haimme myös perintöveroetua. Kuolintapaussumman edunsaajat kaksi tytärtä. Molemmille avattiin omat sijoitusvakuutukset koska hyvin harvoin molemmat vanhemmat lähtevät yhtä aikaa. (taas veroetu).
 
Ostohetkellä kurssit olivat pudottaneet tuotteen hintaa, joten pääsimme ostoksille edulliseen hintaan.(tosin hinta putosi lisää mutta sillä hetkellä sitä ei voinut tietää kukaan). Muina tuotteina otimme käyttöön pääomaturvatun rahaston ja MTA-tilin. Näistä ei ole kuulunut "soraääniä", koska tuottavat hyvin. Suurin paino tilipuolelle. Sijoitusvakuutuksen viimeiseen sivuun keskitymme erikoisen tarkasti ja sen rinnalla seuraamme erittäni selkeätä [indeksilainan] tuoteselostetta ja sijoitusvakuutuksen tuoteselostetta.
 
Läpi käytiin maksut, vakuutusyhtiön kulut (isohko kulu mutta ei häirinnyt),
kuolemanvaraturvan nettomaksut, jotka hyvitetään asiakkaalle vuosittain, jos mitään ei ole tapahtunut. Tätä kohtaa tarkastelimme asiakkaan saamasta vakuutusotteesta tammikuussa 2009. Hyvitys näkyi vakuutusotteessa ja molemmat asiakkaat ymmärsivät kohdan hyvin.
 
Koroista ja hyvityksistä painotettiin, että tuotto perustuu arvioon (tässä tapauksessa 6 %:n tuottoon). Tässä kohdassa keskustelimme myös siitä, että markkinat heiluttelevat säästösummaa mutta rahat ovat pääomaturvattuja, jos talletuksen pitää eräpäivään. Tässä kohtaa tarkastelimme tuoteselosteen kuvaa, jossa esitellään historiallista kehitystä. Tuotteella on joka päivä hintansa ja kun tuotto on asiakkaan mielestä riittävä voimme "hypätä kyydistä pois" . Kerroin, että säästösumman voi kotiuttaa tai vaihtaa vakuutuksen toiseen tuotteeseen. Painotan aina, että sijoituksia pitää seurata ja autan mielelläni siinä asiakkaitani.
 
Vakuutus on tehty 95% kuolemanvaraturvalla, koska terveysselvitystä ei voitu allekirjoittaa. Lisäturvaa en selittänyt asiakkaille, sillä he eivät sitä voineet saada, molemmat olivat sopimusta tehtäessä täyttäneet 70 vuotta. Vertasimme myös, että 95% turva oli edullisempi vaihtoehto kun maksaa perintövero. Mielestäni vakuutuksenottaja ymmärsi, että kuolinhetkellä olevasta vakuutussäästöstä maksetaan 95% edunsaajille. Tämä on minun toimintatapani myydessäni sijoitusvakuutusta. Kaikkia yksityiskohtia en voi muistaa. Olen sitä mieltä, että vakuutuksenottaja ja hänen puolisonsa ovat niin tarkkoja, etteivät allekirjoita sopimuspaperia, jos hellä on jokin kohta epäselvä.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Ratkaistava kysymys
Vakuutuksenottaja on vaatinut 7.3.2008 tekemäänsä sijoitussidonnaiseen säästöhenkivakuutukseen maksamansa vakuutusmaksun palauttamista korkoineen. Vakuutuksenottajan esittämän mukaan vakuutusta myytäessä hänelle ei ollut kerrottu vakuutukseen sijoituskohteeksi esitellyn ja valitun pääomaturvatuksi ilmoitetun indeksilainan riskeistä. Vakuutuksenottaja on erityisesti vedonnut siihen, ettei ole saanut tietoa pääomaturvan puuttumisesta siinä tapauksessa, että kuolemantapaus sattuu ennen indeksilainan takaisinmaksupäivää 7.1.2014. Asia on tullut ilmi vasta sen jälkeen, kun hän oli saanut vakuutuksesta ensimmäisen 16.1.2009 päivätyn tiliotteen.
 
Sovellettavat lainkohdat
Vakuutuksenottajaa palvellut pankin sijoitusneuvoja M.M. on ollut vakuutusta tarjotessaan vakuutusyhtiön edustaja, joten asiaan on ensisijaisesti sovellettava 1.7.1995 voimaan tullutta vakuutussopimuslakia (543/94).
 
Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (sellaisena kuin se on ollut voimassa puheena olevaa vakuutussopimusta tehtäessä laissa 543/94) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
 
Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Mitä 1 momentissa säädetään, on 2 momentin mukaan vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
 
Sovellettavat vakuutusehdot
Kysymyksessä olevaan vakuutussopimukseen sovellettavien 1.1.2005 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan sijoitusvakuutus on [vakuutusyhtiön] myöntämä vapaaehtoinen, yksilöllinen ja joustavamaksuinen säästöhenkivakuutus, josta maksetaan säästösumma vakuutusajan päättyessä tai henkivakuutuskorvaus vakuutetun kuollessa vakuutusaikana. Kohdan 1.2 mukaan vakuutussäästö on sidottu kokonaan asiakkaan valitsemien sijoitusrahastojen rahasto-osuuden arvonkehitykseen. Asiakkaalla on riski vakuutukseen liitettyjen rahasto-osuuksien arvonmuutoksista. Vakuutusyhtiö ei vastaa rahasto-osuuksien arvon pysyvyydestä tai kehittymisestä.
 
Vakuutusehtojen kohdan 9.1 mukaan vakuutusyhtiö sijoittaa asiakkaan maksamat vakuutusmaksut, joista on vähennetty maksuun verrannollinen kuormitus, sijoitusvakuutukseen liitettävissä oleviin sijoitusrahastoihin tai muihin sijoituskohteisiin asiakkaan vakuutusyhtiön pääkonttoriin kirjallisesti ilmoittaman jakosuhteen mukaisesti.
 
Vakuutusehtojen kohdan 13.1 mukaan vakuutussäästöä kasvattavat tai voivat kasvattaa asiakkaan maksamat nettovakuutusmaksut, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien arvonnousu, laskuperusteiden mukainen kuolevuushyvitys tai muut laskuperusteissa mainitut seikat. Kohdan 13.2 mukaan vakuutussäästöä pienentävät tai voivat pienentää vakuutusyhtiön asiakkaalle maksama takaisinostoarvo, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien arvon lasku, kuolemanvaraturvan ylläpidosta perittävät maksut, laskuperusteiden mukaiset vakuutusyhtiö kulut, mahdolliset toimenpidemaksut, tai muut laskuperusteissa mainitut seikat.
 
Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ja sijoitussidonnainen vakuutus  
Vakuutussopimuksen tekemistä edeltävästä vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudesta vakuutuksen hakijaa kohtaan säädetään vakuutussopimuslain 5 §:ssä. Lain mukaan vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Hallituksen esityksessä vakuutussopimuslaiksi (HE 114/1993 vp) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla, että tarpeellisia ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta.
 
Vakuutuksen valitsemiseksi hakijalle on mm. selvitettävä vakuutuksenantajalla tarjolla olevia vakuutusmuotoja ja vakuutuksesta perittävät maksut. Henkilövakuutuksista mainitaan erikseen, että vakuutusta hakevalle tulee selvittää mm. mahdollisen säästöosuuden kertyminen, vakuutuksen mahdollinen tuotto, mahdollisuudet muuttaa sopimusta ja maksujen lopettamisen seuraamukset. Vakuutussopimuslaissa tai sen valmisteluasiakirjoissa ei ole puheena olevan vakuutussopimuksen tekemisen aikaan erikseen mainittu sijoitussidonnaista vakuutusta, sillä kyseinen vakuutusmuoto on tullut markkinoille aivan vakuutussopimuslain valmistelun loppuvaiheessa.
 
Vakuutussopimuslakia koskevan hallituksen esityksen perusteella lautakunta on noudattamassaan käytännössä katsonut, että sijoitussidonnaista vakuutusta tarjotessaan vakuutuksenantajan tai sen edustajan on annettava vakuutuksen hakijalle myös vakuutukseen liitettävissä olevien eri sijoituskohteiden ominaisuuksista sellaiset tiedot, että vakuutuksen hakijalla on tietojen perusteella mahdollisuus valita sijoitustavoitteensa huomioon ottaen itselleen sopivat kohteet. Jos vakuutuksenottajalle esitetään vakuutuksen tuottoa koskevia laskelmia, on niistä käytävä selkeästi ilmi, että kyse on vain arviosta.
 
Edelleen lautakunta on katsonut, että vakuutuksenantajan tulee nimenomaisesti ja selkeästi kiinnittää vakuutuksenottajan huomiota siihen sijoitussidonnaisille vakuutussopimuksille luonteenomaiseen mahdollisuuteen, että tuoton asemesta vakuutukseen valittaviin sijoituskohteisiin kuuluvan sijoitusriskin vuoksi säästettäviä varoja voi myös menettää. Tällä tiedoilla on yleensä keskeinen merkitys vakuutuksenottajan taloudellisen turvallisuuden ja aseman kannalta.
 
Sanotuista syistä vakuutuksenantajan tulee selkeästi ilmoittaa vakuutuksen hakijalle, että vakuutukseen liitettäviin sijoitusinstrumentteihin liittyy aina riski siitä, että sijoitetuille varoille ei ehkä kerrykään tuottoa, ja erityisesti, että vastapainona tuotto-odotuksille varoja voi myös menettää. Kun vakuutuksenantaja on menetellyt kuvatulla tavalla, se ei ole vastuussa siitä vakuutuksenottajalle sijoittajana normaalisti kuuluvasta riskistä, että sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liitettäväksi tarjotut sijoituskohteet eivät jälkeen päin tarkasteltuna olekaan antaneet arvioitua tuottoa tai että rahastosijoitukseen liittyvä riski osakekurssien alenemisesta on toteutunut.
 
Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapaa ei ole vakuutussopimuslain 5 §:ssä määritelty. Hallituksen esityksen mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.
 
Vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.
 
Asian arviointi
Asian käsittely Vakuutuslautakunnassa tapahtuu kirjallisesti, eikä lautakunta voi ottaa vastaan henkilötodistelua. Näin ollen lautakunnan lausunto perustuu vain sen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmeneviin tietoihin.
 
Lautakunnan käsityksen mukaan vakuutuksenottaja ei ole kiistänyt sitä, että hän oli saanut ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutusyhtiön asiamiehenä toimineelta pankin sijoitusneuvojalta tiedon siitä, että tarjottuun sijoitussidonnaiseen vakuutukseen sijoitettavien varojen myöhempi arvonkehitys jää riippumaan vakuutukseen valittavien sijoituskohteiden arvosta. Vakuutuksenottaja on 7.3.2008 allekirjoittamallaan vakuutushakemuksella vahvistanut saaneensa vakuutusta tehtäessä mm. vakuutusta koskevan tuoteselosteen. Siitä on käynyt selvästi ilmi, että varojen sijoittaminen sijoitusvakuutukseen merkitsee sitä, että vakuutuksenottaja tulee tältä osin itse kantamaan vakuutukseen valittuihin rahastoihin tai muihin sijoituskohteisiin liittyvät riskit, ja että vakuutusyhtiö ei takaa vakuutussopimukseen sijoitettujen varojen säilymistä. Vakuutushakemuksesta on siihen normaalilla huolellisuudella perehtyvälle henkilölle käynyt myös selvästi ilmi, että vakuutukseen maksettava maksu on määrä sijoittaa hakemuksessa mainittuun indeksilainaan.
 
Asiassa onkin keskeisesti kyse siitä, mitä tietoja vakuutuksenottajalle on annettu mainitun indeksilainan ominaisuuksista ja mahdollisista riskeistä ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Tietojen on tullut olla sellaiset, että vakuutuksenottaja on voinut niiden perusteella harkita lainan sopivuutta sijoituskohteeksi itselleen.
 
Vakuutushakemuksen mukaan vakuutuksenottajalle on annettu vakuutussopimusta tehtäessä ”rahastoesitteet”. Lautakunta tulkitsee maininnalla tässä yhteydessä tarkoitetun vakuutukseen liitettyä indeksilainaa koskenutta esitettä.
 
Lainaesitteen toisen sivun otsikon mukaan lainan avulla voi vakuutuksen kautta sijoittaa pankin rahastoyhtiön osakerahastoihin pääomaturvatusti. Esitteen mukaan indeksilaina sisältää rahastojen tuottopotentiaalin, pääomaturvan sekä tuottoa tehostavan sijoitusmekaniikan. Indeksilaina on räätälöity vakuutussäästäjille, jotka karttavat riskejä, mutta tavoittelevat perinteistä korkosijoitusta korkeampaa tuottoa.
 
Lainaesitteessä todetaan otsikolla [indeksilainan riskit], että jos vakuutuksenottaja on liittänyt osuuksia indeksilainasta vakuutukseensa ja pitää ne takaisinmaksupäivään (7.1.2014) asti, obligaatio-osuuden nimellisarvoon ei kohdistu osake-, korko- tai valuuttamarkkinoiden riskiä. Vakuutuksenottaja saa lainan eräpäivänä vähintään obligaatio-osuuden nimellisarvon, joka määräytyy lainan liikkeeseenlaskupäivänä. Lainan tuotto riippuu kohde-etuuden kehityksestä. Edelleen kohdassa todetaan, että [indeksilainaan] sidottuja vakuutussäästöjä voi nostaa tai siirtää vakuutuksen muihin sijoituskohteisiin liikkeeseenlaskun jälkeen jälkimarkkinahinnalla. Näissä tilanteissa pääomaturva ei ole voimassa. Lisäksi jos vakuutus erääntyy ennen lainan eräpäivää, pääomaturva ei ole voimassa. Sijoituksen arvosta vähennetään lisäksi vakuutuksen kulut. Lainaesitteessä on erillisellä otsikolla käsitelty myös lainan liikkeeseenlaskijaan liittyvää riskiä.
 
Lautakunta toteaa, että lainaesitteeseen huolellisesti perehtymällä selviää, että siinä pääomaturvattuna markkinoidun indeksilainan pääomaturva on voimassa vain lainan erääntymispäivänä 7.1.2014. Esitteen lainan riskejä selostavassa kohdassa on mm. todettu, ettei pääomaturva ole voimassa, mikäli laina vaihdetaan sijoitusvakuutukseen liitettävään muuhun sijoituskohteeseen tai mikäli vakuutus erääntyy ennen lainan eräpäivää 7.1.2014. Näin ollen indeksilainaan kuuluva pääomaturva on tosiasiassa huomattavasti rajoitetumpi kuin tällaista sijoituskohdetta ennestään tuntematon vakuutuksenottaja voi pelkän pääomaturvaa koskevan ilmoituksen perusteella ymmärtää.
 
Tässä tapauksessa vakuutusta vakuutuksenottajalle tarjonneen pankin sijoitusneuvoja M.M.:n antamista kirjallisista selvityksistä ilmenee, että M.M. on tarjonnut kyseistä indeksilainaa vakuutuksenottajan sijoituskohteeksi nimenomaan indeksilainaan liitetyn pääomaturvan vuoksi. Tähän viittaa mm. se, että M.M. on todennut, että ”milloinkaan en varmasti olisi tarjonnut… ...mitään riskistä sijoitusta”. Indeksilainan eräpäivä on ollut 7.1.2014, minkä jälkeen M.M.:n mukaan loppuajalle oli ollut määrä valita ”uusi turvallinen tuote”. M.M. on edelleen kertonut, että vakuutuksesta neuvoteltaessa oli esitelty ja tavoiteltu myös perintöveroetua kuolemantapauksessa.
 
Lautakunta toteaa, että indeksilainaa koskevassa esitteessä ei ole suoraan kerrottu sitä sijoitusvakuutuksen henkivakuutusluonteen kannalta olennaista seikkaa, onko indeksilainaan liittyvä pääomaturva voimassa, mikäli vakuutettu kuolee ennen laina-ajan päättymistä. Koska kuitenkin vakuutetun kuolema merkitsee vakuutusteknisesti sijoitusvakuutuksen päättymistä, seuraa siitä, että pääomaturva ei ole lainaehtojen mukaan voimassa tällaisessa tilanteessa.
 
Lautakunta katsoo, että viimeksi mainittu etenkin iäkkäälle vakuutuksenottajalle olennaisen tärkeä seikka ei ole riittävän selkeästi ilmennyt vakuutuksenottajalle vakuutuksesta ja siihen liitetystä indeksilainasta 7.3.2008 vakuutussopimusta tehtäessä annetusta kirjallisesta aineistosta. Vakuutuksen myyneen M.M.:n antamien selvitysten perusteella M.M. tosin oli kertonut vakuutuksenottajalle suullisesti siitä, että ”rahat ovat pääomaturvattuja, jos talletuksen pitää eräpäivään”. M.M. kertomuksesta ei kuitenkaan ilmene, että hänkään olisi nimenomaisesti kiinnittänyt vakuutuksenottajan huomiota pääomaturvan puuttumiseen lainalta kuolemantapauksessa, vaikka kysymys on ollut seikasta, jonka vuoksi indeksilainan soveltuvuus yli 70-vuotiaalle vakuutuksenottajalle on ollut kyseenalainen ja hänen halukkuutensa liittää vakuutukseen juuri indeksilaina olisi tästä syystä tullut huolellisesti toimien erikseen varmistaa.
 
Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo selvitetyksi, että sijoitusvakuutussopimusta 7.3.2008 tehtäessä vakuutuksenottajalle on annettu puutteelliset tiedot vakuutukseen sijoituskohteeksi tarjotun indeksilainan ominaisuuksista vakuutussopimukseen liitettynä. Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan vakuutus on tällaisessa tilanteessa voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
 
Lautakunta katsoo vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin nojalla, että vakuutuksenottajan sijoitusvakuutuksen on katsottava olevan voimassa sellaisin ehdoin, että mikäli hän kuolee ennen vakuutukseen liitetyn indeksilainan erääntymistä 7.1.2014, vakuutusyhtiön on maksettava edunsaajille vakuutuksen kuolemantapauskorvaus sen suuruisena kuin indeksilainaehtojen mukainen pääomaturva olisi voimassa myös kuolinpäivänä. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö antaa vakuutuksenottajalle tätä koskevan kirjallisen vahvistuksen vakuutussopimuksen sisällöstä.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Rissanen, jäsenet Helle, Kauppila ja Korpiola sekä varajäsen Sibakov.
Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia