Tapahtumatiedot

Asiakas on ammattikalastaja ja asuu kiinteistöllä, jolla sijaitsee hänen omakotitalonsa, kalankäsittelyhalli ja kolme tuulivoimalaa. Asiakkaalla oli entuudestaan vakuutusyhtiöstä kotivakuutus, ja hän oli alkuvuonna 2009 neuvotellut vakuutusyhtiön yhteyspäällikön kanssa tuulivoimaloiden vakuutusturvasta. Vakuutusyhtiö kieltäytyi myöntämästä tuulivoimaloille yritysvakuutusta. Tuolloin ei ollut puhetta yhtiön uudesta kotivakuutustuotteesta, jossa mm. tuulivoimaloiden enimmäiskorvausmäärä on vanhaa kotivakuutusta suurempi.

Yksi voimaloista rikkoutui 26.7.2010 salamaniskun johdosta. Samalla rikkoutui kodin elektroniikkaa ja muita sähkölaitteita. Tuulivoimalan 29.12.2010 päivätyn korjauslaskun loppusumma oli 7.653,77 euroa.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö maksoi 7.1.2011 päivätyllä päätöksellä tuulivoimalasta 1.700 euron korvauksen. Yhtiö viittaa kotivakuutusehtoon, jonka mukaan rakennuksen käyttöön liittyvät kiinteät alle 1.700 euron arvoiset tuuligeneraattorit ja aurinkopaneelit piha-alueella kuuluvat rakennuksen vakuutukseen.

Asiakas vaati korvausta myös lisääntyneestä sähkönkulutuksesta syksyn ja talven 2010 ajalta, kun tuulimylly oli korjaamatta. 2.5.2011 päivätyssä päätöksessään yhtiö toteaa, että vakuutuksesta korvataan ehtojen mukaan suoranaiset esinevahingot ja ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Lisääntyneet sähkökulut eivät ole vakuutetulle omaisuudelle aiheutunutta suoranaista esinevahinkoa, eikä ehdoissa ole erikseen mainittu sähkön korvaamisesta, joten vahinko ei sisälly vakuutuksen korvauspiiriin.

Valitus

Asiakas vaatii hänelle aiheutuneen vahingon korvaamista. 1.11.2012 päivätyssä kirjelmässään hän kertoo tehneensä vakuutussopimuksen mm. tuulimyllyn osalta vakuutusyhtiön yhteyspäällikkö X:n kanssa. Asiakas oli vuonna 2009 kertonut X:lle haluavansa vakuutusturvaa tuulimyllylle kattaen kaiken mahdollisen vahingon. Hän oli antanut kaikki pyydetyt tiedot. Jälkeenpäin selvisi, että vakuutussopimus oli tehty siten rajoitetusti, että se kattaa vahingon vain osittain.

Asiakas kertoo, että kun vakuutuksesta neuvoteltiin vuonna 2009, yhtiö ei puhunut mitään uudesta kotivakuutustuotteestaan, josta korvataan tuuligeneraattoreita 10.000 euroon saakka. Asiakas oli pyytänyt vakuutusta, joka korvaa varmasti jos vahinko sattuu. Vakuutuksen tehnyt X oli sittemmin asiakkaan kuullen soittanut pääkonttoriin ja kertonut vakuutukseen tulleesta virheestä. X:ää oli kehotettu tekemään vakuutukseen muutos, mutta tätä ei tehty.

Vakuutusyhtiön vastine

Asiakkaalla oli vuodesta 2001 alkaen 22.10.2010 saakka vakuutusyhtiön vanhempi kotivakuutus. Tämän jälkeen hänellä on ollut vakuutusyhtiön uusi kotivakuutustuote. Tässä uusmyynnissä olevassa tuotteessa rakennusta palvelevan tuulivoimalan tai aurinkopaneelin korvauskatto on noussut 10.000 euroon. Asiakas on vedonnut siihen, että häntä ei ollut asianmukaisesti informoitu uusmyyntiin tulleen tuotteen sisällöstä ja että tästä on aiheutunut vahinkoa.

Yhtiö viittaa yhteyspäällikkö X:n antamaan selvitykseen, jonka mukaan tuulivoimaloita oli käyty katsomassa kiinteistöllä ja niistä oli valokuvia, eli kohde oli tarkkaan tiedossa. Asiakas oli pyytänyt vakuutusta tuulimyllyille useaan otteeseen, mutta sitä ei hänelle myönnetty kotivakuutuksen piiriin eikä yritysvakuutuksenkaan muodossa. Vastineen laatijan omien vanhojen muistiinpanojen mukaan asiakas oli puhelimessa kertonut hänelle tienneensä, ettei tuulimyllyjä ollut vakuutettu.

Yhtiö katsoo, että X:n vakuuttamisratkaisu oli oikea. Asiakkaan tuulivoimalat palvelevat myös hänen yritystoimintaansa ja ovat olleet varsin uutta tekniikkaa, tavanomaista kenties kevytrakenteisempia ja ne on siten arvioitu vakuuttamisen kannalta liian suureksi riskiksi.

Yhtiön uudessa kotivakuutustuotteessa vakuutettua rakennusta palvelevan tuulimyllyn ja aurinkopaneelien enimmäiskorvausta on nostettu 10.000 euroon. Kotien vakuuttamista koskevassa vakuutusyhtiön sisäisessä ohjeessa 1.9.2009 on mainittu, että jos 10.000 euron arvo ylittyy, tuuligeneraattorille ei ole myönnetty myrsky- tai rikkovakuutusta. Tuuligeneraattori voidaan vakuuttaa erikseen vain palon varalta. Vakuutusyhtiö katsoo, että siitä riippumatta, onko X osannut perustella ratkaisun asiakkaalle oikein, tuulimyllyjä ei olisi voinut vakuuttaa tässä vakuutusyhtiössä muutoin kuin palon varalta.

Jo maksetun 1.700 euron korvauksen osalta vakuutusyhtiö katsoo, että kyseinen vahinkotarkastaja oli maksanut korvausta yli ehtojen. Rakennuksen vakuutukseen kuuluvat vain alle 1.700 euron arvoiset tuuligeneraattorit. Asiakkaan osin ammattikäytössä olleet kolme generaattoria ovat arvoltaan ainakin kymmenkertaiset suhteessa vakuutusehtoihin. Ohi ehtojen maksettu korvaus ei voi tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiö olisi ohi ehtojen vastuussa koko vahingon korvaamisesta tai että vahinko ylipäänsä olisi korvauspiirissä.

Sähkönkulutus oli lisääntynyt sen vuoksi, että asiakas ei ollut korjauttanut omaisuuttaan. Kyse ei ole suoranaisesta esinevahingosta. Aiheutunut välillinen vahinko ei johdu myrskyvahingosta vaan siitä, että asiakas ei ollut rajoittanut omaa vahinkoaan korjaamalla tuulivoimalat. Jokaisella on velvollisuus rajoittaa omaa vahinkoaan.

Selvitykset

Yhteyspäällikkö X kertoo 18.1.2011 päivätyssä sähköpostiviestissään, että asiakas oli käynyt tammikuussa 2009 useamman kerran pyytämässä tuulimyllylle vakuutusta, jota ei ole hänelle myönnetty edes yritysvakuutuksena. Kohteesta oli toimitettu valokuvia yms. ja sitä oli käyty paikanpäällä katsomassa. Viestin mukaan kukaan ei ole huomannut siinä yhteydessä muuttaa vanhaa kotivakuutusta uudeksi kotivakuutukseksi, joka korvaisi 10.000 euroon asti. Muutos tehtiin 22.10.2010.

Vakuutusyhtiön tuote- ja järjestelmäneuvoja kertoo päiväämättömässä viestissään, että uudessa kotivakuutustuotteessa tuuligeneraattori ja aurinkopaneelit kuuluvat rakennuksen vakuutukseen yhteensä enintään 10.000 euroon asti.

Tuotteen 1.9.2009 voimaan tulleessa käsikirjassa on mainittu, että jos arvo ylittyy, tuuligeneraattorille ei ole myönnetty myrsky- tai rikkovakuutusta. Tuuligeneraattori (moderni tuulimylly) voidaan vakuuttaa erikseen vain palon varalta. Vakuutus tehdään tällöin suppeana kotivakuutuksena ja vakuutuskirjaan merkitään, että vakuutusehdoista poiketen vakuutuksesta korvataan vain tuuligeneraattorille aiheutunut palovahinko. Neuvojan mukaan joskus ajateltiin, että tämä muutettaisiin myös vakuutusehtoihin, mutta näin ei ole tehty.

1.5.2013 voimaan tulleessa uudessa käsikirjassa kohta muutettiin siten, että tuuligeneraattorille ei myönnetä rikkovakuutusta vaan voidaan vakuuttaa ainoastaan suppealla tasolla. Tällöin siis jatkossa myrskyvahingotkin olisivat mukana.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusyhtiön aiemman kotivakuutustuotteen 1.1.2008 voimaan tulleiden ehtojen kohdan 4.2.1 mukaan vakuutuksen kohteena ovat omakotitalo- ja huvilarakennukset ja niihin liittyvät piharakennukset. Rakennuksen vakuutukseen kuuluvat rakennukset sekä niihin liittyen mm. rakennuksen käyttöön liittyvät kiinteät alle 1.700 euron arvoiset tuuligeneraattorit ja aurinkopaneelit piha-alueella.

Ehtojen kohdan 6 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinkotapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Lisäksi vakuutuksesta korvataan tilapäisen asumisen kustannuksina ylimääräisiä asumis-, kuljetus- ym. kustannuksia, joita vakuutetulle aiheutuu vakinaiseen asuntoon kohdistuneesta tämän sopimuksen perusteella korvattavasta vahingosta, jonka vuoksi vakuutettu joutuu tilapäisesti muuttamaan vakinaisesta asunnosta muualle.

Vakuutusyhtiön uuden kotivakuutustuotteen 1.9.2008 alkaen sovellettujen ehtojen kohdan 3.2.1 mukaan rakennuksen vakuutuksen kohteena on rakennus ja rakennuksessa tai sen kanssa samalla kiinteistöllä sijaitseva vakuutetun omistama kiinteästi asennettu, rakennuksen käyttöä palveleva ehtokohdassa tarkemmin eritelty omaisuus, mm. tuuligeneraattorit ja aurinkopaneelit yhteensä enintään 10.000 euroon asti.

Ehtojen kohdassa 4 ja 4.4.3 on aiemman vakuutustuotteen ehtojen kohtaa 6 vastaavat määräykset suoranaisen esinevahingon sekä muualla asumisen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta.

Ratkaisu

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen maksamaan korvausta tuuligeneraattorin vahingoittumisesta ja kiinteistön lisääntyneestä sähkönkulutuksesta vakuutuksen perusteella tai vahingonkorvausperusteisesti.

Asiassa on selvitetty, että vakuutusyhtiön syksyllä 2008 myyntiin tullut uusi kotivakuutustuote on mm. tuuligeneraattoreiden vahinkojen osalta vakuutusasiakkaille aiempaa kotivakuutustuotetta parempi. Asiakas on vaihtanut tähän uuteen tuotteeseen vasta syksyllä 2010 eli nyt käsiteltävänä olevan vahingon jälkeen. Yhtiön velvollisuus maksaa vakuutuskorvausta tulee siten arvioida yhtiön aiemman kotivakuutustuotteen ehtojen mukaisesti. Tältä osin asiassa on lautakunnan käsityksen mukaan riidatonta, että aiemman tuotteen ehtojen mukaan korvausta ei tule maksaa ainakaan enempää kuin jo maksetut 1.700 euroa.

Asiakas perustaa korvausvaatimuksensa olennaisesti siihen seikkaan, että hän oli alkuvuonna 2009 pyytänyt vakuutusyhtiön yhteyspäällikkö X:ltä kiinteistön tuulivoimalat kattavaa vakuutusta, mutta X tai kukaan muukaan ei tuolloin kertonut asiakkaalle, että yhtiöllä on tarjolla uusi kotivakuutustuote. Kyse ei siten ole vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaisesta tilanteesta, jossa vakuutuksen sisällöstä olisi sen voimassaoloaikana annettu vääriä tietoja. Asiaa tulee arvioida vahingonkorvausoikeudellisena kysymyksenä.

Vakuutusyhtiö ei alkuvuonna 2009 myöntänyt asiakkaan tuulivoimaloille yritysvakuutusta tai muutakaan erillistä vakuutusta, koska yhtiö arvioi niiden vakuuttamiseen liittyvän riskin liian suureksi. Vakuutusyhtiöillä on oikeus valita ne riskit, jotka ne haluavat vakuuttaa. Yhtiön vakuuttamisratkaisu ei ole ollut tuottamuksellista menettelyä.

Asian keskeinen riitakysymys on näin ollen se, onko vakuutusyhtiö vahingonkorvausvastuussa asiakkaalle sillä perusteella, että sen edustajana toiminut yhteyspäällikkö X ei alkuvuonna 2009 kertonut asiakkaalle vakuutusyhtiön uudesta kotivakuutustuotteesta.

Asian arviointi; tuuligeneraattorin vauriot

Asiakkaalla on ollut kotivakuutus tästä vakuutusyhtiöstä 2000-luvun alusta alkaen, ja alkuvuonna 2009 on keskusteltu senlaatuisesta omaisuudesta, joka ehtojen mukaan kuuluu kotivakuutuksen piiriin ainakin rajoitetusti. Näissä neuvotteluissa on siten ollut kyse sopimussuhteessa annetusta informaatiosta, tai vähintäänkin informaatiota on annettu oloissa, jotka ovat niin lähellä sopimustoimintaa, että vakuutusyhtiön vastuuseen on perusteltua soveltaa sopimusoikeudellisen vahingonkorvausvastuun periaatteita. Tällöin mm. puhtaan taloudellisen vahingon korvaaminen ei edellytä vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaisia erittäin painavia syitä.

Vakuuttamisessa on kyse asiantuntijapalvelusta. Yhteyspäällikkö X on ollut velvollinen tuntemaan mm. edustamansa vakuutusyhtiön kotivakuutustuotteet. Sopimusoikeudellisen lojaliteettiperiaatteen vuoksi hänen olisi vakuutusneuvotteluissa pitänyt kertoa asiakkaalle siitä, että vaikkakaan tuulivoimaloille ei myönnetä yritysvakuutusta, vakuutusyhtiön uusi kotivakuutustuote tarjoaisi asiakkaalle tässä suhteessa aiempaa parempaa turvaa. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut lisäksi, että kun asiakas ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöönsä varmistaakseen vakuutusturvansa riittävyyden, yhtiön tiedonantovelvollisuutta arvioitaessa on sovellettava analogisesti vakuutussopimuslain 5 §:n säännöksiä. Yhtiön tulee tällöin kertoa asiakkaalle mm. vakuutus­muodoistaan ja -ehdoistaan. Myös tämän ja hyvän vakuutustavan perusteella X:n olisi tullut kertoa asiakkaalle uudesta tuotteesta.

X:n oman selvityksen mukaan uudesta tuotteesta kertominen ei vain tullut tuolloin kenellekään mieleen. Yllä todetun perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että X:n laiminlyönti kertoa uudesta kotivakuutustuotteesta on ollut tuottamuksellinen virhe, josta vakuutusyhtiö vastaa suhteessa asiakkaaseensa.

Asiakas oli alkuvuonna 2009 nimenomaisesti tiedustellut tuulivoimaloiden vakuuttamisesta. Lautakunta pitää ilmeisenä, että jos X olisi kertonut uudesta kotivakuutustuotteesta, asiakas olisi vaihtanut siihen jo tuolloin eikä vasta syksyllä 2010. Yhteyspäällikkö X:n laiminlyönti on näin ollen vaikuttanut asiakkaan menettelyyn ja aiheuttanut hänelle vahinkoa saamatta jääneen vakuutuskor­vauksen muodossa. Asiakkaan tieto siitä, että tuuligeneraattoreille ei myönnetä yritysvakuutusta, ei katkaise X:n virheen ja vahingon välistä syy-yhteyttä.

Ilman virhettä asiakkaalla olisi vahinkohetkellä ollut uusi kotivakuutus ja oikeus sen mukaiseen vakuutuskorvaukseen. Ottaen huomioon, että uuden tuotteen ehtojen kohdan 3.2.1 mukaan myös yli 10.000 euron arvoiset rakennuksen käyttöä palvelevat tuuligeneraattorit ovat vakuutuksen kohteena ja korvattavia 10.000 euroon asti, tässä tapauksessa syntyneet 7.653,77 euron korjauskustannukset olisi uuden tuotteen ehtojen mukaan tullut ottaa kokonaisuudessaan vakuutuskorvauksen laskemisen perustaksi. Vahingon määräksi muodostuu tämän saamatta jääneen korvauksen ja jo maksetun 1.700 euron erotus, minkä lisäksi on otettava huomioon vanhan ja uuden kotivakuutuksen vakuutusmaksujen ero. 

Lisääntynyt sähkönkulutus

Lisääntyneestä sähkönkulutuksesta aiheutuneet kustannukset eivät johdu X:n virheestä vaan siitä, että asiakas ei korjauttanut tuuligeneraattoria heti vahinkotapahtuman jälkeen vaan vasta myöhemmin. Jää epäselväksi, miltä osin tässä on kyse asuinrakennuksen ja miltä osin liiketoiminnan sähkönkulutuksesta. Lisäksi nämä kulut eivät ole vakuutusehtojen mukaista vahinkotapahtumasta aiheutunutta suoranaista esinevahinkoa eivätkä asumisen keskeytymisestä aiheutuneita kustannuksia. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan niitä vakuutuksen eikä vahingonkorvausvastuunsakaan perusteella.

Suositus

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle vahingonkorvauksena määrän, joka vastaa 7.653,77 euron korjauslaskusta maksettavan uuden kotivakuutustuotteen ehtojen mukaisen vakuutuskorvauksen ja jo maksetun 1.700 euron erotusta. Lisäksi yhtiö voi vähentää vahingonkorvauksesta vakuutusmaksujen eron eli sen määrän, jolla uuden kotivakuutuksen vakuutusmaksu olisi ylittänyt vanhan vakuutuksen maksun alkuvuodesta 2009 syksyyn 2010 saakka, jolloin asiakas vaihtoi uuteen vakuutukseen.

Lisääntyneen sähkönkulutuksen osalta lautakunta ei suosita korvausta.

Lautakunta suosittaa vielä, että vakuutusyhtiö maksaa vahingonkorvaukselle korkolain mukaista viivästyskorkoa alkaen 30 päivän kuluttua siitä, kun asiakas oli toimittanut vakuutusyhtiölle tuuligeneraattorin korjauslaskun ja 1.11.2012 päivätyn kirjelmänsä, jossa hän on tuonut esiin yhteyspäällikkö X:n laiminlyönnin. 

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA