Tapahtumatiedot

A (syntynyt 27.3.1946) toimi KE Oy:n toimitusjohtajana ja oli myös sen eläkesäätiön toimintapiirissä, johon KE Oy kuului. Liikkeenluovutuksen yhteydessä eläkesäätiö purettiin KE Oy:n osalta ja eläkevastuut siirrettiin henkivakuutusyhtiölle 31.12.2004 ns. vapaamuotoiseksi työeläkevakuutukseksi (ryhmäeläkevakuutus). A ei jatkanut yhtiön palveluksessa ja hän sai eläkkeestään vapaakirjan, jonka mukainen vanhuuseläke alkoi 60 vuoden iästä vuonna 2006.

A tiedusteli alkuvuodesta 2011 vakuutusyhtiöltä vakuutukseen perustuvien vastaisten etujensa määriä. Vakuutusyhtiön 3.2.2011 päiväämän ilmoituksen mukaan vakuutuksen edut olivat perhe-eläke ja kuolemantapauskorvaus, joiden määrät vuonna 2011 olivat 591,95 euroa/kk ja 19.284,57 euroa.

Ilmoituksen johdosta vakuutusyhtiölle 11.5.2011 osoittamassaan reklamaatiossa A katsoi, ettei vakuutusyhtiö noudattanut eläkesäätiön sääntöjä ja käytäntöä, vaikka liikkeenluovutuksen yhteydessä oli vakuutettu, että eläke-etuudet säilyvät muuttumattomina. A totesi selvittäneensä asiaa työeläkeyhtiöstä siellä olevien eläkesäätiön eläkkeiden suhteen ja saaneensa vahvistuksen tulkintapoikkeamista, joiden vuoksi ryhmäeläkevakuutuksen etuudet jäivät heikommiksi. A vaatikin työeläkeyhtiöstä saamiinsa tietoihin vedoten laskentaperusteiden oikaisemista niin, että myös ryhmäeläkevakuutuksessa perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen määräytymisperuste on edunjättäjälle viimeksi maksettu eläke, joka sisältää kaikki indeksi- ym. korotukset.

A toisti oikaisuvaatimuksensa kirjelmässään 3.1.2012 katsoen, ettei ollut hyväksyttävää, että saman eläkesäätiön sääntöihin ja vakuutuskantaan pohjautuvat eläkekorvaukset ovat erilaiset eri vakuutusyhtiöillä. Hän vaati eläkkeensä korottamista 1.1.2012 alkaen yleisellä työeläkkeiden korotusprosentilla 3,61 %, kun vakuutusyhtiön 19.12.2011 ilmoittama korotus oli vain 0,1 %:n asiakashyvitys, ja uudisti myös perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen määräytymisperustetta koskevan vaatimuksensa.

Vakuutusyhtiön päätös

Päätöksessään 23.1.2012 vakuutusyhtiö viittasi eläkesäätiön purkuun ja eläkevastuiden siirtoon KE Oy:n vastuiden osalta. Lainvoimaisen eläkekannan vastuunsiirron jälkeen vakuutuksenantajan etujen järjestämisvelvollisuus määrittyy sovellettavien vakuutussopimuksen ja vakuutusehtojen, ei puretun eläkesäätiön sääntöjen mukaan.

Vakuutussopimuksen kohdan 12, asiakashyvitys, mukaan alkaneita eläkkeitä ja rahastoituja etuuksia korotetaan vuosittain tammikuun 1. päivänä vakuutusyhtiön asiakashyvityksellä. A:n eläkettä oli korotettu sopimuksessa määritellyllä tavalla vahvistetulla asiakashyvityksellä, mikä ilmeni vuositiedotteesta. Vastaavasti perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen laskentaperusteet on määritelty vakuutussopimuksen kohdissa 9 ja 10. Vakuutusyhtiö viittasi näistä etuuksista A:lle 3.2.2011 toimittamaansa ilmoitukseen. Määrät oli laskettu vakuutussopimuksen mukaisesti.

Eläkesäätiön sääntöjen mukaisen työeläkeindeksin korvaaminen vakuutuksenantajan asiakashyvityksellä eläkevastuut siirrettäessä on tavanomaista ja oikeuskäytännössä hyväksyttyä. Asiasta on informoitu eläkevastuun siirron yhteydessä myös Vakuutusvalvontavirastoa, jonka lakisääteinen tehtävä oli valvoa vakuutettujen etua. Vakuutusvalvontavirastolla ei ollut huomauttamista vastuunsiirtomenettelyä tai siinä osapuolten välillä sovittuja yksityiskohtia, kuten eläkkeiden ja rahastoitujen etuuksien korotukseen sovellettavaa indeksiä, kohtaan. Koska eläkkeiden vastuunsiirto oli saanut lainvoiman ja vakuutusyhtiö katsoi menetelleensä sovellettavien vakuutusehtojen mukaan, se kieltäytyi muuttamasta sovellettavaa eläkeindeksiä ja korottamasta A:lle maksettavan eläkkeen ja sopimuksen muiden etuuksien määrää.

Valitus

A toteaa, että eläkevastuut siirrettiin eläkesäätiöstä henkivakuutusyhtiöön heikentäen eläke-etuuksia sovellettavien eläkkeiden korotusindeksien osalta. Nämä heikennykset koskevat sekä maksettavaa eläkettä että perhe-eläkettä ja hautausavustusta. A vaatii vakuutukseen seuraavia muutoksia:

1. Eläkkeen korotus vuosittain yleisellä työeläkkeiden korotusprosentilla 1.1.2012 alkaen (nyt ilmoituksen 19.12.2011 mukaan vain asiakashyvityksellä 0,1 %, kun yleiskorotus oli 3,61 %).
2. Perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen määräytymisperusteeksi on otettava edunjättäjälle viimeksi maksettu eläke, joka sisältää kaikki indeksi- ym. korotukset. (Nyt ilmoituksen 3.2.2011 mukaan 2004 myönnetyssä vapaakirjassa on laskettu sen hetkinen eläke, jonka reaaliarvo heikkenee vuosi vuodelta).

A esittää perusteluinaan, että liikkeenluovutuksen yhteydessä KE Oy:n henkilöstölle vakuutettiin sekä yritysten että vakuutusyhtiön taholta, että eläke-etuudet säilyvät muuttumattomina. Hänen saatuaan pyytämänsä laskelmat perhe-eläkkeestä ja hautausavustuksesta 3.2.2011vasta paljastui, ettei näin kuitenkaan tapahtunut, vaan vakuutusyhtiön hoidossa olevan lisäeläkeosuuden etuudet ovat heikommat kuin eläkesäätiön eläkkeitä pääasiallisesti hoitavassa työeläkeyhtiössä. Ei ole hyväksyttävää, että saman eläkesäätiön sääntöihin ja vakuutuskantaan pohjautuvat eläkekorvaukset ovat erilaiset eri vakuutusyhtiöillä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan osa puheena olevan eläkesäätiön täydentävän lisäeläketurvan kannasta luovutettiin henkivakuutusyhtiölle vapaamuotoisella ryhmäeläkevakuutuksella järjestettäväksi vuonna 2004. Vastuunsiirron yhteydessä laadittiin sopimus vakuutuskannan osan siirrosta sekä vakuutussopimus, jota etujen järjestämiseen vastaisuudessa sovelletaan. Sittemmin kyseinen henkivakuutusyhtiö on fuusioitunut nykyiseen henkivakuutusyhtiöön.

Eläkekassan purkaminen toteutettiin eläkesäätiölain säännösten mukaisesti. Vastuu päätettiin siirtää vakuutusyhtiölle, ja siirtoon haettiin sosiaali- ja terveysministeriön lupa. STM:lle, jonka toiminnan tarkoituksena oli varmistaa siirron lainmukaisuus ja vakuutettujen etujen turvaaminen, toimitettiin siirtolupahakemus liitteineen, joihin sisältyivät mm. sopimus varojen ja vastuiden siirtämisestä sekä vakuutussopimus. Siirrosta sen vaikutuksineen ja sisältöineen tiedotettiin säätiön jäseniä.

Täten säätiön eläkevastuiden siirto vakuutusyhtiölle toteutettiin lainmukaisessa järjestyksessä. Säätiön KE Oy:n osaa koskevien eläkevastuiden luovuttamista koskevassa päätöksentekoprosessissa noudatettiin vakuutusyhtiön käsityksen mukaan säätiön sääntöjä ja eläkesäätiöitä koskevaa lainsäädäntöä. Luovutuksesta tehtiin asianmukaiset ilmoitukset viranomaisille. Vakuutusvalvontavirastolla oli lainmukaiset valvontavaltuudet ja mahdollisuus puuttua järjestelyn sisältöön. Jäsenillä oli mahdollisuus moittia lainmukaisessa järjestyksessä tiedoksi saamaansa vastuun siirtotarjousta. Mikään ko. tahoista ei moittinut järjestelyä. Siirto on lainvoimainen.

Vastuunsiirron yhteydessä tulee päätettäväksi esimerkiksi, haluaako vakuutuskannan luovuttava taho sitoutua mahdollisiin vastaisiin lisämaksuihin, vai toteutetaanko vastuiden ja niitä vastaavien pääomien siirto vakuutuksenantajalle ns. kertamaksuisena. Esimerkiksi eläkkeiden ja muiden rahastoitujen etuuksien korottaminen TyEL-indeksillä merkitsisi sitä, että vakuutuksenottajan velvollisuus maksaa lisämaksua tulisi arvioitavaksi vuosittain, kun on selvillä vuosittain vahvistettava TyEL-indeksin määrä ja vakuutuksenantajan oman asiakashyvityksen määrä. Yksinkertaistettuna, mikäli TyEL-indeksi on 3,6 ja vakuutuksenantajan kokonaiskorko on 4,6, josta vakuutuskannan luovutuksen yhteydessä ja siirtyvän pääoman määrässä alentavasti diskontattuna huomioitu perustekorko on 4,5 ja etuuksia korottava vuosittain vahvistettava asiakashyvitys on 0,1 prosenttia, olisi vakuutuksenantajan maksettava nk. indeksieromaksuna 3,5 prosenttia TyEL-indeksillä korotettavista etuuksista.

Vakuutustoiminnan siirron yhteydessä on tavanomaista, ettei tällaisia tulevia vastuita enää jätetä vakuutustoiminnan luovuttajalle, vaan vakuutustoiminnan tai sen osan luovuttaja irtaantuu koko vastuukannasta. Vastuunsiirtoja valvova viranomainen on ratkaisukäytännössään vahvistanut, että vakuutetun edut turvaavana ratkaisuna voidaan pitää myös mallia, jossa järjestettävät edut rahastoidaan (maksetaan) kerralla ja vastaisia etuja korotetaan vakuutussopimuksessa määriteltävällä tavalla vakuutuksenantajan asiakashyvityksellä ilman luovuttavan tahon lisämaksuvelvollisuutta.

Esitetyt periaatteet koskevat myös muita, vakuutettujen ansiotason tai eläkkeen kehitykseen liittyviä etuja. Myös näiden osalta vakuutuskannan siirron tarkoituksena on ollut siirtää vastuu etujen järjestämisestä kokonaan vakuutuksenantajalle. Käytännössä näin menetellään aina esimerkiksi eläkesäätiö tai -kassa purettaessa. Tässä tapauksessa asia on myös vahvistettu vakuutussopimuksen kohdassa 2, Vakuutuksen tarkoitus. Menettelytapa on tietysti toinen siirrettäessä lakisääteisiä eläkevastuita hoitavia nk. B-säätiöitä tai niiden osavastuita työeläkelaitoksille, jolloin jatkossa sovellettava indeksi on luonnollisesti yleinen työeläkeindeksi.

Vakuutussopimuksen sisällöstä vakuutusyhtiö toteaa, että vastuunsiirron jälkeen vakuutuksenantajan vastuu määräytyy vakuutussopimuksen sisällön, ei sitä edeltäneen eläkesäätiön sääntöjen tai työnantajan kenties muuten antaman eläke- tai työsuhteen ehtoja koskevan lupauksen mukaan.

Vakuutussopimuksen kohdan 2, Vakuutussopimuksen tarkoitus, mukaan (alleviivaus tässä):

”Siirtyvillä varoilla vakuutuksenottaja ostaa vakuutuksenantajalta vakuutettujen ja edunsaajien hyväksi etuja, jotka vastaavat vastuunsiirtohetken mukaisia rahasto-osuuksia siten kuin vakuutuksenottajan säännöt ja laskuperusteet osoittavat.”

Vakuutussopimuksen kohdan 12, Asiakashyvitys, mukaan (alleviivaus tässä):

”Alkaneita eläkkeitä ja rahastoituja etuuksia korotetaan vuosittain tammikuun 1. päivänä [vakuutusyhtiön] asiakashyvityksellä. Ensimmäinen korotus tehdään 1.1.2006.”

Vakuutussopimuksen kohdan 9, Perhe-eläke, mukaan (alleviivaus tässä):

[...] ”Lasten osuus jaetaan tasan edunsaajina olevien lasten kesken. Lapsen osuutta perhe-eläkkeestä ei koroteta TEL 7 a §:n 4. momentin mukaisella täysorvon lisällä. Täyden perhe-eläkkeen määrä on oheisen liitteen mukainen.”

Vakuutussopimuksen kohdan 10, Kuolemantapauskorvaus (hautausavustus), mukaan (alleviivaus tässä):

”Omaisille maksettavaan kuolemantapauskorvaukseen ovat oikeutettuja ne vakuutetut, joiden vanhuus- tai työkyvyttömyyseläketapahtuma on sattunut viimeistään vastuunsiirtohetkellä tai ne vakuutetut, joilla on oikeus vastuunsiirtohetkellä [Eläkesäätiön] laskuperusteiden mukaiseen muuhun rahastoituun etuuteen. Ellei omaisia ole, maksetaan kuolemantapauskorvaus sille, joka on suorittanut hautauskustannukset. Kuolemantapauskorvauksen määrä on oheisen liitteen mukainen.”                      

Näiden etujen järjestämiseen tarvittavat varat on rahastoitu vakuutussopimuksen kohdassa 2 tarkoitetulla tavalla vastaamaan siirtohetken tilannetta vakuutusehtojen kohdassa 3 kuvatulla tavalla kertamaksuisesti vastuu siirrettäessä. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa vielä vakuutussopimuksen kohtaan 4, Maksettavan etuuden määrä, jonka mukaan:

”Tämän vakuutussopimuksen perusteella maksettavan etuuden määrä on enintään sen suuruinen, johon maksetut vakuutusmaksut riittävät.”

Edellä esitettyjen vakuutussopimuksen kohtien mukaan on selvää, että vakuutuksen etuja korotetaan vakuutuksenantajan asiakashyvityksellä. Kuolemantapauskorvausta ja perhe-eläkettä koskevien etuuksien vakuutettukohtaiset enimmäismäärät on vahvistettu vakuutussopimuksen liitetiedoissa. Käytännössä viimeksi mainitut edut perustuvat vakuutettujen eläketasoon vastuunsiirtohetkellä - taso on jäädytetty A:n kirjelmässään kuvaamalla tavalla vastuunsiirtohetkeen vastaamaan vakuutettujen tuon hetkistä eläketasoa. Kun vakuutuksen edut, niihin liittyvä riski ja niiden järjestämiseen tarvittava vakuutusmaksun määrä perustuvat vakuutettujen tulotasoon, vakuutuksenantaja ei voi yksipuolisesti kantaa riskiä vakuutettujen ansiotason muutoksesta (noususta) sopimusaikana. Tämän vuoksi riskivakuutusetujen määrä on tarpeen jäädyttää vakuutusmaksun maksuhetkeen.

Vakuutusyhtiö toteaa lopuksi, ettei se voi ottaa kantaa siihen, miten muiden eläkesäätiöön kuuluneiden työnantajayritysten eläketurva on sittemmin hoidettu. Vakuutusyhtiössä vakuutettujen henkilöiden etuuksiin sovelletaan voimassa olevaa vakuutussopimusta. Mikäli vakuutetut kokevat vastuunsiirtohetkellä siirtyneisiin rahastoituihin etuihin sovellettavan indeksin muutoksen rikkovan esimerkiksi työnantajansa antamaa ja työsuhteen ehdoksi katsottavaa eläkelupausta tai kokevat tulleensa epätasa-arvoisesti kohdelluksi saman työnantajan tai työnantajakonsernin muuhun henkilökuntaan nähden, vakuutusyhtiö kehottaa heitä ottamaan yhteyttä työnantajaansa tai sen seuraajaan.

Työeläkeyhtiön selvitys

A:n pyynnöstä 6.5.2011 antamassaan selvityksessä työeläkeyhtiö on todennut eläkesäätiön säännöissä noudattamastaan tulkinnasta ja käytännöstä, että työeläkeyhtiössä on laskettu eläkesäätiön eläkkeet vuoden 2010 alusta lukien. Eläkesäätiön eläkkeiden käsittely ja laskenta perustuvat Finanssivalvonnan vahvistamiin eläkesäätiön sääntöihin.

Eläkesäätiön nykyisten sääntöjen 16 § 2 mom. mukaisesti eläkkeet ja vapaakirjat tarkistetaan TyEL 98 §:ssä tarkoitetulla indeksillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin myönnetyn vapaakirjan tullessa maksuun korotetaan vapaakirjan määrä eläkkeen maksamisen alkuhetken tasoon työeläkeindeksillä, jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Samoin jo maksussa olevaa eläkettä korotetaan vuosittain TyEL 98 §:n mukaisella indeksillä.

Eläkesäätiön nykyisten sääntöjen 14 §:n mukaisesti säätiön toimintapiiriin kuuluvan kuoltua maksetaan edunsaajille hautausavustusta neljännes vuosieläkepaikasta. Eläkesäätiöltä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavan kuoltua maksetaan edunsaajille hautausavustusta neljännes siitä vuosieläkkeestä, johon edunjättäjällä ennen kuolemaansa oli oikeus. Eläkesäätiön nykyisten sääntöjen 12 §:n mukaisesti säätiön perhe-eläke lasketaan säätiön perhe-eläkkeeseen oikeutetulle henkilölle edunjättäjän eläkkeestä säätiön sääntöjen mukaisesti vähentäen ja rajoittaen.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Ratkaistava kysymys

Lautakunnalle annettujen asiakirjojen mukaan A:n lisäeläke- ja muut etuudet on alun alkaen määritelty KE Oy:n eläkesäätiön säännöissä. KE Oy:n liikkeenluovutuksen yhteydessä eläkevastuu eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluneen KE Oy:n henkilöstön lisäeläke-etuuksista on siirretty henkivakuutusyhtiölle. Ryhmäeläkevakuutussopimus eläkesäätiön ja vakuutusyhtiön välillä on allekirjoitettu 10.3.2005.

Erimielisyys asiassa koskee A:lle maksettavan lisäeläkkeen vuotuisten korotusten määrää sekä hänen jälkeensä maksettavien perhe-eläkkeen ja kuolemantapauskorvauksen määriä ja määräytymisperusteita mainitun 31.12.2004 voimaan tulleen ryhmäeläkevakuutussopimuksen perusteella. A on vaatinut, että hänen lisäeläkettään olisi korotettava vakuutusyhtiön asiakashyvityksen sijasta yleisellä työeläkkeiden indeksikorotuksella ja että vakuutukseen perustuvan perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen määräytymisperusteeksi olisi otettava eläkesäätiön sääntöjä vastaavasti edunjättäjälle viimeksi maksettu eläke.

Sovellettavat sopimusehdot

31.12.2004 voimaan tulleen ryhmäeläkevakuutussopimuksen kohdan 2 mukaan sopimuksella vakuutetaan vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välisen vakuutustoiminnan luovuttamista koskevan sopimuksen mukaiset KE Oy:n siirtyvät eläkevastuut. Siirtyvillä varoilla vakuutuksenottaja ostaa vakuutuksenantajalta vakuutettujen ja edunsaajien hyväksi etuja, jotka vastaavat vastuunsiirtohetken mukaisia rahasto-osuuksia siten kuin vakuutuksenottajan säännöt ja laskuperusteet osoittavat.

Sopimuksen kohdassa 3 on määrätty vakuutuksen ennakkomaksusta ja myöhemmin tarkasti lasketun vastuun perusteella joko hyvitettävästä tai maksettavasta tarkistuserästä. Sopimuksen kohdan 4 mukaan tämän vakuutussopimuksen perusteella maksettavan etuuden määrä on enintään sen suuruinen, johon maksetut vakuutusmaksut riittävät.

Sopimuksen kohdan 6 mukaan vakuutussopimus sisältää vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen, perhe-eläkkeen ja kuolemantapauskorvauksen.

Vakuutussopimuksen kohtien 9 (perhe-eläke) ja 10 (Kuolemantapauskorvaus) mukaan kyseisten etuuksien määrät on ilmoitettu vakuutussopimuksen liitteessä. (Kyseistä sopimusliitettä ei ole annettu lautakunnalle.)

Vakuutussopimuksen kohdan 12 mukaan alkaneita eläkkeitä ja rahastoituja etuuksia korotetaan vuosittain tammikuun 1. päivänä [vakuutusyhtiön] asiakashyvityksellä. Ensimmäinen korotus tehdään 1.1.2006.

Asian arviointi

A on perustellut lisäeläkkeensä indeksikorotusta sekä perhe-eläkkeen ja kuolemantapauskorvauksen laskentaperustetta koskevia vaatimuksiaan tiedoilla, jotka hän on saanut työeläkeyhtiöltä 6.5.2011. Selvityksessä työeläkeyhtiö on selostanut eläkesäätiön vastuulle jääneisiin lisäeläkkeisiin sovellettavia sääntöjä ja tulkintakäytäntöä.

Lautakunta katsoo, että A:n lisäeläke-etuuksien määräytymiseen ei kuitenkaan voida soveltaa eläkesäätiön sääntöjä sellaisina kuin työeläkeyhtiön 6.5.2011 antamasta selvityksestä ilmenee. Näin siksi, että 31.12.2004 toteutetun eläkevastuun siirron jälkeen A:n lisäeläkeoikeuden sisältö ja hänen jälkeensä maksettavien perhe-eläkkeen sekä kuolemantapauskorvauksen määrä on määräytynyt eläkesäätiön ja vakuutusyhtiön välillä 10.3.2005 allekirjoitetun yllä kuvatun ryhmäeläkevakuutussopimuksen sopimusehtojen mukaisesti.

Ryhmäeläkevakuutussopimuksen ehdoista ilmenee, että vakuutussopimuksessa on eräiltä osin tietoisesti poikettu siitä, mitä eläkesäätiön säännöissä oli eläke-etuuksista määrätty. Lautakunnan käsityksen mukaan tämä on johtunut oleellisesti siitä vakuutusyhtiön esittämästä syystä, että puheena oleva ryhmäeläkevakuutussopimus on tehty kertamaksuisena. Eläkesäätiö vakuutuksenottajana sen paremmin kuin KE Oy:n liiketoiminnan vastaan ottanut uusi työnantajakaan eivät ole sopimuksessa sitoutuneet maksamaan vakuutukseen enää myöhemmin lisämaksuja. Tämän mukaisesti ryhmäeläkevakuutussopimuksen kohdassa 4 on todettu, että ”… vakuutussopimuksen perusteella maksettavan etuuden määrä on enintään sen suuruinen, johon maksetut vakuutusmaksut riittävät.”

Lisäksi ryhmävakuutussopimuksen kohtien 9 ja 10 mukaan perhe-eläkkeen ja kuolemantapauskorvauksen sopimuksella vakuutetut määrät on ilmoitettu erikseen vakuutussopimuksen liitteessä. Vakuutussopimuksen kohdassa 12 on myös sovittu eläkesäätiön säännöistä poiketen siitä, että alkaneita eläkkeitä ja rahastoituja etuuksia korotetaan vuosittain vakuutusyhtiön asiakashyvityksellä työeläkeindeksin sijasta.

Selostetuista syistä A:n vaatimukset eivät perustu voimassa olevan ryhmäeläkevakuutussopimuksen ehtoihin. Asiakirjoista ei myöskään ilmene, että A:n vakuutukseen perustuvien etuuksien määrä olisi laskettu vakuutusyhtiössä virheellisesti.

Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei ole pääteltävissä, että edellä todetut eroavuudet ryhmäeläkevakuutukseksi siirrettyjen KE Oy:n lisäeläke-etuuksien ja eläkesäätiön toimintapiiriin edelleen jääneiden muiden työntekijöiden lisäeläke-etuuksien välillä olisivat syntyneet erehdyksessä. A:n väittämän mukaan KE Oy:n henkilöstölle olisi eläkevastuun siirron yhteydessä vakuutettu eläke-etuuksien säilyvän ennallaan. A ei kuitenkaan ole esittänyt lautakunnalle mitään asiakirjaselvitystä, joka osoittaisi eläkevastuun siirtoon liittyen annettujen tietojen olleen hänen väittämänsä tavoin virheellisiä. KE Oy:n lisäeläke-etuuksia koskevan eläkevastuun siirtoon henkivakuutusyhtiölle on myös haettu viranomaisen lupa eikä lautakunta ole siltä osin toimivaltainen asiaa tutkimaan.

Kokonaan eri kysymys on, millainen oikeus Ke Oy:llä ja eläkesäätiöllä on ollut edellä mainittujen lisäeläke-etuuksia koskevien muutosten tekemiseen A:n palvelussuhteen ehtojen mukaan. Ohjesääntönsä mukaan Vakuutuslautakunta on kuitenkin toimivaltainen käsittelemään vain vakuutussuhteeseen liittyviä lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä. Tämän vuoksi lautakunta ei voi käsitellä asiaa siltä osin, kuin se koskisi sitä, mitä eläke-eduista oli aikoinaan sovittu A:n palvelussuhteen ehdoissa eikä kysymystä siitä, onko työnantaja noudattanut mainittuja A:lle mahdollisesti antamiaan sitoumuksia ryhmäeläkevakuutussopimuksesta sovittaessa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei se voi asiasta enemmälti lausua.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen ja jäsenet Ahlroth, Kauppila, Kummoinen ja Lehti. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA