Haku

VKL 819/09

Tulosta

Asianumero: VKL 819/09 (2010)

Vakuutuslaji: Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 01.12.2010

Vapaamuotoinen työeläkevakuutus Indeksikorotukset Sopimus kolmannen hyväksi Kysymys edunsaajan oikeudesta korkeampaan indeksiin, kun indeksierotusta ei ollut katettu sopimusehtojen mukaisesti
Tapahtumatiedot
 
Lausunnonpyytäjän (synt. 1932) osuuskuntamuotoinen työnantaja ja eläkevakuutusyhtiö olivat tehneet 7.8.1992 vapaamuotoista työeläkevakuutusta koskevan sopimuksen, jonka perusteella eläkevakuutusyhtiö oli maksanut eläkettä lausunnonpyytäjälle 1.2.1993 alkaen. Vakuutussopimuksen mukaan ”alkaneisiin eläkkeisiin sovelletaan TEL-indeksiä. Tällöin vakuutuksenottajalta peritään lisämaksu siltä osin kuin TEL-indeksi ylittää vakuutusyhtiön käyttämän indeksin”.
 
Vakuutusehdon 6 §:n mukaan ”jollei vakuutusmaksua, joksi katsotaan myös ennakkovakuutusmaksu, ole suoritettu viimeistään eräkuukauden viimeisenä päivänä, on vakuutus rauennut. Samoin raukeaa heti alkavina vakuutettavia eläkkeitä ja niiden vastaisia etuja koskeva vakuutus, jollei vakuutusmaksua ole suoritettu viimeistään eräpäivänä.”
 
Eläkevakuutusyhtiö ja sittemmin henkivakuutusyhtiö, jolle sopimus oli siirtynyt, oli maksanut lausunnonpyytäjälle eläkettä TEL-indeksillä korotettuna toukokuuhun 2009 saakka. Tämän jälkeiseltä ajalta vakuutusyhtiö on korottanut eläkemaksua vain omalla asiakashyvityksellään. Muutoksen taustalla oli se, että lausunnonpyytäjän työnantaja oli muuttanut juridista muotoaan osuuskunnasta osakeyhtiöksi liiketoiminnan luovutuksella. Luovutuksensaajana ollut osakeyhtiö ei ollut enää maksanut vakuutussopimuksen mukaisesti TEL-indeksin ja vakuutusyhtiön asiakashyvityksen välistä erotusta.
 
Kiista koskee vakuutusyhtiön velvollisuutta maksaa toukokuusta 2009 lähtien eläkkeeseen TEL-indeksin mukainen korotus yhtiön asiakas­hyvityksen sijasta.
 
Vakuutusyhtiön ratkaisut
 
Vakuutusyhtiö on lähettänyt lausunnonpyytäjälle ilmoitukset 8.5.2009, 15.5.2009, 15.7.2009 ja kirjeen 2.9.2009. Yhtiö on kieltäytynyt maksamasta eläkkeeseen TEL-indeksin mukaista korotusta katsoen, että yhtiön oman asiakashyvityksen maksaminen on ollut vakuutussopimuksen mukaan riittävää.
 
Kysymyksessä on vapaaehtoinen lisäeläkevakuutus, jonka maksuista vastaa yksin vakuutuksenottaja. Vakuutuksenantajalla ei ole lakiin tai vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta valvoa vakuutuksenottajan puolelta kenties annetun eläkelupauksen täyttämistä, vaan vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu vakuutussopimuksen mukaisen eläketurvan järjestämiseen. Velvollisuus eläkelupauksen täyttämiseen kuuluu vakuutetun työnantajalle. Valvontavastuu ei siirry sopimuksella eläkkeen välilliselle järjestäjälle eli vakuutuksenantajalle. Vakuutussopimuksen mukaan vakuutusyhtiö järjestää vakuutuksenantajana eläketurvan sellaisena kuin sille maksetut vakuutusmaksut riittävät. Näin ollen, mikäli vakuutuksenottaja tai sen mahdollinen varoista, vastuista ja veloista vastaava seuraaja ei maksa TEL-indeksin ja vakuutuksenantajan asiakashyvityksen välistä erotusta, korotetaan eläkettä asiakashyvityksellä eikä TEL-indeksillä.
 
Lausuntopyyntö
 
Lausunnonpyytäjä on tyytymätön vakuutusyhtiön ilmoituksiin ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiasta.
 
Lausunnonpyytäjä vaatii, että vakuutusyhtiö ja vakuutuksenottaja tai sen seuraajayhtiö katsotaan velvollisiksi toimimaan siten, että lausunnonpyytäjä saa eläkkeeseensä TEL-indeksikorotuksen toukokuusta 2009 lukien. Lisäksi hän vaatii korkolain mukaista viivästyskorkoa häneltä saamatta jääneiden TEL-korotusten ja asiakashyvitysten välisen erotuksen osalta. Vakuutuksenottaja on katsottava velvolliseksi suorittamaan eläkevakuutussopimuksen mukainen lisämaksuosuus.
 
Lausunnonpyytäjän työnantajaosuuskunta on muuttanut juridista muotoaan eläkevakuutussopimuksen tekemisen jälkeen osakeyhtiöksi. Uusi osakeyhtiö kiisti eläkesopimuksen mukaisen maksuvelvoitteensa eläkevakuutusyhtiölle vedoten siihen, että sille on luovutettu ainoastaan osuuskunnan liiketoiminta eikä tähän luovutukseen sisälly osuuskunnan työnantajana ottaman eläkevakuutuksen mukaisia velvoitteita. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö ilmoitti lausunnonpyytäjälle, että se pienentää vastaavasti eläkkeen indeksitarkistusta. Vahingonkärsijäksi jäi lausunnonpyytäjä, vaikka hän ei ole vakuutussopimuksen osapuoli vaan pelkkä edunsaaja ja vaikka hänellä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä vakuutusyhtiö vakuutuksenantajana ja entisen työnantajan liiketoiminnan jatkaja keskenään sopivat tai toimivat.
 
Osuuskunnan seuraajana oleva osakeyhtiö on velvollinen huolehtimaan edeltäjänsä eläkevakuutussopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä, olipa seuraannon juridinen muoto mikä hyvänsä. Vetoaminen työnantajan/vakuutuksenottajan vastuun lakkaamiseen sillä perusteella, että yksittäinen eläkevakuutusvelvoite ei olisi ollut tiedossa liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä, on kunnianvastaista ja arvotonta oikeustoimilain 33 §:ssä tarkoitetussa merkityksessä ja siten pätemätöntä.
 
Voimassa olevaa eläkesopimusta ei voida muuttaa edunsaajalle epäedullisemmaksi työnantajan oikeudellista muotoa muuttamalla, josta on nyt tosiasiallisesti kysymys, eikä myöskään siten, että toteutetaan liiketoiminnan luovutus oikeushenkilölle, joka tosiasiallisesti jatkaa samaa toimintaa, ja jätetään tässä yhteydessä osa velvoitteista siirtämättä. On selvää, että liiketoimintaan liittyvät velvoitteet ja erityisesti työsuhteisiin ja eläkevastuisiin liittyvät velvoitteet siirtyvät, vaikka niitä kaikkia ei olisi erikseen muutoksessa yksilöity. Luovutuksensaajayhtiö ei voi vedota vilpittömän mielen suojaan.
 
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut virheellisesti, että eläkeoikeus olisi työnantajan ja työntekijän välisen työsuhteen ehto ja että vakuutusyhtiö olisi vain eläkkeen välillinen järjestäjä. Nyt ei ole kuitenkaan kyse työsopimuksesta vaan eläkevakuutussopimuksesta. Siinä lausunnonpyytäjä on eläkkeensaajana edunsaaja eikä sopimuksen osapuoli. Sopimusosapuolet ovat vakuutuksenottaja (työnantaja) ja vakuutuksenantaja (eläkevakuutusyhtiö).
 
Vakuutusyhtiön tulee huolehtia, että sen sopimusosapuolen eli työnantajan myöhemmät toimet eivät heikennä vakuutusyhtiön mahdollisuutta saada vakuutussopimuksen mukainen lisämaksu eivätkä samalla eläkkeensaajan asemaa. Vakuutusyhtiö ei voi omalla passiivisuudellaan aiheuttaa eläkkeensaajalle taloudellista menetystä eli indeksikorotuksen alenemista. Jos työnantajan liiketoiminnan nykyinen harjoittaja väittää, että sillä ei ole lisämaksuvelvollisuutta liiketoiminnan luovutuksen jälkeen, vakuutuksenantajan on silti huolehdittava eläkejärjestelyn säilymisestä. Eläkevakuusjärjestelyssä eläkkeensaaja on joka suhteessa sopimusjärjestelyn heikoin osapuoli.
 
Vakuutusyhtiö on lähes 20 vuoden ajan maksanut eläkkeen TEL-indeksillä korjattuna riippumatta siitä, oliko TEL-indeksillä tarkistettu eläke suurempi kuin yhtiön asiakashyvityksen perusteella korjattu eläke. Tämä on luonut eläkkeensaajalle myös luottamuksen suojan ja vilpittömän mielen suojan eläkejärjestelyn pysyvyydestä.
 
Vakuutusyhtiön vastine
 
Vakuutusyhtiö kiistää vaatimuksen. Lisäeläkevakuutus on yksityisoikeudellinen sopimus, jonka laativat vakuutuksenottaja ja vakuutuksenantaja. Lisäeläkevakuutuksella voidaan täyttää vakuutuksenottajayrityksen työntekijöilleen työoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuvaa eläkelupausta tai työnantajan eläkesitoumusta tai se voi olla työnantajan yksipuolisesti työntekijöilleen ottama lisäetu, johon ei liity lupausta eläkevakuutusmaksujen tai niistä muodostuvan eläkkeen tasosta. Vakuutuksenantajan ja vakuutuksenottajan väliseen suhteeseen ei eläkelupauksella tai muulla työoikeudellisella vakuutuksenottajan ja tämän työntekijän välisellä sitoumuksella tai sen puuttumisella ole kuitenkaan merkitystä, vaan vakuutuksenantajan vastuu määräytyy yksin vakuutussopimuksen ja vakuutusehtojen mukaan. Vakuutussopimuksessa on määrätty, että alkaneisiin eläkkeisiin sovelletaan TEL-indeksiä. Tämän ehdon soveltamiselle on kuitenkin asetettu edellytys, että vakuutuksenottajan on maksettava lisämaksua siltä osin kuin TEL-indeksi ylittää vakuutusyhtiön käyttämän indeksin.
 
Vakuutuksen­ottajana oleva osuuskunta on ensiksi fuusioitunut ja sittemmin purettu ja poistettu rekisteristä. Näin ollen vakuutuksenantajalla ei ole vakuutussopimuksessa määriteltyä vastapuolta, jolta periä vakuutussopimuksessa määritelty lisämaksu. Vakuutusyhtiö on kuitenkin tiedustellut fuusiossa liiketoiminnan luovutuksensaajana olleelta osakeyhtiöltä sen halukkuutta maksaa toimintaa edeltäneen osuuskunnan lisäeläkevakuutukset. Osakeyhtiön vastaus tiedusteluun on ollut kielteinen 3.6.2009. Vakuutusyhtiöllä ei ole tätä pidemmälle meneviä velvollisuuksia ryhtyä oikeudelliseen perintään tai ulosottotoimiin vakuutuksenottajaa kohtaan ylipäätään puhumattakaan, että vakuutusyhtiöllä olisi velvollisuus valvoa vakuutuksenottajan ja vakuutetun työsuhteeseen perustuvia epävarmoja saatavia vakuutuksenottajan toiminnan mahdollisia jatkajia kohtaan.
 
Ratkaisussa KKO 2009:83 on todettu, että liikkeen luovutuksensaaja oli työsuhteen ehdoksi katsotun lisäeläke-edun järjestämisvelvollisuudessa luovutetussa liikkeen osassa työskennellyttä ja ns. vanhana työntekijänä siirtynyttä työntekijää kohtaan. Tapauksessa esillä ollut tilanne on jossain määrin lausunnonpyytäjän tapaukseen analoginen, mutta siitä käy kuitenkin ilmi, että lausunnonpyytäjän, joka vaatii itselleen järjestettäväksi työsuhteen ehdoksi katsotun lisäeläkettä vastaavan edun, on ensisijaisesti käännyttävä edun järjestämisvelvollisuutta koskevassa vaateessaan omaa sopimusosa­puoltaan eli työnantajaansa tai tämän seuraajaa kohtaan. Kysymyksessä ei ole ensisijaisesti vakuutusehtojen tulkinnallista epäselvyyttä tai vakuutuksenantajan laiminlyöntiä koskeva riita, vaan vakuutetun työntekijän vaade hänelle työ- tai johtajasuhteen ehtona luvatun edun järjestämisestä. Kiista on siten ensisijaisesti vakuutettuna olevan työntekijän ja vakuutuksenottajana olevan työnantajan tai tämän seuraajan välinen.
 
Vakuutussopimuksessa ei ole ehtoa siitä, että vakuutusyhtiölle siirtyisi riski silloin, kun vakuutuksenottaja lopettaa toimintansa tai todetaan maksukyvyttömäksi. Päinvastoin vakuutusehtojen kohdassa 6 on todettu, että ”samoin raukeaa heti alkavina vakuutettavia eläkkeitä ja niiden vastaisia etuja koskeva vakuutus, jollei vakuutusmaksua ole suoritettu viimeistään eräpäivänä”. Koska alkuperäinen vakuutuksenottajayhteisö on lakannut toimimasta eikä sen vakuutetun osoittama seuraaja ole osoittanut olevansa halukas maksamaan TEL-indeksin ja asiakashyvityksen välistä eroa, on vakuutus rauennut kohdassa 6 tarkoitetulla tavalla siltä osin kuin kyse on vanhuuseläkkeen korottamisesta TEL-indeksillä.
 
Lausunnonpyytäjä ei ole voinut esillä olevassa tilanteessa saada luottamuksen suojaa. Kyseessä on yksityisoikeudellisen sopimuksen täyttäminen kolmannen (vakuutetun) hyväksi, eikä vakuutuksenottajan kanssa ole sovittu siitä, ettei indeksierotusta perittäisi. Vakuutusyhtiön noudattamassa menettelytavassa, jossa yhtiö on pidättäytynyt indeksieron perimisestä, on ollut kyse sopimuksen sanamuodon ja sen hengen mahdollistamasta, myös vakuutetun eduksi olleesta menettelytavasta. Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoo, että se ei voi kantaa sellaista riskiä tai velvollisuutta, joka on vakuutussopimuksessa määritelty kuuluvaksi toiselle sopimusosapuolelle. Vakuutetunkaan näkökulmasta oikeus TEL-indeksillä korotettavaan eläkkeeseen ei ole absoluuttinen siinä mielessä, että vakuutettu voisi kohdistaa vaatimuksen TEL-indeksillä korotettavasta eläkkeestä vakuutuksenottajan sijaan vakuutuksenantajaan tilanteessa, jossa vakuutuksenottajan toiminta esimerkiksi lakkaa tai tämä todetaan maksukyvyttömäksi. Tämä käy ilmi myös edellä viitatusta vakuutusehtojen 6 §:stä.
 
Lautakunnan käytettävissä oleva selvitys
 
Lautakunnalla on ollut käytettävissä:
-         vakuutusyhtiön ilmoitukset 8.5., 15.5., 15.7.2009 ja kirje 2.9.2009
-         vakuutusyhtiön sähköposti liiketoiminnan luovutuksen saajaosake­yhtiölle 3.6.2009
-         osakeyhtiön vastaus 3.6.2009
-         eläkesopimus 7.8.1992
-         vakuutusehdot 1.7.1990.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Vakuutusehdot
Vakuutussopimuksen mukaan ”alkaneisiin eläkkeisiin sovelletaan TEL-indeksiä. Tällöin vakuutuksenottajalta peritään lisämaksu siltä osin kuin TEL-indeksi ylittää vakuutusyhtiön käyttämän indeksin”.
 
Vakuutusehtojen 6 §:n mukaan, ”jollei vakuutusmaksua, joksi katsotaan myös ennakkovakuutusmaksu, ole suoritettu viimeistään eräkuukauden viimeisenä päivänä, on vakuutus rauennut. Samoin raukeaa heti alkavina vakuutettavia eläkkeitä ja niiden vastaisia etuja koskeva vakuutus, jollei vakuutusmaksua ole suoritettu viimeistään eräpäivänä.”
 
Lautakunnan toimivalta
Lausuntopyynnössä on esitetty väitteitä ja vaatimuksia, jotka kohdistuvat sekä vakuutusyhtiöön että lausunnonpyytäjän entisen työnantajayhteisön liiketoimintojen luovutuksensaajana olevaan osakeyhtiöön.
 
Vakuutuslautakunnan tehtävänä on sitä koskevan ohjesäännön 6.1 §:n mukaan ”käsitellä vakuutussuhteeseen perustuvia, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä, jotka vakuutuksenottaja, vakuutettu, vahingonkärsinyt, edunsaaja tai asianomainen vakuutusyhtiö on sille esittänyt, ja antaa niistä perustellut lausuntonsa oikeuden ja kohtuuden mukaan”. Lautakunnan toimivaltaan ei siten kuulu käsitellä lausuntopyynnössä esitettyjä vaatimuksia siltä osin kuin ne on kohdistettu lausunnonpyytäjän entisen työnantajayhteisön liiketoimintojen luovutuksensaajana olevaan osakeyhtiöön. Tästä syystä mainitulta yhteisöltä ei ole myöskään pyydetty asian käsittelyä varten vastinetta.
 
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys lausunnonpyytäjän ja vakuutusyhtiön välisen kiistan osalta siitä, onko vakuutusyhtiöllä velvollisuus maksaa lausunnonpyytäjälle 7.8.1992 tehdyn eläkevakuutussopimuksen perusteella TEL-indeksikorotusta toukokuusta 2009 lukien vai onko yhtiöllä ollut velvollisuus maksaa ainoastaan oman asiakashyvityksensä suuruinen eläkkeen tarkistus.
 
Ottaen huomioon edellä selostettu lautakunnan toimivaltaa koskeva rajoitus lautakunta ei ota kantaa siihen, onko työnantajayhteisö – sen liiketoimintojen luovutuksensaaja mukaan lukien – aiheuttanut lausunnonpyytäjälle korvattavaa vahinkoa, kun lausunnonpyytäjä ei ole saanut vakuutukseensa TEL-indeksikorotusta.
 
Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on maksanut 20 vuoden ajan lausunnonpyytäjälle lisäeläkettä TEL-indeksillä korjattuna riippumatta siitä, onko lausunnonpyytäjän työnantaja maksanut TEL-indeksin ja vakuutusyhtiön asiakashyvityksen välisen erotuksen alkuperäisten vakuutusehtojen mukaisesti vakuutusyhtiölle. Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei käy ilmi, kuinka kauan lausunnonpyytäjän työnantajayhteisö oli jättänyt maksamatta puheena olevan indeksierotuksen vakuutusyhtiölle. Aineistosta ei käy myöskään ilmi, onko ja milloin asiakashyvitys mahdollisesti ylittänyt TEL-indeksin.
 
Tapauksen arviointi
Asiassa on kysymys vapaaehtoista lisäeläkettä koskevasta sopimuksesta, jonka osapuolina ovat olleet lausunnonpyytäjän työnantajaosuuskunta sekä vakuutusyhtiö. Sopimuksella on järjestetty lausunnonpyytäjälle etu, eli kysymys on sopimuksesta kolmannen hyväksi.
 
Vaikka kysymys on sopimuksesta kolmannen hyväksi, tuo kolmas eli lausunnonpyytäjä ei kuitenkaan voi saada sopimuksen perusteella parempaa oikeutta kuin millainen oikeus hänelle sopimusehtojen mukaan olisi tuleva. Tämä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että jos vakuutusyhtiön sopimuskumppani tai tämän seuraajayhteisö ei noudata TEL-indeksin ja vakuutusyhtiön asiakashyvityksen erotuksen maksamista koskevaa sopimusehtoa, ei edunsaajalle synny siitä riippumatta oikeutta TEL-indeksin saamiseen.
 
Nyt käsillä olevan asian ratkaisemisen kannalta olennainen kysymys on, onko edunsaajana olevalle lausunnonpyytäjälle syntynyt itsenäinen oikeus TEL-indeksin saamiseen riippumatta siitä, maksaako hänen työnantajayhteisönsä puheena olevan indeksierotuksen vakuutusyhtiölle. Kun tätä kysymystä tarkastellaan vakuutusehtojen (6 §:n) perusteella, vastaus on kieltävä. Asiassa on riidatonta, että sopimuksen toinen osapuoli eli lausunnonpyytäjän työnantaja ei ole noudattanut sopimuksenmukaista velvollisuutta maksaa TEL-indeksin ja vakuutusyhtiön asiakashyvityksen välinen ero vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiöllä on ollut tästä syystä vakuutusehtojen 6 §:n mukaisesti oikeus pidättyä maksamasta lausunnonpyytäjälle enempää korotusta kuin oma asiakashyvityksensä.
 
Vastaus on kieltävä myös hieman laajemmasta näkökulmasta. Sopimuksen osapuolten pitkäaikainen sopimusehdoista poikkeava käyttäytyminen voi eräissä tilanteissa luoda heidän välilleen perustellun luottamuksen siitä, että sopimuksen sisältöä on muutettu. Vakuutusyhtiö on lähes 20 vuoden aikana maksanut lausunnonpyytäjän eläkkeen TEL-indeksillä korjattuna riippumatta siitä, oliko TEL-indeksillä tarkistettu eläke suurempi kuin yhtiön asiakashyvityksen perusteella korjattu eläke. Lausunnonpyytäjä ei kuitenkaan ole käytettävissä olevan selvityksen perusteella ollut tietoinen siitä, onko hänen työnantajayhteisönsä maksanut vakuutusyhtiölle TEL-indeksikorotusten maksamisen edellytyksenä olevaa indeksierotusta sen 20 vuoden aikana, jona lausunnonpyytäjälle on maksettu TEL-indeksillä korotettua eläkettä.
 
Lausunnonpyytäjän asema vakuutusyhtiöön nähden ei ole muutoinkaan ollut sellainen, että hänelle olisi syntynyt pelkästään vakuutuksen edunsaajana samanlainen oikeus vedota vakuutusyhtiön pitkäaikaiseen menettelyyn kuin millainen oikeus vakuutusyhtiön sopimuskumppanina olleella työnantajayhteisöllä on.
 
Vaikka työnantajayhteisö teoriassa voisikin vedota siihen, että vakuutussopimuksen sisältö on muuttunut vakuutusyhtiön pitkäaikaisen, ehtojen 6 §:stä poikkeavan menettelyn johdosta, tätä oikeutta ei kuitenkaan ole syntynyt lausunnonpyytäjälle. Sanotusta syystä lausunnonpyytäjälle ei ole syntynyt oikeutta saada toukokuusta 2009 alkaen eläkkeeseensä TEL-indeksikorjaus vakuutusyhtiön asiakashyvityksen sijasta.
 
Johtopäätös
Lautakunta pitää asianmukaisena vakuutusyhtiön ratkaisua maksaa lausunnonpyytäjän eläkkeeseen toukokuusta 2009 alkaen TEL-indeksikorotuksen sijasta ainoastaan yhtiön oma asiakashyvitys.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Helle, Kauppila, Korpiola ja Lehti. Sihteerinä toimi Saarikoski.
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia