Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan kuljettama ajoneuvo suistui tieltä. Korvausta ajoneuvon hinauskuluista on haettu autovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että vahinko on aiheutettu tahallisesti eikä ajoneuvon hinausta voida tästä syystä korvata autopalveluvakuutuksesta. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan vakuutuksenottaja kertoi poliisille ajaneensa ulos tarkoituksenaan surmata itsensä.

Valitus

Vakuutuksenottaja on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Vakuutuksenottaja katsoo valituksessaan, että vakuutusyhtiö on saanut virheellistä tietoa poliisitutkinnasta. Vakuutuksenottaja katsoo, että kuulustelupöytäkirjaan merkitty kertomus vahinkotapahtumasta vastaa totuutta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että poliisin tutkintailmoituksesta ilmenee, että ulosajopaikalla käydyssä keskustelussa vakuutuksenottaja kertoi ensin muita syitä ulosajoon, minkä jälkeen hän korjasi kertomustaan ja kertoi yrittäneensä itsemurhaa. Paikkatutkinnan mukaan auton renkaanjäljet johtivat tien oikealle puolelle ojaan noin 170 metriä ennen X-tien risteystä. Jäljet jatkuivat ojassa noin 70 metriä ajautuen koko ajan metsään tien oikealle puolelle. Ojan jälkeen auton oikea puoli oli noussut ilmaan ja auto oli jatkanut matkaansa kahdella renkaalla metsän puolelta noin 30 metriä. Auto oli mennyt sähkötolpan oikealta puolelta kahdella renkaalla, jonka jälkeen se oli palautunut takaisin neljälle renkaalle ja mennyt kahden ison männyn välistä osuen hieman oikeanpuoleiseen puuhun. Puiden jälkeen auto oli jatkanut vielä noin 30 metriä matkaansa ja pysähtynyt X-tien oikealle puolelle ojaan.

Paikalla olleen sairaalahenkilökunnan laatimasta lomakkeesta ilmenee, että vakuutuksenottaja kertoi yrittäneensä itsemurhaa ja vakuutuksenottaja kertoi auton nopeuden olleen 150 kilometriä tunnissa.

Vakuutuksenottajalla oli todettu keskivaikea masennustila ja itsemurha-ajatuksia, joihin hän oli saanut hoitoa. Vakuutusyhtiö katsoo asiassa näytetyn, että ulosajosta johtuvat vahingot olivat tahallisesti aiheutettuja ja näin ollen yhtiö on vastuusta vapaa.

Heti vahingon jälkeen annettua selvitystä on pidettävä lähtökohtaisesti luotettavimpana. Myöhemmin annetun selvityksen seuraukset ovat tiedossa ja siten mahdollisesti vaikuttamassa selvitykseen. Ensin annettujen selvitysten luotettavuutta tukee sekin, että samansisältöinen johdonmukainen kertomus tahallisesta ulosajosta itsemurhatarkoituksessa on annettu usealle taholle. Asiassa ei ole myöskään perusteltuja syitä epäillä, että kaikki kertomukset olisi kirjattu virheellisesti. Käytetty 150 kilometrin tuntinopeus ja turvavöiden käyttämättä jättäminen tukevat myös edellä esitettyä. Vakuutusyhtiö katsoo asiassa näytetyn, että ulosajosta aiheutunut vahinko on tahallisesti aiheutettu ja vakuutusyhtiö on vakuutusehtojen perusteella vastuusta vapaa.

Vaihtoehtoisesti yhtiö katsoo, että auton kuljettamista kerrotulla 150 kilometrin tuntinopeudella 80 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomana ja menettely on ollut syy-yhteydessä vahingon syntyyn. Menettelyä on pidettävä niin moitittavana, että korvaus on perusteltua evätä kokonaan.

Selvitykset

Vakuutuksenottaja kuljetettiin ulosajopaikalta sairaalaan. Päivystyspoliklinikan merkinnän mukaan vakuutuksenottajalla oli todettu keskivaikea masennustila ja itsemurha-ajatuksia. Vakuutuksenottaja kertoi avoimesti, että itsemurha-ajatus tuli yhtäkkiä, mutta hän ei tutkimushetkellä pitänyt itseään akuutisti itsetuhoisena. Vakuutuksenottaja ei ollut merkinnän mukaan tajuton missään vaiheessa ja kertoi liukuneensa apukuljettajan puolelle lopuksi, kun auto on ollut kallellaan. Vakuutuksenottajalla todettiin ruhjeita vasemmassa ja oikeassa ranteessa ja oikea kämmenselkä oli kipeä. Oikealla puolella otsassa oli kuhmu ja vasemmassa nilkassa oli kipua. Vakuutuksenottajalle tehdyssä aivokuvassa ei näkynyt tapaturmaperäisiä muutoksia. Röntgenkuvauksessa vasemmassa nilkassa todettiin hyväasentoinen murtuma. Diagnoosina oli vasemman nilkan Weber A-murtuma, commotio cerebri ja depressio sekä suisidaalisuus. Vakuutuksenottaja jäi päivystysosastolle aivotärähdysseurantaan ja aamulla hänelle oli sovittu akuuttipsykiatrian konsultaatio.

Selvityksessä sairaanhoitokuljetuksesta on todettu, että vakuutuksenottaja päätti yhtäkkiä yrittää itsemurhaa elämän vaikeuden vuoksi. Vakuutuksenottajalla ei ollut turvavöitä. Airbagit laukesivat ja vakuutuksenottaja istui apukuskin penkillä. Vakuutuksenottaja löi päänsä mahdollisesti pilariin mutta hän ei ilmeisesti ollut tajuton ja hän muisti tapahtuman hämärästi.

Seuraavana päivänä päivätyn psykiatrian päivystysosaston merkinnän mukaan vakuutuksenottajalla oli ollut lääkityksenä Escitalopram 20 milligramman annoksella elokuusta lähtien ja tätä ennen käytössä oli Citalopram 10 milligramman annoksella, mistä vakuutuksenottaja ei ollut kokenut hyötyvänsä. Vakuutuksenottajalle oli tullut riitaa tytön kanssa ja ajaessa hänelle tuli kova ahdistus. Vakuutuksenottaja ei ollut tehnyt mitään lopullisia toimenpiteitä ennen tekoa eikä hän ollut suunnitellut teko muutoinkaan. Viimeisen vuoden aikana vakuutuksenottaja oli kertonut kavereilleen harkinneensa itsensä surmaamista. Vakuutuksenottaja piti kuolemaa melko varmana ja piti tekoa vakavana yrityksenä surmata itsensä. Tekohetkellä vakuutuksenottaja halusi kuolla eikä hän ollut kokenut tällaista tunnetta aiemmin. Vakuutuksenottaja piti itsensä surmaamista epätodennäköisenä, jos hän saisi lääketieteellistä hoitoa, ja itsemurhayritys tapahtui hetken mielijohteesta minuuttien kuluessa. Vakuutuksenottaja sai Suicide Intent Scale-pisteitä 15, joka vastaa korkeaa intentiota. Vakuutuksenottaja keskusteli asioistaan asiallisesti ja rauhallisesti eikä hän antanut itsestään ahdistunutta kuvaa.

Vakuutuksenottaja oli iloinen selviytymisestään ja hän sai kotiutua äitinsä kanssa. Vakuutuksenottajalle määrättiin ajokielto kipsin ja itsemurha-ajatusten vuoksi tammikuun puoliväliin saakka, jolloin hänelle oli sovittu lääkärinaika. Vakuutuksenottajalle määrättiin Opamox-lääkitys ahdistukseen ja unettomuuteen. Diagnoosina oli F32.10 Keskivaikea masennustila ilman somaattista oireyhtymää.

Seuraavalla viikolla päivätyn kirurgian merkinnän mukaan diagnoosina oli S82.6 Vasemman nilkan Weber A-murtuma ja F32.9 Depressio, suisidaalisuus. Vakuutuksenottajalle sovittiin kontrolli akuuttipsykiatrian poliklinikalle seuraavalle viikolle ja sitä seuraavalle viikolle sovittiin aika tutulle sairaanhoitajalle. Kirurgian puolelle rutiinikontrollia ei sovittu.

Vakuutuksenottaja on kuulustelupöytäkirjan mukaan kertonut riidelleensä henkilön kanssa ja hänen ajatuksensa olivat tuossa riidassa eikä hän siksi kiinnittänyt riittävästi huomiota liikenteeseen. Auto ajautui liikaa oikealle ja auton oikeanpuoleiset pyörät ajautuivat päällysteen ulkopuolelle ja vetivät autoa luiskaan. Vakuutuksenottaja ei saanut autoa hallintaan, ja auto ajautui ajosuunnassa oikealle luiskaan ja edelleen tiealueen ulkopuolelle. Vakuutuksenottaja on tunnustanut syyllistyneensä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen mutta kieltää tämän johtuneen itsemurhatarkoituksesta, eikä hän ajanut ulos tahallaan. Vakuutuksenottaja kertoo lyöneensä päänsä, eikä hän muista, mitä hän on kertonut poliiseille. Vakuutuksenottaja katsoo, että poliisi on tutkintailmoituksen perusteella saanut väärän käsityksen vakuutuksenottajan puheista.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 30 §:n, vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa, mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n, korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa, mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaran lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutussopimuslain 36 §:n mukaan vakuutuksenantaja ei saa vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vedota tämän luvun säännöksiin, jos vakuutettu aiheuttaessaan vakuutustapahtuman taikka laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen tai pelastamisvelvollisuuden oli kahtatoista vuotta nuorempi tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Mitä tässä pykälässä säädetään vakuutetusta, sovelletaan myös 33 §:ssä tarkoitettuun henkilöön.

Vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan myös hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteen muutoin.

Ratkaisu

Vakuutuksenottajan kuljettama ajoneuvo suistui tieltä. Korvausta ajoneuvon hinauskuluista on haettu autovakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään evännyt korvauksen vedoten siihen, että vahinko on aiheutettu tahallisesti, ja vaihtoehtoisesti yhtiö katsoo, että vahinko on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella.

Vakuutuksenottaja on valituksessaan kertonut, että kuulusteluissa ulosajon syistä annetut tiedot vastaavat totuutta. Vakuutuksenottaja oli kuulustelupöytäkirjan mukaan kertonut riidelleensä henkilön kanssa ja hänen ajatuksensa olivat tuossa riidassa eikä hän siksi kiinnittänyt riittävästi huomiota liikenteeseen. Auto ajautui liikaa oikealle ja auton oikeanpuoleiset pyörät ajautuivat päällysteen ulkopuolelle ja vetivät autoa luiskaan. Vakuutuksenottaja ei saanut autoa hallintaan, ja auto ajautui ajosuunnassa oikealle luiskaan ja edelleen tiealueen ulkopuolelle. Vakuutuksenottaja on tunnustanut syyllistyneensä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen mutta kieltää tämän johtuneen itsemurhatarkoituksesta, eikä hän ajanut ulos tahallaan.

Vakuutuksenottaja kertoo lyöneensä päänsä, eikä hän muista, mitä hän on kertonut poliiseille. Vakuutuksenottaja katsoo, että poliisi on tutkintailmoituksen perusteella saanut väärän käsityksen vakuutuksenottajan puheista. Vakuutuksen­ottajalla todettiin kuhmu otsassa ulosajon jälkeen, mutta aivokuvassa ei näkynyt tapaturmaperäisiä muutoksia.

Vakuutuksenottaja on kertonut poliisille sekä ambulanssi- ja hoitohenkilökunnalle vahinkopäivänä, että hänen tarkoituksenaan oli ajaa ulos tieltä itsetuhotarkoituksessa.Samana päivänä tehdystä sairauskertomusmerkinnästä ilmenee, että vakuutuksenottajalla on todettu keskivaikea masennustila ja itsemurha-ajatuk­sia. Vakuutuslautakunta katsoo, että heti vahingon jälkeen annettua selvitystä on pidettävä lähtökohtaisesti luotettavimpana. Myöhemmin annetun selvityksen vaikutus vakuutuskorvauksen saamiseen on tiedossa, mikä vaikuttaa mahdollisesti selvityksen sisältöön. Ensin annettujen selvitysten luotettavuutta tukee sekin, että samansisältöinen johdonmukainen kertomus tahallisesta ulosajosta itsemurhatarkoituksessa on annettu sekä poliisille että hoitohenkilökunnalle. Vakuutuslautakunta katsoo vakuutuksenottajan vahinkopäivänä poliisille, ambulanssihenkilökunnalle ja sairaanhoitohenkilökunnalle antamien tietojen ja myöhemmistä sairaanhoitomerkinnöistä ilmenevien vakuutustapahtumasta annettujen tietojen perusteella asiassa näytetyn, että vakuutettu ajoi tieltä ulos tahallisesti.

Auton vaurioituminen on ollut väistämätön seuraus tahallisesta teosta, mikä vakuutuksenottajan on täytynyt mieltää. Vaikka välinpitämättömyyteen vahinkoseurauksesta on todennäköisesti vaikuttanut poikkeuksellinen mielentila, lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus auton hinauskuluista. Vakuutussopimuslain 30 §:n mukaiset edellytykset korvauksen epäämiselle tai vähentämiselle täyttyvät. Koska vakuutuksenottaja ei ole ollut tekoa tehdessään sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta, ei vakuutussopimuslain 36 §:n mukainen rajoitus tule sovellettavaksi. Lautakunta pitää kielteistä korvauspäätöstä autovakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Sario, Uimonen, Laapotti ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA