Puhelinkorvaustulosteen merkintöjen mukaan lausunnonpyytäjän omakotitalossa (rv. 1973) on ilmeisesti lämmitysputki vuotanut lattiarakenteissa, minkä lausunnonpyytäjä oli huomannut saunan ja kylpyhuoneen remontin yhteydessä.

 

Kosteuskartoitusraportin 31.8.2007 mukaan kohteessa pesuhuoneen lattialaatoituksen alta oli vuotanut vettä. Rakenteiden avaamisen jälkeen todettiin vuoto lattialämmitysputkessa pesuhuoneen lattiakaivon vieressä, joka oli pahoin ruosteessa. Raportin kuvatekstin mukaan putki oli ruostunut täysin puhki. Lattian eristetila oli märkä koko pesuhuoneen ja saunan osalta. Lattiabetonin pintakosteus oli koholla pesuhuoneessa ja osassa saunaa. Pesuhuoneen tiiliseinä oli alaosistaan märkä. Puurunkoseinien alaosista ei havaittu korkeita kosteuksia muttei myöskään päästy täysin perille siitä, mistä ne lähtevät. Lattiarakenne näytti katkeavan aina väliseinien kohdalla.

 

Kosteuskartoittajan mielestä kohteessa on tyypillinen vahinko. Kyseiseen rakennusaikaan ei maanvaraisissa lattioissa käytetty vedeneristyksiä, jolloin suihkuvedet kastelevat pikkuhiljaa lattiarakennetta. Putket saavat ulkopuolelta kosteutta ja rupeavat ruostumaan sekä puhkeavat ajan saatossa.

 

 

Päätöksessään yhtiö katsoo, että omakotitalossa 28.8.2007 havaitut kosteusvauriot eivät ole aiheutuneet minkään äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman seurauksena, vaan ne johtuvat rakennustyövirheestä (puuttuva vesieristys) ja tästä johtuneesta putkien ruostumisesta. Tämän vuoksi kosteusvaurioiden ja putken vuodosta aiheutuneiden vaurioiden korjaamista ei korvata.

 

Lausunnonpyytäjä pyysi uutta käsittelyä vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Paikallinen rakennustarkastaja on omakotitalon rakentamistavasta antamassaan lausunnossa 22.11.2007 todennut mm., että talo on rakennettu v. 1973–74. Pesu- ja saunatiloissa nyt havaitun kosteusvaurion ja kosteuskartoituksen perusteella selviää, että pesu- ja saunatilojen lattiat on tehty sen ajan normaalin rakennustavan mukaan. Tuolloin ei ollut olemassakaan nykyisin käytettäviä vesieristeitä, ja nykyaikainen vesieristys oli tuntematon käsite. Rakennustarkastaja toteaa, että pesu- ja saunatilojen lattiat on tehty sen hetkisen normaalin ja rakennusvalvontaviranomaisten hyväksymän rakennustavan mukaisesti.

 

Lausunnonpyytäjä katsoo, että kun rakennus on aikanaan rakennettu sen ajan normaalin rakennustavan mukaan, vahinko ei ole seurausta suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirheestä. Vesivaurioiden korjauskustannukset pitäisi korvata.

 

Vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä annetussa ratkaisussa katsotaan, että suihkuvesien vähittäinen imeytyminen lattiarakenteeseen ei ole vakuutusehtojen mukainen äkillinen vahinko. Jos pesutilojen lattiarakenteissa ei ollut vesieristyksiä, vahinko ei myöskään ole ennalta arvaamaton.

 

Märkätilojen tulee olla vesieristetty siten, että kosteus ei pääse vahingoittamaan rakenteita. Vaikka vesieristeet ovat muuttuneet vuosien mittaan, eristysvaatimus on pysynyt lähes samana. Jos pesuhuoneen lattiassa ei ollut lainkaan vesieristystä, kyseessä on vakuutuksen rajoitusehdon mukainen rakennusvirhe. Vahinko jäisi silloin tämänkin ehtokohdan perusteella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

 

 

Lausunnonpyytäjä viittaa kosteuskartoitusraporttiin ja rakennustarkastajan lausuntoon ja vaatii vaurioiden korvaamista. Rakennus on tehty rakentamisaikaisen tavan mukaisesti.

 

Aikoinaan vakuutussopimusta tehtäessä lausunnonpyytäjä tiedusteli, tarvitseeko vakuutusyhtiölle tehdä rakennuksen kuntoselvitystä. Vakuutusyhtiön edustajan mukaan se ei ollut tarpeen. Vakuutusyhtiön silloinen kanta asiaan oli selvä, he ottavat vastuun kohteen mahdollisista vahingoista vakuutusehtojen mukaan.

 

 

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyse on vähitellen tapahtuneesta lattiarakenteiden kastumisesta, joka ei ole ollut ennalta arvaamatonta. Vahingot johtuvat pääasiassa lahoamisesta ja homehtumisesta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan taloa rakennettaessa ei ole noudatettu vesieristysmääräyksiä. Vakuutusehtojen mukaan kyseessä ei ole korvattava vakuutustapahtuma.

 

Ehtojen soveltamisessa merkitystä ei ole sillä, että rakennusaikaan vesieristysmääräyksiä on jätetty yleisesti noudattamatta. Vakuutus ei ole takuu rakennuksen laadusta, eikä tarkoituksena ole suorittaa muita korjauskustannuksia kuin ehtojen mukaisista tapahtumista aiheutuvat. Siksi tavanomaisia vahinkovakuutuksia ei myönnetä kuntotutkimuksen perusteella.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta va­kuutuksen ollessa voimassa.

 

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 2.1 mukaan irtaimiston ja rakennuksen vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homeh­tumisesta, lahoamisesta, sienettymises­tä, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä

 

Ehtojen kohdan 2.12 mukaan rakennuksen vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä raken­nukselle aiheutunutta vahinkoa.

 

Tapauksessa on riitaa lausunnonpyytäjän v. 1973–74 rakennetun omakotitalon pesutilojen kosteusvaurioiden korvaamisesta. Selvityksen mukaan rakennuksessa ei ole ollut pesutilojen lattiassa vedeneristystä, jolloin suihku- ym. pesuvedet ovat vuosien mittaan hiljalleen päässeet lattialaatoituksen saumoista imeytymään lattiarakenteen sisään. Siellä ne ovat mm. syövyttäneet lattialämmitysputkia päältäpäin, kunnes putki on pettänyt ja alkanut vuotaa.

 

Vakuutuslautakunta on samankaltaisia vahinkotapahtumia koskevassa ratkaisukäytännössään katsonut, että suihku- ym. vesien hidas imeytyminen pesutilojen lattiarakenteeseen ei ole vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma vaan vakuutuksen rajoitusehtojen mukainen vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä johtuva vahinko. Rakennusmääräykset ovat jo pitkään edellyttäneet pesutilojen lattiarakenteilta vedenpitävyyttä. Sen vuoksi vesieristyksen puuttuminen pesutilojen lattiarakenteesta on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan myös vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu rakennusvirhe, vaikka omakotitalorakennusten pesutiloja 1970-luvulla käytännössä toteutettiinkin ilman vesieristystä.

 

Näiden syiden vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että suihku- yms. vesistä aiheutuneet rakenteiden kosteusvauriot eivät tule vakuutuksesta korvattavaksi.

 

Rakenteeseen päässeet suihkuvedet ovat tässä tapauksessa syövyttäneet lattialämmitysputken rikki, mistä on seurannut putken vuotaminen ja rakenteiden lisävaurioitumista. Vakuutuslautakunta on omaksunut tällaisten putkirikkojen ja -vuotojen osalta tulkinnan, jonka mukaan vesieristyksen puutteellisuudesta johtuvan pitkäaikaisen ulkoisen kosteuden aiheuttama putkirikko ja -vuoto ovat myös vakuutuksen rajoitusehtojen mukaista hitaasti syntynyttä ja rakennusvirheestä johtuvaa vahinkoa, jota vakuutusehtojen mukaan ei korvata.