Tapahtumatiedot

A (s. 1964) liukastui 9.2.2013 vakuutettuna olevan kiinteistöosakeyhtiön tiloissa, minkä seurauksena hänelle aiheutui kaularangan neljännen ja viidennen nikaman välin poikkimurtuma. Korvausta vahingosta, muun muassa vamman seurauksena jääneestä pysyvästä haitasta, on haettu kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on katsonut vahingon vastuuvakuutuksesta korvattavaksi. Pysyvän haitan korvaus on maksettu haittaluokan 4 mukaan.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön pysyvää haittaa koskevaan korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että vahingon seurauksena jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa 7. Vaikka kaularangan jäykkyys onkin osin selkärankareumapohjaista, leuan ylös- ja alasliikettä on kuitenkin ollut jäljellä ja A on vielä pystynyt näkemään silmä ja leukaa alaspäin kääntäen rintakehän yläosan ja varpaat. Liukastumisen ja kaatumisen yhteydessä tilanne on huonontunut niin, että kaularanka on täysin jäykkä, sivuliike on kokonaan poissa ja nyökkäysliike eteen ja ylöspäin ovat niin ikään poissa. Vahingon seurauksena autolla ajaminen on lähes mahdotonta ja arkiaskareista on erittäin vaikea suoriutua, kun pää ei käänny eikä liiku ylös ̶ alas. A viittaa vaatimuksensa tueksi fysiatrian erikoislääkärin lausuntoon 29.1.2014 ja osastonylilääkärin lausuntoon 10.5.2015.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö viittaa sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokka-asetuksen 1649/2009 kaularankaa koskevaan kohtaan ja katsoo, että kyseessä on kaularangan keskivaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 4.

Yhtiö toteaa, että vastuuvakuutuksesta korvataan ainoastaan tapaturman johdosta aiheutunut toimintakyvyn alenema, ei A:n perussairaudesta eli selkärankareumasta aiheutunutta, jo ennen tapaturmaa ollutta toimintakyvyn alenemaa. Yhtiö pitää selvänä, että A:n kaularangan tilanne on mennyt tapaturman vuoksi entisestään huonommaksi. Ranka on kuitenkin ollut jo ennen tapaturmaa jäykkä selkärankareuman vuoksi. Tapaturman yhteydessä aiheutuneen murtuman vuoksi tehty leikkaus ei ole jäykistänyt rankaa paljon entisestään. Jäykistyminen on nyt totaalista, koska rankaan on pantu kiinnitysraudat. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että ranka on ollut jäykkä jo ennen tapaturmaakin. Murtuman takia tehty leikkaus on vain tukevoittanut jo ennestään jäykän rangan. Yhtiö katsoo, että A:n toiminnanvajaus on lääketieteellisesti katsoen vaaditun haittaluokan 7 mukainen, mutta vastuuvakuutuksesta korvattavan tapaturman osuus tästä on haittaluokka 4.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle kiinteistöosakeyhtiölle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 5.2.2013 ̶ 10.5.2015.

Selvitysten mukaan A on 9.2.2013 kaatunut ulkona liukkaalla suoraan selälleen, lähinnä niska-/hartiaseutu on osunut maahan. A on ollut 11.2.2013 terveyskeskuksessa selkä- ja hartiakivun vuoksi. Hänelle on annettu kipupiikki sekä särkylääkereseptit. A on 28.3.2013 ollut keskussairaalassa reumatologin vastaanotolla selkärankareuman kontrollikäynnillä. Kontrollikäyntiä koskevan sairauksertomustekstin mukaan A on sairastanut selkärankareumaa 90-luvun alusta; koko ranka on jäykistynyt.  Helmikuun 2013 kaatumistapaturma on tullut esiin; A on kertonut, että hän on tapaturman jälkeen ollut erityisen kivulias niska-hartiaseudusta ja kokenut, että kaularangan ryhti olisi muuttunut. Reumatologi on todennut, että A:n ryhti on ollut entistä jäykempi ja kaularanka eteentyöntyvämpi. Kipua on todettu rintarangan yläosassa ja kaularangan alaosassa; kaularangan taivutus on ollut entistä kivuliaampaa. A on ohjattu kaula- ja rintarangan kuvantamistutkimuksiin mahdollisten murtumien varalta. Sairauskertomustekstien 4.4.2013 mukaan A:lla on todettu murtuma neljännen ja viidennen kaulanikaman välissä sekä viidennen kaulanikaman kompressiomurtuma. Ranka on todettu ns. bamburuokomaiseksi, mikä liittyy A:n sairastamaan selkärankareumaan.

Yliopistollisen sairaalan sairauskertomustekstien 4.4.2013 ̶ 3.9.2013 mukaan A:lle on tehty murtuman kiinnitystoimenpide 5.4.2013. Kontrollikaularankakuvauksessa on 7.4.2013 todettu, että kiinnitysmateriaali on ollut murtumaan nähden hieman liian ylhäällä, jonka vuoksi on samana päivänä tehty uusi toimenpide. Merkinnän 15.5.2013 mukaan kontrollikuvissa on havaittu, että kiinnitysmateriaalin yläruuvit ovat irtoamassa ja kaularangan asento huononemassa, jonka vuoksi on 14.6.2013 tehty kolmas kiinnitystoimenpide. Kontrolliröntgenkuvassa 17.7.2013 on havaittu kiinnitysmateriaalin pettäneen, jonka johdosta on vielä 23.7.2013 tehty uusi kiinnitys.

Fysiatrian erikoislääkärin laatiman E-lääkärinlausunnon 29.1.2014 mukaan A ei tapaturman johdosta kykene taivuttamaan päätään eteen ja taakse, ei nyökkäämään eikä kiertämään. Tilanne on huonompi kuin aiempi, selkärankareumaan liittynyt tila. Fysiatri on katsonut, että A:n kokonaishaittaluokka koko rangan jäykkyydestä on 9, mikä on tämänasteisena pysyvä kaularangan osalta. Kaularangan ja vamman osuudeksi fysiatri katsoo haittaluokaksi 7 ja pysyvän vamman aiheuttamaksi osuudeksi 6. Tapaturmavamma on johtanut A:n kesken olleen liikenneopettajan koulutuksen keskeytymiseen ja uuden ammatillisen kuntoutuksen tarpeeseen.

Keskussairaalan reumapoliklinikan osastonylilääkärin laatiman B-lääkärinlausunnon 10.5.2015 mukaan A on sairastanut selkärankareumaa 90-luvun alusta alkaen; sairaus on ollut aktiivinen ja jäykistänyt rangan etukumaraan asentoon.  Ensimmäisen kerran A on ollut keskussairaalan reumapoliklinikalla 8.2.2011, jolloin on todettu, että lanneranka on jäykkä, rintarangan yläosassa on kyfoosi korostuneena ja kaularangan ryhti on ylöspäin taipunut niin, että sivuliike on vain muutamia asteita. Leuan ylös ̶ alas -liikettä on kuitenkin ollut sen verran jäljellä, että A on pystynyt vielä näkemään silmiä ja leukaa alaspäin kääntäen rintakehän yläosaa ja varpaat. Schober-mitta on ollut 1 ̶ 1,5 cm, selkää eteen taivuttaessa sormet ovat menneet 15 cm lattiasta ja takaraivo ̶ seinämitta on ollut 10 ̶ 12 cm luokkaa. Hengitysero on ollut 2 ̶ 2,5 cm. Tapaturman yhteydessä kaularankaan tulleen murtuman jälkeen tilanne huononi. Kaularankaan tehdyn neljännen korjausleikkauksen jälkeen kaularanka on täysin jäykkä, sivuliike on kokonaan poissa ja nyökkäysliike eteen ja ylöspäin on myös poissa niin, että A pystyy näkemään sivulle, alas ja ylös vain silmiä liikuttamalla. Kaularangan täysi jäykkyys aiheuttaa arkielämässä selvää haittaa, joka on suurempi kuin oli ennen tapaturmaa. Kaularangan pienikin liike helpotti arkielämässä selviytymistä, esimerkiksi autolla ajoa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa LKT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta. 

Pohjolainen viittaa lausunnossaan tapahtumatietoihin ja lääketieteellisistä selvityksistä ilmeneviin tietoihin. Pohjolainen toteaa, että kaularanka on selkärangan liikkuvin osa. Kallonpohjan ja ensimmäisen kaulanikaman välissä tapahtuu eteentaivutusta 10 ja taaksetaivutusta 25 astetta; kiertoa ei ole. Puolet kaularangan kiertoliikkeestä tapahtuu kaularangan yläosassa, erityisesti ensimmäisen ja toisen kaulanikaman välissä, jossa kiertoliike kokonaisuudessaan on 90 astetta (45 astetta molempiin suuntiin). Toisen kaulanikaman alapuolella kaularangassa tapahtuu myös kiertoa, eniten viidennen ja kuudennen kaulanikaman välissä. Liikkeeseen liittyy nikamien liukumaa eteen tai taakse, joka kokonaisuudessaan voi olla jopa 3,5 millimetriä. Sivutaivutuksiin liittyy kaularangan pikkunivelten rajoittamaa kiertoliikettä.

Pohjolainen toteaa, että A:lla on ollut ennen vammaa pitkäaikainen selkärankareuma, joka on aiheuttanut kaularangan ja muun selkärangan jäykistymistä ja selkärangan ryhtimuutosta. Hänelle on 9.2.2013 aiheutunut kaularangan instabiili murtuma: viidenteen nikamaan on tullut kompressiomurtuma ja neljännen ja viidennen nikaman välin kalkkeutunut nivelsidesanka on katkennut. Vamman seurauksena koko kaularanka on jouduttu luuduttamaan kallonpohjasta seitsemänteen kaulanikamaan saakka. Luudutusten seurauksena kaularanka on täysin jäykistynyt, koska A:lle ei ole jäänyt mihinkään kaularangan segmenttiin liikettä. Lisäksi A:lle on jäänyt leikkausten seurauksena pään vasemmalle kiertymistä, joka ei sovi selkärankareuman aiheuttamaksi. A:lla on ollut ennen vammaa selkärankareuman aiheuttama selkärangan ryhtivirhe ja merkittävää jäykistymistä. Kaularangassa on kuitenkin ollut jäljellä toiminnallista liikkuvuutta, joka kaularankamurtuman takia tehtyjen leikkausten jälkeen on täysin poistunut. Jos täysin terveen henkilön koko kaularanka kallonpohjasta alkaen luudutettaisiin, kaularangasta tulisi täysin jäykkä siinäkin tapauksessa. Pohjolainen arvioi, että A:lle vahinkotapahtuman seurauksena jäänyt pysyvä haitta vastaa sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokka-asetuksessa 1649/2009 tarkoitettua haittaluokkaa 6 (huomattava kaularangan liikerajoitus ja vaikea toiminnanvajaus). Haitta on määriteltävissä lausuntojen 29.1.2014 ja 10.5.2015 perusteella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt vastuuvahingon 9.2.2013 seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1649/2009 haittaluokituksen kohdan 3 (kaularanka) mukaan kyseessä on kaularangan keskivaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 4 ̶ 6, jos vahingoittuneella todetaan kohtalaiset ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset, kohtalaisia neurologisia oireita yläraajoissa ja kohtalaiset yläraajojen tunto-, motoriikka- ja hienomotoriikkalöydökset. Kyseessä on vaikea kaularangan toiminnanvajaus ja haittaluokka 7 ̶ 10, kun vahingoittuneella todetaan huomattavat ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset ja haitallinen virheasento, huomattavia neurologisia oireita ja yläraajojen tunnon, motoriikan ja hienomotoriikan häiriöitä.

Kiinteistönomistajan vastuuvakuutusturvan ehtojen kohdan Korvattavat vahingot mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. (…)

Asian arviointi

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n esitöiden (HE 167/2003, vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §, yksityiskohtaiset perustelut) mukaan pysyvänä haittana on tarkoitus korvata sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tulee pääsääntöisesti tehdä lääketieteellisin perustein. Pysyvä haitta on luonteeltaan tyypillisimmin joko toiminnanvajavuutta tai kosmeettista haittaa. Pysyvästä kiputilasta tai muusta pysyvästä epämiellyttävästä aistimuksesta tai oireesta henkilölle aiheutuva elinikäinen elämänlaadun heikentyminen tulee niin ikään korvattavaksi pysyvänä haittana. Lain 5 luvun 2 c §:n esitöiden (HE 167/2003, vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §, yksityiskohtaiset perustelut) mukaan korvauskäytännön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi haittakorvauksia määrättäessä olisi otettava huomioon henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset, minkä lisäksi huomiota olisi aiheellista kiinnittää myös muihin yleistä korvauskäytäntöä säänteleviin normistoihin, kuten liikennevahinkolautakunnan normeihin ja ohjeisiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamaan päätökseen tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin tilankuvauksiin A:n vammasta sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon. A:lle tapaturman seurauksena aiheutunut kaularangan murtuma on edellyttänyt koko kaularangan luudutusta kallonpohjasta alkaen. Vamman ja sen hoitotoimenpiteiden seurauksena A:n kaularanka on täysin jäykkä. Neurologisia oireita ei kuitenkaan ole kuvattu. Verrattaessa tilankuvausta haittaluokka-asetuksen 1649/2009 kaularankaa koskevaan kohtaan Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle vastuuvahingon seurauksena jäänyt pysyvä haitta vastaa kaularangan keskivaikeaa toiminnanvajausta ja haittaluokkaa 6. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle pysyvästä haitasta lisäkorvausta tämän mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle pysyvästä haitasta lisäkorvausta siten, että kokonaishaittaluokka on 6.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Hanén

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Toimi