Vakuutettu haki korvausta kotivakuutuksestaan.

 

Korvauspäätöksessään 13.9.2004 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.

 

Vakuutetun koti-irtaimisto on vakuutettuna vakuutusyhtiön kotivakuutuksessa. Vakuutus korvaa vakuutusehtojen kohdan KO143 Rikos/2. mukaan mukana olevan irtaimiston varkauden, kun omaisuus on ollut lukittu. Vakuutus korvaa myös mukana olevan irtaimiston yksilöidyn, välittömästi vahinkopaikalla havaitun varkauden, joka kohdistuu sellaiseen omaisuuteen, jota ei voida normaalisti lukita. Korvauksen edellytys on, että omaisuus on ollut vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisena.

 

Vakuutusyhtiö ei voi suorittaa korvausta anastetuista lastenvaunuista, koska ne eivät ole olleet vahinkohetkellä lukittuina eivätkä vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisena.

 

Kirjeessään vakuutusyhtiölle 23.9.2004 vakuutettu S.L. toteaa vakuutusyhtiön päättäneen jättää korvaamatta anastetut lastenvaunut, koska ne eivät olleet vahinkohetkellä lukittuina eivätkä vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisina.

 

Vakuutetut asuvat rauhallisella pientaloalueella. Pihoilla olevat tavarat saavat olla öisin rauhassa eikä järjestyshäiriöitä esiinny. Tämän takia vakuutettu ei osannut varautua siihen, että pikaisen kaupassakäynnin aikana lastenvaunut anastettaisiin kaupan edestä, jossa pyörät, koirat ja muutkin lastenvaunut saavat yleensä olla rauhassa.

 

Kyseessä oleva kauppa on pieni lähikauppa, jossa ei ole aulaa minne lastenvaunut voisi jättää (jotta ne olisivat jatkuvan valvonnan alaisina) eikä lastenvaunuissa ole lukkoa, jolla ne voisi normaalisti lukita. Lisäksi, koska kaupassa ei ole tilavia käytäviä hyllyjen välissä, joissa lastenvaunuilla olisi helppo kulkea, on huomattavasti helpompaa käyttää kaupan kärryjä, joihin saa paitsi ostokset myös lapsen mukavasti "autoa ajamaan".

Vakuutettu pyytää vakuutusyhtiötä käsittelemään korvaushakemuksen uudelleen edellä mainittuihin lisäyksiin viitaten.

 

 

Korvauspäätöksen tarkastusryhmä toteaa päätöksessään 18.10.2004 tapahtumatietiedot, korvauspäätöksen perustelut sekä vakuutetun vaatimukset ja niiden perustelut.

 

Tarkastusryhmän ratkaisu on, että korvauspäätöstä ei muuteta.

 

Lastenvaunut eivät olleet lukittuina eivätkä vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisina. Ryhmä katsoo, että lastenvaunuilla on mahdollista liikkua kaupan käytävillä, mikäli siellä on mahdollista liikkua myös kaupan kärryillä. Lastenvaunut olisi siten voitu ottaa sisään kauppaan.

 

Lausuntopyynnössään 17.11.2004 vakuutettu S.L. toteaa, että vakuutusyhtiö ei korvaa lähikaupan edestä varastettuja lastenvaunuja. Perusteluna on, että lastenvaunut eivät olleet vahinkohetkellä lukittuina eivätkä vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisina.

 

Vakuutusehdoissa lukee: Vakuutus korvaa yksilöidyn ja välittömästi havaitun anastuksen, joka kohdistuu sellaiseen omaisuuteen, jota ei voida normaalisti lukita. Korvauksen edellytyksenä pidetään myös, että omaisuus on ollut vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisena.

 

Vakuutetut asuvat rauhallisella pientaloalueella. Pihoilla olevat tavarat saavat niin päivisin kuin yöaikaankin olla rauhassa eikä järjestyshäiriöitä esiinny. Tämän takia vakuutettu ei osannut varautua siihen, että pikaisen noin 10 minuuttia kestäneen kaupassakäynnin aikana lastenvaunut varastettaisiin kaupan edestä, jossa pyörät, koirat ja muutkin lastenvaunut saavat yleensä olla rauhassa.

 

Kyseessä oleva kauppa on pieni lähikauppa, jossa ei ole aulaa, minne lastenvaunut voisi jättää, jotta ne olisivat jatkuvan valvonnan alaisina. Vakuutuksenottaja korostaa, että kyseessä oli lyhyt aika, jonka lastenvaunut olivat valvomatta, ei esimerkiksi tunnin tai useamman kestävä ostosreissu. Lastenvaunuissa ei ole lukkoa, kuten esimerkiksi pyörässä, jotta ne "voisi normaalisti lukita".

 

Vakuutusyhtiön vastineessa mainitaan lisäksi, että he katsovat, että lastenvaunuilla on mahdollista liikkua kaupan käytävillä, mikäli siellä on mahdollista liikkua kaupan kärryillä. Näin ollen lastenvaunut olisi voitu ottaa sisään kauppaan. Vakuutuksenottaja pyytää huomioimaan, että lastenvaunuihin ei saa viisihenkisen perheen ruokaostoksia. Kaupan kärryjen ja lastenvaunujen työntäminen samanaikaisesti lähikaupan ahtailla käytävillä olisi erittäin työlästä ja käytävän tukkivaa. Tämän takia on huomattavasti helpompaa käyttää kaupan kärryjä, joihin saa paitsi ostokset myös lapsen mukavasti "autoa ajamaan".

Vastineessaan 29.11.2004 vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa

-         mukana olevan irtaimiston anastuksen, kun omaisuus on ollut lukittu ja

-         mukana olevan irtaimiston yksilöidyn, välittömästi vahinkopaikalla havaitun anastuksen, joka kohdistuu sellaiseen omaisuuteen, jota ei voida normaalisti lukita. Korvauksen edellytys on, että omaisuus on ollut vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisena.

 

Lastenvaunut eivät olleet lukittuina varkaushetkellä. Edellä mainitun jälkimmäisen ehtokohdan edellytyksenä on, että varkaus on kohdistunut omaisuuteen, jota ei voida normaalisti lukita. Omaisuuteen, joka olisi voitu lukita, mutta ei ole lukittu, kohdistuvaa varkautta ei korvata lainkaan.

 

Vakuutusyhtiö katsoo, että lastenvaunut olisi voitu lukita erillisellä lukolla, esim. polkupyörälukolla. Asiassa ei ole merkitystä sillä, ovatko tavarat yleensä saaneet olla ko. asuntoalueella rauhassa. Mikäli vaunut olisi lukittu, varkautta ei olisi tapahtunut.

 

Jos katsottaisiin, että lastenvaunut olisivat olleet sellaista omaisuutta, jota ei olisi voitu normaalisti lukita, eivät korvattavan vakuutustapahtuman edellytykset täyty muutoin. Edellytyksenä on, että omaisuus on ollut vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisena. Lastenvaunujen ollessa ulkona ne eivät ole olleet jatkuvasti vakuutetun valvonnan alaisina. Vakuutusyhtiö on edelleen sitä mieltä, että lastenvaunut olisi ollut mahdollista ottaa kauppaan mukaan.

 

Ehtokohdissa määritellään korvattavat vakuutustapahtumat, kyse ei ole suojeluohjeista.

 

Edellä mainituilla perusteilla vakuutusyhtiö katsoo, että korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

 

 

3 § 1 mom., Säännösten pakottavuus

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

 

31 §, 1 – 3 mom., Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa
Vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

 

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

 

34 §, Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa

Harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

 

 

Vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitun vakuutuspaikan ulkopuolella olevan irtaimiston enimmäiskorvausmäärään tai matkatavaraturvan vakuutusmäärään saakka

-         mukana olevan irtaimiston anastuksen, kun omaisuus on ollut lukittu ja

-         mukana olevan irtaimiston yksilöidyn, välittömästi vahinkopaikalla havaitun anastuksen, joka kohdistuu sellaiseen omaisuuteen, jota ei voida normaalisti lukita. Korvauksen edellytys on, että omaisuus on ollut vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisena.

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse lastenvaunujen anastuksesta sekä siitä, onko ehtorajoituksessa tosiasiallisesti kyse suojeluohjeesta.

 

Vakuutettu SL:n lähikaupan ulkopuolelle jättämät lukitsemattomat lastenvaunut sisältöineen on anastettu 13.8.2004 vakuutetun noin 10 minuuttia kestäneen kaupassakäynnin aikana. Vakuutusyhtiö on evännyt kotivakuutuksesta haetun korvauksen, koska vakuutus ehtojen mukaan korvaa mukana olevan irtaimiston anastuksen, kun omaisuus on ollut lukittuna. Mikäli anastus kohdistuu sellaiseen omaisuuteen, jota ei voida normaalisti lukita, on korvauksen edellytyksenä, että omaisuus on ollut vakuutetun jatkuvan valvonnan alaisena. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että lastenvaunut olisi ollut mahdollista ottaa kauppaan mukaan.

 

Lautakunta toteaa, että lastenvaunujen rakenne vaikeuttaa niiden lukitsemista, ja että vaunujen pyörien irrottaminen on vaunujen esimerkiksi autossa tapahtuvan kuljettamisen vuoksi tavallisesti hyvin yksinkertaista. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vaunujen tehokas lukitseminen ole yleisesti mahdollista. Näin ollen lautakunta katsoo, että vaunujen anastusta tulee arvioida vakuutusyhtiön viittaaman jälkimmäisen ehtorajoituksen perusteella.

 

Vakuutussopimuslain suojeluohjeiden noudattamista koskevan 31 §:n lakiperusteluissa todetaan, että ”suojeluohjeella tarkoitetaan pykälän 1 momentissa vahinkovakuutussopimukseen otettuja vahingon estämistä tai rajoittamista koskevia määräyksiä. Määräys voi koskea laitetta, menettelytapaa tai muuta järjestelyä. Säännöksessä tarkoitettuja laitteita ovat esimerkiksi lukot ja lämmityslaitteet. Menettelytavasta on kysymys silloin, kun vakuutetun on määrätyllä tavalla huolehdittava vakuutetusta omaisuudesta. Menettelytapamääräys voi koskea esimerkiksi omaisuuden säilyttämistapaa, säilytystilojen sulkemista tai koneiden huoltoa. Muu järjestely voi olla esimerkiksi omaisuuden vartioinnin järjestäminen.”

 

”Pykälän 2 momentin mukaan vakuutetun on noudatettava suojeluohjeita. Vakuutetun on noudatettava ehtomääräystä, jota 1 momentin nojalla on pidettävä suojeluohjeena riippumatta siitä, onko määräys vakuutussopimuksessa nimenomaisesti otsikoitu suojeluohjeeksi.”

 

Lautakunta katsoo, että vakuutetulle asetettu velvollisuus valvoa jatkuvasti mukanaan olevaa omaisuutta, jota ei voida normaalisti lukita, on vakuutussopimuslain 31 §:n tarkoittama suojeluohje, jota tulee sellaisena noudattaa sanotun pykälän 2 momentin nojalla, vaikka se on kirjoitettu rajoitusehdon muotoon. Suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella, jota ei voida pitää vähäisenä, voidaan korvausta alentaa tai se evätä. Rajoitusehdon piiriin kuuluva vahinko evätään kokonaisuudessaan. Vakuutussopimuslain 3 §:n 1 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa lain säännöksestä muun vakuutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön. Tämän mukaisesti lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi sivuuttaa suojeluohjeita koskevaa lainkohtaa kirjoittamalla ohjeen rajoitusehdon muotoon, vaan tilannetta tulee arvioida suojeluohjeiden noudattamatta jättämisenä.

 

Vakuutetulla on ollut ehtojen mukaan velvollisuus pitää lastenvaunuja silmällä. Silmälläpidon laiminlyönnin osalta lautakunta toteaa, että kyse on rauhallisena pidetyllä pientaloalueella sijaitsevasta lähikaupasta, kaupassakäynti on kestänyt lyhyen ajan eikä lastenvaunuja ole pidettävä erityisen varkausalttiina omaisuutena. Tämän nojalla lautakunta katsoo vakuutussopimuslain 31 ja 34 pykälien nojalla, että S.L:n laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä eikä vakuutuksesta maksettavaa korvausta tule sen vuoksi vähentää, vaan vaunujen varkaus tulee korvata kotivakuutuksesta täysimääräisesti.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja

Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Hentunen, Koskenvuo ja Rusanen. Sihteerinä toimi Savonen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA