Tapahtumatiedot

Vahinkotapahtuma

A:n Nissan 200 SX -henkilöauto (kov 1994, ml 194 tkm) vahingoittui 11.9.2012 noin kello 22.40 valtatien risteysalueella sattuneessa ojaanajossa lunastuskuntoon. Kirjallisen vahinkoilmoituksen mukaan auto alkoi heittelehtiä eikä A yrityksistään huolimatta saanut autoa hallintaan. Hän painoi jarrua ja suistui pientareelle. A:n allekirjoittaman vahinkoilmoituksen mukaan hän kuljetti autoa vahinkohetkellä 70–80 km/h nopeudella ja nopeusrajoitus vahinkoalueella oli 80 km/h.

Poliisin tutkintailmoituksen merkintöjen perusteella A:lle määrättiin ulosajoon liittyen rangaistusvaatimusmenettelyssä 14 päiväsakkoa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Selostuksen mukaan A oli jättänyt noudattamatta olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tutkintailmoituksen merkinnän mukaan nopeusrajoitus vahinkopaikalla oli 60 km/h. Autossa vahinkohetkellä matkustajana ollut B kertoi 14.10.2012 allekirjoittamassaan selvityksessä, että autolla ei tapahtumahetkellä ajettu ylino­peutta. Hänen mukaansa nopeutta oli noin 64 km/h tai vähemmän.

Autoa koskevat selvitykset

Vakuutusyhtiön käyttämän vahinkotarkastajan lausunnon perusteella kysymyksessä oli ahdetulla kaksilitraisella koneella varustettu malli, jossa manuaalivaihteisto. Tarkastajan mukaan auton korissa ja maalauksessa oli puutteita. Autolla oli aiemmin samana vuonna ajettu kolari, ja korjaustyön jälki oli tarkastajan mukaan karkeaa. Tarkastajan mukaan vasemmassa runkoaisassa oli muodonmuutos. Siinä tai muualla auton rungossa täytyi tarkastajan näkemyksen mukaan olla mittapoikkeamaa. Ylimaalatussa maalipinnassa oli tarkastajan mukaan virheitä ja sen sävy poikkesi auton sisäosien sävystä. Vanteissa oli tarkastajan mukaan vaurioita. Autossa oli nahkasisustus. Autolle ei tarkastajan lausunnon mukaan ollut huoltokirjaa.

Vahinkotarkastajan lausunnon mukaan autoon oli tälle automallille tyypilliseen tapaan tehty huomattava määrä muutoksia. A oli lausunnon mukaan kertonut, että autoon oli asennettu 70 mm pakoputkisto, vapaavirtaussuodatin ja iso välijäähdytin. Moottoriohjausyksikkö, bensapumppu, vaihdelaatikko ja alustan osia oli vaihdettu. Autossa oli sintterikytkin jäykällä paineasetelmalla, vaihdevälin lyhennin ja ahtimen ohjain. Ruostekorjaustyö oli tehty maalauksen yhteydessä.

Tarkastaja listasi lausuntoonsa samalla moottorilla ja manuaalivaihteistolla varustettujen autojen hintapyyntitietoja. Verrokkiautojen pyyntihinnat yksityishenkilöillä vaihtelivat 6 600 eurosta 9 300 euroon (9 kpl). Vahinkotarkastaja piti A:n auton käypänä arvona ennen tätä vahinkoa 7 700 euroa.

C:n antaman lausunnon mukaan hän oli korjannut A:n auton aikaisemman kolarivaurion. Hänen mukaansa auto mitattiin ensin, oikaistiin tämän jälkeen vetopenkissä ja mitattiin vielä uudelleen.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö lunasti A:n auton ja katsoi sen käyvän arvon olevan 7 700 euroa. Päätöksen mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuu­desta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys toimenpi­teellä on ollut vahingon syntymiselle. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutusyhtiön mukaan A on tietoisesti laiminlyönyt nopeusrajoituksen. Hänen käyttämällään ylinopeudella voidaan todeta olleen vaikutusta ajoneuvon hallinnan menetykseen ja vahingon syntyyn. Tietoisella huolimattomuudella on syy-yhteys vahinkotapahtumaan. Korvausta alennetaan yksi viidesosa.

Valitus

Korvauksen määrä

A:n valituksen mukaan autokunta havaitsi ennen risteystä hirviä ja A muutti ajotyylinsä tarkkaavaisemmaksi ja varovaisemmaksi. A:n mukaan hän hiljensi vauhtia 80km/h nopeusrajoitukseen nähden alinopeudeksi. Risteystä edeltävään 60km/h nopeusrajoitukseen hän hiljensi ennen merkkiä ja nopeus 60km/h alueella oli mittarin mukaan noin 60km/h. Auto lähti heittelehtimään risteyksen jälkeen nopeutta lisättäessä, kun A näki 80km/h merkin. Auto suistui ojaan 80 km/h -alueella. Nopeutta oli mittarin mukaan noin 62–71 km/h. A:n mukaan hän sai vakuutusyhtiön toimihenkilöltä ohjeita vahinkoilmoituksen täyttämiseen ja laittoi epähuomiossa siihen nopeudeksi 70–80km/h. Sakko annettiin kolaritilanteessa, eikä kysymyksessä ollut ylinopeussakko. A kiistää suojeluohjeiden laiminlyönnin ja tietoisen nopeusrajoituksen ylittämisen.

Vahingon määrä

A:n mukaan aikaisempi korjaus ja rungon oikaisu tehtiin huolella. Maalaustyöt olivat vielä sisäosien osalta kesken. Pelti- ja maalaustyöt olivat ammattilaisten tekemiä. Auto oli ruosteeton ja sen ulkonäköön oli tehty paljon muutoksia. Auton ostohinta oli ollut katsastamattomana, ajokelvottomana ja ennen ruostekorjauksia 6 500 euroa.

Vahinkotarkastaja perustaa laskelmansa halvimpiin joskus toteutuneisiin kauppoihin. Verrokkiautoissa ei ole vastaavanlaisia varusteita tai ne ovat olleet pikaisessa pakkomyynnissä. Vakuutusyhtiön tuoteselosteen mukaan käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneuvosta tai sen varusteista olisi todennäköisesti saatu, jos se olisi myyty ennen vahinkoa. Myynnissä olevat autot ovat paljon kalliimpia ja niiden toteutuva myyntiarvo on huomattavasti suurempi. Korvaussummalla ei saa vastaavaa autoa. A viittaa erään samaa mallia olevan kolarivaurioituneen auton 8 000 euron hintapyyntöön. Lisäksi hän viittaa viiteen myynti-ilmoitukseen, joissa hintapyynnöt vaihtelevat 8 400 eurosta 15 400 euroon.

Vakuutusyhtiön vastine

Korvauksen määrä

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että tieliikenneasetuksen mukaan nopeusrajoitusmerkin voimassaolo alkaa merkistä. Ajoneuvon nopeus tulee sovittaa niin, että se vastaa sallittua rajoitusta jo merkin kohdalta alkaen. A myöntää aloittaneensa ajoneuvonsa kiihdytyksen jo risteysalueella. Poliisin tutkintailmoituksessa ei ole otettu kantaa rikkeen vähäisyyteen. A on saa­nut liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 14 päiväsakkoa. Kyseessä ei ole pelkäs­tään liikennerikkomus. Auton hallinnan menettämiseen ja tieltä suis­tumiseen on vaikuttanut A:n oma tietoinen nopeusrajoituksen laiminlyönti.

Vahingon määrä

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan ajoneuvon käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneuvosta on yleisesti saatavissa va­kuutustapahtuman sattumispäivän markkinatilanteessa, jos sitä pidettäisiin myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Ajoneuvon käyvällä arvolla tarkoitetaan sellaista hintaa, jonka useampi kuin yksi henkilö olisi ollut valmis siitä todellisuudessa käteishintana maksamaan. Käyvällä arvolla ei siis tarkoiteta autoliikkeiden ulosmyynti- tai pyyntihin­taa eikä vaihtohyvitysarvoa. Vakuutusyhtiö selvittää vastineessaan vahinkotarkastajan lausuntoa ja katsoo, että auton käypä arvo on ollut 7 700 euroa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 30.2 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 31.1.3 §:n (Suojeluohjeiden noudattaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34.1 § (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutusehdot

6.5.3 Käypä arvo

Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajana on ajoneuvon käypä arvo vakuutuksen kohtee­na olevin varustein (katso kohta 6.4).

Ajoneuvon käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneuvosta on yleisesti saatavissa va­kuutustapahtuman sattumispäivän markki­natilanteessa, jos sitä pidettäisiin myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Käyvällä ar­volla ei tarkoiteta autoliikkeiden ulosmyynti­hintaa, pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan sellaista hintaa, jonka useampi kuin yksi henkilö olisi ollut valmis siitä todellisuudessa käteishintana maksamaan.

Ajoneuvon käypää arvoa määritettäes­sä otetaan huomioon ajoneuvon merkin ja mallin markkinahinnat, vuosimalli, käyttö­ikä, ajetut kilometrit, varusteet, yksilöllinen kunto, aikaisempien omistajien lukumäärä, ajoneuvon huoltohistoria sekä muut käypään arvoon vaikuttavat tekijät.

Ratkaisu

Tapauksessa on kysymys korvauksen määrästä vakuutusyhtiön tekemän viidenneksen vähennyksen osalta sekä vahingon määrästä auton käyvän arvon määrittelyn osalta.

Korvauksen määrä

Tapauksessa on riidatonta, että A:n autoa on kohdannut vakuutuksesta korvattava kolarointivahinko. Vakuutussopimuslain järjestelmässä korvauksen alentaminen vakuutetun vakuutustapahtuman aiheutumiseen liittyvän tuottamuksellisen suhtautumisen perusteella voi tulla kysymykseen laissa tarkoitetuissa tapauksissa ja laissa määritellyin edellytyksin. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään viitannut suojeluohjeiden laiminlyöntiä koskeviin säännöksiin. Yhtiö ei ole kuitenkaan päätöksessä tai muissa kirjelmissään ilmoittanut, mitä suojeluohjetta se katsoo A:n laiminlyöneen.

Vakuutusyhtiön kirjelmistä ei ilmene, että se katsoisi A:n aiheuttaneen vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta. Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta kuitenkin lausuu, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ei voida katsoa aiheuttaneen vahinkoa törkeästä huolimattomuudesta. Lautakunta huomauttaa, että vakuutetun törkeää vähäisempi huolimattomuus ei itsessään oikeuta tekemään korvauksesta vähennystä, mikäli kysymyksessä ei ole vakuutussopimuksessa määritellyn suojeluohjeen laiminlyönti tai muun laissa nimenomaisesti säädetty korvauksen vähentämisperuste.

Vakuutusyhtiön tekemän korvauksen alennuksen peruste jää selvittämättä. Vakuutusyhtiön tulee korvata vahinko täysimääräisesti ilman vähennystä.

Vahingon määrä

Vakuutusehtojen mukaan käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneuvolta on yleisesti saatavissa va­kuutustapahtuman sattumispäivän markki­natilanteessa, jos sitä pidettäisiin myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Käyvällä ar­volla ei tarkoiteta autoliikkeiden ulosmyynti­hintaa, pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan sellaista hintaa, jonka useampi kuin yksi henkilö olisi ollut valmis siitä todellisuudessa käteishintana maksamaan. Tämä vakuutusehtoihin otettu käyvän arvon määritelmä vastaa käyvän arvon käsitteen vakiintunutta sisältöä.

Selvityksen perusteella kysymyksessä on aikaisemmin kolaroitu auto, joka oli kunnostettu ja ylimaalattu. Auton tekniikkaan ja alustaan on vaihdettu osia. Vakuutuslautakunnalle toimitettujen valokuvien perusteella auton ulkopinta näyttää siistiltä. Kysymyksessä on lautakunnan käsityksen mukaan automalli, jonka kohdalla osien vaihtaminen ja auton muokkaaminen ei ole poikkeuksellista.

Käyvällä arvolla tarkoitetaan käteishintaa, joka autosta olisi ollut saatavilla. Vakuutusyhtiön esittämä hintavertailumateriaalia ja autosta saatu selvitys huomioiden Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön näkemystä auton käyvästä arvosta tasoltaan asianmukaisena. Lautakunta ei ole voinut A:n esittämän hintavertailumateriaalin perusteella todeta, että A:n auton, joka oli kolarikorjattu, vakuutusehtojen mukainen käypä arvo olisi ollut korkeampi kuin 7 700 euroa.

Lopputulos

Vakuutusyhtiön tulee suorittaa A:lle lunastuskorvaus ja muut vakuutuksesta korvattavat kulut täysimääräisesti ilman yhden viidesosan vähennystä. Auton vahingon määrään eli käyvän arvon euromäärään lautakunta ei suosita muutosta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA